Akseli 1/2010. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄESTÖ TYÖLLISYYS HYVINVOINTI ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: ASUNNOTTOMUUS

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/21 VÄESTÖ TYÖLLISYYS HYVINVOINTI ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: ASUNNOTTOMUUS

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/21 VÄESTÖ 1 TYÖLLISYYS 2 HYVINVOINTI 5 ASUMINEN 8 ALUETALOUS 1 ORIGOSSA: ASUNNOTTOMUUS 11 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA 14 Kuvat: Susanna Lyly ja Ville Talarmo Kannen kuva: Susanna Lyly ISSN-L ISSN

3 Lähde: Tilastokeskus Tammi tammi* Helmi Syntyneet ja kuolleet 29 Muuttoliike kuukausittain 29 helmi* Maalis Lähde: Tilastokeskus Huhtiu Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys 28 Luonn. väestönlisäys Touko Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys keskiarvo maalis* huhti* touko* Kesä kesä* Heinä heinä* Elo elo* Syys syys* Loka loka* Marras marras* Joulu joulu* VÄESTÖ AKSELI 1/21 Väestö Väestön kasvu kiihtyi taantuman pyörteissä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui vuoden 29 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi 1 96 asukkaalla, joten syksyllä ennakoitua 2 asukkaan kasvua ei aivan saavutettu. Edellisenä vuonna väkiluvun lisäys oli henkilöä. Suhteellinen kasvu oli,9 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli,6 prosenttia. Edellisen kerran kaupungin kasvu oli näin voimakasta vuonna 26. Uusia tamperelaisia syntyi viime vuoden aikana 2 451, mikä on lähes sama kuin vuoden 28 ennätysmäärä Tamperelaisia kuoli Luonnollinen väestönlisäys oli näin ollen 675 henkilöä, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna (745 henkilöä). Tampereen muuttoliike on jatkanut kasvuaan koko 2-luvun aina vuoteen 27, jonka jälkeen muuttajien määrä on tasaantunut. Kun vuonna 29 tulomuutto lisääntyi lähtömuuton vähentyessä, kasvoi maassamuuton muuttovoitto 8 asukkaaseen. Maahanmuuton muuttovoitto, 4 asukasta, väheni hieman edellisestä vuodesta. Tampereen yhteensä saama nettomuuttovoitto vuonna 29 kasvoi asukkaaseen. Nettomuutto oli selvästi edellisvuotta voimakkaampaa (947 henkilöä). 1 Väestön kasvu Tampereella vuosineljänneksittäin Lähde: Tilastokeskus Kangasala +231 Lempäälä +423 Nokia +47 Orivesi +3 Pirkkala +359 Tampere IV nelj. nelj. II nelj. I nelj Kaupunkiseudun kuntien kasvu 29 Vesilahti Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä 29* Tampereen väestön muutos vuoden aikana kaksijakoinen. Alkuvuonna väestön määrä kasvaa hitaasti ja jopa laskee loppukeväästä valmistuvien opiskelijoiden poismuuttojen myötä. Loppukesästä kasvu kiihtyy uusien opiskelijoiden opintojen alkaessa. Vuoden 29 loppuvuoden nettomuutto on ollut erityisen voimakasta, paljon suurempaa mitä koskaan 2-luvulla on nähty. Kiristynyt taloustilanne ja työmarkkinoiden heikentyminen kannustavat muuttamaan kaupunkiin joko töiden tai opintojen perässä. Tammikuussa väestön kasvu jatkui. Tamperelaisia oli ennakkotietojen mukaan Kaupunkiseudun kasvusta yli puolet Tampereelle Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku vuoden lopussa oli Tämä oli asukasta enemmän kuin vuoden alussa (+1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli puolet. Kaupunkiseudun kunnista nopeimmin kasvoi Vesilahti (+2,8 %), jonka kasvutahti kuitenkin hidastui selvästi viime vuodesta. Muita kahden prosentin vuosikasvuun yltäneitä olivat Pirkkala (+2,2 %) ja Lempäälä (+2,1 %). Ylöjärvellä väestönlisäys oli 1,4 %, Nokialla 1,3 % ja Kangasalla,8 %. Orivedellä väestön määrä pysyi lähestulkoon samana. Tammikuun lopussa kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli Ylöjärvi +427 Lähde: Tilastokeskus

4 2 AKSELI 1/21 Työllisyys Helsinki Espoo Oulu Vantaa Tampere Jyväskylä Lahti +753 Kuopio +64 Vaasa +566 Hämeenlinna +489 Rovaniemi +487 Turku +473 Lähde: Tilastokeskus Suurten kaupunkien kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin Koko Suomen väestönkasvusta vuonna 29 oli kuuden suurimman kaupungin kasvun osuus 65 prosenttia. Kasvun kärjessä olivat pääkaupunkiseudun kaupungit ja Oulu, joiden kasvu ylitti 2 asukkaan rajan. Tampere ylsi vasta sijalle 5. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa kasvu perustui suureen syntyvyyteen. Sen sijaan muuttovoitossa Tampere sijoittui heti Helsingin jälkeen toiseksi. Pääkaupunkiseudun kasvu omaa luokkaansa Tampereen kaupunkiseutu jatkoi valtakunnan toiseksi nopeimmin kasvavana alueena. Kasvu, 3 87 asukasta, oli kuitenkin vain neljänneksen pääkaupunkiseudun kasvusta. Suomen 1 suurimman seutukunnan väestö lähestyi vuoden lopussa 3,1 miljoonaa asukasta, mikä tarkoittaa 58 prosenttia suomalaisista. % 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, 8, 7, 6, Tampereen, Pirkanmaan ja koko maan työttömyysaste 27/I Tampereen työttömyysaste Pirkanmaan työttömyysaste Koko maan työttömyysaste VI IX 28/I Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen, Pirkanmaan ja koko maan työttömyysprosentin muutos, edellisen vastaavan vuosineljänneksen keskiarvo, %-yksikköä % 5, 4, 3, 2, 1,, -1, -2, -3, Tampere 26 VI IX Pirkanmaa Koko maa 27 VI IX Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus VI IX 29/I 28 VI IX VI 29 IX XII VI IX XII TYÖLLISYYS Työttömyys kasvoi vuoden aikana lähes 199-luvun lamavuosien tahtiin Tampereella oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Tamperelaisesta työvoimasta työttömänä oli kaikkiaan 15,6 prosenttia, kun marraskuussa prosentti oli 14,2. Työttömyyden viime syksystä lähtien jatkunut kasvu on ollut rajua, sillä joulukuuhun 28 verrattuna työttömyysasteen nousu oli 3,8 prosenttiyksikköä. Edellisen kerran vuosimuutos oli suurempi lamavuosina (4,5 8,2 %). Pirkanmaalla työttömyys kasvoi tammi joulukuussa suhteellisesti yhtä paljon, 3,8 prosenttiyksikköä. Maakunnan työttömyysaste joulukuun lopussa oli 13,5 prosenttia. Koko maassa työttömänä oli joulukuun lopussa 11,3 prosenttia työvoimasta. Nousu on ollut Tamperetta ja Pirkanmaata maltillisempaa, sillä vuodessa kasvu oli 2,5 prosenttiyksikköä. Tampereen, Pirkanmaan ja koko maan työttömyysasteiden väliset erot pysyivät edelleen selvinä, vaikka kaventuivat hieman verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Tampereen työttömyysaste ylitti joulukuussa 4,3 prosenttiyksiköllä koko maan ja 2,1 prosenttiyksiköllä Pirkanmaan luvut. Valkeakosken työttömyysaste (16,1 %) oli maakunnan korkein ennen Tamperetta. Kolmanneksi korkeimmalle työttömyysaste kiipesi Akaassa (14,9 %). Samalla koko Etelä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyystilanne oli maakunnan synkin (15,4 %). Alhaisimmaksi työttömyysaste jäi Punkalaitumella (8,7 %) ja seutukunnista Lounais-Pirkanmaalla (9,5 %). Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli 14, prosenttia. Tammikuussa 21 Tampereella oli työttömänä henkilöä. Työttömyysaste oli 15,2 prosenttia.

5 AKSELI 1/21 Työllisyys Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, joulukuu Henkilöä Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus % Yli vuoden työttömänä Alle 25-vuotiaat Kaupunkiseudun kuntien työttömyysprosentti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Vesilahti Nuoria työttömiä jo enemmän kuin Helsingissä Tampereen nuorisotyöttömyys oli vuoden lopussa edelleen synkissä lukemissa. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa Vuoden aikana nuorten työttömien määrä kasvoi 833 henkilöllä, mikä tarkoittaa 51,1 prosentin lisäystä. Helsingin ja Tampereen välinen ero nuorisotyöttömien määrässä on vuoden 29 aikana kaventunut kiihtyvällä vauhdilla ja joulukuun lopussa Tampereella oli jo enemmän nuoria työttömiä kuin Helsingissä (2 292). Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi erityisesti vuoden loppua kohden. Joulukuussa yli vuoden työttömänä olleita oli henkilöä, mikä oli 687 henkilöä edellisvuotta enemmän. Vuodessa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi 23,8 prosenttia. Joulukuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista naisia oli ja miehiä Naisia oli 42,3 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Vuosi sitten työttömistä oli naisia 46,1 prosenttia, joten työllisyystilanteen yleinen heikkeneminen sekä toimialakohtaiset muutokset työpaikkojen määrissä ovat lisänneet erityisesti miesten työttömyyttä. Kaupunkiseudun kuntien väliset erot suuria Joulukuussa 29 Tampereen kaupunkiseudulla työttömänä oli 14,4 prosenttia työvoimasta. Edelliseen vuoteen verrattuna kaupunkiseudun työttömyys lisääntyi 3,5 prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste kirjattiin Kangasalla, jossa työttömien osuus työvoimasta oli 1,3 prosenttia. Alle koko maan keskimääräisen työttömyysasteen (11,3 %) päästiin vielä Ylöjärvellä (1,5 %), Vesilahdella (1,7 %) sekä Lempäälässä (1,9 %). Nokialla työttömiä oli 13,5 prosenttia työvoimasta ja Orivedellä 14,8 prosenttia. Selkeästi kaupunkiseudun korkein työttömyysaste oli edelleen Tampereella (15,6 %). Synkintä työttömyyden kehitys on ollut viimeisen vuoden aikana Nokialla, jossa työttömyysaste on noussut 4,6 prosenttiyksikköä. Maltillisinta työttömyysasteen nousu on ollut Ylöjärvellä, jossa vuosikasvu on ollut 3, prosenttiyksikköä.

6 4 AKSELI 1/21 Työllisyys Suurten kaupunkien työttömyysaste Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus % minitaantuma Työttömät työnhakijat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat, vuosikeskiarvo % Työttömyysaste Koko maa Tampere Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Oulu Turku Vantaa Helsinki Espoo ennuste Avoimet työpaikat Kaupan alalla eniten avoimia työpaikkoja Tampereella oli joulukuun lopussa yhteensä 958 avointa työpaikkaa. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuoteen verrattuna, jolloin työpaikkoja oli avoinna 23 vähemmän. Avointen työpaikkojen määrä väheni alkuvuoden aikana kuukausi toisensa jälkeen. Kesäkuussa työpaikkojen määrä kasvoi edelliseen kuukauteen verrattuna ensimmäistä kertaa vuoteen. Kesä syyskuussa avointen työpaikkojen määrä kasvoi 211:lla, mihin kuitenkin vaikuttaa se, että kesäkuussa työpaikkojen määrä on yleensä alhaisimmillaan. Yritysten irtisanomisten ja lomautusten seurauksena työpaikkakehitys on vuoden aikana ollut hyvin vaihtelevaa. Erityisesti teollisuudesta sekä kuljetus- ja liikennealoilta vähentyneitä työpaikkoja ovat korvanneet kaupan alalle syntyneet uudet työpaikat. Avointen työpaikkojen määrä on laskenut lähes kaikilla toimialoilla. Teollisuuden avoimet työpaikat ovat vähentyneet puoleen ja joulukuussa niitä oli avoinna 25. Muita aloja, joilla avointen työpaikkojen määrä on laskenut selvästi, olivat kuljetus- ja liikenne sekä terveydenhuolto- ja sosiaaliala. Kaupan alalla sen sijaan työpaikkoja oli avoimena 184 ja lisäystä edelliseen joulukuuhun on 73 prosenttia. Alan positiivinen työpaikkakehitys on jopa voimistunut edelliseen vuosineljännekseen verrattuna Tampereen työttömyysaste suurten kaupunkien korkein Joulukuussa 29 Tampereen työttömyysaste (15,6 %) oli selvästi muita suuria kaupunkeja korkeampi. Toiseksi korkeimmalle työttömyysaste kipusi Oulussa (14,9 %). Kuuden suurimman kaupungin keskiarvon (12,5 %) ylitti myös Turku 13,6 prosentin työttömyysasteellaan. Pääkaupunkiseudun tilanne poikkeaa edelleen selvästi muista kaupungeista: Vantaalla työttömyysaste oli 9,3 prosenttia, Helsingissä 8,6 prosenttia ja Espoossa 6,7 prosenttia. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt eniten Tampereella (+3,8 %-yksikköä) ja Turussa (+3,7 %- yksikköä). Kaikissa vertailukaupungeissa työttömyys on lisääntynyt, vähiten kuitenkin Espoossa (+1,9 %) ja Oulussa (+2,2 %). 199-luvun laman ennätystyöttömyys vielä omassa sarjassaan Taantumasta toipuminen on vielä pahasti kesken ja työttömyyden odotetaan pahenevan kevään ja kesän aikana. On kuitenkin hyvä muistaa, että tällä hetkellä työttömyystilanne on olennaisesti parempi kuin synkimpinä 199-luvun lamavuosina. Pahimmillaan, vuoden 1993 joulukuussa, Tampereella oli 21 9 työtöntä, eli 25 prosenttia työvoimasta. Vuoden 199 lopusta työttömyys kasvoi kolmessa vuodessa ennennäkemättömän nopeasti näihin ennätyslukuihin. Joulukuussa 29 työttömiä oli 5 1 henkilöä vähemmän ja työttömyysaste oli lähes 1 prosenttiyksikköä pienempi kuin 16 vuotta sitten. Minitaantuman aikaan vuoden 23 lopussa työttömänä oli noin 15 tamperelaista ja työttömyysaste nousi 14,7 prosenttiin.

7 AKSELI 1/21 Hyvinvointi 5 HYVINVOINTI Velkaneuvonta Lähde: Talous- ja velkaneuvonta Asiakastapaamiset, yhteensä Uudet asiakkaat, Tampere neuvonta puhelimitse, sähköpostilla, kirjeitse Toimeentulotuen saajat Lähde: Tietula Velkaneuvonnan asiakasmäärä pieneni Velkaneuvonnan asiakastapaamisten määrä, 3 78, väheni hieman vuonna 29. Vuonna 28 tapaamisia oli Uusia tamperelaisia asiakkaita tuli viime vuonna 851, mikä oli hieman vähemmän kuin sitä edellisenä vuonna (884). Neuvonta puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse sen sijaan lisääntyi viime vuonna. Yhteydenottojen määrä kasvoi lähes 4:lla yhteensä yhteydenottoon. Tammi joulukuussa 29 jätettiin Pirkanmaalla käräjäoikeuksiin 343 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (352). Toimeentulotuen saajia entistä enemmän Toimeentulotukea sai Tampereella vuoden 29 aikana ruokakuntaa, joissa oli yhteensä henkilöä. Asiakkaiden määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 13,4 prosenttia. Toimeentulotuen saajien määrä lähestyy 2 asiakasta. Raja ylitettiin edellisen kerran minitaantuman aikaan vuosina Erityisen huolestuttavaa on uusien asiakkaiden määrän kasvu. Uusia asiakkaita tuli viime vuoden aikana 5 255, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Kaupunki maksoi toimeentulotukea viime vuonna nettona 27,5 miljoonaa euroa, mikä on 4,2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 28. Toimeentulotuen saajien määrä nousee edelleen kasvavan työttömyyden myötä. Vielä työllisyystilanteen parantumisen jälkeenkin heidän määränsä kasvaa, kuten kävi edellisen laman jälkimainingeissa. Tuolloin vasta vuonna 1997 toimeentulotuen saajien määrä nousi ennätyksellisen korkealle, 22 4 tamperelaiseen Huostaanotot Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset huostaanotot, toimenpiteitä Varsinaiset huostaanotot ennallaan, kiireelliset vähentyneet Varsinaisten huostaanottojen määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 26 huostaan otettiin poikkeuksellisen vähän lapsia (5). Vuonna 29 tehtiin huostaanottoja (7) vain 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiireellisiä huostaanottoja tehtiin viime vuonna 188. Määrä väheni 2 prosenttia ennätysvuodesta 28, jolloin niitä tehtiin 236 kappaletta. Kiireellisten huostaanottojen määrä nousi niukasti uudelle sataluvulle ensimmäisen kerran vuonna Lähde: Tietula Vuoden 21 alussa huostaanottojen määrä näyttäisi jälleen kasvaneen.

8 6 AKSELI 1/21 Hyvinvointi Kotitori käynnistyi syksyllä 29 Kotitorin ja Ikäpisteen yhteinen palvelupiste avattiin , jolloin myös palvelunumero otettiin käyttöön. Kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus saada neuvontaa ikäihmisten palveluista sekä ohjausta julkisiin, yksityisiin ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin. Samalla kotihoidon Tammerkosken itäpuolinen palvelualue muuttui väestövastuuperiaatteella toimivaksi. Kotitori vastaa myös alueen asukkaiden kotihoidon palvelutarpeen arvioinneista, palveluja hoitosuunnitelmien laatimisesta sekä avustaa tuloselvityksissä. Tilaajaryhmän kotihoidon asiakasohjausyksikkö tekee varsinaiset viranomaispäätökset. Kotitori huolehtii kotihoidon asiakkaiden tukipalveluiden organisoinnista ja laadunhallinnasta sekä asiakkaiden, omaisten, asiakasohjausyksikön tai kotihoidon hoitohenkilöstön pyynnöstä tehtävistä palveluiden peruutuksista tai keskeytyksistä. Väestövastuualueella tukipalvelut kuuluvat kotihoidon hintaan. Tavoitteet täyttyneet ja palaute myönteistä Puhelinneuvonnan osuus kaikesta neuvonnasta oli lähes 6 prosenttia. Puhelinneuvontaa annettiin syksyn aikana keskimäärin 46 asiakkaalle kuukaudessa. Kotitori palvelunumeron keskimääräinen vastausprosentti oli joulukuussa noussut 91,5:een ja vastausaika laskenut 25 sekuntiin, mikä ylitti sopimuksessa asetetun tavoitteet. Palvelupisteessä annettiin neuvontaa keskimäärin 36 asiakkaalle kuukaudessa. Ikäpisteen henkilökunta on vastannut henkilökohtaisesta neuvonnasta lähes 9 prosenttisesti, kun Kotitori on puolestaan vastannut puhelin- ja sähköpostineuvonnasta lähes kokonaan. Virastoajan ulkopuolella neuvonta on painottunut puhelinneuvontaan, vaikka palvelupiste tarjoaakin neuvontaa kasvokkain ilta-aikana. Sähköpostineuvontaa on käytetty vähän. Kotitorin nettisivuilla on vieraillut 63 käyttäjää ja vierailuja on tehty noin 1. Kysytyimpiä aiheita ovat olleet kuljetus-, asumis-, siivous-, liikunta- ja harrastuspalvelut, tuetut lomat ja veteraanikuntoutus sekä taloudelliset etuudet, kotitaloustuen verovähennys sekä hakemusten ja tuloselvitysten täyttö. Kotitorin saama palaute on ollut pääosin myönteistä. Kriittinen palaute ja reklamaatiot ovat koskeneet lähinnä kotihoidon yksityisten palveluntuottajien unohtamia kotihoidon käyntejä. Kaikki Kotitorin ja Ikäpisteen tapahtumat ja palautteet sekä palveluihin liittyvät tiedot kerätään Kotitorin ja Ikäpisteen käytössä oleviin kaupungin tietojärjestelmiin, joten Kotitori-toiminnan seuranta on vaivatonta. Alkuvuonna 21 aikana toteutetaan asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyyskysely. Markkinointia tehostetaan Yhden luukun -palveluja markkinoidaan tehostetusti, jotta asiakkaiden palvelupyynnöt ohjautuisivat jatkossa entistäkin paremmin Kotitorille. Kaikille kotihoidon asiakkaille nimetään omat asiakasohjaajat ja omahoitajat, joiden kanssa he asioivat. Kotitorin internet-sivuja ja niiden sähköisiä palveluita kehitetään siten, että ne tukevat tiedonsaantia ja palveluiden hakua nykyistä paremmin.

9 AKSELI 1/21 Hyvinvointi 7 Väestövastuualueen laajentaminen onnistui Elokuu syyskuussa 29 kotihoidon ulkoistetun alueen laajentaminen ja palvelutuottajien vaihtuminen onnistui. Asiakkaille ja omaisille annettiin tuottajien vaihtumisesta tietoa kirjeitse ja tiedotustilaisuudessa. Lisäksi asianosaisilla oli mahdollisuus keskustella silloisten omahoitajiensa kanssa ja heille jaettiin uusien toimijoiden yhteystiedot. Kotihoidon säännöllisten asiakkaiden määrä oli joulukuun 29 lopussa yhteensä 26. Asiakkaat jakautuivat kahden yksityisen tuottajan kesken. Kotitorin vastuulle kuuluva kotihoidon ulkoistettu väestövastuualue laajenee ja asiakkaiden määrä kasvaa noin 4: aan lokakuun 21 alussa. Uusia halukkaita palveluiden tuottajiksi Runsas sata palveluntuottajaa on ilmoittanut halukkuutensa liittyä Kotitorin yksityisten kotona asumista tukevien palveluiden tuottajaverkostoon. Tuottajaverkosto ja siihen ilmoittautuminen otetaan aktiiviseen käyttöön kevään 21 aikana. Kehittämistyö jatkuu Kotitorin toiminta on sovitettu yhteen kaupungin tilaajaryhmän asiakasohjausyksikön, Ikäpisteen ja kotiutustiimin sekä kotihoidon oman tuotannon kanssa. Yhteensovittaminen ja toimintaprosessien hiominen on toistaiseksi jatkuvaa, vaikka yhteistyö sujuu jo varsin hyvin ja yksiköiden työtehtäviä on saatu siirrettyä suunnitellusti Kotitorin toimenkuvaan. Toisaalta kaikki Kotitorin mahdollisuudet eivät ole vielä täysimittaisesti käytössä. Kotitorin tehtäviin kuuluu myös kaupungin kotihoidon toimintaprosessien ja tuottavuuden kehittäminen. Kuluvan vuoden kehittämishankkeiksi on nimetty kotihoidon lääkehoito, sen resurssointi ja kaupungin kotihoidon sisäinen vertailu. Hankkeiden saavutuksia seurataan ja arvioidaan vuoden 21 aikana. Päätökset pilotoitujen kehityshankkeiden jatkosta sekä uusien käynnistämisestä tehdään syksyllä 21. Kotitori-toiminnan tietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä luodaan ja otetaan mahdollisesti käyttöön myös uusia sähköisiä palveluja. Näillä edistetään ikääntyneiden tamperelaisten ja heidän omaistensa hyvinvointia sekä muutetaan kaupungin palvelutuotantoa tuottavampaan ja vaikuttavampaan suuntaan. Lisätietoja: Tanja Koivumäki, suunnittelupäällikkö (etunimi.sukunimi@tampere.fi)

10 8 AKSELI 1/21 Asuminen ASUMINEN milj. m3 2,5 2, 1,5 1,, Rakentamisen jatkuva vuosiarvio Lähde: Rakennusvalvonta myönnetyt aloitetut valmistuneet Asuntotuotanto Omistusasunto Asumisoikeusasunto Vuokra-asunto * * Lähde: Rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi * Rakennustuotannon alamäki taittumassa Myönnetyn rakennus- ja kerrosalan määrä putosi loppuvuonna 29 selvästi ja nyt on palattu normaalille tasolle. Pientä piristymistä on aloitetussa ja valmistuneessa kerrosalassa, mikä näkyy aikanaan vuoden parin viiveellä valmistuneena kerrosalana. Vuoden 28 myönnettyjen hankkeiden rakennustilavuus nousee poikkeuksellisen korkealle Ratinan kauppakeskushankkeen luvan myötä. Vuonna 29 puolestaan Hämpin Parkin, Tornihotellin ja Ikean rakennusluvat nostivat myönnettyjen rakennushankkeiden kokonaistilavuuden ja -kerrosalan hetkellisesti huomattavan suureksi. Toistaiseksi yksinään näistä ei ole vielä valmistunut ja joidenkin rakentamista ei ole edes aloitettu. Asuntotuotannon piristyminen horisontissa Taloudellinen taantuma on iskenyt erityisesti asuntotuotantoon. Vuonna 29 Tampereella valmistui yhteensä asuntoa, mikä on 26 prosenttia vähemmän kuin vuonna 28 ja selvästi vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Valmistuneista asunnoista yhteensä 227 asuntoa (19 %) sijoittui pien- ja rivitaloihin ja 97 (76 %) kerrostaloihin. Omistusasuntoja valmistui 42 (32 %), vuokra-asuntoja 696 (58 %) ja asumisoikeusasuntoja 75. Yli puolet asunnoista oli valtion lainoittamia. Opiskelija-asuntoja valmistui 286. Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhtiöille valmistui vuonna 29 yhteensä 268 asuntoa, mikä oli lähes neljännes koko kaupungin asuntotuotannosta. Asuntotoimi kokoaa vuosittain asuntotuotantoarvion, joka perustuu asuntojen omistajille, rakennuttajille ja rakentajille tehtävään kyselyyn. Arvion tekemistä hankaloittaa erityisen paljon tulevan talouskehityksen ennakointi. Asuntomarkkinoille luo epävarmuutta kasvava työttömyys ja ennätyksellisen matalan korkotason ennustettu nousu viimeistään loppuvuonna. Toisaalta kotitalouksien luottamus talouden positiiviseen kehitykseen on vahvistunut, vaikka kotitalouksien talouskehitys ei yllä samaan vauhtiin kuin ennen taantumaa. Arvion mukaan kuluvana vuonna valmistuu 1 25 asuntoa. Rakentamisen painopiste pysyy vuokra-asunnoissa, joita on kaksi kolmesta (775) valmistuvasta asunnosta. Asumisoikeusasuntoja valmistuu 73. Senioriasuntoja valmistuu 81, jotka ovat kaikki omistusasuntoja. Kaupunginosista eniten asuntoja valmistuu kuluvana vuonna Kissanmaalle, Kalkkuun ja Atalaan. Vuonna 211 asuntotuotanto näyttäisi piristyvän ja nousevan 1 65:een ja vuonna asuntoon. Vasta 212 arvioidaan omistusasuntojen määrän nousevan vuokra-asuntojen määrää suuremmaksi. Myös asumisoikeusasuntojen tuotanto on lisääntynyt vuoden 27 nollavuoden jälkeen, vuosina niitä valmistunee vuosittain vähintään 5.

11 AKSELI 1/21 Asuminen Väestön kasvu ja asuntotuotanto valmistuneet asunnot Kaavio 3 Asuntotuotanto Väestön kasvu * 211* Lähde: Rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi /m /I 26/I Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Koko maa ilman pk-seutua 27/I 28/I 29/I 212* Asuntotuotanto ei vastannut väestönkasvua Tampereen laskennallinen asuntotuotantotarve on kolmena viime vuonna ollut asuntoa, kun keskimääräinen tuotanto on ollut vain 1 49 asuntoa. Epäsuhta oli erityisen suuri viime vuonna, jolloin väestö kasvoi 1 96 asukkaalla ja asuntoja valmistui vain Epäsuhta oli yhtä suuri vuosina edellisen laman jälkimainingeissa. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttaa toki väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden kasvu, väestörakenteen muutos, nuorten itsenäistyminen sekä asuntojen poistuman ja varauman lisäys. Lisätietoja Asuntorakentamisesta Tampereella vuosina : Asuntojen hinnat palanneet entiselleen Asuntokaupan alamäki taittui ja vuoden 29 keväällä kauppa alkoi käydä jo vilkkaammin. Kysynnän kasvu pysäytti asuntojen hintojen laskun ja käänsi ne vuoden 29 alkukeväällä jo nousuun, jonka vauhti vain kiihtyi loppuvuotta kohti. Vuoden 29 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin 2 8 euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 29 lopussa keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Hinnat nousivat vuoden 29 viimeisellä neljänneksellä reaalisesti vuoden 27 hintoihin. Edellisestä neljänneksestä hinnat nousivat Helsingissä 3,4 prosenttia, Espoo-Kauniaisissa 4, prosenttia ja Vantaalla 2,3 prosenttia. Tampereella hinnat nousivat 3,5, Turussa 2,9 ja Oulussa 1,9 prosenttia. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan hinnat nousivat Helsingissä 11,6 prosenttia. Yli 1 prosentin nousu tapahtui myös Espoo-Kauniaisissa (1,1 %) ja Turussa (1,2 %). Selvästi loivemmin hinnat nousivat Tampereella (7, %), Vantaalla (6,2 %) ja Oulussa (5,6 %). Asuntojen vuokrat Vuokrien nousu kiihtymässä /m /I 26/I Tampere Helsinki Pääkaupunkiseutu Koko maa ilman pk-seutua 27/I 28/I 29/I Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tampereella kasvu oli 3,1 prosenttia. Suurista kaupungeista Kuopiossa (6,6 %) ja Lahdessa (5,8 %) ja Helsingissä (5,7 %) nousu oli selvästi voimakkaampaa vuoden 29 aikana. Turussa ja Vantaalla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jopa laskivat hieman vuoden 29 aikana. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 5,1 prosenttia vuoden 28 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Vuokrien nousu Tampereella, 7,4 prosenttia, oli selvästi enemmän. Vain Vantaalla (1,7 %) kasvu oli Tamperetta suurempi. Toinen yli 7 prosentin kasvun kaupunki oli Jyväskylä (7,2 %). Lähde: Tilastokeskus Kaikkien asuntojen vuokra Tampereella oli vuoden 29 lopussa keskimäärin 1,77 euroa/m². Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli 11,45 ja aravavuokra-asunnon 9,6 euroa/m². Helsingissä kaikkien asuntojen keskivuokra lähestyi 13 euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat jo lähelle 15 euroa/m².

12 1 AKSELI 1/21 Aluetalous Bkt:n volyymin muutokset, % Lähde: Tilastokeskus, ennuste: Valtionvarainministeriö % % /I Bkt:n volyymin muutokset edellisestä neljänneksestä, % II IV 27/I Lähde: Tilastokeskus II IV Suhdannenäkymät, palvelut Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto Suhdannenäkymät, teollisuus Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 28/I II IV 29/I II 21* IV ALUETALOUS Maailmantalous vuoristoradalla Alkuvuoden ennennäkemättömän bruttokansantuotteen laskun jälkeen massiiviset finanssi- ja rahapoliittiset elvytystoimet käänsivät loppuvuodesta talouden nousuun. Tutkimuslaitosten ja yritysten viestit maailmalta vahvistavat, että suhdanteet ovat paranemaan päin. Vaikka tilanne on kaukana normaalista, ovat näkymät valoisammat kuin aikoihin. Suomen noususta tulee vaisu Suomen talous sukelsi koko alkuvuoden 29 yhtä jyrkästi kuin 199-luvun laman alkuvaiheessa. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kääntyi loivaan kasvuun ja pysyi neljännellä vuosineljänneksellä edellisen tasolla, joten pahimman vaiheen voidaan olettaa olevan ohi ja suunnan kääntyneen parempaan. Vaikka taantuman kesto oli sangen lyhyt, vain 9 kuukautta, oli se rajuudessaan ainutkertainen. Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Vaikka tänä vuonna talouden odotetaan jo kääntyvän verkkaiseen kasvuun, pysyy talouden tila heikkona vielä vuosien ajan. Pirkanmaalla kirkastuvaa luvassa Elinkeinoelämän keskusliiton helmikuun alussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan Pirkanmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdanteet paranivat hieman vuoden 29 lopulla. Tilanne on edelleen vaikea, mutta suunta on parempaan päin. Pirkanmaan yritysten suhdanneodotukset ovat aavistuksen verran koko maan keskiarvoa myönteisemmät, vaikka tilauskirjat ovat edelleen normaalia ohuemmat ja valmiiden tuotteiden varastot tavallista pienemmät. Henkilökuntaa on vähennetty yleisesti viime kuukausina, ja työvoima supistunee myös lopputalven aikana. Pirkanmaan palveluyritysten suhdannetilanne oli tammikuussa keskimäärin normaali. Suhdanteiden odotetaan paranevan edelleen alkuvuoden aikana. Pirkanmaan palveluyritysten suhdannenäkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisammat. Palveluyritysten myynti lisääntyi vähän vuoden 29 lopulla. Vuoden takaiseen verrattuna myynti väheni hieman. Myynnin odotetaan lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Myyntihinnat ovat laskeneet viime kuukausina, eikä hintojen uskota nousevan lähiaikoinakaan. Kustannukset ovat yhä hienoisessa nousussa. Kannattavuus on tämän vuoksi hieman vuoden takaista heikompi. Henkilökunnan määrä on ollut loka joulukuussa laskussa, mutta kuluvan vuoden alussa henkilökunnan määrä pysynee ennallaan. Lisätietoja alueellisista suhdannebarometreistä:

13 ORIGOSSA AKSELI 1/21 Origo 11 ASUNNOTTOMUUS Ensi- ym. tilapäissuojissa Yömajoissa, hoitokodeissa ym. laitoksissa Vapautuvat vangit Tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona Perheet ja pariskunnat Lähde: Asuntotoimi, Tietula Asunnottomuus Asunnottomien määrä ennallaan Tampereen kaupungin asuntotoimi on selvittänyt yhdessä tietotuotannon ja laadunarvioinnin kanssa, kuinka paljon tamperelaisia on asunnottomana. Selvitys on osa laajempaan Asumisen rahoituksen ja kehittämiskeskuksen (Aran) vuosittain tekemää asuntomarkkinaselvitystä, jossa arvioidaan asunnottomien lukumäärä koko maassa yhtenä päivänä ( ). Selvityksen mukaan Tampereella oli yksinäisiä asunnottomia vuoden 29 marraskuussa 614 henkilöä, kun edellisenä vuonna heitä oli 68. Näistä henkilöistä asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona hieman yli puolet eli 313, joka on lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna (317). Ulkona ja tilapäissuojissa majailevien asunnottomien määrä oli 43, kun heitä edellisenä vuonna oli 39. Naisten asunnottomuus oli hieman lisääntynyt. Heitä oli 157, joka on 11 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuorten asunnottomien määrä oli sen sijaan selvästi vähentynyt vuoden 29 aikana. Alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 112, kun heitä oli 129 vuonna 28. Vanhempiensa luona asuvia nuoria ei tilastoida asunnottomiksi. Tamperelaisia vankilasta asunnottomiksi vapautuvia vankeja arvioitiin olevan marraskuun puolivälissä 19 henkilöä, kun viime vuonna heitä oli 14. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä nousi myös hieman: heitä oli 19, kun vuonna 28 heitä oli 12. Selvityksessä arvioitiin myös asunnon puutteen vuoksi erillään tai tilapäismajoituksessa asuvien pariskuntien ja perheiden määrä. Perheitä oli 42 eli lähes saman verran kuin viime vuonna. Pitkäaikaisasunnottomien määrä laskussa Selvityksessä huomioitiin erikseen pitkäaikaisasunnottomat, joiden lukumäärää arvioitiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomia oli yhteensä 155 henkilöä, mikä on noin 28 prosenttia vähemmän kuin vuonna 28 (214). Heidän osuutensa kaikista yksinäisistä asunnottomista on pienentynyt vuoden aikana yli kolmanneksesta neljännekseen. Eniten pitkäaikaisasunnottomia asui asunnon puutteen vuoksi erilaisissa hoito- ja huoltokodeissa, joissa heitä oli 93 henkilöä. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvien joukossa heitä oli 31 henkilöä. Selvityksen aineistona käytettiin aikaisempien vuosien tapaan kaupungin asuntoyhteisöjen vuokra-asuntohakemusten tietokantaa sekä asunnottomien kanssa toimiville yhteisöille lähetetyn kyselyn tuloksia. Lisäksi tietoja tamperelaisten vapautuvien vankien asunnottomuudesta on kerätty vankiloista.

14 12 AKSELI 1/21 Origo Asunnottomia/1 asukasta Lähde: Sotkanet, Ara Asunnottomat, yksinäiset Helsinki Espoo Oulu Vantaa Tampere Turku Asunnottomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin Suomen kaikista asunnottomista kolme neljästä asuu 12 suurimmassa kaupungissa. 2-luvulla asukasmäärään suhteutettu asunnottomien määrä ei ole muuttunut kuin Helsingissä, missä se pienentyi selvästi vuonna 23. Tampereella (2,9 asunnotonta 1 asukasta kohti) oli marraskuussa 29 Helsingin (5,9) ja Vantaan (3,1) jälkeen eniten asunnottomia. Yömajoissa, laitoksissa ja muissa tilapäissuojissa majoittuvia oli Tampereella toiseksi eniten yhdessä Turun kanssa (1,4 asunnotonta 1 asukasta kohti). Enemmän tilapäissuojissa majoittuvia asunnottomia oli vain Helsingissä (1,7 ). Ulkona, yömajoissa ja laitoksissa asuvat yksinäiset Asunnottomia/1 asukasta 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Lähde: Sotkanet, Ara Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Aiesopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi Tampereen kaupunki on solminut elokuussa 28 valtion kanssa aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Ohjelman keskeisenä sisältönä on yhdistää asuntojen hankinta ja riittävien asumisen tukipalvelujen turvaaminen ja sen tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 211 mennessä. Tampereen lisäksi vastaavan sopimuksen ovat tehneet myös Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Oulu. Valtion puolelta sopimuskumppaneina ovat ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Rikosseuraamusvirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Raha-automaattiyhdistys. Kaupunkien aiesopimuksilla on luotu edellytykset sille, että vuoteen 211 mennessä pitkäaikaisasunnottomille voidaan osoittaa noin 1 25 asuntoa tai tukiasuntopaikkaa. Tampereella sopimus koskee ensi vaiheessa viittä hanketta, joihin on tulossa yhteensä 149 asuntoa ja tukipaikkaa. Valtio avustaa näiden hankkeiden investointeja 7,9 miljoonalla eurolla sekä avustaa niihin tarvittavan henkilöstön palkkakustannuksia lähes miljoonalla eurolla. Hankkeiden tilanne Hervannan Ässäkodit, Lindforsinkatu 11. S-asunnot Oy:lle valmistui marraskuussa 29 noin 1 asunnon kerrostalo, josta on varattu pitkäaikaisasunnottomille, erityistukea tarvitseville nuorille 24 yksiötä ja yksi kaksio. Palveluntuottajaksi on valittu SiniVida Oy. Valtio korvaa yksikköön tulevien kolmen palvelutyöntekijän palkkakustannuksista puolet. Oma Ovi, Nekalantie 55. Tampereen Vuokra-asunnot Oy kunnosti omistamistaan rivitaloista kaksi neljän asunnon taloa. Työt valmistuivat ja talot otettiin käyttöön Asuntoja niissä on tässä vaiheessa kappaletta. Kohderyhmänä ovat vapautuvat vangit ja palvelun tuottaja on SiltaValmennusyhdistys ry. Härmälän tukiasumisyksikkö, Tuomaankatu 9 ja 11. Tampereen Vuokra-asunnot Oy kunnosti kahdessa pienkerrostalossa 22 asuntoa tamperelaisille vaikeasti asutettaville päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Tampereen A-kilta on vuokrannut asunnot ja solmii

15 AKSELI 1/21 Origo 13 edelleen vuokrasopimukset asukkaiden kanssa. A-killan Härmälätupa on keskeinen tekijä palveluiden tuottajien ketjussa. Hervanta Martinus-talo, Väkipyöränkatu 9. Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Diakonisen Asuntosäätiön rakentamishanke koskien asunnottomien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoteja etenee. Vuoden 21 lopulla valmistuvan talon neljään ryhmäkotiin tulee yhteensä 63 asuntoa. Palvelun tuottaja selviää myöhemmin. Hervannan Martinus-talon vieressä samassa korttelissa sijaitsee konseptikilpailuhanke. Ympäristöministeriöstä lähtöisin olevan kilpailun tarkoituksena on hakea innovatiivisia tapoja yhdistää tuettu asuminen ja avokuntoutus, kohderyhmänä pitkäaikaisasunnottomat. Kilpailulla haettiin samanaikaisesti sekä palveluntuottajaa että hankkeen toteuttajaa ja omistajaa. Tuomaristo valitsi voittajan , mutta valittu suunnitelma vaatii vielä jatkokehittelyä. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä vuoden 21 aikana. Tampereen Vuokra-asunnot Oy on perustanut asumisen neuvontaan tuetun asumisen yksikön, jossa työskentelee kaksi sosiaalista isännöitsijää ja asumisohjaaja. Hanke kattaa noin 1 1 asuntoa. Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry. ja Kiinteistö Oy Kullervo suunnittelevat uudisrakennushanketta Tammelaan Kullervonkatu 25 27:ään. Kohderyhmänä ovat vuotiaat, ei-päätoimisesti opiskelevat nuoret, jotka ovat vaarassa joutua asunnottomiksi ja syrjäytyneiksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman eli Paavon kotisivut sijaitsevat osoitteessa: Lisätietoja: Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri (etunimi.sukunimi@tampere.fi)

16 14 AKSELI 1/21 Julkaisuja ja tutkimuksia JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvitys Pirkanmaa Pirkanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu Pirkanmaan ICT-alan (informaatio- ja tietoliikenneteknologia) ennakointiselvitys, jonka keskeisenä tavoitteena on tukea Pirkanmaan ICT-strategian rakentamista. 2/21 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvitys Saija Ahlgren, Saku Airosmaa, Susanna Bairoh, Tero Lausala, Jean-David Muller 1 Ennakointiselvityksessä kuvataan alueellisen ICT-klusterin nykytilaa ja muutostrendejä vaikutuksineen. Erityinen painoarvo on annettu trendeille, jotka vaikuttavat pirkanmaalaisten ICT-toimittajien suurimpiin asiakasyrityksiin ja Pirkanmaan ICT-klusterin tulevaisuuteen. Vaikutukset toteutuvat lähinnä muutoksina eri asiakasalueiden vaatimuksissa ja tarpeissa sekä toisaalta muuttuneena kilpailutilanteena. Myös ICT-palveluiden tuotantomahdollisuuksissa ja näihin liittyvissä teknologisissa vaihtoehdoissa tullaan kokemaan radikaaleja, nopeasti toteutuvia muutoksia. Erikseen selvityksessä arvioidaan erilaisten julkisten toimijoiden ja niiden rahoittamien verkostojen ja ohjelmien toimivuutta yritysten näkökulmasta. Lopussa luodaan katsaus ICTalan työvoima- ja osaamistarpeisiin 1 2 vuoden horisontilla. Nokian vahva läsnäolo Tampereella on vaikuttanut voimakkaasti Pirkanmaan alueen ICT-klusteriin. Tulevaisuudessa telecom-klusterin suhteellinen merkitys alueella todennäköisesti laskee. Toinen suuri alaa koskeva muutos on työnjaon globaalit muutokset. Pirkanmaalaisten ICT-yritysten asiakkaat siirtävät ohjelmistoalustoja, ohjelmistoalihankintaa sekä perustuotantoansa halvemman tuotantotason maihin. Kustannustehokkuus kasvattaa rooliaan ja samalla myös osaamisvaatimukset muuttuvat. IT-yritysten roolin muuttuessa on löydettävä uusia toiminta-alueita sekä sopeuduttava uusiin tuotantotapoihin. Yritysten toiminta keskittyy asiakkuuden hoitoon ja palveluliiketoimintaan. Lisäksi verkostoituminen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten kumppanien kanssa on yhä tärkeämpää. Keskeinen johtopäätös on, että ICT on mukana kaikessa mitä teemme lähitulevaisuudessa, mutta yhä harvemmin se on yksinään merkityksellistä. Tämän vuoksi pelkästään ICT:n ympärille on Pirkanmaallakin vaarallista perustaa liiketoimintaa ja onnistuneet liikeideat syntyvät usein ICT:n yhdistämisestä muihin aloihin. Perusongelma monilla aloittavilla yrityksillä onkin kontaktien puute alan ulkopuolelle. Monet yritykset ovat edelleen hyvin teknologiakeskeisiä ja etäällä lopullisten asiakkaiden tarpeista. Teknologiaosaamisen rinnalle olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa vahva ymmärrys asiakkaista ja heitä houkuttelevista tuote- ja palvelukonsepteista, joiden laatu on ainoa kestävä menestystekijä, silloin kun massatuotteiden tuottaminen voidaan tehdä halvemman työvoiman maissa. Erilaiset yhteistyömallit, kumppanuudet ja kyky toimia ketterästi monimutkaisissa verkostoissa ja modulaaristen tuotteiden kanssa ovat tärkeitä Pirkanmaalaisille ICT-yrityksille, joiden täytyy yhdistää palvelunsa ja tuotteensa osaksi suurempaa arvoketjua. Pienikin pirkanmaalainen yritys voi toimia tehokkaasti hyvin toimivassa arvoverkossa, mutta yksin on yhä vaikeampaa tuottaa menestyviä tuotteita ja palveluita. Julkaisu on luettavissa osoitteessa:

17 AKSELI 1/21 Julkaisuja ja tutkimuksia 15 Kaupungin tutkimustoiminta Talous- ja strategiaryhmän tietotuotanto- ja laadunarviointi koordinoi kaupungin tekemää tutkimustyötä muutoin paitsi terveyspalvelujen tutkimuksen osalta, josta vastaa oma eettinen tutkimuslupatoimikunta. Oppilaitosten tutkimusluvat myöntää rehtori. Konsernihallinnon tutkimuslupia myönnettiin vuonna 29 yhteensä 89, joista 12 koski koko konsernihallintoon liittyviä tutkimuskohteita ja 77 sosiaalityöhön tai päivähoitoon liittyviä tutkimuksia. Jari Stenvall, Jenni Airaksinen Manse mallillaan Tampereen mallin arviointi ja palveluinnovaatiot Kuntapalvelujen uudet innovaatiot - tutkimushanke Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen keskeinen tavoite oli tutkia laajasti kaupungin toimintamallia, sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tuottaa suuntaviivoja mallin kehittämiseen tulevina vuosina. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe kulminoitui Manse mallillaan -tutkimusraportin julkaisemiseen Raportti on luettavissa osoitteessa: Toisen tutkimusvaiheen keskeinen tavoite on kehittää uusia toimintatapoja ja palvelujen järjestämistapoja tutkimalla niiden johtamista, uusien palveluinnovaatioiden käyttökelpoisuutta, onnistumisia ja kipupisteitä, levittämällä parhaita käytänteitä sekä kehittämällä palvelujen uudistamisen ja johtamisen menetelmiä. Keskeisenä ajatuksena on vahvistaa soveltavan tiedon hyödyntämistä uusien innovaatioiden kohdalla sekä luoda asiaan systematiikkaa. Tutkimuksen konkreettisina toimina ovat jo menossa olevat tai päättyneet 6 8 työpajaa, joissa yksiköt kehittävät omaa käytännön innovaatiotoimintaansa. Näitä ovat esim. Kotitori-innovaation arviointi, tilaajan sopimustoimintamenettelyn kehittäminen sekä kaupungin ja tamperelaisen yritystoiminnan välisen yhteistyön kehittäminen. Acta nro 211 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa Tampere osallistuu yhdessä Lahden, Jyväskylän, Mikkelin ja Salon kanssa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteiseen tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään, miten kunnissa toteutetaan strategisesti vaikuttavaa ja henkilöstövoimavaralähtöistä kehittämistoimintaa. Tutkimus liittyy henkilöstövoimavarojen johtamiseen ja hallintaan, jossa johtamista lähestytään toimintana, ei johtajien työnä. Itse kehittäminen nähdään arjen työhön liittyvänä toimintana. Tutkimushanke kestää vuoteen 212 asti.

18 16 AKSELI 1/21 Julkaisuja ja tutkimuksia Köyhyystutkimus Tampereen kaupungissa selvitettiin vuonna 29 köyhyyttä ja syrjäytymistä. Selvityksen taustalla oli useita valtuustoaloitteita, joissa oli kiinnitetty huolta mm. siihen, että köyhyydestä Suomessa on tullut viime vuosikymmenten aikana kaupunkilainen ilmiö. Selvitys perustui tuolloin 42 tamperelaisen haastatteluun sekä internet-kyselyyn, johon vastasi 69 kaupunkilaista. Yhteenveto köyhyystutkimuksesta: Akseli /29 Suomalaisten tuloerot kasvoivat jo ennen taantumaa selvästi suuremmiksi kuin ennen 199-lukua. Suomen köyhyysaste on ollut yksi alhaisimpia koko Euroopassa, mutta tarkasteltaessa muita huonoosaisuuden ulottuvuuksia, tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Yksittäisen kansalaisen osalta huono-osaisuus näyttää seuraavan samoja ihmisiä läpi koko elämän. Köyhyyden syinä mainitaan usein mm. työttömyys, matalapalkkaisuus tai mahdollisuuksien puute. Vuotta 21 vietetään Euroopassa köyhyyden ja syrjäytymisen estämisen teemavuotena. Tampereen kaupunki jatkaa köyhyystutkimusta Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Suomalaista köyhyyttä on tutkittu pääosin mittaamalla ns. kvantitatiivisin keinoin (esim. suhteellinen tulometodi tai tuloerot). Myös poliittis-hallinnollista metodia on käytetty köyhyyden mittaamisessa. Tällöin köyhyysraja asetetaan sosiaaliturvan minimitason mukaan ja köyhäksi on määritetty henkilö, jonka tulot jäävät tämän tason alapuolelle. Sosiaalisen liikkuvuuden näkökulma nostaa kiinnostuksen kohteeksi köyhyyden periytymisen sukupolvelta toiselle. Uudempi tapa tutkia köyhyyttä on tutkia sitä väestöryhmien, esimerkiksi lapsiperheiden kautta, jolloin syntyy käsite lapsiköyhyys. Tällä tarkoitetaan köyhyysrajan alittaneiden lasten osuutta kaikista lapsista. Tampereen köyhyystutkimus keskittyy kuntalaisten subjektiivisiin kokemuksiin köyhyydestä ja sen ilmenemisestä arjen elämässä. Tutkimusaineisto hankitaan opiskelijoiden harjoittelutyönä tekemien haastattelujen kautta erityisesti yksinhuoltajaperheiden, pitkäaikaissairaiden, päihteidenkäyttäjien ja vanhusväestön kokemusten kautta. Myös henkilöstön näkemyksiä tullaan kartoittamaan tutkimuksen toisessa vaiheessa. Perimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, miten köyhyys ilmenee mainituissa väestöryhmissä ja miten sen haasteisiin voidaan vastata kaupungin palvelurakenteessa. Tutkimuksen ensimmäinen, tiedonkeruun vaihe, aloitetaan helmikuussa 21 ja varsinainen aineiston analyysi ja henkilökunnan fokusryhmähaastattelut toteutetaan vuoden 211 aikana. Yliopisto-ohjauksesta vastaavat professori Irene Roivainen ja tutkija Satu Ylinen Tampereen yliopistosta sekä professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopistosta. Käytännön ohjauksesta vastaa tutkimusja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho talous- ja strategiaryhmästä. Aineistonkeruun kustannuksiin osallistuu kaupungin tilaajaryhmän Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen ydinprosessi

19 AKSELI 1/21 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 Tamperelaiskoulujen turvallisuus Viime vuosien traagisten kouluväkivaltatapausten johdosta maassa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota koulujen turvallisuuteen. Tämän johdosta myös Tampereen peruskoulujen turvallisuutta ryhdyttiin selvittämään vuoden 29 lopulla tuotannon ja tilaajan yhteistyönä. Varsinaisen tutkimustyön sekä aineiston analyysin tuottaa kaupungin tietotuotanto ja laadunarviointi. Huoltajille, henkilökunnalle ja oppilaille (luokat: 3, 5, 7 ja 9) suunnattu sähköinen arviointikysely tuotti yhteensä 8 43 vastausta. Henkilöstöstä 79 prosenttia vastasi kyselyyn ja luokkien oppilaista 83 prosenttia. Huoltajilta vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä Kyselyn analyysi valmistuu helmi maaliskuussa ja sen keskeiset tulokset esitellään lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa sekä päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnassa maaliskuussa. Lisätietoja tutkimuksista Riitta Juusenaho, tutkimus- ja arviointipäällikkö (etunimi.sukunimi@tampere.fi) Urban Audit IV Eurooppalainen kaupunkitutkimus, Urban Audit, toteutetaan nyt neljättä kertaa. Urban Audit -tiedonkeruita on aiemmin toteutettu vuosina 1999, 23 ja 26/27. Mukana on yli 3 suurta ja keskisuurta kaupunkia 26 EU-maasta sekä Norjasta ja Sveitsistä. Urban Audit -kaupunkitilaston kokoamista koordinoivat kansalliset tilastovirastot, Suomessa Tilastokeskus. Hankkeeseen osallistuvat kaupungit ovat tilastoviraston sopimuspartnereita. Suomesta mukana ovat Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu sekä Urban Audit :sta lähtien Pääkaupunkiseutu yhtenä alueena. Kaikkiaan noin 36 muuttujasta noin 5 kerätään kaupungeissa. Kaikista muuttujista, esim. väestö, sosiaaliset olot, talous, koulutus, ympäristö, liikenne ja asuminen, kerätään tiedot vuodelta 28. Tulokset ovat käytössä ensi vuoden lopulla. Tarkemmat tiedot Urban Audit -kaupunkitilaston sisällöstä ja UA tietokanta on käytettävissä osoitteessa Tampere osallistuu myös nyt keväällä tehtävään Urban Audit Survey kyselyyn, jossa haastatellaan 1 2 tamperelaista puhelimitse. Kysymykset koskevat elämistä kaupungissa yleensä, esimerkiksi kulttuuri-, urheilu, ja terveyspalveluja, joukkoliikenteen käyttöä ja sen sujuvuutta, puistoja, yleistä viihtyisyyttä, asumista, köyhyyttä ja ilmanpuhtautta. Tulokset julkaistaan kesällä 21. Vertailutuloksia saadaan suurimmista eurooppalaista kaupungeista, Suomesta tutkimuksesta ovat Tampereen lisäksi ovat mukana Helsinki ja Oulu. Lisätietoja Leena Salminen, erikoissuunnittelija (etunimi.k.sukunimi@tampere.fi)

20 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi FAKTAT 29 Väestö Tampere Tampereen kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Väkiluku, ennakkotieto Väestönmuutos, henkilöä Kasvu, %,9 1,1 1,1 Työttömyys Työttömät Vuosimuutos, henkilöä Työttömyysaste, % 15,6 14, 8,3 Vuosimuutos, %- 3,8 3,4 2,3 yksikköä Asuminen Asuntojen hinnat, /m Asuntojen vuokrat, /m 2 1, ,43 Asuntotuotanto Muutos tammi joulukuu, % Lisätietoja: Leena Salminen Puh leena.k.salminen@tampere.fi Matias Ansaharju Puh matias.ansaharju@tampere.fi Jenni Kallio Puh jenni.kallio@tampere.fi