SODANKYLÄ Korteojan ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Korteojan ranta-asemakaavan muutos Korttelit SEITAP OY

2 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne 6 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos 10 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVAN TOTEUTTAMINEN 10 TILASTOLOMAKKEET 11 LIITTEET (tutkitut vaihtoehdot) 13

3 Seitap Oy SODANKYLÄ 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu. Tehtävän määrittely: Ranta-asemakaava laaditaan MRL 74 :n mukaisesti maanomistajien toimesta. Rantaasemakaava laaditaan tilan Märsylä RN:o 9:34 alueelle. Kaavoitettavan alueen sijainti ilmenee alla olevasta kartasta. Kaavoituksen vaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävänä Sodankylän kunnan teknisessä toimistossa siihen saakka, kun kaavaehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Nyt on alkamassa ranta-asemakaavaluonnoksen MRL 62 ja MRA 30 :t mukainen valmisteluvaiheen kuuleminen mitä varten kaavaluonnos on nähtävänä Sodankylän kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet sivuilla osoitteessa

4 Seitap Oy SODANKYLÄ 4 3. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavaa muutetaan tilan Märsylä RN:o 9:34 alueella, käsittäen Korteojan rantaasemakaavan korttelit ja niihin rajoittuvan maa- ja metsätalousalueen sekä tilan alueelle sijoittuvat kaksi venevalkama-aluetta. Ranta-asemakaavan muutoksen ohjeena on alueelle laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota muutoksella toteutetaan. Osayleiskaavalla on määritelty alueella vaadittava tulvan huomioon ottaminen ja alueelle ohjellinen rakentamistehokkuuden määrä (rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden määrä). Kaavan muutoksella rakennuspaikkojen määrä pysyy aikaisemman kaavan mukaisena. Rakennusoikeus korotetaan tasaisesti jokaisella rakennuspaikalla yleiskaavan ohjeen mukaiseen arvoon. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö Kaavoitettavan alueen luontoselvityksen laati FM Sami Mäkikyrö. Luontoselvityksessä alueen tila kuvataan seuraavasti: JOHDANTO Kaavamuutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Kitisen joen varressa, Sodankylän Askan kylästä noin 7 kilometriä alavirtaan. Askan kylä sijaitsee noin 16 Sodankylän eteläpuolella, Rovaniemelle vievän tien varressa. Alueelle tehtiin maastokäynti SUOJELUALUEET JA OHJELMAT Tutkittu alue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmien piiriin. Alueella ei ole luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. Alue ei kuulu kulttuuriympäristöohjelmiin eikä alueella ole perinnemaisemakohteita. KASVILLISUUS Metsä on alueella nuorehkoa mäntyä kasvavaa, kuivahkoa, variksenmarja-mustikkatyypin (EMT) kangasta. Kenttäkerroksessa vallitsevia lajeja ovat variksenmarja, mustikka, puolukka, kanerva, riiden- ja katinlieko. Pohjakerroksessa kasvaa runsaasti seinäsammalta sekä poronjäkäliä ja nahkajäkälää. Kankaan maaperä on moreenia. Jokea reunustava rantametsä eroaa rehevyydeltään selvästi joesta hiukan etäämpänä olevasta kuivahkosta kankaasta. Rantametsä on kuusta, koivua ja mäntyä kasvavaa sekametsää, jossa esiintyy myös haapoja sekä pihlajia, ja pensaista katajia sekä punaherukkaa. Kenttäkerros on rehevä käsittäen runsaasti heiniä ja ruohoja, esimerkiksi metsäkurjenpolvea, kultapiiskua, nurmilauhaa, nuokkuhelmikkää, mesiangervoa, rantakukkaa ja kastikoita. Myös metsä- ja peltokortetta sekä metsäimarretta ja lillukkaa on runsaasti. Pohjakerroksessa kasvaa kerrossammal runsaana. Rannalla vedenkorkeusvaihtelut ja jään kuluttava vaikutus estävät puiden kasvun, mutta esimerkiksi kiiltopaju, pulskaneilikka, pietaryrtti ja siankärsämö kasvavat yleisinä. Tutkittava alue sivuaa pohjoisosassaan Korteojan varren soistumaa. Suo on alueella koivun, kuusen ja männyn muodostamaa sekametsää kasvavaa korpea. Alueelta ei ole löytynyt uhanalaisten kasvilajien esiintymiä.

5 Seitap Oy SODANKYLÄ 5 LINNUSTO Maastokäynnin yhteydessä alueella havaittiin seuraavat lintulajit: hömötiainen, peippo, pyy ja kanahaukka. Pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin. Pyy on yleinen pesimälintu eikä nyt tutkitulla alueella mahdollisesti lisääntyvällä rakentamisella ole vaikutusta alueen pyykantoihin. JOHTOPÄÄTÖKSET Alueen metsät ovat nuoria talousmetsiä vailla ympäristöstään erottuvia luontoarvoja. Kapea rantametsävyöhyke eroaa muusta metsäalueesta rehevyydellään. Rannoilla on havaittavissa veden korkeusvaihtelun aiheuttamaa kulumista. Rantarakentaminen voi lisätä ravinnekuormitusta jokeen, mikä tulisi huomioida kaavoitusmääräyksissä. Samoin rakentamisen aikaiset maanmuokkaustyöt voivat aiheuttaa vettä samentavia ja joen pohjaa liettäviä hiukkaspäästöjä, joita tulisi välttää. Kuva rantavyöhykkeeltä LÄHTEET Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslèn, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Erillisjulkaisu, 685 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. <

6 Seitap Oy SODANKYLÄ Rakennettu ympäristö. Kaavoitettavalla alueella ei ole yhtään rakennusta. Kaava-alueen pohjoisreunassa aivan kaavaalueen naapurina on loma-asunto. Kaava-alueen naapurina oleva loma-asunto. Kaava-alue alkaa heti loma-asunnon rakennuspaikan taustalta. 3.3 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämän hetkiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Vaikka tällä ranta-asemakaavan muutoksella on häviävän vähäiset valtakunnalliset vaikutukset, muutoksen vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

7 Seitap Oy SODANKYLÄ Maakuntakaava Sodankylä kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Pohjois-Lapin maakuntakaavan valtioneuvosto on vahvistanut Korteojan ranta-asemakaava-alue sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousalueelle M 4519 ja sille sijoittuvalle matkailun vetovoima-alueelle mv Ranta-asemakaavan muutoksella tehostetaan kaavaa yleiskaavalla osoitettuun tehokkuuteen, siten edistetään maakuntakaavan tavoitetta matkailun kehittämisessä. Korteojan alueen sijoittuminen maakuntakaavassa.

8 Seitap Oy SODANKYLÄ Yleiskaava Korteojan ranta-asemakaavoitettava alue sijoittuu Pyhä-Luoston yleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhä-Luoston yleiskaavan Yleiskaavalla muutettavalle osalle Korteojan ranta-asemakaavan aluetta osoitetaan lomaasuntojen aluetta (RA) kahtena alueena. Toiselle osoitetaan rakennusoikeutta kuudelle rakennuspaikalle ja toiselle kahdelle. Yleiskaavan mukaan rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus saa olla 150 k-m2. Yleiskaavalla osoitetaan huomioitava tulvakorkeus, kaava-alueen ylävirran puolella 166,6 m N60 ja alavirran puolella 166,5 N60. Yleiskaavoituksessa muutettavalla alueella ei ole todettu olevan tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

9 Seitap Oy SODANKYLÄ Ranta-asemakaava Voimassa olevassa v vahvistetussa rantakaavassa on tilan alueelle osoitettu 8 lomarakennuspaikkaa, rakennusoikeus 60 k-m². Kaava ei ole tämän tilan osalta toteutunut eli yhtään lomarakennusta ei ole rakennettu. Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta. Kaavakartan päälle on punaisella osoitettu kaavan pohjakartan laatimisen jälkeen rakennetut tiet. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu Ranta-asemakaavaa valmisteltaessa laadittiin kolme vaihtoehtoista luonnosta. Luonnokset liitteinä 1 3. Luonnoksilla tutkittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja muutettavan alueen käytöstä. Vaihtoehtoina tutkittiin rakennuspaikkojen erilaisia sijoittelumahdollisuuksia ja kaavan kokonaisrakennusoikeuden erilaisia sijoittamismahdollisuuksia alueelle. Maanomistaja päätyi esittämään Sodankylän kunnalle luonnoksen 1 mukaista ratkaisua, joka noudattaa hyvin pitkälle yleiskaavassa esitettyä ratkaisua.

10 Seitap Oy SODANKYLÄ Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos Muutoksen yleiskuvaus Korteojan ranta-asemakaavan muutoksen luonnoksessa korttelit ja rakennuspaikatkin sijoittuvat hyvin pitkälle aikaisemman kaavan mukaisesti. Korttelit on tulvauhkan vuoksi rajattu yleiskaavan tulvarajat huomioon ottaen riittävän korkealle. Kun rakennuspaikat sijoittuvat näin etäälle rannasta, on rantaan osoitettu rakennusoikeus sellaisten rakennusten ja rakennelmien rakentamiselle, joille tulvasta ei ole haittaa. Tällä turvataan rannan ympäristön säilyminen siistinä, kun rannalla pidettävä irtaimisto (veneet, kalastusvälineet, grillit) voidaan sijoittaa suojaan ja samalla hyvään järjestykseen Aluevaraukset Ranta-asemakaavan muutoksen pinta-ala on 13,2 ha. Rakentamiseen on osoitettu 3,042 ha, (23 %) muutettavan alueen pinta-alasta. Rakennusoikeus on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti 150 k-m2 /rakennuspaikka, kahdeksalle rakennuspaikalle siten yhteensä 1200 k-m2. Muutettavaan kaavaan verrattuna korttelie pinta-ala kasvaa yhteensä 1,315 ha ja rakennusoikeus kasvaa yhteensä 720 k-m2. Kaava-alue rakentamiseen osoitetun alueen ulkopuolella jäävä alue osoitetaan metsätalousalueeksi (M), jota on 10,115 ha, 76,6 % kaava-alueen pinta-alasta. Tiet osoitetaan ohjellisella merkinnällä M-alueelle. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOIONTI 5.1 Vaikutukset luontoon Kaavan luontoselvityksessä ei todettu alueella erityisen arvokkaita luontokohteita. kaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luontoarvoihin. 5.2 Vaikutukset maisemaan, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun ympäristöön Muutoksella rakentaminen siirtyy kauemmas rantaviivasta ja samalla pois rantanäkymästä. Kaavamuutos edistää rannan säilymistä luonnontilaisena. Rannan läheisyyteen osoitetut rakennusalat ovat vähäisiä ja niihin sijoittuva rakentaminen turvaa rannan säilymisen siistinä. 6. KAAVAN TOTEUTUMINEN Ranta-asemakaavan muutoksella kaava nykyaikaistetaan rakennusoikeuksiltaan sellaiseksi, että kaavan toteuttaminen tulee todennäköiseksi. Muutettava kaava oli ristiriidassa yleiskaavan tulvarajojen kanssa ja niiltäklin osin jonne olisi voinut rakentaa, vanha kaava oli alitehoinen nykyiseen kysyntään verrattuna. Ranta-asemakaavan toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Ranta-asemakaavan toteutuminen ajoittunee saneerattunakin useiden vuosien ajalle. Sodankylän kunnalle kaavan toteuttamisesta ei aiheudu mitään toimenpiteitä. Rovaniemi, Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 Seitap Oy Ainonkatu Rovaniemi

11 Seitap Oy SODANKYLÄ 11

12 Seitap Oy SODANKYLÄ 12

13 Seitap Oy SODANKYLÄ 13 Liite 1 Luonnoksessa 1 korttelit ja rakennuspaikat osoitetaan muutettavassa ranta-asemakaavassa olleen mukaisiin ryhmiin. Jokaiselle rakennuspaikalle osoitetaan 150 k-m2 rakennusoikeutta, koko muutosalueelle yleiskaavan mukaisesti yhteensä 1200 k-m2.

14 Seitap Oy SODANKYLÄ 14 Liite 2 Luopnnoksessa 2 korttelit ja rakennuspaikat kuten luonnoksessa 1, mutta rakennusoikeus vaihtelee rakennuspaikoilla 80 k-m2:stä 290 k-m2:iin, rakennusoikeuden kokonaismäärän ollessa sama 1200 k-m2 kuin luonnoksessa 1.

15 Seitap Oy SODANKYLÄ 15 Liite 3 Luonnoksessa 3 korttelit ja rakennuspaikat rajattu väljemmiksi ja rakennusoikeus vaihtelevaksi, kuitenkin yhteensä 1200 k-m2.