SATAKUNTA-hankkeen projektisuunnitelma

Transkriptio

1 SATAKUNTA-hankkeen projektisuunnitelma Tausta Sisäilmaongelmia on selvitelty Suomessa lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Arvioiden mukaan ainakin viidennes väestöstä altistuu päivittäin merkittäville sisäilmahaitoille ja kymmenet tuhannet ovat sairastuneet. Ongelmia on niin asunnoissa, päiväkodeissa, kouluissa, varuskunnissa, sairaaloissa kuin työpaikoillakin. Sisäilma-altisteita on useita, joten kyseessä on aina seka-altistuminen erilaisille fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille. Altistuminen kohdistuu usein eniten haavoittuvimpiin kansalaisryhmiin, syntymättömiin lapsiin, päiväkoti-ikäisiin ja kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin. Kun altistumisajat ovat pitkiä, myös matalilla altistumistasoilla ja annoksilla on merkitystä. Suomessa on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna erinomainen ennaltaehkäisyyn tähtäävä lainsäädäntö ja viranomaisohjeet. Aiemmin meillä on myös ollut hyvin toimiva neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto, mutta viime vuosikymmenien aikana ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon käytettyjä resursseja on supistettu ja vain työssä käyvällä väestönosalla on hyvin toimiva, maksuton sairaanhoito. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon väheneminen on heikentänyt myös työikäisten mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lasten ennaltaehkäisevä ympäristöterveydenhuolto on eläinlääkäreiden ja ympäristöhygieenikkojen johtamaa. Terveystarkastajat ovat ylikuormitettuja eikä heillä ole tarvittavaa lääketieteellistä, mikrobiologista, toksikologista tai rakennusteknistä koulutusta sisäilmaongelmien riskinarviointia ja korjausten ohjausta varten. Kouluterveydenhuollon toiminnan painopiste on muussa oppilashuollossa, ei niinkään fyysisten riskien torjunnassa. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa hoitava lääkäri ei lisäksi lainkaan tapaa koululaista tämän sairastuessa, vaan sairaudet hoidetaan joko terveyskeskuksissa tai yksityislääkäreillä. Koska korjausrakentamisen velka on kasvanut vuosikymmenien aikana sadoista miljoonista kymmeniin miljardeihin, ei kunnissa enää omin voimin selviydytä korjausrakentamisurakasta edes koulujen ja päiväkotien osalta, kuntien omistamasta vuokra-asuntokannasta puhumattakaan. Lisäksi terveyskeskus- ja sairaalarakennusten nykytilasta ei ole edes alustavia arvioita. Tulossa oleva SOTE-uudistus tulee jättämään

2 kuntien omistamasta rakennuskannasta 800 miljoonan euron arvosta rakennuksia kokonaan pois käytöstä. Em. syistä kunnat käyttävät nykyisin monenlaisia konsultteja ja insinööritoimistoja sisäilmaongelmien tutkimiseen ja korjaussuunnitteluun. Näissä tilanteissa ei viranomaisohjeita ole aina noudatettu ja korjaustoimissa joskus käytettävissä olevat varat ja poliittinen päätöksenteko on ohjannut korjaustoimia enemmän kuin tutkimustieto ja viranomaisohjeet. Lisäksi suunnittelutoimistoilla ja rakenneteknisillä asiantuntijoilla ei ole valmiuksia ihmiseen kohdistuvan riskin arvioimiseen. Suomessa on pitkät tutkimusperinteet sekä epidemiologisen ympäristölääketieteen että työympäristön lääketieteellisen tutkimuksen alalla. Vuosina on valmistunut noin 35 akateemista väitöskirjaa työ- ja asuinympäristön mikrobiologisten ja kemiallisten altisteiden terveyshaitoista ja niiden mekanismeista. Mikrobiologisten ja lääketieteellisten tutkimusten ohella on valmistunut myös toksikologisia ja eläinlääketieteellisiä tutkimuksia sekä rakennustekniikan alaan kuuluvia tutkimuksia. Myös Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on tehty runsaasti alan tutkimusta. Sisäilmaongelman poikkitieteellisyydestä johtuen eri laitosten, yliopistojen ja tieteenalojen tutkimukset eivät kuitenkaan ole tarkastelleet koko ongelmakenttää kokonaisuutena, vaan yleensä aina yhtä ongelmaa tai näkökulmaa kerrallaan. Ainoastaan Suomen Akatemian rahoittamassa SYTTY-projektissa tutkittiin laajasti koko sisäilmaongelmaa kansallisena ja kansainvälisenä yhteishankkeena. SYTTY-projektissa oli mukana myös yhteiskuntatieteilijöitä. Hanke päättyi v eikä yhtä laajaa tutkimusongelmaa ole saatu aikaan sen jälkeen. Sisäilmatutkijoiden laaja ryhmä julkaisi v ns. Majvik2-suosituksen, jossa annettiin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimijoille ohjeet potilaiden tutkimisesta ja hoidosta sekä kuntouttavista toimista ja yleiset periaatteet rakennusten korjaamisesta. Majvik2-suosituksen implementointi jäi kuitenkin puolitiehen eikä sitä edelleenkään tunneta edes lääkärikunnan parissa. Sisäilmaongelmien jatkuessa ja laajentuessa on valtiovalta tarttunut asiaan laajalla toimintaohjelmalla, jonka tavoitteeksi on asetettu, että kaikki julkiset rakennukset saadaan kuntoon vuoteen 2028 mennessä. Tämän toimintaohjelman aloitusvaiheessa on järjestetty alueellisia kuulemistilaisuuksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia. Ohjelman sisältö on laajalla lausuntokierroksella, jonka yhteenvetoa on juuri julkaistu. Valtiovalta ei ole tarjoamassa kunnille korjausavustuksia tai muuta taloudellista tukea kuntien omistamien kiinteistömassojen korjaamiseen. Terveet tilat 2028 hankkeeseen ei kuulu myöskään tutkimusosiota, vaan painopiste on neuvonnassa, koulutuksessa ja hoitopolkujen ja kuntoutuksen luomisessa. Tämän johdosta ei sisäilmapoliklinikoita ole perustettu, vaan suunnitteilla on tutkimuspoliklinikka lähinnä toiminnallisia häiriöitä varten. Sisäilma-altisteiden arvioinnista ja niiden tutkimisesta vallitsee tällä hetkellä suuria erimielisyyksiä, koska pieni joukko lääkäreitä kirjoitti Majvik2-suosituksesta poikkeavan käypä hoito-suosituksen, jossa kiistetään suuri osa aiemmasta tutkimustiedosta ja korostetaan, ettei potilaille tule perusterveydenhuollossa tehdä spesifejä vasta-ainetutkimuksia tai muita diagnostisia tutkimuksia. Monien homealtistuksen aiheuttamien sairauksien yhteys sisäilma-altistukseen kiistetään. Käypähoito-työryhmä on myös julkisuudessa vastustanut sisäilmapoliklinikoiden perustamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen koulutusmateriaalissa ja muissa kannanotoissa on korostettu mainittujen laitosten aiemmasta tutkimusnäytöstä poiketen vaihtoehtoisia selitysmalleja, kuten psykologisten ja toiminnallisten häiriöiden mahdollista osuutta oireilun selittäjinä. Tästä huolimatta myös THL ja TTL suosittelevat rakennusten korjaamista. Uutena diagnoosina käytetään ympäristöyliherkkyyden käsitettä, jota ei ole aikaisemmassa tutkimusperinteessä tullut esiin. Ympäristöherkkyys ei kuitenkaan oikeuta hoidollisiin tai kuntouttaviin toimiin, sairauspoissaoloon tai ammatin vaihtamiseen. Kuluneiden vuosikymmenien aikana korjaustoimissa on laajasti poikettu sekä viranomaisohjeista että Majvik2-suosituksesta. Taloudellisista syistä kunnissa on jouduttu tyytymään pintakorjauksiin,

3 ilmanvaihdon tehostamiseen ja tiivistyskorjauksiin, joiden huonosta tehosta oli tutkimustietoa jo luvun lopussa. Viime vuosina on tiivistyskorjausten huonosta tai lyhytaikaisesta onnistumisesta tullut lisää tutkimusevidenssiä ja on julkaistu muutamia insinööritöitä. Lisäksi korjausrakentamisessa ja tiivistyksissä käytettyjen massojen, samoin kuin maalien allergisoivista ominaisuuksista on jo pitkään ollut oppikirjatietoa (esim. TTL:n kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa 2005). Suomesta on puuttunut ja puuttuu edelleen systemaattinen tutkimusperinne erilaisten materiaalien ja korjausratkaisujen terveyshaitoista ja hyödyistä. Korjausten terveyshyödyt ovat olleet kyseenalaisia, monissa tapauksissa oireilu on jatkunut ja joskus moneen kertaan tiivistyskorjattuja kohteita on jouduttu purkamaan. Materiaaliluokituskaan ei päde enää materiaalien asentamisen jälkeen, koska eri materiaalien yhteisvaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Täysin uutena ilmiönä on havaittu sisäilmaongelmia myös aivan vasta valmistuneissa rakennuksissa. useimmiten kysymys on ollut muovimattojen asentamisesta märän betonin päälle. Lisäksi on epäilty eristevillakuitujen ja rakennuspölyn haitallisia vaikutuksia, mutta monissa tapauksissa sekä altistuminen että terveyshaitat on dokumentoitu hyvin puutteellisesti. Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Em. syiden vuoksi Turun yliopisto on käynnistänyt Terveet tilat 2028 toimintaohjelman yhteyteen SATAKUNTA-hankkeen, jossa tavoitteena on 1. tarjota kunnille ja kaupungeille (jatkossa kunta) tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, joilla sisäilmaongelmaiset rakennukset saadaan kertakorjauksilla kuntoon. Tavoitteeseen pääsy edellyttää hankkeeseen osallistuvan kunnan kaikkien koulujen ja päiväkotien kuntotutkimuksia ja korjattavuusarviota. Näiden perusteella kunta laatii Terveet tilat 2028 toimintaohjelman tavoitteiden mukaisen korjaus- ja uudisrakentamisen suunnitelman, jonka pitkäaikaista vaikuttavuutta Satakunta-hankkeen avulla seurataan. 2. oikeiden, viranomaisohjeisiin perustuvien materiaalivalintojen ja korjausratkaisujen ja uudisrakentamisen avulla tavoitteena on oireiden vähentäminen, infektiosairastavuuden ja poissaolojen vähentäminen sekä pysyvien terveyshaittojen ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisy erityisesti lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tavoitteena on lisätä kunnan työntekijöiden työviihtyvyyttä ja vähentää työhön liittyviä oireita, poissaoloja ja vähentää jo syntyneistä kroonisista sairauksista aiheutuvaa hoidon tarvetta, pidentää työuria ja ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. 3. korjaus- ja uudisrakentamisen interventiota seurataan 5-10 vuoden ajan ja saavutetuista terveyshyödyistä lasketaan kustannus-vaikuttavuus ja kunnalle koitunut taloudellinen hyöty. Terveystaloudellinen hyöty / säästöt syntyvät todennäköisesti sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon menojen pienenemisestä / kustannusten kasvun taittumisesta vertailukuntiin verrattuna. Tulosmuuttujina tarkastellaan lääkkeiden käyttöä, poissaoloja, sekä useiden kroonisten sairauksien määrää ja hoidon tarvetta (astma, muut keuhkosairaudet, kilpirauhassairaudet, keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet, reuma, muut autoimmuunisairaudet, nivelrikko, sarkoidoosi ja eräät syöpätaudit). Altistumisen mittaamiseen käytetään seuraavia parametreja (kukin kunta valitsee tilanteeseen ja tavoitteisiin parhaiten sopivat, kuitenkin aina kohdat 1 ja 5) 1. rakennusten kosteusvaurion laajuus ja sijainti, rakennustekninen kunto, korjaustarve (%:na uudisrakennuksen arvosta) 2. sisäilman CO2, pienhiukkaset, VOC ja VVOC, asbesti ja muut kuidut, lt ja RH, ilmanvaihdon toimivuus ja ali-/ylipaineisuus. 3. kosteusvauriomikrobit rakenteissa ja pinnoilla (viljelyn ja Mykometer-testin avulla tutkittuna) 4. laskeutuneen pölyn toksisuus (E. coli lux testillä ja sukkulamato C. elegans -testillä mitattuna) 5. validoitu oirekysely päiväkotilapsille, oppilaille ja henkilökunnalle

4 6. henkilökunnalle tehtävät keuhkofunktiotestit, PEF-seuranta, virtausvolyminen-spirometria, diffuusiokapasiteetti-mittaukset, keuhkojen ja nenän uloshengitysilman NO-pitoisuus 7. veri- ja virtsanäytteistä tehtävä analytiikka, interleukiinit, soluaktivaatiotestit, mikrobispesifit IgG- ja IgE-vasta-aineet, varastopunkkivasta-aineet, mitokondriotestit FGF-21 ja GFR-15 sekä virtsan tiosynaatti. 8. ihotestit; perus-prick, epikutaanitestit (formaldehydi, isotiatsolinonit, hartsit, akrylaatit ja epoksidit). Ihotesteissä tukeudutaan paikalliseen ihotautiklinikkaan. Tutkijaryhmä Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuu työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaine, biokemian laitos ja biologian laitos. Hanketta johtaa työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, immunologian asiantuntijana toimii dosentti Jussi Kantele, biokemian työryhmää johtaa FT Janne Atosuo ja kliinisen fysiologian asiantuntijana FM Marja Päivinen. Koulutus- ja verkkokurssiasiantuntijana toimii tutkimuskoordinaattori Katariina Husman. Muut osallistuvat tahot Satakunta-hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot ovat Turun yliopiston aerobiologian yksikkö, Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipiste, useat ammattikorkeakoulut ja VTT Expert Services. Aikataulu Hankekokonaisuutta on pilotoitu useissa kunnissa vuosina Laajempi hanke on aloitettu keväällä 2018 ja se päättyy Oirekyselyt tehdään hankkeen alkuvaiheessa vuosittain, korjausten jälkeen vuoden ja 3 vuoden kuluttua korjausten päättymisestä. Vuosittain tehtävistä oirekyselyistä kirjoitetaan vuosittaiset väliraportit, 5 vuoden seurannan jälkeen kirjoitetaan koko hanketta koskeva väliraportti ja loppuraportti kirjoitetaan vuonna Oirekyselyissä käytetään validoituja kyselylomakkeita. Rahoitus Hankkeen rahoittavat Turun yliopisto ja tutkimuskokonaisuuteen osallistuvat kunnat. Yliopisto rahoittaa laitehankinnat ja kliinisen tutkimusyksikön liikkuvan Green Ambulance-tyyppisen yksikön. Ulkopuolista rahoitusta on haettu Työsuojelurahastolta ja useista säätiöistä sekä Suomen Akatemialta. Hallinto Osallistuvien kuntien ja Turun yliopiston välillä tehdään kirjallinen yhteistyösopimus. Osallistuva kunta valitsee tarjolla olevasta palvelututkimuksen hinnastosta ko. kunnalle sopivat osat. Kunnat sitoutuvat joko 5 tai 10 v kestävään seurantaan. Yhdessä haettava ulkopuolinen rahoitus hyödyttää taloudellisesti molempia osapuolia. Hanke vastaanottaa myös lahjoitus- ja keräysvaroja ja tekee yritysyhteistyösopimuksia. Koulutus ja tiedottaminen Satakunta-hankkeeseen osallistuvien kuntien henkilöstölle järjestetään koulutustapahtumia ja seminaareja hankkeen alussa. Tutkimustuloksista tiedotetaan ko. kunnissa paikan päällä sekä kunnan virkamiehille että vanhempainilloissa ja kansalaisten kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa. Tutkimushankkeiden tuloksista raportoidaan tiedeyhteisön seminaareissa ja kongresseissa sekä kirjoitetaan akateemisia opinnäytetöitä (insinöörityöt, pro gradu-opinnäytteet ja väitöskirjatutkimukset). Julkiselle sanalle tiedotetaan hankkeen alkuvaiheessa ja paikallislehdissä tutkimustulosten valmistumisvaiheessa, messutapahtumien ja sisäilmaseminaarien yhteydessä.

5 Turun yliopiston jatkokoulutusyksikkö Vantti järjestää eri ammattialoille suunnattuja koulutustilaisuuksia ja kursseja, mm. työterveyslääkäreille ja hoitajille, kouluterveydenhuollossa toimiville lääkäreille, terveystarkastajille ja valvontaeläinlääkäreille jne. Lisäksi voidaan järjestää koulutustilaisuuksia paikan päällä hankkeeseen osallistuvissa kunnissa virkamiehille, lautakunnille ja muille poliittiseen päätöksentekoon osallistuville. Rekisteröidyt väitöskirjaan tähtäävät jatko-opiskelijat: Tiina Koistinen, Marja Päivinen, Liisa K Vilén, Eetu Suominen, Hanna Vertanen-Greis, Emma Kallvik, Mika Kantele, aihepiiriä sivuavat vk. Kati Järvi, Mari Turunen, Seija Ovaskainen. Kyselytutkimuksille on haettu ja saatu Turun yliopiston eettisen toimikunnan puolto. Kirjallisuutta Asumisterveysopas Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, Ympäristö ja terveys-lehti 2009, 200 s. Husman T, Roto P, Seuri M. Sisäilma ja terveys rakentajan opas. KTL:n julkaisuja B14/2002. Karhula A-L (toim). Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki Vammalan kirjapaino Oy 2005, 524 s. Manninen P, Laine V, Leino T, Mukala K, Husman K. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö s. Putus T. Home ja terveys kosteusvauriokomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen ja terveyshaitat. Ympäristö- ja terveysalan kustannus Oy, Pori 2017, 3. täydennetty painos. Seuri M ja Palomäki E. Haasteellinen sisäilma riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy 2000, 135s. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista ,