Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Presidentinvaalit. Akseli 1/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ VÄ E S TÖ S U U N N I T E T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT A S U M I N E N A S U N N OT TO M U U S HY V I N V O I N T I A LU E TA LO U S O R I G O S S A : Presidentinvaalit Akseli 1/212 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/212 Väestö 1 Väestösuunnite 3 Työllisyys 5 Työpaikat 7 Asuminen 8 Asunnottomuus 11 Hyvinvointi 13 Aluetalous 17 Origossa: Presidentinvaalit Ajankohtaista 22 Julkaisuja ja tutkimuksia 24 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Sähköinen julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat väestö, väestösuunnite, työllisyys, asuminen, asunnottomuus, hyvinvointi ja aluetalous. Vuoden 21 suurimmat kaupunkiseudun yksityiset työnantajat on myös julkaistu. Origossa tarkastellaan presidentinvaalien tuloksia Tampereelta. Julkaisuissa ja tutkimuksissa esitellään tilaajapäällikkö Taru Kuosmasen Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA -tutkielma Strategia johtamisen välineenä ja Kuusikkotyöryhmän vertailuraportti aikuissosiaalityöstä. Ajankohtaisia asioita ovat mm. sähköisen reseptin käyttöönotto. Kannen kuva: Kuvat: Suihkulähde Finlaysonin Palatsin (1898) Wilhelm von Nottbeckin puistossa, Petri Kivinen Autot Kalevassa, Susanna Lyly Näsinneula, Irina Nurmi ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 1/212 Väestö Väestönkasvu neljännesvuosittain IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj. Kokonaismuutos Syntyneet ja kuolleet Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖ Tampereen väestönkasvu edellisvuotta suurempaa Tampereen ennakkoväkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun 211 lopussa Tätä lukua käytetään kaupungin väkilukuna , kunnes virallinen luku julkaistaan maaliskuussa. Vuonna 211 väestönkasvu oli henkilöä, mikä johtui pääosin siitä, että Tampereelle muutti enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Suomen sisältä Tampereelle muutti 697 henkilöä enemmän kuin sieltä muualle Suomeen ja ulkomailta Tampereelle muutti 531 henkilöä enemmän kuin sieltä ulkomaille. Tampereella syntyi vuoden aikana 651 henkilöä enemmän kuin kuoli. Syntyvyys oli edelleen suurta ja vuoteen 21 verrattuna syntyneiden enemmyys pysyi lähes samana. Myös maahanmuuton muuttovoitto pysyi edellisen vuoden luvuissa. Sen sijaan kuntien välinen muuttoliike oli 163 henkilöä suurempaa kuin vuonna 21. Tampereen väestönkasvu oli vuonna 211 yhteensä 154 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna Elävänä syntyneitä Kuolleita Syntyneiden enemmyys Muuttoliike 27 Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto 28 Nettomaahanmuuton %- osuus, asteikko oikealla % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tampereen väkiluku kasvoi eniten kolmannella vuosineljänneksellä, kun uudet opiskelijat muuttivat kaupunkiin. Toisella neljänneksellä väestön määrä jopa vähän väheni, koska alkukesällä opinnoistaan valmistuneet henkilöt muuttivat pois. Näin on tapahtunut lähes koko 2-luvun ajan. Kokonaisuudessaan vuoden 211 väestönkasvu oli lähes yhtä suurta kuin väestönkasvu keskimäärin 2-luvulla. Tampereen väestöstä osa-alueittain ja ikäryhmittäin on tehty Tampereen väestö julkaisu, joka on tarkoitettu vain sisäiseen suunnittelukäyttöön. Julkaisu löytyy Tampereen intranetin (Loora) sivulta: Koko kaupungin väkiluku ja osa-alueittaiset tiedot poikkeavat hieman virallisesta väkiluvusta, jonka Tilastokeskus julkaisee Kaupungin osa-alueiden ikäryhmittäiset väkiluvut julkaistaan alkukesällä 212, jolloin julkaisu löytyy Tampereen ulkoisilta internetsivuilta: fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain/vaestojamuuttoliike.html

4 2 AKSELI 1/212 Väestö Tampere Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-joulukuu 211 Pirkkala +527 Ylöjärvi +451 Nokia +417 Lempäälä +292 Kangasala +26 Vesilahti +39 Orivesi -31 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kaupunkiseudun kasvu ennallaan Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli joulukuun lopussa Vuodessa väkiluku kasvoi 3 78 henkilöä ja suhteellinen väestönkasvu oli 1,1 prosenttia. Väkiluku kasvoi,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 21. Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli edelleen Pirkkalassa, 3,1 prosenttia. Pirkkalan kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut vuodesta 21, jolloin väkiluku kasvoi peräti 4,3 prosenttia. Myös Lempäälän kasvutahti hidastui, mutta väestönlisäys oli silti 1,4 prosenttia. Ylöjärvellä ja Nokialla kasvutahti kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna ja vuonna 211 molemmissa suhteellinen väestönmuutos oli yli 1 prosenttia. Väkiluku kasvoi myös muissa kaupunkiseudun kunnissa Orivettä lukuun ottamatta, mutta niiden suhteellinen kasvu jäi alle prosentin. Muuttovoitto oli suurin syy väestönlisäykseen Tampereen ohella myös Pirkkalassa, Nokialla ja Vesilahdella. Suuri syntyneiden määrä suhteessa kuolleisiin lisäsi asukkaiden määrää Lempäälässä ja Kangasalla. Ylöjärvellä molemmat syyt vaikuttivat väestönkasvuun lähes yhtä paljon. Orivedellä väkiluku pieneni. Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Turku Jyväskylä +129 Vaasa +794 Lahti +79 Kuopio +634 Suurten kaupunkien kasvu tammi-joulukuu 211 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Espoo suurten kaupunkien kärjessä Vuonna 211 Espoon väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Suomen suurimmista kaupungeista. Sen väkiluku kasvoi 1,7 prosenttia, kun seuraavaksi eniten kasvaneen Oulun suhteellinen kasvu oli 1,6 prosenttia. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampereen väestön määrän suhteellinen kasvu (,9 %) oli toisiksi hitainta heti Turun jälkeen. Kuudestatoista suurimmasta kaupungista yli prosentin suhteellinen kasvu oli pääkaupunkiseudun suurten kuntien ja Oulun lisäksi myös Vaasassa. Vain Kouvolassa väestön määrä väheni. Määrällisesti eniten kasvaneessa Helsingissä merkittävin syy väestönkasvuun oli muuttovoitto. Maahanmuuton muuttovoiton osuus Helsingin koko nettomuutosta oli 7 prosentin tuntumassa aivan kuten edellisenäkin vuonna. Maahanmuuton muuttovoiton osuus oli yli puolet kunnan nettomuutosta myös Vantaalla (78 %), Espoossa (68 %) ja Turussa (53 %). Tampereelle sen sijaan muutetaan enemmän Suomen sisältä kuin ulkomailta. Vaikka Vantaalla ja Espoossa maahanmuutto oli suurta, niin silti muuttoliikettä suurempi syy niiden väestönkasvuun oli syntyneiden suuri määrä suhteessa kuolleisiin. Myös Oulussa ja Jyväskylässä syntyneiden enemmyys oli muuttovoittoa suurempi.

5 AKSELI 1/212 Väestö 3 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Jyväskylän sk Suurten seutukuntien kasvu tammi joulukuu 211 Kuopion sk +93 Seinäjoen sk +816 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Väestöennusteet Lähde: Tilastokeskus Suuret seutukunnat kasvavat Porin seutukuntaa lukuun ottamatta Suurista seutukunnista selvästi eniten määrällisesti kasvoi Helsingin seutukunta, jossa väestönlisäys oli henkilöä. Tampereen seutukunnan väestönkasvu oli seuraavaksi suurin, henkilöä. Oulun seutukunnan henkilön väestönlisäys merkitsi 1,4 prosentin suhteellista kasvua ja sen väkiluku kasvoikin suhteellisesti kaikkein nopeimmin vuonna 211. Kymmenestä suurimmasta seutukunnasta vain Porin seutukunnassa väestön määrä väheni vuoden aikana. Väkiluku pieneni siellä 143 henkilöä, kun vielä vuonna 21 väkiluku kasvoi muutamalla henkilöllä. Kymmenessä suurimmassa seutukunnassa väestönkasvu oli yhteensä henkilöä, kun taas Suomen muilla alueilla väkiluku pieneni yhteensä henkilöä. VÄESTÖSUUNNITE Väestön kasvu haastaa palvelut Nopea 12 Toteutunut väkiluku Rakennesuunnitelma 1 Perus 12 Tilastokeskus Tampereen kaupungin oma väestösuunnite osa-alueittain ja ikäryhmittäin tarkistetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna tehtiin kaksi vaihtoehtoista suunnitetta, jotka pohjautuvat molemmat edellisten viiden vuoden väestön muutoksiin ja suunniteltuun asuntotuotantoon. Suunnitteet on tehty 19 suunnitealueelle, jotka on muodostettu tarkoituksenmukaisina palvelujen järjestämistä ja maankäytön suunnittelua palvelevina alueina. PERUS-vaihtoehdon mukaisesti Tampereella olisi vuoden 23 lopussa 25 8 asukasta. Keskimääräinen vuosikasvu olisi noin 1 9 asukasta. NOPEAn kasvun vaihtoehdossa tamperelaisten määrä kasvaisi asukkaaseen ja keskimääräinen vuosikasvu olisi 2 3 asukasta. Nopean kasvun vaihtoehdon toteutumisen edellytyksenä olisi suunnitellun asuntotuotannon toteutuminen täysimääräisenä, sen sijaan PERUS -vaihtoehdossa siitä arvioidaan toteutuvan vajaat 9 prosenttia. Vuonna 21 Kaupunginvaltuuston hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma asettuu em. vaihtoehtojen väliin, sen vuosikasvu on noin 2 asukasta ja tamperelaisia olisi vuoden 23 lopussa Tämä väestötavoite toimii edelleen kaupungin palvelujen ja toiminnan sekä maankäytön suunnittelun pohjana. Vaihtoehto PERUS noudattaa rakennesuunnitelmaa hyvinkin tarkasti vuoteen 22 asti, joten sitä voidaan käyttää ikäryhmien ja kaupungin eri osa-alueiden tarkastelussa ja toimintojen suunnitte-

6 4 AKSELI 1/212 Väestösuunnite Väestöennuste lasten ja ikäihmisten ikäryhmissä vuotiaat 7-15 vuotiaat vuotiaat 75+ vuotiaat Asukasmäärän muutos 21 23, henkilöä Nurmi-Sorila Vuores 9 66 Atala-Olkahinen 4 3 Keskusta Itä Lielahti-Lentävänniemi Messukylä-Takahuhti 2 17 Linnainmaa-Leinola Kämmenniemi-Terälahti Tesoma-Lamminpää 742 Pispala-Tahmela 721 Hatanpää-Härmälä 638 Viinikka-Koivistonkylä 33 Peltolammi-Multisilta 281 Hervanta-Hallila 279 Kaleva-Järvensivu 182 Epilä-Kalkku -256 Lukonmäki-Kaukajärvi -29 Keskusta Länsi -34 Kissanmaa-Petsamo lussa tulevina vuosina. Vuoden 22 jälkeen tapahtuva väestön kehitys sekä asuntotuotanto-ohjelma tarkentuvat joka tapauksessa tulevissa suunnitteissa, joten vaihtoehto antaa riittävän tarkat suuntaviivat tässä vaiheessa myös 22-luvun suunnittelulle. Kaikkien vaihtoehtojen väestömäärä on edelleen selvästi suurempi kuin Tilastokeskus on ennustanut vuonna 29 laatimassaan ennusteessa, jota käytetään mm. kuntarakenneuudistuksen väestötiedoissa. Tilastokeskus uusii ennusteensa syksyllä 212. Suuri syntyvyys, lapsiperheiden naapurikuntiin muuton väheneminen sekä uudet pientalovaltaiset asuntoalueet aikaansaavat lasten määrän tuntuvan kasvun. Perus-vaihtoehdon mukaan -6-vuotiaiden määrä olisi korkeimmillaan vuonna 227, jolloin heitä olisi yli 19 eli lähes 4 3 lasta enemmän kuin on nyt. Kouluikäisten määrä on alimmillaan tänä vuonna, mistä se kääntyy kasvuun ensi vuonna ja jatkaa kasvuaan koko suunnittelujakson ajan. Alle 16-vuotiaita arvioidaan olevan vuonna 23 yhteensä Heidän osuutensa koko väestöstä nousee 17 prosenttiin nykyisestä 14 prosentista. Ikäihmisten määrän kasvu asettaa myös vaativat haasteet palvelutuotannolle, vaikka vuotiaiden määrä alkaakin pienentyä 22-luvulla. Ikäihmisiä arvioidaan olevan 52 vuonna 23. Heidän määränsä kasvaa 17 3 asukkaalla ja heidän osuutensa nousee 21 prosenttiin koko väestöstä nykyisestä 16 prosentista. Vähintään 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 23 mennessä, jolloin heitä on 3 3. Väestön kasvu Vuoreksessa ja Nurmi-Sorilassa Eniten asukkaiden määrä kasvaa 21-luvulla uusissa rakennettavissa kaupunginosissa Vuoreksessa, Niemenrannassa (Lielahti-Lentävänniemi) sekä Nurmi-Sorilassa ja Ojalassa (Atala-Olkahinen) 22-luvulla. Olemassa oleva kaupunkirakenne täydentyy Kaleva-Järvensivun, Peltolammi- Multisillan sekä Hervanta-Hallilan suunnitealueilla, joissa täydennysrakentamisen seurauksena myös asukasmäärät hieman kasvavat. Sen sijaan Länsi-Keskustan, Epilä-Kalkun, Kissanmaa-Petsamon sekä Lukonmäki-Kaukajärven suunnitealueilla asukkaiden määrä laskee hieman. Väestösuunnite kokonaisuudessaan löytyy osoitteessa: kehittäminen/tilastot/väestö Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

7 AKSELI 1/212 Työllisyys % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa TYÖLLISYYS Työttömyys vähentyi vuoden aikana Joulukuun lopussa Tampereella oli lomautetut mukaan lukien yhteensä työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti oli 12,8. Työttömyys on vähentynyt vuoden 21 joulukuusta 1,1 prosenttiyksikköä. Koko maan työttömyysaste pieneni vuodessa,6 prosenttiyksikköä ja se oli joulukuun lopussa 9,7 prosenttia Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyys on vähentynyt Tampereella tasaisesti lähes koko vuoden 211. Ainoastaan kesällä ja joulukuussa työttömien määrä kasvoi edelliseen kuukauteen verrattuna. Loppuvuonna taloudellinen taantuma näkyi koko maan työttömyysasteessa, joka lähti kasvuun jo lokakuussa. Pirkanmaalla työttömyys ei ollut yhtä suurta kuin Tampereella. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1,9 prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä on vähentynyt vuodessa yhden prosenttiyksikön. Pirkanmaan korkein työttömyysaste oli Tampereella. Työttömyysaste oli yli 12 prosenttia myös Urjalassa, Valkeakoskella, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Vähiten työttömiä suhteessa työvoimaan oli Punkalaitumella, Sastamalassa ja Ikaalisissa, kaikissa alle 7 prosenttia Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, joulukuu yli 5-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Yli 5-vuotiaat työttömät työllistyvät hitaasti Yli 5-vuotiaita työttömiä oli joulukuun lopussa henkilöä. Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna heidän määränsä on vähentynyt 126 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt vuodessa hieman enemmän, samoin nuorisotyöttömien. Yli vuoden työttömänä olleita oli joulukuussa henkilöä ja heidän määränsä väheni vuoden 21 joulukuusta 521 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 28,2 prosenttia, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten samaan ajankohtaan. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli henkilöä eli 36 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tampereen työttömistä 55 prosenttia on edelleen miehiä. Vuodessa heidän osuutensa työttömistä on kuitenkin pienentynyt lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.

8 6 AKSELI 1/212 Työllisyys Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, joulukuu % Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Vesilahti Suurten kaupunkien työttömyysaste, % joulukuu Oulu Turku Tampere Vantaa Helsinki Espoo Suurten seutukuntien työttömyysaste, joulukuu % Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Lahden seutukunta Tampereen seutukunta 2 Turun seutukunta 1 Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyys vähentyi koko kaupunkiseudulla Työttömien työnhakijoiden määrän laskeva trendi on jatkunut kaikissa kaupunkiseudun kunnissa 21 vuodenvaihteen jälkeen. Eniten työttömyysprosentti on laskenut vuoden aikana Orivedellä ja Kangasalla. Hitainta työttömyyden väheneminen oli Vesilahdella, jossa oli kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste eli 7,1 prosenttia. Tampereella työttömyys oli edelleen selvästi yleisintä. Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Lempäälässä, Kangasalla ja Vesilahdessa työttömyysaste oli koko maan keskiarvoa pienempi. Tampereella suurten kaupunkien kolmanneksi korkein työttömyysaste Työttömyys vähentyi vuoden aikana kaikissa muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa paitsi Oulussa, jossa työttömiä oli joulukuun lopussa 13,3 prosenttia. Oulun työttömyysaste on pysynyt samana ja se on nyt suurten kaupunkien korkein. Vielä vuoden 21 lopussa Tampereella oli korkein työttömyysaste. Vuoden aikana Tampereen työttömyysaste on kuitenkin laskenut nopeimmin, 1,1 prosenttiyksikköä, ja Tampereen työttömyysaste oli suurista kaupungeista enää kolmanneksi korkein. Oulun jälkeen suurin työttömyysaste oli Turussa, 12,9 prosenttia. Työttömyys vähentyi kaikissa suurissa seutukunnissa Suurista seutukunnista työttömyys oli joulukuun lopussa yleisintä Jyväskylän seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 12,8 prosenttia. Myös Oulun ja Lahden seutukunnissa työttömyysaste oli yli 12 prosenttia. Tampereen seutukunnassa työttömyysaste oli joulukuun lopussa suurten seutukuntien neljänneksi suurin eli 11,1 prosenttia. Vain Helsingin seutukunnassa työttömyysaste oli pienempi kuin koko maan keskiarvo. Kaikissa seutukunnissa työttömyys vähentyi vuoden 21 loppuun verrattuna. Tampereen seutukunnassa työttömyys vähentyi voimakkaimmin eli 1,1 prosenttiyksikköä. Hitainta työttömyyden väheneminen oli Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa, joissa työttömyysaste pienentyi,1 prosenttiyksikköä.

9 AKSELI 1/212 Työpaikat 7 TYÖPAIKAT Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 21 Työnantajat, joilla koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereelle, on merkitty sinisellä värillä ja lihavoituna. Yritys ToimialaHenkilöstö NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Vähittäiskauppa ITELLA OYJ Postin yleispalvelu NOKIA SIEMENS NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 984 METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 928 SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 888 NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 864 PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY Korkea-asteen koulutus 758 RUOKA-SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 751 PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 67 AGCO SISU POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 654 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 64 METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 633 DESTIA OY Teiden ja moottoriteiden rakentaminen 599 LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 526 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt 525 METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 512 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 54 UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 53 SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valm. 475 YLEISRADIO OY Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 442 METSO FABRICS PMC OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valm. 44 ATTENDO MEDONE OY Työvoiman vuokraus 44 UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 48 CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 46 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalo 387 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Vähittäiskauppa 362 ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 361 ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 348 NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 331 PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valm. 33 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 32 TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 318 INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 31 LOGICA SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 36 VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 36 GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeid 35 SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 294 TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 286 ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitt. ja ohjelm. tukkukauppa 276 ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 269 JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 267 K-CITYMARKET OY Itsepalvelutavaratalo 26 POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 252 NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 245 INVALIDILIITON ASUMISPALVELUT OY Vammaisten palveluasuminen 245 HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 241 CYBERCOM PLENWARE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 236 KUSTANNUS OY AAMULEHTI Sanomalehtien kustantaminen 234 FORSSA PRINT TAMPERE OY Muu painaminen 225 N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 223 TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 218 M-REAL OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 217 INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 217 NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus 216 STAFFPOINT OY Työvoiman vuokraus 21 VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 28 SECURITAS OY Yksityiset turvallisuuspalvelut 22 PROFFICE FINLAND OY Työvoiman Lähde: vuokraus Tilastokeskus 2 TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 197

10 8 AKSELI 1/212 Asuminen Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi 2,5 2, 1,5 1, milj. m 3 myönnetyt,5 aloitetut valmistuneet, asuntoa Valmistuneet asunnot * 213* 214* Asuntotuotanto 211 joista yhteensä krstaloas. Härmälä Kaukajärvi Ratina Tampella Hervanta Kalevanrinne 1 1 Muotiala Kalkku Jokipohja Vuores Pyynikki Muut kaupunginosat Yhteensä Lähde: Rakennusvalvonta Lähde: Rakennusvalvonta ASUMINEN Rakentamisvuosi 211 kaksijakoinen Vielä alkuvuonna 211 näytti rakentaminen piristyvän selvästi muutaman vaisun vuoden jälkeen. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kuitenkin Euroopan taloudellisen tilanteen epävarmuus alkoi heijastua kuntalaisten asunnonosto- ja rakentamisaikeisiin ja rakennusliikkeet alkoivat epäröidä asuntokohteiden käynnistämistä. Varsinkin vuoden lopulla rakennuslupia myönnettiin määrällisesti selvästi vähemmän ja toisaalta hankkeiden aloittamista siirrettiin. Kokonaisuudessaan rakennusluvissa myönnetty rakennustilavuus ja kerrosala oli kuitenkin selvästi suurempi kuin vuonna 21. Sen sijaan uusille asunnoille myönnettiin koko vuonna lupaa, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tosin vertailuvuonna 21 myönnettiinkin muutaman heikon rakentamisvuoden jälkeen runsaasti rakennuslupia (1 836). Viime vuonna aloitettiin lähes yhtä monen asunnon (1 89 kpl) rakentaminen kuin edellisenäkin vuonna, vaikka vielä alkuvuonna uusien asuntojen rakentamisen aloittaminen näytti voimistuvan. Asuntotuotanto piristyi 211 Tampereella valmistui vuonna 211 yhteensä 1 87 asuntoa, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotannossa on mukana sekä uudis- että lisärakentaminen. Viime vuonna palattiin 2-luvun asuntotuotannon keskiarvon tuntumaan. Mutta sangen suuri kasvuprosentti on vain seurausta poikkeuksellisen vaisusta asuntotuotantovuodesta 21. Asunnoista valtaosa eli (81 %) sijoittui kerrostaloihin. Rivitaloasuntoja valmistui 143 ja erillisiä pientaloja 165. Asuntoja valmistui myös yhteen liikerakennukseen. Vuokra-asuntoja valmistui 951. Valtion lainoittamien asuntojen osuus tuotannosta oli 49 %. Eniten kerrostaloasuntoja valmistui Härmälään, Kaukajärvelle, Ratinaan, Tampellaan, Hervantaan, Kalevanrinteeseen ja Muotialaan. Pientaloja valmistui tasaisemmin eri puolille kaupunkia esimerkiksi Kaukajärvelle, Takahuhtiin, Muotialaan, Ikuriin ja Kämmenniemeen Vuoresta unohtamatta. Lähivuosina tuotanto ei yllä tavoitteeseen Asuntotoimi tekee vuosittain arvion tulevien 3 vuoden asuntotuotannosta. Helmikuussa julkaistussa Asuntojen uudistuotanto Tampereella selvityksessä arvi-

11 AKSELI 1/212 Asuminen 9 Asuntotuotanto 212 joista yhteensä krstaloas. Kaukajärvi Vuores Ratina Hervanta Kalevanrinne (XIX) Ristinarkku Takahuhti Rantaperkiö Tampella 7 7 Linnainmaa Rahola Härmälä Pyynikki Muotiala 5 34 Tammerkoski (II) 5 5 Muut kaupuninosat Yhteensä oidaan kuluvan vuoden tuotannoksi 1 9 asuntoa. Ensi vuonna tuotannon arvioidaan laskevan 1 7 asuntoon, mistä se nousee vuonna asuntoon. Näin Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 23 asuntotuotannolle asetettu vuositavoite asuntoa jää tulevina vuosina saavuttamatta. Vuokra- asuntoja arvioidaan valmistuvan kuluvana vuonna 726, ensi vuonna 8 ja vuonna Asumisoikeusasuntoja valmistuu tänä vuonna 121, mistä määrä putoaa ensi vuonna 7:een ja vuonna asuntoon. Kerrostalojen osuus on suurin kuluvana vuonna (83 %), mistä se laskee 78 prosenttiin tulevina vuosina koko tuotannosta. 1 2-asunnon taloja valmistuu vuosittain Rakentaminen kiihtyy asuntomessujen myötä Vuoreksessa, mutta uusia asuntoja valmistuu edelleen runsaasti myös Kaukajärvelle, Ratinaan, Hervantaan ja Kalevanrinteeseen. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: asumisentilastot.html Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Asuntojen hinnat Asuntojen hinnat laskussa Indeksi 25= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hintojen lasku, joka alkoi jo loppukeväällä, jatkui kiihtyen myös viimeisellä neljänneksellä. Hinnat laskivat Tampereella 2,6 prosenttia vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Sekä kerrostaloasuntojen hinnat (-3,2 %) että rivitaloasuntojen hinnat (- 1,5 %) laskivat. Vuoden 21 loppuun verrattuna hintojen lasku oli -1,2 prosenttia. Kerrostaloissa eniten laskivat vuoden viimeisellä neljänneksellä vähintään 3 huoneen asuntojen hinnat (3,8 %). Yksiöiden hinnat laskivat 2 prosenttia ja kaksioiden hinnat 2,6 prosenttia. Vain yksiöiden hinnat olivat hieman nousseet vuoden 21 loppuun verrattuna. Myös Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hintojen nousu on taittunut. Erityisesti rivitaloasuntojen hinnat ovat molemmissa selvästi laskeneet edelliseen neljännekseen verrattuna (Hki -4, % ja pk-seutu -3,1 %). Kerrostaloasuntojen hinnat ovat sen sijaan pudonneet vain joitakin prosentin kymmenyksiä. Vuoden 21 loppuun verrattuna hintojen nousu Helsingissä oli 2, prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,6 prosenttia. Sen sijaan Turussa asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan, joka oli,6 prosenttia

12 1 AKSELI 1/212 Asuminen edelliseen neljännekseen ja 1,5 prosenttia vuoden 21 loppuun verrattuna. Turussa asuntojen hintojen nousu lienee edelleen korjausliikettä vuoden toisen neljänneksen hintojen selvälle notkahdukselle. Vanha kerrostaloasunto maksoi vuoden 211 lopussa Tampereella keskimäärin 2 16 euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunnosta keskimäärin 3 86 euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhan asunnon keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Uusien asuntojen hinnat laskivat vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa keskimäärin 2,5 prosenttia. Vuoden 21 loppuun verrattuna hinnat kuitenkin nousivat 1,8 prosenttia. Länsi-Suomessa uusien asuntojen hintojen nousu oli viimeisellä neljänneksellä 1,7 ja vuoden 21 loppuun verrattuna peräti 8 prosenttia. Asuntojen vuokrat Vuokrien nousu hieman tasaantunut Indeksi 25= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa pl. PKS Lähde: Tilastokeskus Tampereella kaikkien asuntojen vuokrat nousivat vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä 3 prosenttia verrattuna vuoden 21 loppuun. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,6 prosenttia, kun arava-asuntojen vuokrien nousu jäi 1,8 prosenttiin. Vuokrat nousivat vuoden aikana erityisesti vapaarahoitteisissa yksiöissä (8,5 %) sekä vähintään kolme huonetta käsittävissä asunnoissa (5,2 %). Kaksioiden vuokrat pysyivät lähestulkoon ennallaan. Pienten asuntojen vuokrien nousu on taittunut vuoden viimeisellä neljänneksellä, koska vuokrat nousivat eniten vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijoiden aloittaessa syksyllä opintonsa. Yksiöiden hintojen nousuun vaikuttaa suurissa kaupungeissa myös muuttoliikkeen lisääntymisen aikaansaama asuntojen kysynnän kasvu. Espoossa ja Vantaalla ovat yksiöiden vuokrat nousseet yli 7 prosenttia vuoden 21 lopusta. Helsingissä yksiöiden vastaava nousu oli 5 prosenttia. Kaikkien asuntojen vuokrat nousivat vuoden aikana Helsingissä ja Vantaalla lähes 4 prosenttia, Espoossa nousu oli vain 1,4 prosenttia. Turussa vuokrien nousu oli 3,9 ja Oulussa 6,6 prosenttia vuoden 21 loppuun verrattuna. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä 11,98 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 11,25 euroa/ m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 15,82 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,67 euroa/m². Turussa kaikkien asuntojen keskivuokra oli 1,81 euroa/m².

13 AKSELI 1/212 Asunnottomuus Asunnottomuus Vapautuvat vangit Ensi- ym. tilapäissuojissa Perheet ja pariskunnat Yömajoissa, hoitokodeissa ym. laitoksissa Tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona ASUNNOTTOMUUS Tamperelaisten asunnottomien määrä väheni Tampereen kaupungin asuntotoimi on selvittänyt kuinka paljon tamperelaisia on asunnottomana. Selvitys on osa laajempaa kuntien asuntomarkkinatietojen keräämistä, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) tekee vuosittain Lähde: Asuntotoimi Selvityksen mukaan yksinäisiä tamperelaisia asunnottomia oli vuoden 211 marraskuussa 351 henkilöä. Luku on alhaisin 2-luvulla ja se on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin heitä oli 417. Vuonna 29 luku oli vielä 614. Suurin osa asunnottomista, 23 henkilöä, asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Vuonna 21 heidän lukumääränsä oli 251. Ulkona ja tilapäissuojissa majailevia asunnottomia oli aineistossa 17, joka on vähemmän kuin keskimäärin 2-luvulla (28). Naisten asunnottomuus pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Heitä oli 96, kun 21 asunnottomia naisia oli 95. Sen sijaan nuorten asunnottomuus on vähentynyt vuosittain viiden viimeisen vuoden aikana. Vuonna 27 alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 155, vuonna 21 heitä oli 66. Vanhempiensa luona asuvia nuoria ei tilastoida asunnottomiksi. Tamperelaisia vankilasta asunnottomiksi vapautuvia vankeja arvioitiin olevan marraskuun puolivälissä 19 henkilöä, kun viime vuonna heitä oli 8. Myös asunnottomien maahanmuuttajien määrä nousi hieman: heitä oli 3, kun vuonna 29 heitä oli 23. Selvityksessä arvioitiin myös asunnon puutteen vuoksi erillään tai tilapäismajoituksessa asuvien pariskuntien ja perheiden määrä. Perheitä oli nyt 17, kun heitä oli 26 edellisenä vuonna ja 42 vuonna 29. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä laskussa Tampere on mukana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka käynnistettiin vuonna 28, jolloin pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää alettiin arvioida nykyisillä kriteereillä. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velkaongelma, päihde- tai mielenterveysongelma, ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavan-

14 12 AKSELI 1/212 Asunnottomuus omaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana Asunnottomat, yksinäiset, pitkäaikaisasunnottomat Yksinäiset asunnottomat Näistä pitkäaikaisasunnottomia Lähde: Asuntotoimi Vuonna 211 tamperelaisia yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 96. Heidän lukumääränsä on vähentynyt vuosittain vuodesta 28 alkaen, jolloin luku oli 214. Ohjelmakauden aikana pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt 55 prosenttia. Pitkäaikaisasunnottomien suhteellinen osuus kaikista yksinäisistä asunnottomista oli 27 prosenttia. Eniten pitkäaikaisasunnottomia asui erilaisissa hoito- ja huoltokodeissa, joissa heitä oli 35 henkilöä. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asui 25 henkilöä. Selvityksen aineistona käytettiin aikaisempien vuosien tapaan kaupungin omien asuntoyhteisöjen vuokra-asuntohakemusten tietokantaa sekä asunnottomien kanssa toimiville yhteisöille lähetetyn kyselyn tuloksia. Lisäksi tietoja tamperelaisten vapautuvien vankien asunnottomuudesta on kerätty vankiloista. Kyseessä oli yhtä päivää (15.11.) koskeva poikkileikkausaineisto. Tällä vuosittain toistettavalla menetelmällä saadaan luotettava kuva asunnottomuuden määrän kehitystrendeistä, vaikka sillä ei välttämättä tavoiteta kaikkia asunnottomina olevia henkilöitä kyseisenä tutkimuspäivänä tai vuotena. Samanlainen selvitys tehdään myös muissa kunnissa, jolloin päästään vertailemaan kuntien asunnottomuustietoja. Yksinäiset asunnottomat/ 1 asukasta Asunnottomat, yksinäiset Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Oulu Lähde: SOTKAnet, Ara Suomessa asunnottomuus on keskittynyt kasvukeskusalueille, joihin suuntautuu myös eniten muuttoliikettä ja joiden väestönkasvu on suurinta. Tampereella oli 1,6 yksinäistä asunnotonta 1 asukasta kohti marraskuussa 211. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ennakkotiedon mukaan kuuden suurimman kaupungin vertailussa Tampereella yksinäisiä asunnottomia oli toiseksi vähiten. Vastaavat luvut muista suurista kaupungeista olivat vuonna 211 Helsinki 5,7, Vantaa 2,7, Espoo 2,5, Turku 1,9 ja Oulu,3. Lisätietoja: Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

15 AKSELI 1/212 Hyvinvointi 13 Tulipaloissa kuolleet ja loukkaantuneet HYVINVOINTI Tulipaloissa ei menehtyneitä Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (milj. ) asteikko oikealla ,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Lähde: Aluepelastuslaitos Tulipaloissa ei menetetty ihmishenkiä viime vuonna. Vuonna 21 Hämeenkatu 1:ssä sijaitsevassa Voimantalon palossa kuoli kolme henkilöä. Tulipaloissa loukkaantui 22 henkilöä vuosina 211 ja 21. Asuin- ja vapaa-ajan rakennuspaloja oli viime vuonna 3, vuonna 21 paloja tapahtui 35. Rakennuspalonvaaroja oli kuitenkin 11, mikä on 18 enemmän kuin vuonna 21. Asuin- ja vapaa-ajan paloissa tuhoutui omaisuutta 832 euron arvosta. Vuonna 21 omaisuusvahingot olivat 3,7 milj. euroa ja lisäksi liikerakennuksiin kuuluvan Commercen talon vahingot olivat noin 1 miljoonaa euroa. Katuturvallisuus suurissa kaupungissa Suhteellinen arvo Espoo Tampere Oulu Vantaa Turku Helsinki Katuturvallisuusrikokset Vahingonteko 211 Pahoipitely 21 Lievä pahoinpitely 29 Lievä vahingonteko 28 Törkeä rattijuopumus Raittijuopumus Törkeä pahoinpitely Ryöstöt Lähde: Tampereen kihlakunnnapoliisilaitos Lähde: Tampereen kihlakunnnapoliisilaitos Vahingonteko- ja pahoinpitelyrikokset lisääntyivät Kuuden suurimman kaupungin katuturvallisuusindeksin mukaan Tampere on toiseksi turvallisin kaupunki Espoon jälkeen. Tampereella vuonna 211 katuturvallisuusindeksi oli 69,5 kun se vuotta aikaisemmin oli 83,7. Kaikissa suurissa kaupungissa tilanne on huonontunut edellisestä vuodesta. Katuturvallisuusindeksi osoittaa paljonko indeksin laskennassa olevia rikosnimikkeitä esiintyy suhteessa alueen väestöön. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi on tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta Katuturvallisuusindeksin arvo on korkea pienillä paikkakunnilla ja suurissa kaupungeissa se on alhaisempi. Suurin osa pahoinpitelyiden lisääntymisestä on tapahtunut yksityisellä paikalla - yksityisissä asunnoissa. Katuturvallisuusindeksissä otetaan huomioon kaikki pahoinpitelyt, olivat ne sitten tapahtuneet yleisellä tai yksityisellä paikalla. Vahingonteko- ja pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet Tampereella, Pirkanmaalla ja koko maassa. Katuturvallisuusindeksiin vaikuttavat enemmän pahoinpitelyrikokset, koska ne saavat indeksin laskentatavassa suuremman kertoimen arvon. Pahoinpitelyrikollisuuden määrään vaikuttaa myös vuoden 211 alussa voimaan tullut muutos laissa, jonka mukaan perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen sekä työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat yleisen syytteen alaisiksi. Vaikka laki kohdistuukin lieviin pahoinpitelyihin, niin sen vaikutus ulottuu myös pahoinpitelyihin mm. ilmoitusaktiivisuuden muodossa. Muutos laissa selittää vain osan lisäyksestä.

16 14 AKSELI 1/212 Hyvinvointi Viime vuonna vahingontekoja kirjattiin 2 96, vuoden 21 vastaava luku on Vahingontekojen määrä on noussut jyrkästi jo kolme vuotta, kun vuonna 29 vahingontekoja kirjattiin Pahoinpitelyrikoksia tapahtui 1 97 vuonna 211 kun niitä vuotta aiemmin oli 861. Rattijuopumuksia kirjattiin 35, määrä on 45 vähemmän kuin vuonna 21. Sen sijaan törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea ylitti 32 kuljettajaa, joka on 11 enemmän kuin vuonna 21. Tieliikenneonnettomuudet Tieliikenteessä synkkä vuosi Henkilövahinkoon johtaneet liikennevahingot Liikennevahingot / 1 asukasta, asteikko oikealla ,4 1,2 1,8,6,4,2 Lähde: Tampereen kihlakunnnapoliisilaitos Tampereella tieliikenteessä sai vuonna 211 surmansa kuusi ihmistä. Heistä kolme oli jalankulkijoita, yksi polkupyöräilijä, moottoripyöräilijä ja autossa mukana matkustanut henkilö. Surmansa saaneista yksi oli lapsi, kaksi yli 65-vuotiasta ja kolme yli 45-vuotiasta henkilöä. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli yhteensä 166, joka on 18 enemmän kuin vuonna 21. Koko Pirkanmaalla tieliikenteessä kuoli 37 ihmistä. Onnettomuuksissa kuoli 16 henkilöä enemmän kuin vuonna 21. Jalankulkijoita kuoli neljä. Teini-ikäisten nuorten mopokuolemia ei ole sattunut moneen vuoteen, viime vuonna mopoonnettomuuksissa kuoli neljä vuotiasta nuorta. Nuorten autoilijoiden kuolemaan johtaneita tieltä suistumisia ei tapahtunut vuonna 21, mutta viime vuonna vuotiaita kuoli seitsemän ajettuaan ulos tieltä. Polkupyöräilijöitä kuoli kaksi ja moottoripyöräilijöitä sai surmansa neljä.

17 AKSELI 1/212 Hyvinvointi 15 Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat Lähde: Tietula Suurin osa tamperelaisista toimeentulotuen saajista asuu yksin Vuonna 211 toimeentulotukea saavia ruokakuntia oli , ruokakuntia oli yli 6 vähemmän kuin vuonna 21, jolloin tukea sai ruokakuntaa. Uusia asiakkaita toimeentuloturvan piiriin tuli viime vuonna, uusien asiakkaiden määrä kääntyi lievään laskuun, kun vuoden 21 vastaava luku oli Toimeentulotuen saajat Uudet asiakkaat Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Viime vuonna toimeentulotuen asiakkaita oli yhteensä ja vuonna 21 tukea sai asiakasta. Vuoden 211 toimeentulotukimenot olivat yhteensä 32,9 miljoonaa euroa, eli yli,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 21. Tamperelaisista toimeentulotuen saajista yli 75 prosenttia asuu yksin. Yksinasuvat ovat opiskelijoita, työttömiä tai vanhuksia. Vanhusten osuus toimeentulotuen saajista on kasvanut, mikä johtuu mm. sairaalamaksujen, lääkekulujen ja asuinkustannusten noususta. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa opiskelun ajaksi ja jos senkään jälkeen rahat eivät riitä vähimmäistoimeentuloon, voi saada toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Helsinki Tampere Vantaa Turku Oulu Espoo Lähde: SOTKAnet 21 Tukea saavien joukossa on myös lapsiperheitä. Eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Yksinhuoltajaperheillä on huomattavasti suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Osa yksinhuoltajaperheistä on jatkuvaa tukea tarvitsevia köyhiä lapsiperheitä. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksinhuoltajuuden alussa. Vuonna 21 Kuuden suurimman kaupungin vertailussa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus oli suurin Helsingissä, Tampere sijoittui tässä vertailussa toiseksi. Vähiten toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on Espoossa.

18 16 AKSELI 1/212 Hyvinvointi Velkaneuvonnan asiakkaat Velkaneuvonnasta apua ylivelkaantuneille Uudet tamperelaiset asiakkaat Asiakaskäynnit, yhteensä Neuvonta puhelimitse, sähköpostilla, kirjeitse Lähde: Talous- ja velkaneuvonta Viime vuonna velkaneuvonnan uusien asiakkaiden yhteydenottoja oli 1 49, joista tamperelaisten asiakkaiden osuus oli 864. Vuonna 21 velkaneuvontaan otti yhteyttä 995 tamperelaista asiakasta, yhteensä uusia asiakkuuksia oli Asiakastapaamisia oli viime vuonna Neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse yhteensä 4 65 kertaa. Erilaisia neuvontatilaisuuksia oli 19 ja käräjäoikeudessa oltiin avustamassa 14 kertaa ,1 12,3 Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Eri hoitomuotojen osuus hoitovuorokausista 6,2 6,2 6,8 6,1 5,14 13,7 13, 12,3 12,3 12,8 27,2 32, 35,9 33,2 3,1 27,8 49,4 48,1 45, 47,7 51,5 54, Perhehoito (sijaisperheet) % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Ammatilliset perhekodit % Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Lähde: Tietula Lähde: Tietula Huostaanotettuja lapsia vähemmän Vuoden 211 aikana tehtiin 71 varsinaista lasten huostaanottoa. Huostaanottojen määrä on vähentynyt vuodesta 21, jolloin vastaava luku oli 84. Sijoitetuista lapsista 6-vuotiaita oli 18, 7 12-vuotiaita 27 ja teini-ikäisiä vuotiaita nuoria otettiin huostaan 26. Yli 6 prosenttia huostaanotetuista lapsista on alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia. Myös lasten kiireellisten sijoitusten määrä laski. Viime vuoden aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 222, kun vastaava luku vuonna 21 oli 232. Lapsista yli puolet (123) oli teiniikäisiä nuoria. Syinä nuorten sijoituksiin oli usein nuoren oma alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat ja koulunkäyntivaikeudet. Sijoitetuista lapsia alle kouluikäisiä oli 54 ja alakouluikäisiä 45. Pienten lasten kiireellisiin huostaanottoihin on usein syynä vanhempien päihteiden käyttö, riittämätön vanhemmuus ja mielenterveysongelmat. Tampereella perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on edelleen lisääntynyt. Viime vuonna perhehoidon osuus oli 54,2 prosenttia, osuus kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä vuoteen 21 verrattuna.

19 AKSELI 1/212 Aluetalous 17 Maailmantalouden kasvu Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Lähde: IMF. OP-Pohjola-yhtymä ALUETALOUS Maailmantaloudessa hitaasti kohti parempaa Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 212 noin 3,5 prosenttia, mutta palaa yli 4 prosenttiin vuonna 213. Useimmat maailmantalouden vauhtia hidastaneet tekijät ovat hellittämässä tai niiden merkitys on ainakin vähenemässä. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, joissa kasvun vauhti tasaantuu hyväksi ja osin piristyy uudelleen vuoden aikana. Kiinan talouskasvu on maan omalla mittapuulla vaisuhkoa vielä vuoden alussa, mutta se piristyy vuoden mittaan talouspolitiikan kevenemisen seurauksena. Yhdysvalloissa talouskasvu on jo nopeutunut. Elpyminen on rauhallista, mutta verrattain vakaata ja laajapohjaista. Keskuspankki tukee talouskasvua poikkeuksellisen matalilla koroilla myös ensi vuonna. Vaalien lähestyminen ja julkisen talouden hoito voivat aiheuttaa epävarmuutta. Vastaavasti perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Myöhemmin kasvua ja erityisesti investointitavaroiden kysyntää tulee piristämään Japanin mittava jälleenrakennus. Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia Kiina (kausitasoittamaton) Yhdysvallat (kausitasoitettu) Euroalue (kausitasoitettu) Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM Euroalueen kasvu pysähtynyt Vuonna 212 kasvu jää viime vuoden tasolle. Vaikka suhdanneindikaattorit ovat jo alkaneet parantua, elpyminen on silti vaisua, hajanaista ja epävarmaa. Euroopan unionissa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi yltää tänä vuonna noin 2 prosentin ja Saksa vajaan 1 prosentin kasvuvauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan huhti- ja heinäkuussa 211. Velkakriisin kärjistyminen muutti korkojen nostosuunnitelman ja EKP laskikin ohjauskorkoaan kaksi kertaa.25 prosenttiyksikköä marras- ja joulukuussa. Ohjauskorkoa laskettanee vielä kerran lähiaikoina. Loppuvuonna se lienee 1 prosentin tuntumassa, mutta nousukäänne ajoittunee 213 alkuun.

20 18 AKSELI 1/212 Aluetalous Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 7 % * 21* 211* 212* 213* Lähde: Valtiovarainministeriö Taantuman uhka ei poissuljettu Vuoden 211 Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan 2,6 prosenttiin. Tänä vuonna kasvua kertyy,4 prosenttia, mutta taantuman mahdollisuus on edelleen olemassa. Nekin ennustelaitokset, jotka uskovat tämän vuoden kasvun jäävän negatiiviseksi, sanovat kuitenkin taantuman jäävän pieneksi ja lyhytaikaiseksi. Vuonna 213 BKT:n uskotaan kasvavan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat tänä vuonna 1,5 prosenttia. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee yli 8 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 212. Yksityisen kulutuksen määrä kasvaa tänä vuonna,5 prosenttia. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy tänä vuonna laskuun. Ennuste vuoden 212 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 prosenttia, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita. Talousennusteet vuodelle 212 ja 213 Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos, % Inflaatio,% Työttömyysaste,% OP-Pohjola , 2, 2,4 2, 7,8 7,8 Aktia ,3 1,7 2,6 2,1 8, 8, VM ,4 1,7 2,7 2,2 8,1 8,1 Nordea ,5 1,5 2,7.. 8, 8, Tapiola ,5,5 1,4 1,8 8,5 8,5 SP ,4 1,8 2,6 1,9 7,9 7,9 Handelsbanken , 2,4 2,4 2, 8,3 8,3 Sampo , 1,5 2,6 2,3 8, 8,

21 AKSELI 1/212 Aluetalous 19 Saldoluku Kuluttajien luottamus Kuluttajien luottamus talouteen kohentuu varovaisesti Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Lähde: Tilastokeskus Tammikuussa 21 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 42 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 14 ja 51 prosenttia ja viime vuoden tammikuussa hyvinkin optimistiset 4 ja 18 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 14 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten osuudet olivat 26 ja 12 prosenttia. Kuluttajien odotukset yleisestä talouskehityksestä eli Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat kuitenkin edelleen synkät. Näkemykset myös omasta taloudesta olivat tammikuussa heikommat kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Tammikuussa työlliset kuluttajat kokivat kuitenkin vähemmän omakohtaista työttömyyden uhkaa kuin edeltävinä kuukausina. Lisäksi arviot kestotavaroiden ostamisen ja lainanoton kannattavuudesta paranivat tammikuussa selvästi, vaikka säästäminen oli edelleen suosituinta.

22 2 AKSELI 1/212 Presidentinvaalit 212 ORIGOSSA Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain - 66,9-7,5-73,8-77,1-8,3 PRESIDENTINVAALIT 212 Tampereella äänestettiin koko maata vilkkaammin Tasavallan presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin 22. tammikuuta ja toinen kierros 5. helmikuuta. Vaalit voitti Sauli Niinistö, joka toimii presidenttinä seuraavat kuusi vuotta. Tampereella vaalien ensimmäisellä kierroksella äänesti 74,3 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista, kun koko maassa äänestysprosentti oli 72,8. Vaikka Tampereella äänestettiin koko maata aktiivisemmin, oli ensimmäisen vaalin äänestysprosentti alhaisempi kuin koskaan aiemmin. Äänestysprosentti on laskenut tasaisesti vuodesta 1994 lähtien, jolloin järjestettiin ensimmäisen kerran välitön kaksivaiheinen suora presidentin vaali. 1. kierroksen äänestysprosentit Sauli Niinistö Pekka Haavisto Paavo Väyrynen Timo Soini Paavo Arhinmäki Paavo Lipponen Sari Essayah % äänistä Eva Biaudet Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella selvästi eniten ääniä, Tampereella hän sai 4,3 prosenttia kaikista äänistä. Niinistön jälkeen seuraavaksi eniten ääniä sai niin koko Suomessa kuin Tampereella Pekka Haavisto. Hänen kannatuksensa oli suurta varsinkin suurissa kaupungeissa. Tampereella Haavisto sai 25,7 prosenttia äänistä, kun koko maassa osuus oli 18,8 prosenttia. Toiselle kierrokselle pääsy oli lähellä Paavo Väyrysellä, joka sai koko maassa 17,5 prosenttia äänistä. Tampereella Väyrynen ei ollut kuitenkaan yhtä suosittu, sillä hän sai 8,8 prosenttia äänistä, mikä oli vain,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin Timo Soinin äänisaalis. Heikoimmin Tampereella pärjäsi Eva Biaudet, joka sai 1,2 prosenttia äänistä. Vilkkaimmin ensimmäisellä kierroksella äänestettiin Linnainmaan koulun äänestysalueella, jossa äänestysprosentti oli 83,6 prosenttia. Yli 8 prosenttia äänioikeutetuista äänesti myös Pyynikin ammattioppilaitoksen, Koiviston koulun, Pispan ja Olkahisten koulun sekä Tampereen klassillisen koulun (alue 7) äänestysalueilla. Äänestysaktiivisuus oli pienintä Etelä-Hervannan (alue 57), Pohjois-Hervannan (alueet 53, 54, 55), Tesomajärven, Kaukajärven ja Multisillan koulujen äänestysalueilla. Tampereen 63 äänestysalueesta Niinistö sai enemmistön äänistä peräti 58 alueella, Haavisto viidellä. Pirkanmaalla Pirkkalassa äänestettiin ensimmäisellä kierroksella aktiivisimmin. Siellä Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 8,5. Tampereella äänestysaktiivisuus oli maakunnan kuudenneksi vilkkainta. Lempäälässä, Ylöjärvellä, Kangasalla ja Vesilahdella kansa äänesti Tamperetta aktiivisemmin. Urjalassa äänestysprosentti oli alhaisin, 66,8.

23 AKSELI 1/212 Presidentinvaalit Toisella kierroksella äänestysinto laski Suurin äänestysaktiivisuus 1. kierroksella Äänestysalue, -paikka Äänestys, % 44 Linnainmaan koulu 83,6 6 Pyynikin ammattioppilaitos 82,2 22 Koiviston koulu 81,3 27 Pispan koulu 8,8 61 Olkahisen koulu 8,8 7 Tampereen klassillinen koulu 8,1 36 Lamminpään koulu 79,6 48 Messukylän koulu 79,6 51 Vehmaisten koulu 79,1 5 Amurin koulu 79, 14 Saukonpuiston koulu 79, Pienin äänestysaktiivisuus 1. kerroksella Äänestysalue, -paikka Äänestys, % 24 Peltolammin koulu 7,4 18 Tampereen normaalikoulu 7,3 35 Tesomajärven koulu 69,8 53 Pohjois-Hervannan koulu 69,5 25 Multisillan koulu 68,9 54 Pohjois-Hervannan koulu 68,6 5 Kaukajärven koulu 66,4 34 Tesomajärven koulu 65,2 55 Pohjois-Hervannan koulu 64,5 57 Etelä-Hervannan koulu 64, Top 1, Niinistön kannatus 2. kierroksella Äänestysalue, -paikka Osuus äänistä, % 44 Linnainmaan koulu 7,5 61 Olkahisen koulu 69,1 29 Kaarilan koulu 67,1 51 Vehmaisten koulu 67, 62 Kämmenniemen koulu 66,8 43 Ristinarkun koulu 65,4 49 Kaukajärven koulu 65,1 38 Lielahden koulu 65, 46 Leinolan koulu 65, 6 Atalan koulu 64,8 Top 1, Haaviston kannatus 2. kierroksella Äänestysalue, -paikka Osuus äänistä, % 13 Sampola 6,1 18 Tampereen normaalikoulu 59,4 14 Saukonpuiston koulu 55,6 12 Tammelan koulu 53,4 15 Sammon keskuslukio 52,3 27 Pispan koulu 51,5 16 Sammon keskuslukio 5,2 8 Tampereen klassillinen koulu 49,3 6 Pyynikin ammattioppilaitos 48,1 11 Tammelan koulu 48,1 Toisella vaalikierroksella äänestysprosentti oli pienempi kuin ensimmäisellä. Suomessa asuvista Suomen kansalaisista äänesti Tampereella 72,6 prosenttia äänioikeutetuista, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella. Koko maassa äänestysprosentti oli 68,9 ja äänestysaktiivisuus laski 3,9 prosenttiyksikköä ensimmäisestä kierroksesta. Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 26 äänestysaktiivisuus kasvoi toisella kierroksella. Silloin Tampereella äänesti 79,1 prosenttia kansalaisista. Toisella kierroksella Niinistö sai koko maassa ääniä 62,6 prosenttia ja Haavisto 37,4 prosenttia. Tampereella ehdokkaiden välinen ero ei ollut yhtä suuri, sillä Niinistö sai 57,7 ja Haavisto 42,3 prosenttia äänistä. Vuoden 26 presidentinvaaleissa toisen kierroksen äänet jakautuivat tasaisemmin, ehdokkaiden välinen ero oli silloin koko maassa vain 3,6 ja Tampereella 1,8 prosenttiyksikköä. Toisella kierroksella äänestysaktiivisuus oli suurinta ja pienintä samoilla äänestysalueilla kuin ensimmäiselläkin kierroksella. Haavisto sai enemmistön äänistä seitsemällä alueella, Niinistö 56:lla. Niinistön kannatus oli suurinta Linnainmaan koulun äänestysalueella, jossa hän sai 7,5 prosenttia äänistä. Seuraavaksi suurinta hänen kannatuksensa oli Olkahisen, Kaarilan, Vehmaisten ja Kämmenniemen koulujen äänestysalueilla. Haaviston kannatus oli suurinta Sampolan koululla, jossa 6,1 prosenttia äänioikeutetuista äänesti häntä. Seuraavaksi suurin kannatus hänellä oli Tampereen normaalikoulun (alue 18), Saukonpuiston ja Tammelan (alue 12) koulun sekä Sammon keskuslukion äänestysalueilla. Tampereella Niinistö voitti Haaviston lopulta äänellä ja koko maassa äänellä. Lisätietoja: pvaa_212/pvaa_212_fi.asp

24 22 AKSELI 1/212 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Sähköisen reseptin käyttöönotto Tampereella lähestyy Sähköisellä reseptillä (eresepti, sähköinen lääkemääräys) tarkoitetaan sähköisellä potilastietojärjestelmällä lääkärin laatimaa ja sähköisesti allekirjoittamaa reseptiä. Resepti tallentuu valtakunnalliseen tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Tämä valtakunnallinen tietokanta tulee lähivuosien aikana sisältämään suurimman osan julkisella ja yksityisellä puolella potilaille kirjoitetutuista resepteistä sekä apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Sähköisestä reseptistä koituu potilaille selkeää hyötyä. Jatkossa potilas voi hakea reseptilääkkeen apteekista pelkän Kela-kortin avulla. Lääkäri tulostaa potilaalle vastaanotolla potilasohjeen, jossa kuvataan lääkehoidon annostusohjeet selkokielellä. Reseptiä ei enää pysty myöskään hukkamaan. Terveydenhuollon toimijoille selkein hyöty sähköisestä reseptistä on potilaan lääkehoidon turvallisuuden lisääntyminen. Lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä nykyistä helpommin. Tavoitteena on, että kaikilla terveydenhuollon toimijoilla ja apteekeilla on käytettävissä ajantasaiset tiedot potilaiden lääkityksestä. Kaikilla apteekeilla pitäisi olla sähköiseen reseptiin vaadittavat valmiudet huhtikuussa 212. Tampereella sähköisen reseptin käyttöönotto on suunniteltu ajoittuvan huhtikuun 212 alkuun. Sähköisen reseptin käyttöönotto tuo potilaille uutena palveluna Omien tietojen katselun. Tämän nettipalvelun kautta jokainen täysi-ikäinen pääsee verkkopankkitunnuksien avulla tarkistamaan mm. omien lääkkeiden toimitustiedot sekä reseptien voimassaoloajat. Potilas voi halutessaan kieltäytyä vastaanottamasta sähköistä reseptiä. Tampereella sähköisen reseptin käyttöönottoa on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Taustalla on tehty mm. muutoksia potilastietojärjestelmän toiminnallisuuksiin ja varmistettu valtakunnallisesti käytettävän lääketietokannan automaattinen päivittyminen. Konkreettisesti näkyvää toimintaa on se, että terveydenhuollon toimijat saavat käyttöönsä toimikortit, joiden avulla jatkossa kirjaudutaan Pegasos-potilastietojärjestelmään. Toimikortin avulla kortin haltija pystyy tarvittaessa ottamaan potilastietojärjestelmän kautta yhteyttä Reseptikeskukseen. Toimikortit on jo tilattu vakituisille työntekijöille ja pitkäaikaisille sijaisille. Korttien jako työntekijöille aloitetaan helmikuussa. Tavoitteena on, että henkilökunnalla on kortti käytettävissä maaliskuun lop-