KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 27 ja MRA 28 vaiheessa)

Transkriptio

1 Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI KOPARAROVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 20, 21, 29 JA 41 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 27 ja MRA 28 vaiheessa) SODANKYLÄN KUNTA - SEITAP OY

2 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 Sisällysluettelo 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve ja tavoite Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Nykyinen maankäyttö Luonnonympäristö ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus Kaavaehdotus ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vaikutukset luonnontilaan ja maisemaan Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Natura-arvioinnin tarveharkinta Yleiskaavan ohjausvaikutus ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ASDEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET 16 Asemakaavan seurantalomakkeet 17-18

3 Seitap Oy SODANKYLÄ 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava: Sodankylän kunnan Kakslauttasen ranta-asemakaava korttelit 28, 29, 30, 31, 50, 51, 52 ja 53 ja niiden lähialueet muutetaan asemakaavaksi. Sodankylän Kopararovan asemakaavan korttelien 20, 21, 29 ja 41 asemakaavan muutos. Yhteystiedot: Sodankylän kunta: Maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen, puh , ari.pesonen@sodankyla.fi Osoite: Sodankylän kunta, Tekninen toimi, Jäämerentie 1, Sodankylä Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi, Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, puh tapani.honkanen@seitap.inet.fi Kaavan vireilletulo: Kaavan vireilletulo on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä Sodankylän kunnan teknisellä osastolla.

4 Seitap Oy SODANKYLÄ 4 Asemakaavaksi muutettava ranta-asemakaava alue on rajattu punaisella vinoviivoituksella, muutettavat asemakaavan korttelit sinisellä vinoviivoituksella. Johdanto: Kakslauttasen ranta-asemakaavan alueelle on sijoittunut merkittäviä matkailupalveluyrityksiä. Kun niissä on ranta-asemakaavalla osoitettu rakennusoikeus käytetty, yritysten laajentaminen vaatii kaavan muutosta. Kakslauttasen alueen kehitys on niin merkittävää, että jatkossa rakentamisen ohjaaminen ranta-asemakaavalla ei ole enää tarkoituksenmukaista eikä ranta-asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut erityiset sisältövaatimukset huomioon ottaen mahdollistakaan. Tällä kaavoitusyöllä on tavoitteena muuttaa osa Kakslauttasen ranta-asemakaavasta asemakaavaksi alueella sijaitsevien yritysten laajenemistavoitteet huomioon ottaen. Asemakaavaan on tavoitteena kaavoittaa yleiskaavan mukaisesti myös korttelialueita pysyvän asumisen tarpeisiin, lähinnä tarkoituksena osoittaa asuntoaluetta Kakslauttasen alueen työntekijöiden tarpeisiin. Kopararorovan asemakaavassa on osassa kortteleita osoittautunut rakennusoikeus ja rakennuspaikkajako sellaiseksi, että korttelit eivät ole lähteneet toteutumaan voimassa olevan kaavan mukaisena. Asemakaavaa ko. kortteleissa on tavoitteena muuttaa kysyntää vastaavaksi (pienempiä rakennuspaikkoja).

5 Seitap Oy SODANKYLÄ 5 2. TIIVISTELMÄ Kakslauttasen ranta-asemakaavan muuttamisella muodostuu Kakslauttaen asemakaava Ahopäännokkien alueelle. Asemakaava on laadittu maanomistajien tarpeiden mukaiseksi. Asemakaavan korttelin 28 rakennuspaikalle 2 sijoittuvalle Tievatuvalle on rakennusoikeus korotettu yrityksen tarpeita vastaavaksi. Samoin kortteliin 31 sijoittuvalle Muotkanmajalle kaava on laadittu yrityksen kehittämistarpeiden mukaiseksi. Metsähallituksen maalle on kaavoitettu pientalovaltaiseen asumiseen osoitetut korttelit 50, 51 ja 54 yleiskaavan tavoitteen ja metsähallituksen toiveen mukaisesti. Tällä kaavoituksella osa yleiskaavalla asuinrakentamiseen varatusta Metsähallituksen maasta osoitetaan maa-ja metsätalousalueeksi, kun tiedossa ei ole akuuttia tarvetta enemmälle asuinrakentamiselle. Kun asemakaava tulee laatia tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena, kaava-alueeseen sisältyy aikaisemman ranta-asemakaavan loma-asuinkorttelit 29 ja 30, korttelin 28 matkailupalvelujen rakennuspaikka 1 sekä asuinpientalojen korttelit 52 ja 53, jotka kaikki on asemakaavaan osoitettu aikaisemman ranta-asemakaavan tai olemassa olevan rakennuskannan mukaisina. Kaavoituksessa mukana olevien Kopararovan asemakaavan korttelien 20, 21, 29 JA 41 osalta kaava on muutettu maanomistajan (Metsähallituksen) tavoitteen mukaiseksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve ja tavoite Asemakaavan laatiminen käynnistyi Metsähallituksen aloitteesta ranta-asemakaavan muutoksena kortteleiden asuntoalueella. Kaavoituksen vireilletuloa valmisteltaessa ilmeni korttelissa 28 tarpeita kaavan muuttamiselle ja myöhemmin vielä korttelissa 31. Kun muutostarpeet osoittivat kaavasta muodostuvan aibvan muuta kuin tavanomaista omarantaista loma-asuntoaluetta, todettiin tarkoituksenmukaiseksi muuttaa kaavan muoto asemakaavaksi. Kopararovan asemakaavassa on joidenkin suuriksi rakennuspaikoiksi kaavoitettujen kortteleiden toteutuminen osoittautunut vaikeaksi. Kun kysyntää on pienemmistä rakennuspaikoista, Metsähallitus on esittänyt ko. kortteleiden kaavan tarkasteltavaksi uudelleen. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT eli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Lain mukaan alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan (Ympäristöhallinto 2010) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty Pohjois-Lapin maakuntakaavoituksessa. Tällä OAS:lla kuvatussa asemakaavoituksessa otetaan huomioon erityistavoitteet.

6 Seitap Oy SODANKYLÄ Maakuntakaava Sodankylässä on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava, jonka Lapin Liitto on hyväksynyt ja valtioneuvosto vahvistanut Kaksaluttasen alue sijoittuu maakuntakaavassa aluevarauksen RM 1423 Saariselkä alueelle. Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu moottorikelkkailureitti, mikä on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Maakuntakaavan kuvaus

7 Seitap Oy SODANKYLÄ Yleiskaava Asemakaavoitettava ja muutettavan asemakaavan alue sijoittuvat hyväksytyn Saariselän yleiskaava Kakslauttanen Kiilopää alueelle. Yleiskaavan aluevaraukset otetaan huomioon asemakaavoituksessa. Ote Saariselän Kakslauttanen Kiilopää osayleiskaavasta.

8 Seitap Oy SODANKYLÄ Asemakaava Muutettavat asemakaavakorttelit ovat Kakslauttasen Kopararovan asemakaavan aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 20 on matkailupalvelujen (RM) kortteli, korttelit 21, 29 ja 41 lomarivitalojen ja muiden kytkettyjen lomarakennusten korttelialueita (RA-1).

9 Seitap Oy SODANKYLÄ 9 Kaksaluttasen ranta-asemakaavaa muutetaan Kakslauttasea Ahopäännokan alueen asemakaavaksi. Ranta-asemakaavassa korttelit ovat asuinpientalojen kortteleita (AP), kortteli 28 on matkailupalvelujen (RM) kortteli, 29 ja 30 loma-asuntojen (RA) kortteleita ja kortteli 31 on leirintäalue (RH).

10 Seitap Oy SODANKYLÄ Nykyinen maankäyttö Asemakaavoitettavat kortteli ovat kortteleita 50, 51 ja 54 lukuun ottamatta ainakin osittain rakennettuja. Korttelin 52 rivitaloja Tievatupa

11 Seitap Oy SODANKYLÄ 11 Muotkanmaja 3.4 Luonnonympäristö Asemakaavoitettavan alueen luontoselvityksen laati FM Sami Mäkikyrö. Seuraavassa Mäkikyrön raportti alueen luontoarvoista. Johdanto Kakslauttasen asemakaava-alue sijaitsee Ivalon ja Sodankylän välillä, Saariselän seudulla, nelostiestä erkanevan Kiilopääntien varressa. Alueen välittömässä läheisyydessä on Tievatuvan retkeilyja kurssikeskus, ja alueen halkaisee Kakslauttasen joki. Kaavamuutosalueen luontoa selvitettiin kesällä 2012 ja nyt tutkittiin alueen laajennusosaa. Maastokäynnin ajankohta oli Luonnonsuojeluohjelmat Tutkittu alue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmien piiriin. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. Vaikka alueella ei olekaan varsinaisia lakien suojaamia kohteita, löytyy pohjoisosasta painauma, jota pitkin sulamisvedet valuvat alarinteeseen. Myös maastokäynnin aikana alueella virtasi vettä pieninä noroina. Kuivina kesinä norot kuivuvat luultavasti kokonaan. Sulavesinoro tulee huomioida kaavoituksessa. Kakslauttasen joen varsi on vaihtelevan levyisesti suota, joka saa kosteutensa joen tulvimisen kautta. Näin suota voidaan pitää joen rantaluhtana, joka on metsälain 10. pykälän tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alue ei kuulu kulttuuriympäristöohjelmiin eikä alueella ole perinnemaisemakohteita. Kasvillisuus Tutkittu alue on maaperältään hiekkaa. Alueen metsätyyppi on kuivan kankaan juolukka-puolukkavariksenmarjatyyppi (UVET). Pääpuulaji on mänty. Puusto on eri-ikäistä, keloja ja maapuita on runsaasti. Kenttäkerroksen lajeja ovat puolukka, kanerva, variksenmarja, mustikka, riidenlieko ja riekonmarja. Pohjakerroksessa kasvaa poronjäkäliä ja seinäsammalta. Jokivarren rämeellä kasvaa mäntyjä ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja pajuja. Kenttä- ja pohjakerroksessa esiintyvät yleisenä suolajit, esimerkiksi juolukka, vaivaiskoivu, hilla,

12 Seitap Oy SODANKYLÄ 12 kurjenjalka, siniyökönlehti ja rahkasammal. Kuivemmissa osissa on mm. kanervaa, mustikkaa, vilukkoa, ketunliekoa sekä nahka- ja poronjäkälää. Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole löytynyt uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Linnusto Maastokäynnin yhteydessä alueella havaittiin jokivarressa koskikara ja liro, ja metsässä räkättirastas, urpiainen ja palokärki. Tavatuista lajeista koskikara kuuluu Suomen uhanalaisuusluokituksessa vuodelta 2010 luokkaan vaarantuneet. Liro ja palokärki ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Koskikaran esiintyminen alueella pesimäaikaan voisi viitata pesintään, mutta maastokäynnillä ei tavattu enempää kuin yksi yksilö. Liro ja palokärki ovat alueella yleisiä lajeja, joiden kannat eivät vaarannu, vaikka asutus alueella lisääntyisikin. Johtopäätökset Tutkitun alueen luonto on varsin tyypillistä seudulle. Metsät ovat vanhoja ja kelojen runsaus tuo alueelle erämaista ilmettä. Matkailu on Saariselän alueella tärkeä elinkeino, jota erämaisen luonnon säilyttäminen tukee. Rankkaa metsänkäsittelyä tulisi alueella välttää. Alueen maaperä on hiekkaa ja täten herkästi kuluvaa. Liikkumista ohjaamaan olisi maaperän kulumisen välttämiseksi syytä perustaa selvästi merkittyjä reittejä. Kakslauttanen on matala ja hyvin kirkasvetinen, hiekka- ja sorapohjainen joki. Joki mutkittelee uomassaan ja rannan kulumista on havaittavissa erityisesti joen mutkien ulkoreunoissa. Jokivarren soilla on havaittavissa vanhojen jokiuomien painanteita. Joessa on harva taimenkanta ja rannalla kulkiessa taimenen poikasia vilahtelee silloin tällöin joen pohjan kivikoissa ja syvänteissä. Joki tulee huomioida kaavoituksessa siten, että sen luonnontila ei heikkene. LÄHTEET Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslèn, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Erillisjulkaisu, 685 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. <

13 Seitap Oy SODANKYLÄ 13 Pohjavesialue Kaavoitettava alue sijoittuu osittain Ahopäännokkien pohjavesialueelle kohde n:o ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus Kaavan muutos on laadittu maanomistajien aloitteesta toteuttamaan maanomistajien tarpeita heidän hallitsemillaan maa-alueilla. Tässä vaiheessa sodankylän kunta ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi laajentaa kaava-aluetta käsittämään muiden maanomistajien alueita Kakslauttasen asemakaavan ja nyt asemakaavaksi muutettavan alueen välissä. Kyseisellä alueella ei ole tiedossa rakentamispaineita, joten siellä olemassa oleva ranta-asemakaava täyttää kaavoituksen tarpeet. Maanomistajien tavoitteet kaavan muuttamiselle aikaisemmin korttelialueiksi osoitetuilla alueilla olivat niin yksityiskohtaisia, että niiden toteuttamiseksi ei ollut mahdollista laatia vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Metsähallituksen esitys asuntoalueen kaavoittamisesta yleiskaavassa asuinrakentamiseen soitetulle alueelle tarkasteltiin alustavasti korttelin 54 osoittamisena rakennetun Asentopolun yläpuolelle vastapäätä korttelia 52. Lähimaisemassa arvokkaan petäjikkö rinteen säilyttämiseksi rakentamattomana, päädyttiin jatkamaan Asentopolkua ja uusi kortteli 54 sijoittamaan rinteen yläpuolelle.

14 Seitap Oy SODANKYLÄ 14 Kaavoituksella muutetaan 99,66 ha Kakslauttasen ranta-asemakaavaa asemakaavaksi. Kopararovan asemakaavan muutosta mukana on 2,8 ja aikaisemmin kaavoittamattomalle alueelle Muotkanmajan yhteydessä joen taakse muodostuu uutta asemakaavaa 2,88 ha. Kakslauttasen asemakaava Ahopäännokan alueelle jatkaa alueelle jo muodostunutta rakennetta. Asemakaavalla alueelle muodostuu kolme keskittymää. Asentopolun asuntoalue muodostuu kortteleista 50, 51, 52 ja 54. Asuntoalueesta tulee muodostumaan Kakslauttasen työntekijöiden tärkein asuntoalue. Yleiskaavan mukaisesti asuntoalue tulee myöhemmin laajenemaan korttelista 54 koilliseen Muotkantiehen saakkka. Tievatupa korttelissa 28 on vakiintunut loma- ja leirikohde Kakslauttasen alueella. Tievatuvalla on tavoitteena jatkaa hyväksi kokemallaan konseptilla. Muotkanmajan alue on voimakkaan kehittämisen vaiheessa. Muotkanmaja on alun perin rakennettu yhden yrityksen lomakohteeksi. Nyt kohdetta kehittää yritys, joka on varautunut merkittävään uudisrakentamiseen Muotkanmajan korttelissa Kaavaehdotus Kaavaehdotuksella esitetään muodostettavaksi Metsähallituksen maalle 3,01 ha asuinpientalojen korttelialuetta (AP), sille rakennusoikeutta yhteensä 4100 km2. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu kymmenelle asuinpientalolle. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) muodostuu Kopararovan asemakaavan alueelle neljään kortteliin yhteensä 2,8 ha, joista muodostuu 16 rakennuspaikkaa, niille rakennusoikeutta yhteensä 3300 k-m2. Rakennuspaikkakoko on keskimäärin n m2 ja rakennusoikeus keskimäärin 206 k-m2. Aikaisemmin Kakslauttasen ranta-asemakaavassa olleista loma-asuntojen kortteleita kortteli 29 muutetaan yhdeksi asuinpientalon (AP) rakennuspaikaksi. Korttelin 30 rakennuspaikkaa 2 laajennetaan ja sen rakennusoikeus korotetaan 200 k-m2:ksi. Matkailupalvelujen korttelialuetta (RM) muodostuu kahteen kortteliin 28 ja 31 (Tievatuvan ja Muotkanmajan korttelit). Tievatuvalle osoitetaan 3000 k-m2 rakennusoikeutta ja Muotkanmajalle 3500 k-m2. Korttelissa 28 olevalle Helsingin seurakuntayhtymän rakennuspaikalle osoitetaan 1200 k-m2 rakennusoikeutta aikaisemman kaavan mukaisesti. Korttelialueiden yhteydessä olevat vapaa-alueet osoitetaan lähivirkistysalueiksi (VL), jota kaavassa on 10,78 ha. Kaavassa mukana olevat laajat reservialueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M), jota kaavassa on 67,82 ha.

15 Seitap Oy SODANKYLÄ ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttaminen Toimiva aluerakenne: Kakslauttasen alueesta on muodostunut merkittävä matkailupalvelujen alue. Alueella on paljon työpaikkoja ja siten tarvetta mysös pysyvälle asumiselle, jonka sijoittuminen on ohjelmoitu yleiskaavalla. Tällä muutoksella toteutetaan yleiskaavan tavoitetta asuntorakentamisen alueella ja tehostetaan aluerakenteen toimivuutta muuttamalla aikaisemmin lranta-asemakaavana ollut kaava asemakaavaksi. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Kaava synnyttämällä uutta elinvoimaisuutta alueelle edistää Sodankylän pohjoisosan Vuotso- Kakslauttanen alueen taloudellista kestävyyttä. Elinvoimaisuuden lisääntyessä myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vahvistuu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Kaavoitettavan alueen luontoarvot on selvitetty ja hankkeen vaikutukset niihin arvioitu ja minimoitu. Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta pohja- eikä pintavesiin. Kaavalla tuetaan Kiilopää Sariselkä virkistysalueen käyttöä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavoitettava alue sijoittuu olemassa olevan liikenne-, energiahuolto- ja vesihuoltoverkoston piiriin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaava sijoittuu poronhoitoalueelle, mikä on otettu huomioon. Kaava ei aiheuta muutoksia alueen poronhoitoon. Ottamalla huomioon alueen sijoittumisen poronhoitoalueelle ja toteuttamalla oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitetta varmistetaan, että kaavoitus ei loukkaa Suomen perustuslain 17 3 momentissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. 5.2 Vaikutukset luonnontilaan ja maisemaan Asemakaavalla osoitetaan aikaisemmin rakentamatonta aluetta korttelialueeksi vain oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti. Yksityiskohtaisessa kortteleiden sijoittelussa on otettu huomioon luontoselvityksessä esille tullut pintavesien valuma ranta-asemakaavassa osoitetun korttelin 50 kohdalla. Kortteli 50 on siirretty pois valuman kohdalta. Asentopolun pohjoispuoli korttelin 52 kohdalla on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), kun siinä kohtaa rinne on lähimaisemassa merkittävä. Uusi asuinpientalojen kortteli (54) on osoitettu rinteen päälle tasaiselle alueelle, josta rakennukset eivät tule näkymään Ahopäännokan lähimaisemassa. 5.3 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Kaavalla ei osoiteta yhtään korttelialuetta pohjavesialueelle, pohjavesialueelle osoitetaan vain maa- ja metsätalousaluetta (M), joka on tällä paikalla metsätalouskäytön ulkopuolella olevaa metsää. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta Ahopäännokkien pohjavesialueen pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kaava-alue on kokonaan viemäröinnin piirissä eikä kaavalla osoiteta sellaista käyttöä, että olisi vaaraa jätevesien joutumisesta muualle kuin viemäriin.

16 Seitap Oy SODANKYLÄ 16 Kaava-alue sijoittuu molemmille puolille Kakslauttasen jokea. Sulamis- ja sadevedet johtuvat teiden sivuojista laakealle soistuneelle rantavyöhykkeelle, siten hitaasti suodattuen jokeen. Kaavaalueesta ei aiheudu pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. 5.4 Natura-arvioinnin tarveharkinta Kaavoitettava alue sijaitsee lähimmillään n. 1 km etäisyydellä Natura-alueen rajasta (Kohde: Ukpisto-Sompio-Kemihaara, Koodi FI ). Kaava-alueen vedet virtaavat Natura-alueesta poispäin, joten kaava-alueen rakentamisesta ei aiheudu Natura-alueen perusteena olevien luontotyyppien tai lajien tuhoutumisen tai pilaantumisen vaaraa. Uk-puisto on Saariselkä Kiilopää alueella tehokkaassa retkeilykäytössä. Alueen reitit on hyvin rakennettu, opastettu ja taukopaikoin varustettu. Kaavoitettavan alueen lisääntyvä matkailijoiden määrä ei eiheuta Natura-alueen perusteena olevien luontotyyppien tai tuhoutumisen vaaraa. Kaavan muutoksella ei ole Natura-alueen FI Natura-alueen perusteena olevia luontotyyppejä heikentäviä vaikutuksia tai uhkaa Natura-alueen perusteena oleville direktiivin liitteiden mukaisille lajeille. Natura-arviointi ei ole tarpeen. 5.5 Yleiskaavan ohjausvaikutus Saariselän yleiskaavassa Kakslauttanen Kiilopää alueelle osoitettaan tällä asemakaavoituksella käsiteltävälle alueelle asuinpientalojen aluetta (AP). Tällä asemakaavalla laaditaan asemakaava osalle ko. asuinpientalojen aluetta (Asentopolun alue, korttelit 50, 51, 52 ja 54). Matkailupalvelujen (RM) kortteli 28 ja 31 sijoittuvat yleiskaavan RM-2 alueelle ja toteuttavat siten yleiskaavan tavoitetta. Asemakaavaehdotuksessa onvähäinen poikkeaminen yleiskaavasta siltä osin, kun korttelit 29 ja 53 osoitetaan asemakaavalla asuinpientalojen kortteleiksi. Kortteli 53 on ranta-asemakaavassa osoitettu jo aikaisemmin asuinpientalojen kortteliksi. Kortteli 29 on erillinen loma-asutuksesta ja matkailupalveluista hiekan erillään oleva kortteli, joka sijoittuu olemassa olevan katuverkon piiriin ja viemäri kulkee läpi korttelin, joten vähäinen poikkeaminen yleiskaavasta on perusteltua. 6. Asemakaavan toteutus Asemakaava-alueen matkailuyrityksillä on välittömiä tarpeita täydennysrakentamiseen., rakentaminen kortteleissa 28 ja 31 käynnistynee heti kesällä Kakslauttasen alueella on tarvetta henkilökunnan asuinrakennusten rakentamiselle, joten korttelien 50, 51 ja 54 alueilla rakentaminen käynnistynee pian. Kaavalla osoitettavat korttelit riittänevät useiden vuosien tarpeeseen. Kopararovan asemakaavan alueella muutettavat korttelit tulevat rakennetuiksi muutamassa vuodessa. 7. Kaavan käsittelyvaiheet Vireilletulo kuulutus Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Kaavaehdotus asetetaan MRA 27 mukaisesti julkviesti nähtäville xx.xx. xx.xx ja siittä pyydetäänmra 28 :n mukaiset lausunnot. Rovaniemi Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282

17 Seitap Oy SODANKYLÄ 17

18 Seitap Oy SODANKYLÄ 18