Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus LÄHTÖKOHTARAPORTTI , korjattu

Transkriptio

1 Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus LÄHTÖKOHTARAPORTTI , korjattu

2 RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS... 1 LÄHTÖKOHTARAPORTTI LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Asemakaavan sisältövaatimukset Kaavoitukselliset tavoitteet Suunnittelutilanne Alueen historia NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö Liikenneympäristö Kunnallistekniikka Maanomistus Luonnonympäristö Ympäristön tila

3 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lapaluodon kaupunginosassa noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue on suuruudeltaan noin 250 ha, josta vesipintaalaa on n. 120 ha. Suunnittelualue rajautuu Lapaluodon asunto- ja Rautaruukin tehdas alueisiin, idässä Aittalahteen sekä mereltä päin Raahen pohjoiseen saaristoon. Suunnittelualueen rajaus vuoden 2003 ilmakuvassa -3-

4 1.2 Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. 1.3 Kaavoitukselliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden täyttyminen on tarkasteltu maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa. Tavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua koskevien periaatteellisten linjausten lisäksi myös velvoitteita. Toimivan aluerakenteen kannalta alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä, että alueidenkäytön suunnittelussa elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tavoitteista esitetään tähän kaavaan soveltuvasti: - Ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita. - Varataan riittävät alueen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta. - Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. - Vaarallisten aineiden kuljetusreitit on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista (Maankäyttö ja rakennuslaki 54, Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 52). Paikalliset tavoitteet Työ toteuttaa Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Lapaluodon satamanosan aluetarveselvitys 2008 on pohjana Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutokselle ja laajennukselle. Paikalliset tavoitteet vuoteen 2030: 1. Kehittää ja parantaa sataman sekä vienti- että tuontiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Osoittaa taajamaosayleiskaavan mukainen alue satamakäyttöön. 2. Luoda edellytykset tarpeisiin, joita Raahen sataman Lapaluodon satamanosalla on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä 3. Satamatoiminta on suunnittelualueella kasvanut ja satamalla on laajenemistarpeita. Tavoitteena on laajentaa ja yhtenäistää satama-alueen toimintoja sekä varata satama-alueelle laajentumismahdollisuus aluetarveselvityksen mukaisesti. Laitureiden ja laivapaikkojen lisääminen. 4. Selvittää satama-alueen yhteystarpeet. Maaliikenneverkon selkiyttäminen, yhteyksien parantaminen ja raideliikenteen linjauksien muuttaminen aluetarveselvityksen mukaiseksi. Raskaan maantieliikenteen siirtäminen kauemmaksi asutuksesta. Sataman kulunvalvonnan kehittäminen. 5. Osoittaa taajamaosayleiskaavan mukaiset, satamaa palvelevat ja sen vientiin ja tuontiin kiinteästi liittyvät kaupungin omistukseen tulevat varsinaisen satama-alueen ulkopuolella sijaitsevat teollisuustontit. 6. Satama-alueen läheisyyteen sijoitetaan vain merenkulkuun, kuljetuselinkeinoon ja satamatoimintaan liittyviä tukitoimintoja. -4-

5 1.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 Maakuntavaltuusto on hyväksynyt ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan. LS Satama-alue Suunnittelumääräys: Sataman keskeisten ydintoimintojen kehittämismahdollisuuksille tulee varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa riittävät aluevaraukset lo Logistiikka-alue Suunnittelumääräys: Raahen satama-alueeseen liittyen on varattava riittävä alue meriliikenteen tavarankäsittelyä ja yritystoimintaa varten ja sujuva pääsy alueelle yleiseltä tieja rataverkolta Maakuntakaavassa on Raahen satamalle osoitettu laaja alue Raahen saariston Natura-alueen eteläpuolelta. Natura-alue jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Kumpeleen saari on osoitettu maakuntakaavassa satamaalueeksi. -5-

6 Yleiskaava Taajamayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan. Yleiskaavassa Raahen sataman Lapaluodon satamanosan alue on varattu varsinaiseen satamatoimintaan, satamaa palvelevalle teollisuudelle sekä varasto- ja terminaalitiloille. Yleiskaavan pohjaksi on laadittu perusselvityksiä, jotka koskevat myös Raahen Lapaluodon satamanosan tulevaa suunnittelualuetta. Näitä ovat luontoselvitys, maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, maaperä- ja rakennettavuusselvitys ja Raahen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet, päätie- ja katuverkon luokitus sekä kevyen liikenteen pääverkosto. Lähtökohtaraporttiin kerättyjen tietojen perustana ovat em. selvitykset, joita on ajantasaistettu ja tarkennettu asemakaavan tarkkuuteen. Selvitykset ovat lähtökohtaraportin liitteenä. Ote Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavasta -6-

7 Sataman suunnitellut laiturialueet on merkitty ohjeellisena valkoisena alueena. Yhdystien ja rautatien linjaus on osoitettu osayleiskaavassa. Ote Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavasta (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) Kumpeleen saari, joka sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, on varattu voimassa olevassa Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavassa satamatoimintoja varten esim. tulevaisuudessa elinkeinotoiminnan tarpeisiin. -7-

8 Suunnittelualue rajautuu lännessä Raahen pohjoiseen saaristoon. Nykyiset voimassaolevat asemakaavat Ote asemakaavojen hakukartasta -8-

9 Voimassa oleva asemakaava Ak151 Voimassa oleva Lapaluodon sataman asemakaava Ak151 on hyväksytty Kaavassa sataman pinta-ala vesialueineen on n. 70 ha. Ak 151 kaavakartta voimassa oleva kaava -9-

10 Ak 151 kaavamerkinnät -10-

11 Voimassa oleva asemakaava Ak 98 Suunnittelualue rajautuu asemakaava-alueeseen Ak 98 niin, että Lapaluodon asuinalueen lounaisja koillispuolella sijaitsevat voimassa olevat asemakaava-alueet Ak 98 jäävät kokonaisuudessaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Asemakaavasta Ak 98 on suunnittelualueella voimassa vain LRalue. Ak 98 kaavakarttalehti 1 - voimassa vain punaisella merkityt alueet Ak 98 kaavakarttalehti 2 - ei voimassa oleva kaavakarttalehti -11-

12 Ak 98 kaavamerkinnät -12-

13 Voimassa oleva asemakaava Ak 143 Suunnittelualue rajautuu koillisosassa asemakaava-alueeseen Ak 143. Asemakaavasta on suunnittelualueella voimassa kartalla merkitty alue kaavamerkintä LT, kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Ak 143 kaavakartta Ajantasa-asemakaava Ote ajantasa-asemakaavasta -13-

14 Kehittämissuunnitelmat Lapaluodon satamanosan kehittämiseksi on laadittu useita kehittämissuunnitelmia mm. Lapaluodon toiminnallinen yleissuunnitelma (EP-Logistics, 2005), jonka pääperiaatteita on sovellettu Raahen taajamayleiskaavassa. Lapaluodon satamanosalle on laadittu aluetarveselvitys 2008 (FCG Planeko Oy, 2008). Aluetarveselvityksessä 2008 (FCG Planeko Oy) esitetty Lapaluodon satamanosan mahdollinen maankäyttö Pohjakartta Pohjakartan suunnittelualueelle on laatinut Raahen kaupungin tekninen keskuksen maankäyttö- ja mittausyksikkö ja suunnittelualueen ulkopuoliselle Rautaruukki Oy:n omistamalle teollisuusalueelle pohjakartan on laatinut Mitta Oy. -14-

15 1.5 Lapaluodon historiaa Kuva vanhasta kartasta 1 Suomen rautakaudella, yli tuhat vuotta sitten, sijaitsi nykyisestä Raahesta n. 4-5 km etelään merestä noussut yksinäinen karikko, jota kutsutaan Lapaluodoksi. Karikon ulkomuoto poikkesi muista alueen saarista; pitkulainen somerikko on ollut valaan muotoinen. 2 Lapaluodon korkea somerikko on toiminut lännessä erinomaisena aallonmurtajana ja suojannut aikoinaan vanhaa Saloisten satamaa myrskyiltä. 3 Lapaluodon etelänokan kautta on kulkenut laivareitti etelään. Todennäköisesti eränkävijät ovat käyttäneet Lapaluotoa väliaikaisena tauko- ja suojapaikkana. Lapaluoto on saanut ensimmäiset asukkaansa heti kun se on noussut esille merestä luvun alussa Lapaluoto oli lähes neitseellinen. 5 Lapaluoto oli Raahen kaupungin vanhaa lahjoitusmaata; maapohjan ja siinä kasvavan metsän omisti edelleen Raahen kaupunki. 6 Alueen maaperä oli suotuisa rehevälle metsänkasvulle. 7 Tiheä ja vankka kuusikko peitti Lapaluodon ja Ristikarin rannat ja metsä jatkui aivan Lapaluodon nokalle. Vuonna 1906 alueen metsikköä rikkoivat ainoastaan Möljä, rautatie ja kolme lautatarhaa, Maivaperän laituri ja muutamat asuintalot sekä kuusikon keskellä sijaitsevat huvilat. Radan paikalla oli tiheä kuusikko ja alueen läpi kiemurteli kivinen polku luvulla Lapaluoto oli raahelaisten suosima marjastuskohde. 9 1 Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999, s Ibid., s Ibid., s Ibid., s.14 5 Ibid., s.21 6 Ibid., s Ibid.,, s Ibid., s.21 9 Ibid.,s

16 Lapaluodossa metsä oli säilynyt sataman rakentamiseen asti suhteellisen hyvin, johtuen siitä että Lapaluoto oli määrätty ns. kielletyksi saareksi eli hakkuukieltoon laivojen ja satamien suojaamiseksi. 10 Vuonna 1908 Raahen kaupunki aloitti Lapaluodossa harvennushakkuut ja Lapaluoto myytiin elinkeinotoiminnan tarpeisiin. 11 Kun suojametsät hakattiin lähes tyystin, Lapaluotoa kiusasivat myrskyt. 12 Lisäksi niemi oli pystytetty täyteen lautatapuleita, jotka olivat erityisen alttiita tuulille. 13 Ristikari Ristikari on ollut keskiajan merenkulkijoille tärkeä paikka. Sen pohjoispuolinen salmi, Väylä, johti laivat turvallisesti Saloisten satamaan. Ennen uskottiin, että nimensä mukaan Lapaluodon kupeessa sijaitseva Ristikari olisi ollut vanhin kirkkokari, mutta se ei ole ollut käytännössä mahdollista, koska Ristikari on noussut merestä vasta 1500-luvulla. Ensimmäinen kirkonpaikka on ollut Kirkkoluodossa. 14 Muistokiven paikka huomioidaan suunnittelussa. Suunnittelualueella on pystytetty Muistokivi n. 20 vuotta sitten. Kuva muistokivestä ja sijainti kartalla Ristikarin salmen pohjoispuolella sijaitsevalla vesijättömaalla, joka oli säästynyt puutavarayhtiöiltä tapulialueeksi kelpaamattomana, sijaitsi toinen Raahen 1910-luvun kahdesta suuresta lehmälaitumesta luvulla kaikki mahdollinen viljeltäväksi sopiva maa vuokrattiin Lapaluodosta rehua ja perunaa varten. Vasta lähellä 1950-lukua lapaluotolaiset uskalsivat vähitellen luopua omavaraistaloudesta Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999, s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid.,s Ibid., s

17 Sataman kehityshistoriaa Perämeren idänpuolinen rantaviiva on ollut jatkuvan muutoksen alainen jo vuotta. Raahen kohdalla maa on noussut n. 9 mm vuodessa 17, aiheuttaen mm. satamien maatumista ja meriväylien madaltumista. Saloisten satama maatui 1600-luvulla ja uuden sataman paikka löytyi Raahen Vanhan kaupungin rannasta, nykyisen museon eli Pakhuusin rannasta. 18 Purjelaivat käyttivät jo 1700-luvulla Lapaluodon syviä rantoja sekä Someronlahden ja Virpiperän poukamassa sijainneita ankkuripaikkoja. Perämeren rantaviivan jatkuva kohoaminen aiheutti sen, että jo 1800-luvulla laivat joutuivat jäämään redille Sovion lahdelle (nyk. Pikkulahti). 19 Maivaperään syntyi 1800-luvulla Lapaluodon ensimmäinen varsinainen satama, joka liittyi kalastamiseen. 20 Maivaperään rakennettiin 1840-luvulla puinen laituri ja luotsitupa. 21 Maivaperän laiturin kylkeen tehtiin 1800-luvulla Roopenkki, jossa laivat kallistettiin, laivojen pohjat puhdistettiin ja korjattiin sekä samalla tyhjennettiin laivojen ruumat pohjalastikivistä. 22 Purjelaivojen valtakaudella suurimmat laivanvarustajat olivat olleet Pohjanlahden rannikon kaupungit. Raahen suuruuden aikana luvuilla, Raahe kuului Suomen johtaviin laivanvarustuskeskuksiin. 23 Raahen merenkulku alkoi hiipua vuonna ja purjealukset alkoivat väistyä höyrylaivojen tieltä 1900-luvun alussa. 25 Vuonna 1898 väylävaihtoehtoja tutkittaessa havaittiin, että Lapaluodon lounaiskärjen ja Elkonkarien välisen väylän syvyys oli 6-8 m ja alueella sijaitsi ihanteellinen 20 hehtaarin suuruinen laivoille soveltuva tasainen syvänne Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999, s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s.38 25Ibid., s Ibid, s

18 Emil Sonckin suunnitelma Lapaluodon suursatamaksi v Vuonna 1899 Emil Sonck laati suunnitelman uuden sataman sijoittamiseksi Lapaluotoon. Suunnitelma oli tyylikäs, mutta silloiselle Raahelle liian kallis, eikä suunnitelmaa aallonmurtajineen toteutettu sellaisenaan. Talvella 1899 aloitettiin rakentaa Elkonkarien suuntaan pengertä puuarkuista. 28 Lapaluodon satama vihittiin käyttöön elokuussa Tuontisatamaksi suunniteltu 30 Möljä toi aluksi alueen suurkauppiaille lähinnä kulutustavaraa. 31 Vuosina satamaliikenne laajeni ja painottui puutavaran ja propsien vientiin. 32 Lastauskauden huippuvuosi oli Ensimmäinen maailmansota tyrehdytti merenkulun 34 ja sulki Lapaluodon sataman. 35 Viennin tyrehdyttyä varastoalueet alkoivat täyttyä puutapuleista. 36 Virpiperän eteläpuolella, Kumpeletta vastapäätä, oli pitkulainen kivinen niemeke, johon Virpiperän saha alkoi sijoittamaan rimajätettä. Saha rakensi 1920-luvun alussa nykyisen kalasataman lähelle neliön muotoisen Rimamöljän. Sen viereen Raahen Puutavarayhtiö rakensi 1950-luvulla pienen laiturin, nimeltään Helmimöljä, 37 jota käytettiin puutavaran lastaukseen ja laituriin pääsivät myös pienehköt purjelaivat. 27 Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999, s Ibid., s.4 29 Ibid., s Ibid. s.48 ja Ibid., ja Ibid., s.100 ja Ibid., s.95 ja Ibid.,s Ibid., s Ibid., s Ibid., s

19 Laivaliikenne käynnistyi täysimittaisesti vasta vuonna Satamassa viennin korkeasuhdanteen aikaa olivat vuodet , mutta korkeasuhdanne päättyi satamalakkoon vuosina Talouspula romahdutti Lapaluodon laiva- ja vientiliikenteen kolmannekseen siitä, mitä se oli ollut vuosina Satamaliikenteen aallonpohja saavutettiin vuonna luvulla suomalaisten höyrylaivojen osuus alkoi hitaasti kasvaa. 42 Suomen vienti keskittyi lähes kokonaan puutavaraan, tuontia ei ollut. Satamaliikenne elpyi vuoden 1934 jälkeen. 43 Talvella 1929 aloitettiin aallonmurtajan ensimmäisen vaiheen rakentaminen 44 Lapaluodon satamaan länsimyrskyjen suojaksi. Toisen vaiheen aallonmurtajan rakentaminen alkoi v ja valmistui v Iso ja Pikku-Elko, Kirsholma ja Kumpeleen Sääri katosivat luvuilla kahteen aallonmurtajaketjuun. 46 Aallonmurtajaketjun rakentaminen muutti oleellisesti lähisaarten ja mantereen rantoja, sillä valtavat määrät kiviä kerättiin lähisaarten ja mantereen rannoilta meren pohjaan. 47 Talvisodan sytyttyä v sataman lastaustoiminta tyrehtyi taas. 49 Sotavuosina Lapaluodon satamasta vietiin puutavaraa Saksaan 50 ja satamaan tuotiin suunnattomia heinä- ja olkikuormia sekä viljaa ym. saksalaisille sotajoukoille. 51 Sodan loputtua vuonna 1945 sotakorvaukset työllistivät satamaa 52 ja kolmasosa laivaliikenteestä kulki Leningradiin. Satama oli sotien aikana päässyt huonoon kuntoon ja kesä 1945 kunnostettiin sataman lahonneita laiturilankkuja. Vuonna 1946 satamaliikenne normalisoitui 53, mutta vuosina satamalakot hiljensivät sataman toimintaa. Vuonna 1949 työttömyys lisääntyi koko maassa ja Lapaluodossakin järjestettiin hätäaputöitä. 54 Satamatoiminta vilkastui Rautaruukin rakentamisen myötä 1960-luvulla, jolloin tehdas rakensi omaan käyttöönsä satama-altaan Lapaluodon satama-altaan yhteyteen. Lapaluodon satama eli hiljaiseloa lähes parikymmentä vuotta kunnes sataman kehittämiseksi Raahen kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kehittämissuunnitelma vuoden 1988 lopussa. Raahen kaupunki ja Rautaruukki Oy aloittivat yhdessä Lapaluodon satamaosan kehittämisen noin 20 vuotta sitten. Tänä aikana on käytännössä rakennettu kokonaan uusi satama purkamalla vanhat laiturirakenteet, rakentamalla uusi toimiva infrastruktuuri ja ruoppaamalla satama-allasta. Satamaa on kehitetty 1995 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti. 38 Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999,s Ibid., s.185 ja Ibid., s Ibid., s.221 ja Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s

20 Raahen satama kesäkuussa 2007 Rautatien kehityshistoriaa Lapaluodossa Emil Sonck vaikutti pysyvästi Lapaluodon ilmeeseen, uuteen satamaan, rataan ja Lapaluodon asuinalueen syntymiseen. 55 Raahen kaupunki perusti vuonna 1898 rautatieosakeyhtiön 56 ja Raaheen rakennettiin rautatie. Samalla kun Emil Sonckin suunnittelema sivuraide valmistui Raaheen vuonna 1899, 57 rakennettiin Maivaperästä Lapaluodon eteläkärkeen rata vuonna Uuden sataman ja rautatien rakentamisella tavoiteltiin johtopaikkaa Pohjanmaan kaupan tukkukaupassa ja tavaran välityksessä. 59 Vuosina rakennettiin ja laajennettiin Rojuniemen sahalle johtavaa pistoraidetta. 60 Vuonna 1913 Rautatieyhtiö keksi Lapaluodon mainiot soraharjut ratojen rakentamiseksi ja yhtiö sai soranottoon monopolin. 61 Vuosina rakennettiin Satamalahden pohjukan yli sivuraide. 62 Someronlahdelle pistävä kivilaituri, Pisto, helpotti propsien lastausta vaunuista suoraan veteen. 63 Tällöin Someronlahdesta jäi neljännes rautatien alle. Myös jääkauden aikaiset komeat siirtolohkareet pilkottiin sepeliksi ja kolmen hehtaarin alueelta hakattiin metsikköä rautateiden rakentamiseksi. 64 Sahateollisuuden historiaa Lapaluodon merenpuoleinen ranta soveltui erinomaisesti puutavaran varastointiin ja kuivatukseen ja vuonna 1900 sataman lähiympäristö olikin lähes kokonaan vuokrattu puutavarayhtiöiden varastoalueiksi ja lautatarhoiksi. 65 Someronlahti alkoi 1900-luvun alussa täyttyä puutavaralla Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999,s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s.53ja Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid., s Ibid.,s Ibid., s

21 Alueen sahateollisuus alkoi kehittyä 1900-luvun alussa. Lagerlöf perusti v Raahen Puutavaraosakeyhtiön. Virpiperään rakennettiin vuonna 1905 saha ja Someronlahden toiselle puolelle vuonna 1909 Rojuniemen saha. 67 Vuonna 1919 Riipakkaan perustettiin lastausyritys 68 ja vuonna 1920 pienimuotoinen saha- ja höyläystehdas. Vuonna 1925 suurliikemies Juselius rakensi Pirttiniemeen sahan NYKYTILANNE Raahen satama on kokonaistavaraliikenteeltään Suomen kuudenneksi suurin satama. Ilmakuva Lapaluodon satamanosasta ja satama-altaasta Raahen satama muodostuu kahdesta sataman osasta, joista toinen on Rautaruukki Oyj:n terästehtaan hallinnoima ja operoima satamanosa ja toinen Raahen kaupungin omistama Lapaluodon satamanosa. Nämä osat ovat rinnakkain ja niillä on yhteinen satama-allas, minkä lisäksi ne käyttävät yhteistä Raahen kaupungin ylläpitämää väylää. Satamasta on säännölliset kuljetusyhteydet Keski-Eurooppaan, Englantiin, Irlantiin ja Välimeren alueelle. Lapaluoto on yleisen liikenteen satama, jonka kautta kuljetetaan erilaisia irtolasteja, sahatavaraa, kontteja ja projektilasteja. 67 Virtanen Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999, Ibid., s Ibid., s Ibid., s.35 ja s

22 Lapaluodon satamanosan toiminnallisen maa-alueen pinta-ala on n. 54 ha, josta teollisuuden käytössä on tällä hetkellä 4,4 ha. Väyläalueeseen liittyy erilaista toimintaa mm. kunnossapito-, jäänmurto- ja turvallisuustoimintaa. Raahen satama ja Rautaruukin alue on osoitettu sekä maakuntakaavassa, osayleiskaavassa että aluetarveselvityksessä Raahen keskeisimmiksi terminaalialueiksi ja tärkeäksi logistiseksi alueeksi. Väestö ja asuminen Suunnittelualueella on pääosin satama- ja teollisuustoimintaa, eikä suunnittelualueella ole pysyvää asutusta. 2.1 Rakennettu ympäristö ja rakennukset Suunnittelualueen rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä on laadittu erillinen raportti. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Lapaluodon asuntoalueen ja Rautaruukin tehdasalueen välissä Somerolahden rannalla sijaitsee kaksi vanhaa huvilaa. -22-

23 Kiinteistö Oy Kummatin omistuksessa oleva Tomtebo. Toista huviloista, jonka vuorineuvos, valtionpäivämies ja sahanomistaja Artur Lagerlöf on vuonna 1901 alun perin rakennuttanut palvelijoiden asunnoksi eli keittiöksi, kutsutaan nimellä Tomtebo. Myöhemmin palvelijoiden rakennus toimi asuntona. Tomtebon rakennus on ollut Kiinteistö Oy Kummatin omistuksessa vuodesta 2006, tontin omistaa Raahen kaupunki ja tontin käyttöoikeus on Kiinteistö Oy Kummatilla ja se on tällä hetkellä vuokrattu asuinkäyttöön. Tomtebo on esitelty Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton laatimassa julkaisussa Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet vuodelta 1993 kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Voimassa olevassa asemakaavassa Ak151 Tomtebo on merkitty suojeltava rakennus merkinnällä sr-1. Raahen kaupungin omistuksessa, nykyisin autiona oleva Tonttula. Toista huviloista kutsutaan nimellä Tonttula. Tonttula on esitelty Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton laatimassa julkaisussa Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet vuodelta 1993 kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Julkaisussa Tonttulan mainitaan olevan peräisin 1800-luvulta. Alkuperäinen Tonttula on kuitenkin purettu jo vuonna Nykyinen Tonttula on rakennettu vuonna alkuperäisen 1800-luvulla rakennetun huvilan perustuksille. Voimassa olevassa asemakaavassa Ak151 Tonttula on merkitty suojeltava rakennus merkinnällä sr-1. Nykyisellä Tonttulalla ei ole kulttuurihistoriallista eikä rakennustaiteellista arvoa. Nykyisen Tonttulan paikalla on aikoinaan sijainnut Fredrik Soveliuksen 1800-luvun lopulla rakentama huvila, jonka Otto Henry Kiiskilä on purkanut pois vuonna Puretusta huvilasta on jäänyt jäljelle vain savupiippu ja tulisijat ja perustukset, joille kirvesmies ja -23-

24 veneenrakentaja Eino Mämmi on rakentanut Tonttulan vuosina Tonttula on toiminut asuinkäytössä, kunnes Raahen seudun rintamamiesveteraanit ostivat Tonttulan vuonna 1981 rintamamiesveteraanien toimitaloksi ja veteraanien kesäpaikaksi. Veteraanit myivät Tonttulan vuonna 1994 Raahen kaupungille, mutta Tonttula säilyi veteraanien käytössä syksyyn 2001, jolloin rakennus kohtasi ilkivaltaa. Nykyisin rakennus on Raahen kaupungin omistuksessa, rakennus on autio ja huonokuntoinen ja se on tarkoitus purkaa. Alue on niin lähellä tehtaita ja satamaa, ettei se sovellu ympäristökysymysten puolesta vakituiseen asuinkäyttöön. Arvokkaat kulttuurimaisemakohteet Arvokkaita kulttuurimaisemakohteita ei suunnittelualueella ole. Vedenalainen kulttuuriperintö Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 59/05/2 myöntänyt Raahen kaupungille ja Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Raahen väylän ja Raahen satama-alueen ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mm. satamakenttien täyttöihin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupavirasto on vesitalousluvan lupapäätöksessä edellyttänyt, että hankealuetta (Raahen 10 m:n väylä ja Raahen satama-alue) on viistokaikuluodattava ennen ruoppaustöiden aloittamista museoviraston hyväksymällä tavalla. Museovirasto on pitänyt perusteltuna sitä, että ne alueet, jotka tullaan hankkeen yhteydessä ensimmäistä kertaa muuttamaan ruoppaamalla, täyttämällä tai muulla tavoin, inventoidaan ennen hankkeen toteuttamista. Museovirasto on todennut, että tarkoituksenmukaisin keino vedenpohjan kartoittamiseen on viistokaikuluotaaminen. Suunnittelualueen vesialueet ovat alueita, joilla on ollut täyttö-, läjitys- ruoppaus- yms. töitä jo useiden vuosikymmenien ajan, eivätkä ne ole tästä syystä enää koskemattomia alueita. Raahen sataman toiminnallinen alue on syntynyt osittain ruoppaus- ja läjitystoiminnan ansiosta merestä pengertämällä eikä näin ollen sijaitse alueella, jossa neitseellistä maanpintaa olisi. Merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksikkö on teetättänyt viistokaikuluotaustyön satama-alueella ja meriväylällä ennen ruoppaustöiden aloittamista vuonna 2005 (liitteenä Loxus Technologies Oy:n laatima Raahen sataman viistokaikukartoitusraportti ja Raahen 10 M ja Tornion 9 M väylien viistokaikukartoitusraportti ). Raportin mukaan Raahen sataman alueelta eikä meriväylältä ole havaittu merenpohjassa hylkymateriaalia. Someronlahti on niin matalaa vielä täyttämättömältä alueeltaan, ettei siellä voida tehdä viistokaikuluotauksia. Sataman alueella tehdään kunnostus- ja huoltoruoppauksia vähintään viiden vuoden välein. Kunnostus- ja huoltoruoppauksilla poistetaan mm. liettymät olemassa olevilta väyliltä ja satama-altaista. Suunnittelualueen väyläalueella ei ole suunnitteilla tämän hetkisten tietojen mukaan uusia ruoppauksia. -24-

25 Virkistys Kalasataman läheisyydessä on Raahen Meripelastusyhdistyksen ja Raahen Urheilusukellusseura Mursujen toimintaa. Raahen Purjelaivasäätiön sekä Rautaruukin venekerhon käyttöön on vuokrattu alueita. Alueelle on rakennettu Rautaruukin venekerhon halli. Asemakaavatyön tavoitteena on, että satama-alueelle sijoitettaisiin vain merenkulkuun liittyviä tukitoimintoja, jotka eivät liity virkistystoimintaan. Satama-alueella ei ole esim. lupa kalastaa. Työpaikat ja palvelut Vuodesta 1987 satamatoiminnan piirissä ja alueen yrityksissä työpaikkojen määrä on kasvanut 5-10 työpaikasta nykyiseen n. 100 työpaikkaan. Satama-alueella sijaitsee Satamatalo ja Raahen merimieskirkko. Sataman läheisyydessä sijaitsee luotsiasema, jossa on myös satamatoimiston tilat. Raahen kaupungin satamatoimiston henkilökunta on pieni, yhteensä kaksi henkilöä. Satamatoimiston toiminta perustuu ostopalveluiden käyttöön. Raahen merimieskirkko palvelee eri puolilta maailmaa saapuvia merenkulkijoita. Merimieskirkossa ovat mahdollisia kaikki kirkolliset toimitukset. Raahen merimieskirkossa on yksi vakituinen työntekijä ja loput ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. Finnpilotin luotsikutteri luotsiaseman Luotsikutteri menossa merelle keväällä 2009 rannassa kesällä 2009 Perämeren luotsiaseman alue ulottuu Torniosta Kalajoelle ja tällä alueella on käytössä viisi luotsikutteria. Perämeren luotsiaseman palveluksessa on yksi luotsivanhin, 10 luotsia ja 5 luotsikutterinhoitajaa. Vuorossa olevat luotsit liikkuvat satamien välillä. Luotsausliikelaitos Finnpilot:lla Raahen satamassa työskentelee kolme henkilöä. Varasto 1:n vieritse kulkee rautatie Lapaluodon satamanosaan kulkee rautatie -25-

26 VR Cargo hoitaa raideliikenteen satama-alueella. Suunnittelualueella on myös Pohjois- Suomen tullipiirin ja Länsi-Suomen merivartioston toimintaa. Suunnittelualueella ei tullipiirillä eikä merivartiostolla ole pysyvää henkilökuntaa. Tullin toimisto sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella Raahen Satamakankaalla ja merivartiosto operoi Kalajoelta käsin. Alueella toimii myös Raahen Meriapu Oy:n hinaaja Isbjörn, jonka työntekijöiden määrä on kolme henkilöä. Sahatavaralaivan lastausta Lapaluodon Lastinkäsittelyä Lapaluodon satamassa keväällä 2009 satamassa keväällä 2009 Lapaluoto kuvattuna Rautaruukin suunnasta Konttien lastausta satamassa keväällä

27 Sahatavaran lastausta laiturilla 1 kesällä 2009 Hinaaja Isbjörn Sahatavaran käsittelyä Sahatavaran käsittelyä Varasto 20:n sivuovi Operaattorina satama-alueella toimii Ruukki Logistics Transportation. Ruukki Logistics vastaa käytännössä kaikesta sataman lastaus- ja purkutoiminnasta ja varastoinnista. Ruukki Logistics:lla on töissä 11 työntekijää, 4 toimihenkilöä ja 2 nosturinkuljettajaa laivan lastaus- ja purkutöissä. Ruukki Logistics käyttää toiminnassaan paikallisia yrityksiä alihankkijoinaan ostaen niiltä erilaisia lastinkäsittelyyn liittyviä palveluita. Kaikkiaan satamassa työskentelee n henkilöä lastaus- ja laivaustehtävissä. Lauri Krekilä Ky hoitaa satama-alueen puhtaanapitoa, lumen aurauksen ja harjaustyöt sekä kunnossapitoa. Pentti Hämeenaho Oy vastaa varasto nro 20 operoinnista. Lapaluodon satama-alueelle on sijoittunut mm. konepaja- ja puunjalostustoimintaa. Osa alueesta on teollisuuden käytössä. -27-

28 Kaavamuutosalueella toimii Presteel Oy:n konepaja, jossa työskentelee 50 henkilöä. Presteel Oy valmistaa paksuseinämäisiä, pituussaumahitsattuja putkia sekä taivutettuja profiileja ja kartioita. Puutavaran kuivaamo Lapaluodon Puu Oy:llä on yksi työntekijä. Puutavaran höyläämö Woodcomp Oy:n työntekijämäärä vaihtelee 8-14 henkilöön vuodenajasta riippuen. Finnsementti Oy:n tehdas aloitti toimintansa v Finnsementin kuonajauhetehtaassa valmistetaan betonin seosaineena käytettävää masuunikuonajauhetta. Kuonajauhetehtaan raaka-aineena on Rautaruukki Oyj:ltä ostettava granuloitu masuunikuona, joka kuivataan ja jauhetaan sideaineeksi. Finnsementti Oy:llä työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä, joista viisi keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Meca-Trade Oy on vuonna 1984 perustettu kansainvälisesti toimiva maahantuonti- ja tukkuliike, jolla on toimintoja Porissa, Lahdessa ja Jönköpingissä Ruotsissa. Yrityksen palveluksessa on 11 henkilöä, mutta Raahessa ei ole yhtään vakituista työntekijää, vaan yritys ostaa tarvitsemansa palvelut. Yhtiö on laajentanut toimintojaan Raaheen ja rakennuttanut vuonna 2007 Lapaluodon satama-alueelta vuokraamalleen tontille n m 2 :n suuruisen irtolastivaraston, jossa varastoidaan mm. ferroseoksia terästeollisuutta ja valimoita varten. Meca-Trade käyttää merikuljetuksissaan Raahen satamaa. Yhteensä suunnittelualueella on n. 100 työpaikkaa. Raahen sataman vaikutus Raahen kaupungin talouteen Raahen satama on saanut vuosina satamamaksutuloja n. 20,5 milj. euroa, joista vuokrina, maksuina ja tuloksina on Raahen kaupungille palautunut n. 14,46 miljoonaa euroa v Nettotulot Raahen satamasta Raahen kaupungille ovat vaihdelleet n. 1,3 2,1 milj. eur/vuosi. Investoinnit Raahen satamassa ovat olleet vuosina pienehköjä yhteensä n. 5,1 milj. eur. Ruoppaukset ja syvälaiturin rakentaminen Raahen väylän, satama-alueen ruoppaamiseen ja syvälaiturin rakentamiselle on saatu Pohjois-Suomen ympäristölupavirastosta vesilupa nro 59/05/2. Syväsatamahanke Syväsatamatyömaa Syväsatamatyömaa , Lapaluodon satamanosan täyttöalue -28-

29 Raahen satama kesällä 2009 Lapaluodon satamanosan täyttöalue kesällä Raahen syväsatamahankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat uuden satama-altaan ruoppaaminen, läjitysalueiden rakentaminen ja aallonmurtajan läpi rakennettava uusi kulkuaukko satama-altaaseen. Raahen satamaan rakennetaan uuden syvälaiturin lisäksi halkaisijaltaan 340 m oleva uusi kääntöallas. Uuteen satama-altaaseen johdetaan terästehtaalta lauhdevettä jäänmurron helpottamiseksi satamassa. Syväsataman läjitysalueiden penkereiden pituus on yhteensä 2,5 km. Tähän vaiheeseen kuuluu myös Merenkulkulaitoksen toteuttama Raahen meriväylän ruoppaaminen 10 metrin kulkusyvyyteen. Toisessa vaiheessa, joka käynnistyi vuoden 2009 alussa, Raahen kaupunki rakentaa 355 m pituisen uuden, kulkusyvyydeltään 10 metriä olevan syvälaiturin. Kaikkiaan Raahen syväsatamahankkeessa rakennetaan ruoppausmassoilla uutta varastokenttää n. 25 ha, joista 5 ha tulee Lapaluodon satamanosaan. Osittain suunnittelualueen sisäpuolella olevaa syväsatamahanketta viedään eteenpäin ja sen urakat valmistuvat v lopussa. Syväsatamahanke mahdollistaa Raahen sataman kehittämisen, parantaa Raahen sataman toimintaedellytyksiä, turvaa teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa parempien palvelujen tarjoamisen Keski- ja Pohjois-Suomen vienti- ja tuontiyrityksille. Raahen kaupunki vastaa satama-altaan syventämisestä ja syvälaiturin rakentamisesta. Someronlahti Someronlahti on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 59/05/02 mukaisesti ruoppausmassojen varaläjitysalue. Ruoppausmassat käytetään syväsatama-alueen ja Lapaluodon satamanosan alueen täyttöihin. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt vuonna 2008 erillisen luvan prosessikuonan käyttämiselle Someronlahden täyttämisessä. Raahen sataman toiminnan kasvaessa on tarve täyttää Someronlahti tulevia varastointi- ja rakentamistarpeita sekä raideliikenteen järjestelyjä varten Raahen keskeisten taajamaalueiden osayleiskaavan mukaisesti. Someronlahden täyttöalueen pinta-ala on n. 10 ha. Someronlahden täyttötyöt on aloitettu vuoden 2008 aikana ja tavoitteena on, että täyttötyöt valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. -29-

30 Raahen väylä Lapaluodon satamanosaan ja Raahen satamaan johtava nykyinen 8 m:n kulkusyvyinen laivaväylä ja joulukuussa 2009 valmistunut uusi kulkusyvyydeltään 10 m:n syvyinen laivaväylä, joka johtaa uuteen syvälaituriin. Raahen satamaan johtavan laivaväylän kulkusyvyys on 8,0 metriä. Suurin osa Rautaruukin terästehtaan raaka-ainetuonnista on hoidettu yli 20 vuoden ajan puskuproomujärjestelmällä. Puskuproomujärjestelmän käyttö on siirtänyt Raahen väylän syventämistarvetta. Raahen terästehtaan raaka-aineiden merikuljetusjärjestelmä on muuttumassa; tilalle on tulossa isompia ja syvempikulkuisempia aluksia. Väylää ja satama-allasta syvennetään 10,0 metrin kulkusyvyyteen. Hanke mahdollistaa suuremman syväyksen omaavien aluksien käytön Raahen raaka-aineliikenteessä. Samalla hanke parantaa, turvaa ja tehostaa talvimerenkulun toimintaedellytyksiä Raahen väylällä. Raahen väylän ruoppaamisella ja parantamisella vähennetään myös väylän ympäristöriskejä. Suuremman kulkusyvyyden hyödyntäminen edellyttää uuden laiturin rakentamista. Merenkulkulaitos, MKL, vastaa ulkoväylän syventämisestä. Merenkulkulaitos (MKL) ja Raahen kaupunki aloittivat Raahen väylän ja sataman ruoppaustyöt helmikuussa 2008 läjitysalueiden rakentamisella. Ruoppauksia tehtiin imuruoppauksena ja kuokkaruoppauksina pääosin sataman alueella. Jonkin verran töitä tehtiin myös väylän sataman puoleisessa päässä ketjukauharuoppauksella. Ruoppaukset jatkuivat sataman edustalla lähes yhtäjaksoisesti aina helmikuun 2009 alkuun asti, minkä jälkeen työt keskeytyivät. Ruoppaustyöt jatkuivat jälleen maalis-huhtikuun 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 ruoppausten pääpaino on meriväylällä. Urakka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Sataman ruoppausmassat n. 1,9 milj. m 3 käytettiin uuden syvälaiturin läheisyydessä olevien alueiden ja Lapaluodon meren puolella olevan alueen täyttämiseen. -30-

31 2.2 Liikenneympäristö Liikennemäärät Raahen satama on kokonaistavaraliikenteeltään Suomen kuudenneksi suurin satama ja Perämeren suurin satama. Satamassa käy vuosittain yli 700 laivaa. Ympärivuotinen liikenne satamassa on jatkunut yli 30 vuotta. Raahen sataman kokonaisliikenne* vuonna 2007 oli 6,6 milj. tonnia ja vuonna ,4 milj. tonnia, josta tuonti oli 5,4 milj. tonnia ja vienti 1,0 milj. tonnia. Vuonna 2009 kokonaisliikenne* oli 5,03 milj. tonnia. Sataman kokonaistavaraliikenne v oli n. 21 % pienempi kuin vuonna Vuoden 2008 loppupuolen ja vuoden 2009 alkupuolen maailmanlaajuinen lama on vähentänyt satamien liikennemääriä myös Lapaluodon satamanosassa vuoteen 2008 verrattuna. Taulukko Raahen sataman kokonaistavaraliikenteestä Lapaluodon satamanosaa *Kokonaistavaraliikenteeseen sisältyy Rautaruukin ja Lapaluodon satamanosan tavaraliikenne. -31-

32 Teräksen lastausta Teräksen lastausta Projektilasti Astrakaniin v Putkien kontitusta Projektilasteja Raahen sataman kautta kuljetetaan mm. terästeollisuuden raaka-aineita, terästä, öljyä, kivihiilitervaa, bentseeniä, sahatavaraa, granuloitua kuonaa, turvetta, kontteja, projektilasteja ja kemikaaleja. Lapaluodon satamanosan kautta kuljetetaan sahatavaraa, kontteja, projektilasteja ja irtolasteja. Vuonna 2008 Raahen sataman kautta kuljetettiin raahelaisten konepajojen projektitoimituksia mm. Astrakaniin ja Viipuriin Venäjälle. Suomalaisten sahojen vientimäärät vähenivät vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 aikana sahatavaraa vietiin Raahesta yhteensä m 3. Sahatavaran vienti Raahen satamasta on kasvanut jopa 80 %:ia vuoteen 2009 mennessä ja sahatavaraa vietiin vuonna 2009 Raahen satamasta m 3. Sahatavaraa viedään Raahesta myös Välimeren alueelle. -32-

33 Taulukko Lapaluodon satamanosan tavaraliikenteestä v Lapaluodon satamanosan liikennemäärä on kymmenkertaistunut vuosina , suurin kasvu on tapahtunut irtolastien määrässä ja konttiliikenteessä. Vuonna 2008 konttiliikenne oli yhteensä TEU:ta (1 TEU = Twenty feet equal unit eli 20 jalan kontti), kasvua vuodesta TEU:ta. Vuonna 2009 Lapaluodon satamanosan tavaraliikenne supistui tonniin ja konttiliikenne väheni 55 %:ia eli 4200 TEU:hun. Konttiliikenne Lapaluodossa on lisääntynyt ja raideliikenne viisinkertaistunut vuodesta 2005 vuoteen Raahen sataman konttiliikenne on keskitetty Lapaluotoon v Laivaliikenne Reittiliikennekarttavuodelta

34 Raahen satamasta on säännölliset kuljetusyhteydet Keski-Eurooppaan, Englantiin, Irlantiin, Välimerelle ja Itämeren alueelle. Yhteyksiä on viikoittain Rotterdamiin ja Vejleen sekä joka toinen viikko Hulliin ja Gdyniaan. Tavaraa viedään tällä hetkellä myös Irlantiin, Italiaan, Kreikkaan, Egyptiin ja Albaniaan. Vuoden 2008 aikana Raahen satamassa kävi 751 laivaa. Vuonna 2009 Raahen satamassa käyneiden laivojen määrä laski 588 laivaan. Vuosina Raahen sataman alusmäärät ovat vaihdelleet alusta vuodessa. ALUSKÄYNNIT RAAHEN SATAMASSA Aluskäynnit Lapaluodossa kpl Raahen sataman aluskäynnit Lapaluodon lastanneet ja purkaneet alukset Laivojen lastausta ja purkua Lapaluodon Laivojen lastausta ja purkua Lapaluodon satamassa satamassa Lapaluodon satamanosan alusmäärät ovat vaihdelleet alusta vuodessa vuosina Lapaluodon aluskäynnit vuonna 2008 olivat 217 alusta. Aluskäynnit vähenivät 165 alukseen vuonna Raahen satamaan johtaa Merenkulkulaitoksen hallinnassa oleva ja ylläpitämä väylä. Satama vastaa väylästä aallonmurtajien sisäpuolisella alueella ja MKL ( alkaen Liikennevirasto) ulkoalueella. Raahen satamaan johtavan laivaväylän kulkusyvyys on 8,0 metriä. Väylää ja satama-allasta syvennetään 10,0 metrin kulkusyvyyteen vuosina Syväsatama- ja väylähankkeen valmistuttua Raahen satamaan voidaan liikennöidä 10 metrin kulkusyvyisillä aluksilla. -34-

35 Raideliikenne Raaheen päättyvä sähköraide palvelee teollisuutta ja satamaa. Sähköistetty pääraide palvelee Rautaruukkia. Lapaluotoon johtaa rautatie, jota liikennöidään dieselvetureilla. Rataa hallinnoivat omilla osuuksillaan Raahen kaupunki ja Ratahallintokeskus (RHK). Sataman raidetta on yhteensä n m, josta yksi 400 m pituinen pistoraide johtaa varastorakennukseen. Kaikki raiteet satamassa ovat vähintään K54-kiskoilla kiskotettuja. VR hoitaa raideliikenteen satama-alueella. Rautatieyhteydet Venäjälle ovat mahdollisia Vartiuksen ja Niiralan raja-asemien kautta. Rautatieyhteydet satamaan Kaupungin hallinnoima, omistama ja ylläpitämä satamarata, vanha päätie, on huonokuntoinen ja se kaipaa kiireellistä korjausta. Vanha päätie on kiskotettu K30-kiskoilla. Rautatieoperaattori VR Cargo on esittänyt vanhan päätien kunnostamista. Suunnitelmissa on päädytty siihen, että nykyinen rata Lapaluotoon poistuu käytöstä ja uusi toiminnallinen ratayhteys on suunniteltu rakennettavaksi Lapaluodon satama-alueelle Someronlahden suunnasta. Tämä yhteys mahdollistaa pidempien junien tuomisen satama-alueelle sekä tehostaa samalla raideliikenteen toimintoja satamassa. Rautaruukille johtava rata eli Rautaruukille johtava rata Vanhan päätien eteläosa Läntinen yhteys -35-

36 Vanhan päätien pohjoisosa Vanha päätie kesällä 2008 Lapaluotoon johtavat raiteet; vasemmalla vanha päätie, oikealla RHK:n hallinnoima rata Vuonna 2005 Lapaluodon raideliikenne oli yhteensä 172 vaunua ja tonnia. Vuonna 2007 liikenne oli yhteensä 519 vaunua ja tonnia. Vuonna 2008 liikenne oli yhteensä 807 vaunua ja tonnia. Vuonna 2009 raideliikenne kasvoi ja oli yhteensä 1083 vaunua ja tonnia. Lapaluodon raideliikenne Ajoneuvoliikenne Sataman sijainti on edullinen maakuljetusten osalta. Satama sijaitsee valtatien 8 läheisyydessä ja raideliikenneyhteyksien päässä laaditun liikennelaskennan perusraportin mukaan vuoden 2008 keskimääräinen liikennemäärä Lapaluodon satamanosan kaupungin puoleisella portilla on 381 ajon/vrk (KVL) ja 462 ajoneuvoa arkivuorokautena (KAVL) laaditun liikennelaskennan perusraportin mukaan vuoden 2008 keskimääräinen arvioitu sisäisen liikenteen määrä Rautaruukin ja Lapaluodon välisellä pengertiellä on

37 ajon/vrk (KVL). Liikennevaihtelut ovat erittäin suuria sekä viikonpäivien että päiväliikenteen osalta. Ajoneuvoliikenne muodostuu pääasiassa kuorma-autoista, erikoiskuljetuksista ja työpaikkaliikenteestä. Lapaluodon ja Rautaruukin sataman välillä liikennöivät muun liikenteen lisäksi satamatoimintaan liittyvät ajoneuvot. Tieyhteydet tulevaisuudessa Päätie- ja pääkatuverkko Tulevan tieverkon rungon muodostaa edelleen valtatie n:o 8. Alueellisia pääväyliä ovat Lapaluodontie ja Rautaruukintie. Raahen satamaan on hyvät maantieyhteydet. Maaliikenne tulee satamaan Lapaluodontietä (Raahe-Iisalmi kantatie 88) pitkin. Liikenne ohjataan satama-alueelle valvotun portin lävitse. Syväsataman ajoneuvoliikenne ohjataan 8-tieltä Rautaruukin koksaamoportin kautta. Satama-alueen sisällä pääliikennereitit johtavat varastorakennuksille ja laitureille. Satamasta voidaan liikennöidä myös Rautaruukin tehdasalueelle. Tämä reitti on tarkoitettu Lapaluodon ja Rautaruukin väliseen sisäiseen liikennöintiin. Rautaruukin alueelle kuljetaan tehtaan pääportin ja Koksaamon portin kautta. -37-

38 -38-

39 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen pääverkko Kevyen liikenteen nykyinen reitti johtaa suunnittelualueelle. -39-

40 2.3 Kunnallistekniikka Suunnittelualue rajautuu asemakaavoitettuihin asuntoalueisiin, joissa kunnallistekniikka on rakennettu. Vesi ja viemäri Alueella kulkee kunnallinen vesijohto ja viemärilinja. Alukset tilaavat tarvittaessa jätevesipalvelut suoraan yksityisiltä toiminnanharjoittajilta, joten laivojen jätevettä ei johdeta sataman viemäriverkostoon. Alukset ottavat juomavettä satamasta. Raahen satamassa on erillinen hulevesien keräilyjärjestelmä. Sataman hulevedet muodostuvat satamakentiltä, teiltä, pysyvistä rakenteista ja varastoalueilta muodostuvista hulevesistä. Sataman hulevesien keräilyjärjestelmä koostuu n. 30 erillisestä hulevesien keräilykaivosta ja n metristä keräilyputkistoa. Hulevesijärjestelmää on kehitetty satamakenttien ja laitureiden rakentamisen myötä. Satama-alueen pinta- ja hulevesitöitä on tehty vuosina Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/07/2 lupamääräyksen 1 muutoksen ja Pöyry Oy:n laatiman hulevesisuunnitelman mukaisesti. Sade- ja sulamisvesien johtamiseksi pois satama-alueelta laaditaan erillinen ympäristölupamääräysten mukainen kuivatussuunnitelma. Satamalaiturin pinta muotoillaan kallistuksilla siten, että sadevesi ei huuhtele laiturin epäpuhtauksia suoraan mereen, pintavedet kerätään sadevesikaivoihin, josta vesi johdetaan mereen. Alla esitetyssä karttaotteissa vuodelta 2007 nähdään punaisella jätevesiviemärit, sinisellä vesijohdot ja vihreällä sadevesiviemärit. Karttaote Raahen Vesi Oy:n johtokartasta vuodelta

41 Kaukolämpö ja sähkö Ote Raahen Energia Oy:n kaukolämpöverkostanykytilanne. Ote Raahen Energia Oy:n sähköverkosta -41-

42 Valaistus Sataman toiminta ja turvallisuus vaativat jatkuvan yleisvalaistuksen varsinkin pimeään ja öiseen aikaan. Raahen sataman valaistus toimii hämäräkytkimen avulla. Sataman työvaloja käytetään tarvittaessa. Kaikki valot voidaan tarvittaessa sytyttää myös muina aikoina. Jätehuolto Aluksista aiheutuvan vesien ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi satamaan on laadittu jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Jätehuoltosuunnitelma tarkistetaan vähintään kolmen vuoden välein. Sataman on otettava vastaan kiinteät jätteet sekä öljypitoiset jätteet ja seokset satamaa käyttäviltä aluksilta. Ongelmajätteitä varten on Lapaluodossa ongelmajätekontti. Turvallisuus, lainsäädäntö ja vaaralliset aineet Kulunvalvontaa Lapaluodon pääportilla Kesällä 2009 Sisääntulo-opaste Kulunvalvontaa Lapaluodon pääportilla Keväällä 2009 Ennakointiopaste Satama on aidattu ja kulku alueelle tapahtuu valvottujen porttien kautta. Ulkopuolisen liikenteen pääsy satamaan on rajoitettu. Satamalla on kansainvälisten ISPS-määräysten -42-

43 mukainen turvasuunnitelma. Turvasuunnitelma kattaa kulunvalvonnan, suoja-alueet, lastinkäsittelyn, laivatarvikkeiden toimittamisen, matkatavaroiden käsittelyn ja turvavalvonnan. Sataman ajoneuvoliikenteessä suurin sallittu ajonopeus on 30 km/h. Lapaluodon pääportin kulunvalvonta ja ohjaus on otettu käyttöön n. 10 vuotta sitten. Liikennöinti pääportilla on lisääntynyt eikä vanha järjestelmä enää vastannut tämän päivän vaatimuksia, joten kulunvalvontajärjestelmää on uudistettu. Huhtikuussa 2009 pääportilla on otettu käyttöön uusi kulunvalvontajärjestelmä, joka nopeuttaa liikenteen sujumista ja parantaa ajoneuvojen tunnistusta. Uusi kulunvalvontajärjestelmä perustuu ajoneuvotunnistimiin, ajoneuvotunnistimien lukulaitteisiin ja portille rakennettuihin puomeihin. Raahen sataman alueella huolehditaan henkilöturvallisuudesta asianmukaisella varustuksella, lisäämällä henkilöstön turvallisuusosaamista esim. koulutuksella. Satamakentillä, joilla puretaan ja lastataan aluksia, tulee liikennöintiä välttää ja häiritsevä liikenne on kiellettyä. Lastin lastauksessa ja purkamisessa käytetään tarkoituksenmukaisia laitteita ja työkoneita. Sataman alueella suoritetaan lakisääteisiä palotarkastuksia ja vähennetään palokuormitusta. Satamaoperaattori vastaa oman toimintansa turvallisuudesta. Vaarallisten aineiden säilytysalue eli IMO-alue Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan aineita, jotka räjähdys- tai palovaarallisuutensa, myrkyllisyytensä tai muun sellaisen ominaisuuden vuoksi saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Lapaluodon satamanosan alueelle tuleviin tai alueelta lähteviin vaarallisten aineiden kuljetuksiin sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia tai kansallisia vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetussäännöksiä. Vaarallisten aineiden säilytysalue (IMO-alue) on kameravalvonnan piirissä ja vaarallisista aineista on ilmoitettu säilytysalueella varoituskilvin. Satamatoimintaan liittyy kansallista ja kansainvälistä erityislainsäädäntöä mm. valtioneuvoston asetus nro 633/2004 sisältää monia huomioitavia asioita satamanpitäjille ja omistajille. Tämän lisäksi on olemassa terrorismin vastaiseen toimintaan liittyviä asetuksia ja määräyksiä, joita on noudatettava. Satamatoimintaan liittyvä lainsäädäntö on liitteenä. -43-

44 2.4 Maanomistus Vuokralaiset Vuokraoikeuden haltijat suunnittelualueella vuonna

45 Raahen kaupunki omistaa asemakaavan muutos- ja laajennusalueen, lukuunottamatta Finnsementti Oy:n tonttia. Finnsementti Oy:n omistama alue 2.5 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin ihmisen muokkaamaa aluetta. Someronlahtea, joka sijaitsee sataman ja Rautaruukin välissä, täytetään satamakentäksi. Someronlahden täyttö sisältyy ympäristölupiin nro:t 59/05/2 (ruoppaus), 98/08/2 (prosessikuonan käyttö) ja 112/08/2 (prosessikuonan käyttö). Suunnittelualueella voimassa olevat ympäristöluvat A.Ympäristöluvat 1.Ympäristölupa nro 13/07/2 Raahen sataman Lapaluodon satamanosan toiminnalle Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Raahen sataman Lapaluodon satamanosan toiminnalle ympäristöluvan nro 13/07/2 (Dnro Psy y-188 ja Psy-2003-y-181) Ympäristölupa Nro 98/08/2 Rautaruukki Oyj:n prosessikuonan käyttämiseksi Someronlahden täyttämisessä Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan ympäristölupapäätöksellä Nro 98/08/2 Dnro Psy-2008-y Rautaruukki Oyj:n terästehtaan prosessikuonan käyttämiselle Someronlahden täyttämisessä. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta lähialueen kalastoon ja linnustoon. Rautaruukki Oyj Raahen tehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan PRmursketta voidaan käyttää tehtaan sisällä ilman erillistä ympäristölupaa, -45-

46 mutta PR-murskeen käyttö tehdasalueen ulkopuolella vaatii ympäristöilmoituksen tai ympäristöluvan. Someronlahden täyttöaineksena on käytetty myös Rautaruukki Oyj:n toimittamaa prosessikuonaa, PR-mursketta. Ympäristölupapäätöksen mukaisesti prosessikuonan läjittämisessä on huomioitu Someronlahden pohjoisosassa sijaitsevan uhanalaisen kasvin, suikeanoidanlukon, esiintymä. 3.Ympäristölupa nro 69/08/2 lipeän käsittelyyn ja kuljetukseen Raahen satamaan on suunniteltu lipeän, natriumhydroksidin, vastaanotto ja kuljettaminen putkilinjastoa pitkin sataman läheisyydessä sijaitsevaan varastosäiliöön nro 6. Lipeä tuotaisiin Raahen satamaan laiturille L3 ja lipeän purkamista ja siirtämistä varten laiturilta L3 rakennettaisiin putkilinjasto varastosäiliölle nro 6. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi M.Korkiakoski Oy:lle nestemäisen natriumhydroksidin varastoa koskevan ympäristöluvan nro 69/08/2. Öljysäiliöalueella sijaitseva raskasöljysäiliö N:ro 6 on suunniteltu muutettavaksi kemikaalisäiliöksi. B.Ympäristölupien muutokset 1.Ympäristölupapäätöksen muutos Nro 80/08/2 Raahen sataman toiminnalle Ympäristölupapäätöksen muutoksessa Nro 80/08/2 Dnro Psy-208-y todettiin, ettei öljynerotuskaivoja tarvita. Satama-alueen sade- ja sulamisvedet käsitellään ilman öljynerotinta hulevesisuunnitelmien mukaisesti. 2.Ympäristölupapäätöksen muutos Nro 112/08/2 Rautaruukki Oyj:n prosessikuonan käyttämisestä Someronlahden täyttämisessä Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristölupapäätöksen lupamääräysten muutoksen Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 prosessikuonan käyttämisestä Someronlahden täyttämisessä. 3.Ympäristölupapäätöksen muutos nro 110/08/02 lipeän käsittelyyn ja kuljetukseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristölupapäätöksen muutoksen nro 110/08/02 Dnro Psy-2008-y lipeän käsittelyyn ja kuljetukseen Lapaluodon satamanosan kautta. 4. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0471/3 irtotavaran varastoinnista -46-

47 Raahen kaupunki teki 2/2007 valituksen koskien Lapaluodon satamanosan ympäristölupapäätöksen nro 13/07/2 lupamääräystä Nro 7 vuodelta 2007, joka koski irtolastien varastointia katetuissa tiloissa. Vaasan hallinto-oikeus teki vuonna 2008 päätöksen, ettei irtolastien varastointia katetuissa tiloissa vaadita. C.Muut luvat 1.Vesitalouslupa nro 59/05/2 Raahen väylän, satama-alueen ruoppaamiseen ja satama-altaan ruoppausmassojen läjittämiselle sekä syvälaiturin rakentamiselle Päätöksellä nro 59/05/2 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Raahen kaupungille ja Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Raahen väylän, Raahen satama-alueen ruoppaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen mm. satamakenttien täyttöihin sekä syvälaiturin rakentamiseen Päätöksen mukaan Someronlahti varattiin ruoppausmassojen varaläjitysalueeksi. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 13 mukaan luvan saajien on tarkkailtava imuruoppausmassojen läjitysalueesta mereen johdettavien vesien määrää ja laatua, hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjaeläimistöön, kasvillisuuteen ja linnustoon sekä kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailut toteutettiin päivätyn tarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2006) ja siitä annettujen päätösten (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Dnro PPO-2007-Y ja Kainuun TE-keskus Dnro 182/ ) mukaisesti. Kasvillisuuden osalta vuonna 2008 tarkasteltiin ruoppaustöiden mahdollisia vaikutuksia Selkämatalan ja Vesimatalan saarten Natura-suojeluperusteina oleville luontotyypeille. Saarilla ei havaittu kasvillisuusmuutoksia vuosien välisenä aikana. Museovirasto on todennut, että hankkeella voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön, joten Museovirasto on pitänyt perusteltuna sitä, että ne alueet, jotka tullaan hankkeen yhteydessä ensimmäistä kertaa muuttamaan ruoppaamalla, täyttämällä tai muulla tavoin, inventoidaan ennen hankkeen toteuttamista. Inventointityö on tehty vuonna Ympäristöluvassa on esitetty myös tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti tarkkaillaan Raahen sataman ja väylän ruoppauksen vaikutusta veden laatuun. 2.Vesitalouslupa nro 75/06/2 Aittalahden kunnostamiseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Raahen kaupungille luvan nro 75/06/2 Aittalahden kunnostamiseen. Aittalahdesta Someronlahteen tuleva vesiyhteys suljettiin padolla kesällä 2007 päätöksen mukaisesti. Aittalahdesta tuleva vesi ohjataan nykyään mereen ns. Suenreiän kautta. Työ toteutettiin yhteistyössä Raahen kaupungin, Rautaruukki Oyj:n ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. -47-

48 Kasvillisuus ja kasvisto Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 59/05/2 myöntänyt Raahen kaupungille ja Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Raahen väylän ja Raahen satama-alueen ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mm. satamakenttien täyttöihin. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 13 mukaan luvan saajien on tarkkailtava imuruoppausmassojen läjitysalueesta mereen johdettavien vesien määrää ja laatua, hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjaeläimistöön, kasvillisuuteen ja linnustoon sekä kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailut toteutettiin päivätyn tarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2006) ja siitä annettujen päätösten (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Dnro PPO-2007-Y ja Kainuun TE-keskus Dnro 182/ ) mukaisesti. Kasvillisuuden osalta vuonna 2008 tarkasteltiin ruoppaustöiden mahdollisia vaikutuksia Selkämatalan ja Vesimatalan saarten Natura-suojeluperusteina oleville luontotyypeille. Satamatoiminnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia saariston luontotyypeille. Saarilla ei havaittu kasvillisuusmuutoksia vuosien välisenä aikana. Kasvillisuusseurannat toteutettiin vuonna 2008 ruoppaustöiden ollessa käynnissä. Someronlahden luonnontila on muuttunut vuosien kuluessa huomattavasti. Vain lahden pohjoisosassa on ollut luonnonmukaisempaa ranta-aluetta, muutoin rannat ovat olleet padottuja ja rakennettuja. Alueen uhanalaisten kasvilajien rekisteritiedot tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tiedostoista (Tupuna Kovanen ). Someronlahden alueelta ei ole tiedossa havaintoja uhanalaisten kasvilajien esiintymistä. Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaan liittyvän Suunnittelukeskus Oy:n laatiman luontoselvityksen mukaan suikeanoidanlukon esiintymiä on Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava-alueella useampia. Ko. luontoselvityksen mukaan Someronlahden pohjukassa on yksi uhanalaisen kasvilajin, suikeanoidanlukon, esiintymä. Selvityksen mukaan lähin vastaava kasvin esiintymä on Lapaluodon koillispuolella. Osayleiskaavan kaavamerkinnän mukaan kohdemerkinnän läheisyydessä tapahtuvasta maankäytöstä on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Suikeanoidanlukon esiintymisalue on huomioitu Someronlahden täyttötöissä. Suikeanoidanlukon esiintymisalue Lapaluodossa -48-

49 Raahen väylän ja sataman ruoppaustöiden vaikutuksia on seurattu kasvillisuusseurannalla, johon liittyen on vuosina 2005 ja 2007 tarkistettu Iso-Elkon saarelta aiemmin havaittujen uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Iso-Elkon saarella aiemmin esiintyneiden ruijanesikon ja suolayrtin esiintymät ovat hävinneet. Näiden lajien seuranta päättyi vuonna Iso-Elkon tarkkailu päättyi v Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaan (Dnro 1101Y ) Iso-Elkon aluetta voidaan käyttää läjitysalueen laajentamiseen ja satamatoimintoihin, koska saarella ei Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosaston antaman lausunnon mukaan esiinny enää ruijanesikkoa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös , Dnro PPO-2007-Y ). Painolastikasvien sijainnit Lapaluodossa Lapaluodon satama-alueella on sijainnut painolastikasveja. Aikojen kuluessa osa kasveista on hävinnyt. Säilyneitä painolastikasveja on siirrelty 1990-luvun puolivälissä kasvupaikasta toiseen ja nykyisin painolastikasvit sijaitsevat Rautaruukin venehallin itäja länsipuolella. Linnusto Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi päätöksellä nro 59/05/2 Raahen kaupungille ja Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Raahen väylän ja Raahen satama-alueen ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mm. satamakenttien täyttöihin. Luvan saajien on tarkkailtava imuruoppausmassojen läjitysalueesta mereen johdettavien vesien määrää ja laatua, hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjaeläimistöön, kasvillisuuteen ja linnustoon sekä kalastoon ja kalastukseen. Ympäristöluvassa on todettu, että toimenpidealueen läheisyydessä on linnustoltaan arvokkaita saaria. Ympäristöluvassa on edellytetty, että tarkkailuohjelmalla on seurattava hankkeen vaikutuksia toimenpidealueen läheisyydessä sijaitsevien linnustoltaan arvokkaiden luotojen pesimälajistoon. Seurannassa on tarkkailtava Selkämatalan, Pikku- Elkon sekä Mitin ja sen pohjoispuolella oleva Louekarin pesimälinnustoa. Linnustolaskennassa on käytettävä vakioituja menetelmiä ja laskennan piiriin on sisällytettävä sorsalinnut, lokkilinnut, varpuslinnut ja kahlaajat. -49-

50 Ympäristöluvassa on todettu, että ruoppausmassojen läjitys Iso-Elkon ja Pikku-Elkon ympäristöön vaikuttaa saarien pesimälinnustoon. Pikku-Elkolla pesivän lokkitiirayhdyskunnan sekä kahlaajalintujen elinalueet tuhoutuvat maamassojen siirtojen seurauksena. Myös Iso-Elkon rantabiotoopit muuttuvat voimakkaasti. Lähialueella on kuitenkin korvaavia elinympäristöjä (Selkämatala, Jyry, Kallanriutta), joille Iso-Elkon ja Pikku-Elkon linnut todennäköisesti siirtyvät. Näin ollen lokki- ja tiirakannoille tai muille alueen vesi- ja rantalinnuille ei aiheutune laajempaa tai pitempiaikaista haittaa, joka näkyisi runsaana yksilömäärien vähenemisenä. Linnuston ainakin osittainen palaaminen ruoppausmassojen läjitysalueille on mahdollista, mikäli sille ei tule teollista toimintaa. Iso-Elkon ja Pikku-Elkon alueet ovat muuttuneet syväsatamahankkeen yhteydessä satama-alueeksi. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston vesitalouslupapäätökseen nro 59/05/2 ja ympäristölupapäätökseen nro 98/08/2 liittyvien ehtojen mukainen linnustoselvitys on tehty. Linnustoselvitys sisältyy Pöyry Environment Oy:n laatimaan väliraporttiin Merenkulkulaitos & Raahen satama, Raahen väylän ja sataman ruoppauksen tarkkailut, vuonna 2008, väliraportti, joka on valmistunut Raahen sataman edustan luotojen ja saarten linnuston nykytilaa selvitettiin v laajennetulla alueella, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaisesti (Dnro 2007-Y ). Hankealueen linnustoa seurattiin yhteensä 16 Raahen edustan luodolla ja saarella 20.5., ja Toukokuun laskennassa pääkohteena olivat vesilinnut mm. Mitissä, Kumpeleessa ja Kuljunniemessä sekä luodoilla ja saarilla. Lisäksi Mitin ja Kumpeleen rantalinnusto inventoitiin. Linnustoseurannan havainnointikohteet sekä runsaslukuisimpien lajien parimäärät v (suluissa v.2007 vastaavat luvut). Tarkkailukohteiden runsaslukuisimpia lajeja olivat v naurulokki (Larus ridibundus), lapintiira (Sterna paradisaea), kalalokki (Larus canus) sekä harmaalokki (Larus argentatus). Naurulokkien yksilömäärä kasvoi v vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna kun taas kalalokkien parimäärä pieneni. Harmaalokin ja lapintiiran osalta suurempia -50-

51 muutoksia ei tapahtunut. Kalatiirojen parimäärä oli v paria, mutta v lajista havaittiin kaikkiaan 47 paria pääasiassa Selkämatalalla ja Keski-Heikillä. Vesilinnuista yleisimpiä olivat tukkasotka (Aythya fuligula) ja tukkasotkelo (Mergus serrator), joista etenkin tukkasotkan parimäärä pieneni selvästi edellisvuoteen verrattuna. Havaituissa parimäärissä oli myös v suurta vaihtelua tarkkailussa mukana olleiden luotojen ja saarien välillä. Linnustoltaan runsaslukuisimpia alueita olivat Selkämatala ja Keski-Heikki. Selvästi eniten lintupareja todettiin v tapaan Selkämatalan alueella sekä Keski-Heikin ympäristössä. Pertussa pesiviä lintuja ei havaittu lainkaan. Iso-Elkolla pesi vielä v lintuparia, mutta v alueelta ei tehty yhtään pesimähavaintoa. Myös Kirsholman, Pikku-Elkon ja Täikarin parimäärät pienenivät aiemmista. Sen sijaan Vesimatalan, Kumpeleen, Ruismatalan, Heikinkarin ja Matin parimäärät kasvoivat. Myös Keski-Heikillä parimäärät kasvoivat selvästi aiempaan verrattuna. Seuranta-alueella pesii useita EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja, Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (EVA) sekä Suomen kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rasi ym. 2001) mainittuja lajeja. Huomattavimpia pesijöitä alueella on Heikinkarilla pesivä riskilä (Cephus grylle), jonka pesimäkanta on Kalajoen pohjoispuolisilla alueilla hyvin pieni. Vuonna 2008 tarkkailun aikana alueella havaittiin yhteensä 5 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajia, 15 Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia (EVA) sekä 5 Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa lueteltua lajia. -51-

52 -52-

53 -53-

54 Someronlahti Someronlahti on ollut vähitellen merestä kuroutunut lahti, joka on ollut pääosin matala ja purkanut valumavetensä satama-altaaseen. Someronlahti on ennen täyttötöitä ollut n. 9 ha:n suuruinen vesilaissa tarkoitettu ei-luonnontilainen vesistö. Someronlahden alueen luonnontila on muuttunut huomattavasti. Someronlahdella ja sen yläpuolisella vesialueella (Aittalahti) tehdyt muutokset kuten veden pääsyn estäminen patorakennelmin on muuttanut lahden luonnontilaa merkittävästi jo aiemmin. Aittalahden ja Someronlahden välinen yhteys on suljettu padolla ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 75/06/02 mukaisesti. Someronlahden alue sijaitsee keskellä satama- ja teollisuusaluetta, eikä sillä ole virkistyskäyttöä. Someronlahden täyttäminen on Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan sekä nykyisen asemakaavan mukaista. Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa Someronlahden alue on varattu satamatoiminnoille ja niihin liittyville varastoille. Raahen sataman toiminnan kasvaessa on tullut tarve täyttää Someronlahti tulevia varastointi- ja rakentamistarpeita varten. Ympäristöluvan 59/05/02 mukaan Someronlahti on osoitettu ruoppausmassojen varaläjitysalueeksi. Someronlahden täyttöalueen pinta-ala on n. 10 ha. Täyttömäärä on kokonaisuudessaan n m 3 :ä. Ennen täyttötyötä on Someronlahden eteläpäähän rakennettu patopenger, jolla erotetaan laskeutusallas vesien käsittelyaltaaksi. Patorakenne estää täyttötyön aikana meriveden vapaan pääsyn Someronlahteen ja lahti muistuttaa lähinnä lampea. Kun padon pohjoispuolinen alue on täytetty, täytetään lopuksi laskeutusallas. Someronlahden täyttötyöt on aloitettu vuoden 2008 aikana ja tavoitteena on, että täyttötyöt valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Ilmakuva Someronlahden täyttötilanteesta heinäkuussa Täyttötyöt ovat vielä keskeneräisiä. Aittalahti on kunnostettu vesi- ja rantalintujen elinalueeksi. Aittalahden linnustosta on olemassa paljon havaintotietoa. Aittalahdella pesii runsaasti vesilintuja. Runsaslukuisimpia pesimälajeja ovat naurulokki, haapana, sini-, lapa- ja jouhisorsa, tavi sekä tukkasotka. Kahlaajista runsaslukuisimpia ovat punajalkaviklo, liro ja taivaanvuohi. Met- -54-

55 sästyskaudella Aittalahdelle kertyy runsaasti vesilintuja alueen metsästyskiellon seurauksena. Someronlahden linnustosta on olemassa varsin vähän olemassa olevaa havaintotietoa. Aittalahdelle tehdään linnustolaskenta ja -selvitys ja samalla tehdään myös Someronlahden osalta linnustolaskenta ja -selvitys. Linnustolaskenta suoritetaan keväällä 2010 ja loppuselvitys on käytettävissä vuoden 2010 loppuun mennessä. Satamalahti Satamalahti sijaitsee Someronlahden koillispuolella. Satamalahti jää pääosin suunnittelualueen ulkopuolelle, vain luoteessa oleva jo kapea kaistale Satamalahtea ja täyttömaata oleva alue jää suunnittelualueen sisäpuolelle. Satamalahden Raahen puoleista päätä kutsuttiin Aittalahdeksi, koska sen mantereen puoleisella jyrkähköllä rannalla sijaitsi aikoinaan sataman varastoaittoja. Someronlahden, Satamalahden ja Aittalahden sijainti kartalla Iso-Elko ja Pikku-Elko Suunnittelualueen eteläosassa, osittain Lapaluodon satamanosan asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat Iso-Elkon ja Pikku-Elkon alueet ovat muuttuneet syväsatamahankkeen yhteydessä satama-alueeksi. -55-

56 Maaperä ja maaperän laatu Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan rakentamiseen hyvin soveltuvaa moreenia, jota peittää hiekka- tai sorakerros. Varsinainen satama-alue on pääosin ihmisen muokkaamaa aluetta, joka on muodostunut ruoppausten yhteydessä merestä läjittämällä. Alueen keskellä on sijaitsevan luonnontilaisen Haagan harjun merenpuoleista päätä on tasoitettu varastokentäksi satama-alueen aikaisempien kunnostusten yhteydessä. Ote maaperäselvityskartasta (Ote Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maaperäselvityksestä, Suunnittelukeskus Oy, ) -56-

57 Maanpinnan korkeusvaihtelut Lapauodon satamanosassa ja sen läheisyydessä. Maanpinnan korkeusasemat vaihtelevat suunnittelualueella pääosin välillä korkeusjärjestelmässä N 60. Kaavoitettavan alueen itäosissa, Satamalahden länsipuolella, on märkää ja alavaa aluetta ja täyttömaata, jonka rakentaminen vaatii kuivatusta sekä merkittäviä maansiirtoja ja täyttöjä. Aivan Lapaluodontien eteläpuolelle on läjitetty jo ylijäämämassoja (Läjityskartan läjitysalue 3.) vuodesta 2005 lähtien teknisen lautakunnan hyväksymän läjityssuunnitelman mukaisesti. Läjitysalueille 1 ja 2 on anottu maisematyölupaa, josta Raahen kaupungin ympäristöviranomainen on tehnyt päätöksen Alaville yleissuunnitelmassa osoitetuille rakennettaville teollisuusalueille suoritetaan maaperätutkimus alueen maaperän rakentamiskelpoisuuden määrittämiseksi. -57-

58 Läjitysaluekartta Maisema Lapaluodon satamanosa sulautuu mereltä päin katsottuna osaksi Rautaruukin tehdasja satama-alueen muodostamaa merellistä kokonaisuutta. Maisemaa Lapaluodon satamanosan, Raahen sataman ja Rautaruukin edustalta mereltä päin katsottuna kesällä Vasemmalla Lapaluodon satamanosaa, oikealla syväsatama-aluetta ja keskellä Rautaruukin aluetta. Nykyisen teollisuusalueen tuntumassa sijaitsevan satama-alueen laajentuminen muuttaa maisemaa vähäisessä määrin, ensisijaisesti mereltä ja rannan teollisuusalueelta päin katsottuna. -58-

59 (Ote Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan Maisemaselvitys liite 1, Maisemakokonaisuudet ja maiseman kiintopisteet länsiosa, Suunnittelukeskus Oy, ) -59-

60 2.6 Ympäristön tila Merkittävimmät sataman toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön koostuvat liikenteen, laivojen ja työkoneiden aiheuttamista äänistä ja päästöistä ilmaan, sataman hulevesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta sekä purkaus- ja lastaustoiminnasta aiheutuvasta ajoittaisesta pölyämisestä. Satamassa tapahtuva toiminta ei ole yhtäjaksoista toimintaa vaan kuormitushuiput ajoittuvat päiväsaikaan, jolloin toiminta on huipussaan. Satamarakentamisen ja ruoppaamisen ympäristövaikutuksia aiheuttavat rakentamisen aikana melu, pölyäminen, rakenteet sekä ruoppaukset ja läjitykset. Rakentamisesta saattaa aiheutua melu- ja pölyhaittaa sataman lähialueille. Ruoppaus- ja läjitystyöt sekä vesialueiden täyttötyöt aiheuttavat ympäristövaikutuksia mm. veden laatuun ja virtausolosuhteisiin, kasvillisuuteen ja pieneliöstöön. Ilman laatu Raahen alueen ilmanlaadun seuranta aloitettiin 1967 ja ilman laadun säännöllistä seurantaa on tehty vuodesta 1978 lähtien. Ympäristön tilaa seurataan ilman laadun seurantaohjelmalla ja tulokset päivitetään mittausasemilta Raahen kaupungin nettisivuille ja -kotisivuille. Mittaustoiminnasta vastaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Työn teettää ja rahoittaa Raahen kaupunki ja Rautaruukki Oyj. Mittausverkosto Raahen alueella toimii Raahen keskustan, kaupunginvarikon ja Lapaluodon alueilla. Tämän lisäksi laskeumamittauspaikkoja on mm. Pattijoella Sarkalan - tilalla Mansikkakarissa. Etäisyyksiä suunnittelualueeseen: Keskustan mittauspiste n.4 km Kaupunginvarikon mittauspiste n.3 km Lapaluodon mittauspiste n.1 km Rautaruukki Oyj terästehdas n.0 km Sarkalan tilan mittauspiste n Mansikkakarissa km Raahen alueella ilman laadun tarkkailu koostuu hengitettävien hiukkasten (alle 10 g m:n suuruiset hiukkaset, PM 10 ), typen oksidien NOx (NO 2, NO), rikkidioksidin (SO 2 ) sekä laskeumien mittauksista. Lisäksi hiukkasista määritetään metallipitoisuudet sekä PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) määrä. Hengitettävien hiukkasten (PM10 ja PM2,5 ) kokoluokka on noussut merkittäväksi haitaksi nykyisten tutkimuksien mukaan sydän ja verisuoni-, hengityselinsairaille ja vanhuksille (tunkeutuvat keuhkorakkuloihin saakka). Raahen alueen vuoden 2008 hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuoden keskiarvo eri mittauspisteissä vaihteli 11,3-17,0 g/m³, ollen selvästi edellisvuotta alhaisemmat. Kevään pölyn vaikutus näkyy Raahen keskustan liikennemittausasemalla, vuorokauden raja-arvo 50 g/m³ ylittyi 18 kertaa, Varikolla ja Lapaluodossa vain yhden kerran. Raja-arvo sallii kullakin mittauspisteellä ylityksiä 35 kertaa vuodessa. Leijuvista hengitettävistä hiukkasista ja laskeumista on mitattu yhdeksän raskasmetallin, arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V), -60-

61 sinkki (Zn) ja rauta (Fe), pitoisuudet. Näistä raudan osuus on n. 80 % ollen g/m³. Pitoisuudet ovat pieniä vuositasolla ja kaikkien raskasmetallien pitoisuudet jäävät alle raja-arvojen. Raahessa ilman PAH-pitoisuutta on mitattu vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2008 PAH yhdisteiden tavoiteraja-arvo 1,0 ng/m³ ei ylittynyt (Varikko 0,58 ng/m³, keskusta 0,28 ng/m³ ja Lapaluoto 0,47 ng/m³ ). Osa PAH-yhdisteistä on tutkimuksissa todettu lisäävän syöpään sairastumisen riskiä. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvo pitoisuudet olivat edellistä vuotta hieman alhaisemmat. Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 80-luvulta, mikä johtuu päästöjen vähenemisestä. Vuonna 2008 rikkidioksidia mitattiin Varikolla ja Lapaluodossa. Rikkidioksidipitoisuuden vuosituntikeskiarvo oli Lapaluodossa 3,2 g/m³, joka on hieman kohonnut edelliseen vuoteen verrattuna ja Varikolla 1,8 g/m³, ollen samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Raahen ilman laadun mittausasemien rikkidioksidipitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja. Typenoksideja (NOx) mitataan Raahessa keskustan mittausasemalla. Suurin osa typenoksidien (NO) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä, teollisuuspäästöjen osuus näkyy typpidioksidi (NO 2 ) pitoisuudessa. Korkeimmillaan typenoksidien pitoisuudet ovat talviaikaan. Vuonna 2008 Raahen keskustan NO2 pitoisuuden keskiarvo oli 12 g/m³ alittaen raja-arvon 40 g/m³, joka tulee voimaan vuonna ( ja luonto/ilman laatu) (Ilman laadun mittaukset Raahen alueella 2008, Labtium/ Pekka Parvinen ) Mittausten laatuvaatimukset on määritelty direktiiveissä ja niistä johdetuissa kansallisissa säädöksissä. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoite-arvoista : Esitetyt raja-arvot pohjautuvat tähän päätökseen. Raja-arvot Keskustan mittauspiste Typpioksidit NO2 40 g/m³ 12 g/m³ Rikkidioksidi SO2 Hengitettävät hiukkaset PM 10 (tunti) 350 g/m³ (vuorokausi) 125 g/m³ (kalenterivuosi) 40 g/m³ Lapaluodon mittauspiste vuonna g/m³ korkein vuorokausikeskiarvo 43,9 g/m³ Lapaluodon mittauspiste Vuonna g/m³ Vuonna g/m³ Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuosikeskiarvot Lapaluodon mittauspisteessä 2008 Suomen ilmanlaadun tietoa tuotetaan kuntien, YTV:n, teollisuuden ja ilmatieteen laitoksen toimesta ja tuloksia voi tarkastella -kotisivuilla. Raahen ilmanlaatuindeksi on osoitettu hyväksi. (Esiselvitys valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista, Ilmatieteenlaitos

62 Ilman laatu kuvaa ilmassa olevien epäpuhtauksien määrää, joka on määritetty terveydellisin perustein. Ilmakehässä on erilaisia liikenteen, teollisuuden ja kaukokulkeuman aiheuttamia epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat alas sopivissa olosuhteissa. Raahen alueella päästöjä aiheuttaa mm. liikenne, energiantuotanto, Rautaruukki Oyj terästehdas, yksittäiset konepaja- ja puunjalostustoimintaa harjoittavat pienyritykset ja kauempaa ilman kautta tuleva kaukokulkeuma. Sataman ja satama-alueen ilmaan menevät päästöt muodostuvat laivojen moottorien aiheuttamista päästöistä, laivojen lastaus- ja purkutoiminnasta, tavaroiden siirrosta varastoihin ja sieltä pois, tavarankuljetuksista satamaan sekä sataman tuonti- ja vientikuljetuksista satama-alueella (autot ja junat). Hiukkaspäästöt aiheutuvat lähinnä lastien käsittelystä, tavaroiden siirroista sekä liikenteestä. Rikkidioksidi-, hiilimonoksidija typenoksidipäästöjä syntyy polttoaineen poltosta laivoissa, liikennevälineissä ja työkoneissa. Polttoaineen rikkipitoisuus vaikuttaa rikkipäästöihin. Liikenne nostattaa myös pölyä liikenneväylillä. Liikenteen nostattamaa pölymäärää vähennetään tarvittaessa ajoreittien kastelulla ja harjaamisella. Veden laatu Raahen edustan veden laatuun vaikuttaa Rautaruukki Oyj Raahen terästehtaan ja Raahen puhdistettujen jätevesien lisäksi alueelle laskevien pienempien jokien virtaamat sekä ilman kautta tuleva laskeuma ja maa-alueilta tuleva hajakuormitus. Merkittävimmät sataman toiminnasta aiheutuvat vaikutukset veden laatuun syntyvät sataman hulevesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta, joka ajoittuu syys- ja kevätsateiden aikoihin, jolloin hulevesien määrä on korkein. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat mm. tuuli ja virtausolot. Merialueen avoimuudesta johtuen jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät. Rautaruukin sataman ja Raahen väylän ruoppaustyöt v vaikuttavat Raahen edustan merialueen tilaan. Lapaluodon satama on sitoutunut veden laadun osalta Raahen edustan meriveden yhteistarkkailuun. Raahen edustan merialuetta on tarkkailtu kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat Rautaruukki Oyj ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 7 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta 15 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailulla. Vuosien veden laatuun perustuvan ympäristöviranomaisen laatiman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue luokiteltiin veden laadultaan tyydyttäväksi. Tyydyttävän vedenlaadun vyöhyke ulottuu Raahen edustalla n. kolmen kilometrin etäisyydelle rannikosta Maapauhan ja Ulkopauhan saarten itäpuolelle. Saariston ulkopuolinen alue kuuluu luokkaan hyvä. Sataman edustalla tyydyttävä veden laatu johtuu mm. laivojen potkurivirroista. -62-

63 Nykyisen veden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien seuranta-aineistosta tehdyn luokituksen perusteella Raahen edustan merialueen ekologinen tila on tyydyttävä rannikon tuntumassa ja hyvä saariston ulkopuolella. Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine, sinkki, öljy, rauta ja typpi sekä vähäisessä määrin fosfori ja happea kuluttava aines. Huomattavin kuormitus merialueelle tulee kierrätetyn meriveden palautuksesta. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisesti ja biologisesti, kierrätetään lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta ennen kuin ne johdetaan mereen. Vuoden 2008 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Vuosi 2008 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta laajan tarkkailun vuosi, jolloin vedenlaadun kehittymistä arvioitiin normaalia vuosiraporttia laajemmin. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 2008 ja lupaehdot -63-

64 Raahen terästehtaan fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE 17) avovesikaudella (touko-lokakuu) vuonna 2008 Vuonna 2008 merialueelle päätyvä kiintoaine ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli aikaisempia vuosia vähäisempää. Ravinnekuormitus oli edellisvuotta suurempaa ja fosforikuormitus kasvoi. Fosforikuormitus oli 5,6 kg/d ja typpikuormitus 242 kg/d. Sinkkikuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 1997 jälkeen terästehtaan tehostuneesta vesien käsittelystä ja vesien kierrätysasteen nostosta johtuen, v sinkkiä oli vähiten viimeisen neljän vuoden aikana. Öljykuormitus on pienentynyt, mutta se oli v korkein pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Rautakuormitus oli vuotta 2007 hieman korkeampi, mutta selvästi alhaisempi kuin vuosina Alueen veden laatuun vaikutti mm. väylän ja sataman ruoppaus. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 59/05/2 myöntänyt Raahen kaupungille ja Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Raahen väylän ja Raahen satama-alueen ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mm. satamakenttien täyttöihin. Ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajien on tarkkailtava imuruoppausmassojen läjitysalueesta mereen johdettavien vesien määrää ja laatua, hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjaeläimistöön, kasvillisuuteen ja linnustoon sekä kalastoon ja kalastukseen. Ympäristöluvassa on esitetty tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti tarkkaillaan Raahen sataman ja väylän ruoppauksen vaikutusta veden laatuun. Ruoppaustöiden aikana merialueen tarkkailua suoritetaan viranomaisten hyväksymän ohjelman mukaisesti kahden viikon välein. Vesialueen samentumista seurataan myös työmaan toimesta päivittäin. Ruoppauksen aikaisessa tarkkailussa on kiinteitä veden laadun havaintopaikkoja merellä 5 kpl, joiden lisäksi näytteitä otetaan työkohteiden sijainnista ja samentuman laajuudesta riippuen useampia. Ruoppaus- ja läjitystöiden vettä samentavat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan ruoppaus- ja läjityskohteiden välittömässä läheisyydessä sekä sataman edustalla, pääasiassa n. 2 km 2 alueella. Suurimmillaan ruoppaustöiden vesistövaikutukset olivat syksyllä syys-marraskuussa vuonna 2008, jolloin myös kovat tuulet edesauttoivat samentumien leviämistä. Laajimmat yhtenäiset samentuma-alueet havaittiin syyskuussa 2008, jolloin samentumaalueen pinta-ala oli laajimmillaan n. 10 km

65 Raahen terästehtaan edustalla korkeimmat sameusluvut mitattiin terästehtaan ja sataman edustalla vilkasliikenteisen laivaväylän tuntumassa, jossa v tehtiin ruoppaustöitä. Sameusluku oli keväällä 2008 korkeimmillaan. Näkösyvyys oli heikoin keväällä sulamisveden samentaessa vettä. Ilmeisesti ruoppaustyöt vaikuttavat sameusja värilukuihin. Värilukuun vaikuttaa rautapitoisuus. Sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. Happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä kaikissa vesikerroksissa, lukuunottamatta kesäkuuta. Bakteerimäärät olivat alhaiset ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Raahen edustan veden laadun intensiivinen tarkkailu

66 Maankohoaminen Pohjanlahden alueelle, Perämeren ja Merenkurkun rannikoille on tyypillistä voimakas maankohoaminen. Perämeren vapauduttua jopa kolmen kilometrin vahvuisesta mannerjäästä n vuotta sitten, maankuori alkoi kohota ja palautua jääkautta edeltäneeseen tasapainotilaan. Jäätikkö oli paksuimmillaan Pohjanlahdella ja Perämerellä, missä maankohoaminen on nykyisin nopeinta. Maannousu oli hyvin nopeaa jääkauden jälkeisen ajan alussa, mutta maankohoaminen hidastuu koko ajan. Perämeren idänpuolinen rantaviiva on ollut jatkuvan muutoksen alainen jo vuotta. Perämeren Suomen puoleinen rannikko on alavaa ja tasaista, minkä vuoksi maankohoamisen vaikutukset ovat selvästi näkyvissä. Maankohoamisen seurauksena rantaviiva ja maaston muodot muuttuvat koko ajan ja syntyy vesijättömaata. Maankohoamisen vuoksi rannat mataloituvat, merenlahtia kuroutuu järviksi, saaret muuttuvat niemiksi, lahdet kuivuvat niityiksi, mereen ilmestyy uusia saaria, kareja sekä luotoja. Maankohoaminen on mataloittanut satamia ja vesiväyliä ja vaikeuttanut laivojen kulkua satamiin. Esimerkiksi Raahen sataman sijaintia on muutettu aikojen kuluessa useampaan otteeseen. Kartta esittää maankohoamista Pohjanlahdella ja Perä- Maankohoamisen keskus on Perämerellä ja merellä sadan vuoden aikana. Uutta maata paljastuu tämän vuoksi kohoaminen ja rannan siirtynykyisin kartassa esitettyä hitaammin, mikä johtuu valta- nen on nopeinta Tornion ja Vaasan välisellä merien merenpinnan noususta. Alueella. Alueella kohoamisnopeus on noin 90 cm vuosisadassa. Nykyisellään kohoamisvauhti on nopeinta Oulun-Kokkolan edustan merialueella (80-90 cm sadassa vuodessa), Perämeren rannikolla, n. 7,5-9 mm vuodessa. Maannousun nopeutta voidaan mitata mm. rannikolla sijaitsevien mareografien, vedenkorkeusmitta- -66-

67 reiden, avulla. Suomen rannikolla on kaikkiaan 13 mareografia, joista yksi sijaitsee Lapaluodon satamanosassa luotsisatamassa. Suurin osa Suomea on kohonnut Itämerestä eri aikoina jääkauden lopulla ja sen jälkeen. Vain Itä- ja Pohjois-Suomessa on laajoja vedenkoskemattomia alueita (vihreä), jossa on kuitenkin ollut laajojakin jääjärviä (tumma sininen). Maannousuun vaikuttavat myös valtamerenpinnan nousut ja laskut. Jäätikköaikana merenpinta laskee, koska vettä sitoutuu jäätiköihin. Vastaavasti jään sulaessa vettä vapautuu ja merenpinta nousee. Viime jääkauden aikana merenpinta oli ainakin 100 metriä nykyistä alempana. Nykyinen merenpinnan taso saavutettiin noin vuotta sitten. Pohjanlahdella maankohoaminen on aina ylittänyt selvästi merenpinnan nousunopeuden. Maan kohoaminen valtamerten suhteen 1900 luvulla -67-

68 Merenpinnan korkeusvaihtelut Vedenkorkeutta mitataan Suomen rannikolla 13 mittausasemalla, mareografilla. Lähin merentutkimuslaitoksen ylläpitämä havaintoasema, mareografi sijaitsee Raahessa, Lapaluodon satamanosassa, suunnittelualueella. Suomen rannikolla merenpinnankorkeuden pitkäaikaiskeskiarvoon vaikuttaa maailmanlaajuinen valtameren pinnan korkeuden muutos, lämpölaajeneminen, maankohoaminen, tuuliolot, mahdolliset muutokset maapallon painovoimakentässä sekä Itämeren kokonaisvesimäärän vaihtelu. Itämeren vedenkorkeuden vuosikeskiarvot Itämeri on lähes suljettu merialue eikä Perämerellä ole vuorovesivaihtelua. Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluun vaikuttavat lähinnä tuulet ilmanpaine, sateet, virtaus Tanskan salmien läpi sekä talvella merijään kattavuus. Vedenkorkeuden ääriarvot teoreettisen keskiveden suhteen -68-

69 Tuuli vaikuttaa Itämeren vedenkorkeuteen kasaamalla vettä etenkin Itämeren pohjukkaan, jossa saavutetaankin vedenkorkeuden suurimmat vaihteluarvot. Yhtenäinen jääpeite estää tuulen vaikutuksen veden pintaan. Kun tuuli ei pääse kasaamaan vettä rannikkoa vasten, korkeimpia ääriarvotilanteita ei synny yhtä helposti kuin avovesitilanteessa. Perämerellä merenpinnanvaihtelulla on oma vuotuinen kiertonsa. Merenpinta on korkeimmillaan myöhäissyksyllä ja matalimmillaan kevättalvella. Vaihtelut etenkin kevättalvella ja syksyllä ovat suuria. Vuoden ylimmän ja alimman vedenkorkeuden kestoaika on yleensä vain muutamia tunteja. Vuonna 2006 vedenpinta oli korkeimmillaan (90 cm) joulukuussa ja alimmillaan merivesi kävi marraskuussa (-58 cm). Vuonna 2009 merivesi oli korkeimmillaan (70 cm) lokakuussa ja alimmillaan merivesi kävi marraskuussa. Merentutkimuslaitoksen Raahen havaintoasemalla vedenkorkeuden ääriarvot ja niiden keskiarvot vuosina ovat teoreettiseen keskiveteen, mitattujen vedenkorkeuksien keskiarvoon, verrattuna seuraavat: Meriveden korkeus vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina Raahen havaintoasemalla v ja alkuvuonna Vertailuna on pitkän ajanjakson (v ) kuukausittaiset mediaaniarvot. Korkeusjärjestelmä; teoreettinen keskivesi vuonna 2008 = 28,2 cm + N60-69-

70 Pitkän aikavälin ennusteet merenpinnan noususta tulevat periaatteessa helpottamaan merenkulkua. Itämeren osalta on kuitenkin huomioitava maankohoamisen kompensoiva vaikutus. Sataman osalta ennusteet saattavat merkitä haasteita, eivätkä meriväylät välttämättä automaattisesti syvene. On huomioitava Itämeren erityisolosuhteet ja mahdollisuus tuulisuudesta ja Itämeren kokonaisvesimäärän vaihtelusta johtuviin lyhytaikaisiin väylien syvyyksien muutoksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenkorkeuden vaihteluihin. Lisääntyneet sateet, tuulet ja myrskyt sekä talviaikainen vähentynyt jääpeite voimistavat vedenkorkeuden lyhytaikaisia vaihteluita. Itämeren vedenkorkeusmaksimit ja lyhytaikaiset vedenkorkeuden vaihtelut ovat lisääntyneet. Vaikka Itämeri on kooltaan pieni valtameriin verrattuna, se pystyy kasvattamaan kunnioitettavan kokoisia aallokkoja. Itämeren pohjoisosat ovat aallokko-oloiltaan Itämeren vaikeimpia. Perämerellä korkein mitattu aallonkorkeus on 3,1 metriä ja korkein yksittäinen aalto 5,6 metriä. Vesisyvyys ja suolapitoisuus Itämeri on vesitilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Itämeren vesi on sekoitus valtameren vettä ja lukuisten jokien tuomaa makeaa vettä. Itämeren keskisuolaisuus on alle 10 promillea. Itämeren keskisyvyys on 55 m ja suurin syvyys 450 m. Kartta vesisyvyydestä ja suolapitoisuudesta -70-

71 Jääolot Jääpeitteen muodostumis- ja sulamiskuukaudet Itämeressä Jääpeitteen laajuus vaihtelee suuresti vuosien välillä sääolosuhteista johtuen. Suhteellisen ankarasta ilmastosta, kylmyydestä ja pienestä suolapitoisuudesta johtuen Perämeri on talvisin pitkään jään peittämä. Yleensä jään muodostuminen alkaa sisälahdissa marraskuun puolivälissä ja meren keskiosassa tammikuussa. Perämeren pohjoisosat alkavat jäätyä jo lokakuussa. Tyypillisesti jään vahvuus on rannikoiden tuntumassa 70 cm ja meren keskiosassa cm. Suurin osa Perämerta on jään peitossa vähintään 120 päivää vuodessa, pohjoisimmissa osissa yli puoli vuotta. Vuonna 2002 Raahen Lapaluodossa oli jääpäiviä 132. Jäiden lähtö alkaa etelässä toukokuun alussa ja pohjoisessa toukokuun lopussa. -71-

72 Jäätalvet 1960/ /1990 Itämerellä jäätilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Jäätalvet jaetaan viiteen ankaruusluokkaan: erittäin leuto, leuto, keskimääräinen, ankara ja erittäin ankara. Luokittelu tehdään jään esiintymislaajuuden perusteella ja perustuu vuosien aineistoon. -72-

73 Oheisissa kartoissa esitetään kolmea erilaista talvea kuvaavaa jäätilannetta ankara km leuto km normaali km2 Keskimäärin jää peittää km 2 :n alueen. Itämeri on jäätynyt kokonaan keskimäärin kolme kertaa sadassa vuodessa, viimeksi Viime vuosisadan yhdestätoista erittäin leudosta talvesta neljä sijoittui 1990-luvulle. Ilmastonmuutos Maapallon ilmasto on muuttumassa lämpimämmäksi ja kosteammaksi. Arvion mukaan maailman ilmasto lämpiää tällä vuosisadalla 1,4-5,8 C-astetta. Talvisen lämpötilan arvioidaan nousevan kesäisiä lämpötiloja enemmän. Lämpenemisen arvioidaan olevan suurinta talvikautena Perämeren ja Selkämeren alueella, jossa se saattaa olla 4-6 C- astetta. Oulun korkeudella talvi muuttuu nykyisen etelärannikon ilmaston kaltaiseksi. Lisääntyvät sateet tulevat yleensä vetenä tai räntänä, eikä lumipeitettä juurikaan ole. Lämmin ilma aiheuttaa myös entistä enemmän rankkasateita. Kosteus ja sateet lisäävät merellä sumunmuodostusta, huonontavat merinäkyvyyttä ja lisäävät alusten jäätymisriskiä. Itämeren jääpeitteen vuotuisen laajimman peittävyyden pinta-ala vuosina Kaikkein ankarimpina talvina Itämeri on jäätynyt kauttaaltaan (pinta-ala km 2 ) ja leudoimpina talvina jäätä on esiintynyt ainoastaan Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa (pinta-ala km

74 Talvien leudontuminen vaikuttaa Itämeren jäätalviin, lyhentää jääpeitteisen ajan pituutta useilla viikoilla, ohentaa jääpeitettä ja vähentää merijään peittävyyttä. Talvikauden ilman keskilämpötilan nousu yhdellä asteella pienentää vuosittaista Itämeren suurinta merijään pinta-alaa n km 2. Viime vuosikymmenten leutojen jäätalvien aikana on Itämeren vuotuinen maksimilaajuus kattanut Itämerestä prosenttia. Itämeri ei nykyisin jäädy kuin Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Ennusteiden mukaan Perämeren pohjukka jäätyy vuosittain, vaikka ilmasto lämpenisi nykyisestään hyvinkin huomattavasti. Perämerellä jäätalven kehitys riippuu ilman lämpötilasta vähemmän kuin muualla Itämerellä. Tulevaisuuden talvi voi olla leuto, mutta tuulinen. Yhtenäisten merijääkenttien vähetessä merellisten ja rannikkosäiden vaihtelevuus lisääntyy. Tuulisuus liikuttaa merijäitä herkemmin ja jäät saattavat ahtautua ja haitata merenkulkua. Jäätalvien leudontuminen vaikuttaa merenkulkuun ja luo epävarmuutta tuulisuuden ja myrskyisyyden muutoksilla. Myrskytuuliin liittyvät myrskypuuskat ovat merenkulun kannalta riskitekijä. Tuulisuus ja myrskyt aiheuttavat myös voimistunutta aallokkoa. Jääpeitteen keston väheneminen lisää aaltoilun riskiä talvimyrskyjen aikana. Myrskyistä ja hyökyaalloista aiheutuvien tulvien todennäköisyys kasvaa rannikkoalueilla. Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja vaikuttaa valtamerten pinnan nousuun. Maapallon merenpinnan taso on noussut keskimäärin 0,1-0,2 metriä 1900-luvulla luvulla ilmaston lämpeneminen nostaa valtamerten pintaa cm. On arvioitu, että maapallon merenpinnan taso saattaa nousta metrillä vuosisadan loppuun mennessä. Merenpinnan nousu vaikuttaa eniten rannikkoalueilla sijaitseviin kaupunkeihin ja ihmisiin. Suomessa maanpinnan kohoaminen kompensoi valtameren pinnan noususta aiheutuvan vedenkorkeuden muutoksen. Perämeren pohjukassa maa kohoaa metrin sadassa vuodessa jääkauden jäljiltä, mutta merenpinnan nousu hidastaisi hiljalleen merenpinnan pakenemista. Raahessa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan merenpinnan nousu-uhkaan on varauduttu sijoittamalla uudet rakennuspaikat turvalliselle korkeustasolle merenpinnasta. Lapaluodon satamanosa ei kuulu tulvariskialueeseen. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet N60 suhteen. -74-

75 Lapaluodon satamanosan alueella noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämää merenrantarakentamisen varautumiskorkeutta. Raahessa vesivahingoille alttiiden rakennusosien korkeusaseman tulee olla korkeustason N yläpuolella, se on alin suositeltava rakentamiskorkeus. Alimmassa rakentamiskorkeudessa on otettu huomioon merenpinnan aaltoiluvara ja Perämeren pohjukassa ilmenevä lounaistuulen aiheuttama äkillinen merenpinnan nousu eli pakkautumisilmiö. Tuulisuus Tuulensuuntien prosentuaalinen jakauma vuosina Vuosina tuulensuuntien vuosittaiset vaihtelut Raahessa olivat vähäisiä. Kesäisin vallitsivat yleensä lounaan ja etelän puoleiset tuulet. Vuonna 1989 oli tavallista enemmän lounaistuulia ja varsinkin helmi- ja maaliskuussa oli paljon etelänpuolisia tuulia. Vuonna 1989 tuulet olivat lisäksi melko voimakkaita. Tuulensuuntien keskimääräiset %-jakaumat ilmansuunnittain vuosina ja %-jakauma vuonna

76 Tuulisuuksia Raahen alueella vuosina Erisuuntaisten tuulten osuudet ja tuulen keskinopeus Raahen Lapaluodossa v ja alkuvuonna 2009 (Ilmatieteen laitos) -76-

77 Vuonna 2008 Raahen Lapaluodossa tuulen nopeudet olivat keskimäärin suurimpia lokamarraskuussa. Kesällä yleisimmät tuulensuunnat olivat pohjoinen, koillinen ja lounas. Syksyllä lounais- ja etelätuulet olivat vallitsevina. Tuuli sekoittaa vesimassoja. Raahen Lapaluodossa keväällä 2008 tuuli melko tasaisesti eri ilmansuunnista, mutta lounaistuulet olivat hieman muita yleisempiä. Vuoden 2008 tuulen pääilmansuunta oli 14 %:sesti lounaasta. Kesällä tuulensuunta oli pääasiassa pohjoisesta, koillisesta ja lounaasta. Syksyllä lounais- ja etelätuulet olivat vallitsevia, syyskuussa myös kaakkoistuulten, lokakuussa länsituulten ja marraskuussa koillistuulten osuus oli huomattava. Nykyisin Raahessa ei enää ole niin selkeästi vallitsevia tuulensuuntia kuin aikaisemmin. Vielä luvulla koillis- ja pohjoistuulet olivat Raahessa harvinaisempia, nykyisin ne ovat yleistyneet. Ilmastonmuutos vaikuttaa mm. myrskytuulien esiintymiseen sekä myrskytuulien voimakkuuteen. Myrskytuuleksi lasketaan keskituuli, jonka tuulen nopeus on yli 21 m/s. Valtaosa Suomen myrskyistä on sellaisia, joiden tuulen nopeus on m/s. Puhuttaessa voimakkaasta myrskystä tarkoitetaan tuulen nopeutta 25 m/s. Ankara myrsky on Suomessa harvinainen, silloin merellä tuulee vähintään 28 m/s. Ympäristömelu Suunnittelualueella melua aiheuttavat Rautaruukin terästehdas ja liikenne. Satamasta aiheutuvat melupäästöt ajoittuvat lähinnä laivan satamassa oloaikaan ja liikenteen aiheuttamaan meluun. Raahen sataman ja satama-alueen melulähteet ovat pääasiallisesti sataman laiturissa kiinnitettynä olevat laivat, lastaus- ja purkutoiminta, lastaus- ja purkutoiminnassa käytettävät työkoneet ja laitteet, lastien siirtotoiminta satama-alueen sisällä, varastointi sekä sisäinen että ulkoinen liikenne. Sataman melupäästöt rajoittuvat pääasiallisesti satama-alueelle ja sitä ympäröivälle teollisuusalueelle. Satama-alueella tärkeimmät melulähteet ovat sataman työkoneet sekä sisäinen kuorma-autoliikenne. Laivojen apukoneiden melun merkitys on suhteellisen vähäinen. Sataman melupäästöjen merkitystä pienentää sataman sijoittuminen teollisuusalueiden läheisyyteen. Satamasta aiheutuva melu sulautuu Rautaruukin tehtaan taustameluun. Raahen Lapaluodon satamanosan ympäristömelua on selvitetty laskennallisesti ja Insinööritoimisto Akukon Oy on laatinut vuonna 2003 satama-alueelle Ympäristömeluselvityksen. Melun vaikutuksia arvioitiin vertaamalla laskennan tuloksia ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Laskentatulokset osoittavat, että melun yöohjearvon 50 db vastaava vyöhyke on halkaisijaltaan n. 4 km. Yöohjearvo ylittyy useissa suunnissa lähimpien Lapaluodon asuinalueen asuintalojen luona. -77-

78 Ympäristömeluselvityskartoista havaitaan, että Suomen yleisiä ympäristömelun ohjearvoja vastaavia melutasoja (päivä 55 db ja yö, vanhat alueet 50 db) esiintyy juuri ja juuri Lapaluodon asuinalueen itä- ja koillisnurkassa lähimpänä satama- ja teollisuusaluetta sijaitsevien asuintalojen luona. Vuoden 2003 ympäristömeluselvityksen päivitys on työn alla. -78-

79 3. Lähde- ja kirjallisuusluettelo I Kirjallisuutta, artikkeleita, selvityksiä ja päätöksiä Virtanen, Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, ISBN , Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Merenkulkulaitos & Raahen satama, Raahen väylän ja sataman ruoppauksen tarkkailut vuonna 2008, väliraportti, Pöyry Environment Oy Raahen kaupunki, Lapaluodon satamanosa, Aluetarveselvitys 2008, FCG Planeko Oy Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, Raahe 2030, Suunnittelukeskus Oy, Raahen kaupunki/ Tekninen keskus, kaavakartta, selostus, maaperäselvitys, maisemaselvitys, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, päätie ja katuverkon luokitus, kevyen liikenteen pääverkko, luontoselvitys luontokohteiden inventointi, kv hyv Lapaluodon sataman asemakaavan muutos ja laajennus, Raahe 41. kaupunginosa, Lapaluoto, kortteli 4112, Air-ix suunnittelu Ympäristötaito Oy, kv hyv , asemakaavakartta, kaavaselostus, vaikutusten arviointi Raahen edustan velvoitetarkkailu 2008, Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas, Raahen Vesi Oy, Osa I, vesistötarkkailu, vesistötarkkailun raportti vuodelta 2008, Lapin vesitutkimus Oy, 10057/2009 Merenkulkulaitos & Raahen satama, Raahen väylän ja sataman ruoppauksen tarkkailut vuonna 2008, väliraportti, Vedenlaatu, pohjaeläimistö, kalojen ja simpukoiden vierasaineet, kasvillisuus ja linnusto, Pöyry Environment Oy, , 9M Vesilain mukainen lupahakemus prosessikuonan hyödyntämiselle Someronlahden täyttämisessä, Raahen kaupunki, Pöyry Environment Oy, , 9M Raahen pohjoinen saaristo, osayleiskaava, perustiedot , Suunnittelukeskus Oy, kv , Raahen kaupunki/ Tekninen palvelukeskus/kaavoitus ja maankäyttö/yleiskaavoitus Raahen pohjoisen saariston meluselvitys, Kuopio , Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, FT, laboratorion johtaja Erkki Björk Raahen pohjoinen saaristo, osayleiskaava, selostus ja kaavakartta, Suunnittelukeskus Oy, kv , Raahen kaupunki/tekninen palvelukeskus/ Kaavoitus ja maankäyttö/ Yleiskaavoitus Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2, Lakeus, Siikalatva, Raahen seutukunta, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993 Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella 2008, Labtium Oy, Pekka Parvinen, Ympäristömeluselvitys Raahen Lapaluodon satama, Insinööritoimisto Akukon Oy, Tapio Lahti, Helsinki 4/2004 Liikennelaskenta, perusraportti, mittausraportti, liikennelaskenta pääportilla joulukuussa 2008, , Destia Liikennelaskenta, perusraportti, mittausraportti, liikennelaskenta Rautaruukin ja Lapaluodon välisellä pengertiellä kesällä 2008, , Destia Raahen sataman viistokaikukartoitus 2005, raportti , Loxus Technologies Oy, Mikko Simola -79-

80 Raahen 10 M ja Tornion 9M väylien viistokaikukartoitus 2005, raportti , Loxus Technologies Oy, Mikko Simola Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, rakennusvalvonta, rakennuslupakuvat Sataman kotisivut, Lapaluodon satamanosan kulunvalvonta uudistuu, , Kasvua konttiliikenteessä, , Uusi tuotevarasto Raahen satamaan, , Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselta tukea, , Yleistietoa Raahen Satama 2009, Perustietoja Satamasta, Raahen satama Power Point -esitys Raahen sataman toimintaa koskeva lainsäädäntö/ ympäristö, 8/2009, Kehitysaura Oy, Mäkikorttila Aira Raahen sataman ympäristölupa, ympäristölupapäätös Nro 13/07/2, Dnro Psy-2003-y- 188, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, , Raahen sataman ympäristölupahakemus, Raahen satama, Raahen kaupungin satamajärjestys, kaupunginvaltuusto hyväksynyt , Oulun lääninhallitus vahvistanut Vuokrasopimuksia, Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Maankäyttö ja mittaus Pohjakarttamateriaali ja sen päivitys, Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Maankäyttö ja mittaus Raahen väylän ja satama-alueen ruoppaaminen, syvälaiturin ja penkereiden rakentaminen satamaan, lupapäätös Nro 59/05/02, Dnro Psy-2004-y-73, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Prosessikuonan käyttäminen Someronlahden täyttämisessä, Ympäristölupapäätös Nro 98/08/2, Dnro Psy-2008-y-55, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Prosessikuonan käyttämisestä Someronlahden täyttämisessä koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten muuttaminen, ympäristölupapäätös Nro 112/08/2, Dnro Psy y-141, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Raahen sataman ympäristölupapäätöksen lupamääräysten muuttaminen, ympäristölupapäätös Nro 80/08/2, Dnro Psy-2008-y-81, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Raahen sataman ympäristölupapäätöksen muuttaminen lipeän käsittelyn ja kuljetuksen osalta, ympäristölupapäätös Nro 110/08/2, Dnro Psy-2008-y-95, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 08/0471/3, Vanhoja karttoja, Raahen kaupunki, Museo, Eija Turunen Lapaluodon raideliikenteen raportti vuosilta , VR, Juha Ropponen Lapaluodon tavaraliikenteen volyymi v , Raahen sataman kokonaistavaraliikenne , Raahen sataman aluskäynnit , Lapaluodon satamanosan alusliikenne , Port of Raahe, Kaarlo Heikkinen Raahen sataman taloustilastot , Raahen satama Itämeriportaali: Jäätalvet , , Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos -80-

81 Itämeriportaali, Jäätalven ankaruus, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, Itämeriportaali, Tahto ja tutkimus ratkaisevat, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, , päivitetty Itämeriportaali, Aaltoennätykset Itämerellä, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, , päivitetty Itämeriportaali, Talviaikainen merenkulku, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, , päivitetty Itämeriportaali, Itämeren muoto, ala ja tilavuus, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, , päivitetty Itämeriportaali, Maankohoaminen, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, Maan kohoaminen, geologian tutkimuskeskus, Peter Johansson, GTK, maankäyttö-ja ympäristö toimialan Suomen yksikkö Rovaniemi Perämeri, Kemi/ satamaseminaari, Lapin ympäristökeskus, Eira Luokkanen Wapedia, Maankohoaminen, Maankohoaminen saaristossa, Rahjan saariston LIFE-projekti, Ilkka Anttila Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset, Anu Hakala Perämeren erityispiirteet, , Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Maankohoaminen ja sen ilmeneminen Limingassa, Heli Supperi 2001 Tarkkavaaituksella määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella, Geodeettinen laitos, Veikko Saaranen Ilmastonmuutokset ja niiden vaikutukset ihmisiin ja säähän Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Itämeriportaali, Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen, Jouko Launiainen, Matti Perttilä ja Riku Lumiaro, Ympäristöministeriö/ SYKE/Ilmatieteen laitos, Itämeriportaali, Vedenkorkeuden vaihtelu, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos, Itämeriportaali, Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta, Jari Haapala, Kai Myrberg, Juha- Markku Leppänen, Riku Lumiaro, Maiju Lehtiniemi ja Emmi Tiitta, Ympäristöministeriö/ SYKE/Ilmatieteen laitos, Merenpinnan nousu-uhka vaikuttaa kaavoitukseen, Pohjolan työ, Raimo Laitila, Grönlanti sulaa pelottavaa vauhtia, Kai Hirvasnoro-juttuarkisto, Merivesitulvat, Ilmatieteen laitos, tutkimusprofessori Kimmo Kahma, Ilmastonmuutokset ja niiden vaikutukset ihmisiin ja säähän Rakennuksen kuntotarkastus, Tonttula, Raahen kaupunki/ rakennusvalvonta/ tarkastusarkkitehti Jyrki Määttä,

82 Johtokartta/ vesi- ja viemärilinjat, Raahen Vesi Oy Kaukolämpö- ja sähköverkostokartta, Raahen Energia Oy Mikrofilmit II Haastattelut ja sähköpostit Heikkinen Kaarlo, 2009 Pyykönen Hannu, 2009 Patanen Hannu, 2009 Korpi Jorma, 2009 Hurri Aira, 7/2009 Eero Sovelius Sovio, Aarno mämmi, 2009 Vierimaa Anja, 2009 Markku Mononen, 2009 Eija Turunen, 2009 Paloniemi Marko/ Woodcomp Oy, 2009 Ojala Paula/ Ruukki Logistics, 2009 Yrjänä Matti/ Presteel Oy, 2009 Henttu Jouni/ Raahen Meriapu, 2009 Qvist Kari/ Finnsementti Oy, 2009 Timo Karjula, 2009 Sarajärvi Pekka, Pentti Hämeenaho Oy, 2009 Vesa Ojanperä Anja Vierimaa III Kuvalähdeluettelo Ilmakuvia, Lentokuva Vallas Oy, Hurri Aira Raahen Seudun Rintamamiesveteraanit ry, valokuvia Tonttulasta Heikkinen Kaarlo Kaavoitusyksikkö Virtanen, Teuvo. Yleissuomalainen Lapaluoto, Raahen satamakylän synty ja kehitys I, ISBN , Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Johtokartta/ vesi- ja viemärilinjat, Raahen Vesi Oy Kaukolämpö- ja sähköverkostokartta, Raahen Energia Oy Itämeriportaali, Maankohoaminen, Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos,

83 Maan kohoaminen, geologian tutkimuskeskus, Peter Johansson, GTK, maankäyttö-ja ympäristö toimialan Suomen yksikkö Rovaniemi Perämeri, Kemi/ satamaseminaari, Lapin ympäristökeskus, Eira Luokkanen Wapedia, Maankohoaminen, Maankohoaminen saaristossa, Rahjan saariston LIFE-projekti, Ilkka Anttila Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset, Anu Hakala Perämeren erityispiirteet, , Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Maankohoaminen ja sen ilmeneminen Limingassa, Heli Supperi 2001 Tarkkavaaituksella määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella, Geodeettinen laitos, Veikko Saaranen Vanhoja karttoja, Raahen kaupunki, Museo, Eija Turunen Pohjakarttamateriaali ja sen päivitys, Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Maankäyttö ja mittaus Lapaluodon raideliikenteen raportti vuosilta , VR, Juha Ropponen Lapaluodon tavaraliikenteen volyymi v , Raahen sataman kokonaistavaraliikenne , Raahen sataman aluskäynnit , Lapaluodon satamanosan alusliikenne , Port of Raahe, Kaarlo Heikkinen Raahen sataman taloustilastot , Raahen satama Itämeriportaali: Jäätalvet , , Ympäristöministeriö, SYKE, Ilmatieteen laitos 4. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, Inventointien nykytilanne, , Suunnittelukeskus Oy, Virpi Rajala Rakennuksen kuntotarkastus, Tonttula, Raahen kaupunki, rakennusvalvonta, tarkastusarkkitehti Jyrki Määttä, Loxus Technologies Oy:n laatima Raahen sataman viistokaikukartoitusraportti ja Raahen 10 M ja Tornion 9 M väylien viistokaikukartoitusraportti ). Satamatoimintaan liittyvä lainsäädäntö Satamajärjestys Raahen keskeisten alueiden osayleiskaava, Raahen kaupunki, Luontoselvitys, luontokohteiden inventointi, Suunnittelukeskus Oy, Raahe 2030 Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, 2. Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet, Suunnittelukeskus Oy, Esko Puijola, Liite 8 Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, Rakennemalli laajentuva 1, 2 täydentyvä ja 3 tiivistyvä, Suunnittelukeskus Oy, Esko Puijola,

84 kohtalaisesti 4: säilynyt / c 4 r (40 1-~~ * / 9 4 MERKINNÄT: Numeroitu kohde tai alue? Pohjois-Pohjanmaan kijlt tuurihistoriattisesti merkittävät kohteet-inventointi. Q (osasta kohteita ei inventointikorttia saatavilla) 3 Numeroitu kohde! Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri h storiallisesti merkittävät kohteer-lnventointi 0 Kohteesta inventointikortti Raahen kaupungilla. 6 0 Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesu arvokkaat kulttuurihistonalliset ympäristör- selvitys Pohjanmaan rantatie Pohjois-pohjanmaalla inventointi piirteitä jossain määrin säilynyt valtateiden alle jäänyt tai tuhoutunut 0 Raahen kaupungin nventoimat muut kohteet ~ 2 4 a RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET INVENTOINTIEN NYKYTILANNE Virpi Rajala. arkklteht SAFA 1:35000 r m

85 Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, Pattijoki puh Laadittu:

86 1 Yleistietoja tarkastuksesta Kohde Asuinrakennus/huvila Tonttula, Tonttulantie 15 Kerrosala 126 k-m² Kerrosluku 11/2 Rakennusvuosi (kivijalka, uunit ja piippu 1800-luvun lopulta) Tarkastuksen tilaaja Raahen kaupunki Kohteen omistaja Raahen kaupunki Tarkastuksen syy Kohteen kunnon selvitys Tarkastuspäivä Tarkastaja Jyrki Määttä 2 Historiaa Lapaluodon asuntoalueen ja Rautaruukin tehdasalueen välissä Somerolahden rannalla on kaksi huvilaa, Tonttula ja Tomtebo. Alkuperäinen Tonttula rakennettiin Fredrik Soveliuksen huvilaksi 1800-luvun lopulla, mutta rakennus siirrettiin muualle Huvilan kivijalalle rakennettiin nykyinen Tonttula, jonka savupiippu ja tulisijat ovat myös peräisin alkuperäisestä Tonttulasta. Tonttula toimi asuinkäytössä vuoteen 1981, jolloin Raahen seudun rintamamiesveteraanit ostivat Tonttulan rintamamiesveteraanien toimitaloksi ja veteraanien kesäpaikaksi. Veteraanit myivät Tonttulan 1994 Raahen kaupungille, veteraanien käytössä Tonttula säilyi kuitenkin vielä vuoteen 2001, jolloin rakennus ilkivaltaisesti turmeltiin. Heikkokuntoinen ja vaarallinen rakennus on tarkoitus purkaa. Tonttulan kuntotarkastusraportti 2