Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus."

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Väestörakenne Muutto liike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Tuotantorakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala Ari Hynynen, Annuska Rantanen Antti Rehunen, Heikki Eskelinen, Ossi Ahonen, Timo Hirvonen, Riina Antikainen, Matti Fritsch Leena Kopperoinen Petri Tapio

2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa

3 Megatrendit Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alueellinen merkitys ja ilmastopolitiikan toimien kohdentuminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueelliset vaikutukset. Energian saatavuus Hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaomavaraisuusmahdollisuuksien vaikutukset eri alueilla. Globaali talouskehitys Suomen ja sen eri alueiden asema ja yhteydet globaaleilla markkinoilla. Erilaisten taloudellisten toimintojen (raaka ainetuotanto, teollisuustuotanto, palvelut, tietointensiiviset alat, design, matkailu, koulutus) tulevaisuuden menestymismahdollisuudet työn tuottavuuden, työpaikkojen, kysynnän ja logistiikan näkökulmista. Tekninen kehitys Teknisen kehityksen vaikutus, esimerkiksi digitalisoitumisen tuottamat uusia toimintamallit, uudentyyppinen työpaikkakehitys ja alueiden attraktiivisuus tietointensiivisten toimialojen näkökulmasta. Älykkäiden liikennejärjestelmien kehitys.

4 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat t 4

5 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntia Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana. Mt Metropolialueen lil asema kansainvälisenä äkeskuksena k k korostuu. Kasvavat palvelutoimialat painottuvat suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukeskusten merkitys korostuu. Monet kuntakeskukset ja seutukaupungit joutuvat hakemaan uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksen vietyä työpaikkoja. Seutujen väliset erot huoltosuhteessa kasvavat voimakkaasti työikäisten keskittyessä kaupunkiseuduille. e Ikääntyneiden osuuden kasvu lisää hoivapalveluiden tarvetta,mutta eläkeikäisten toimivat myös aktiivisesti ja tuottavat palveluja esim. järjestöissä Asumistarpeet ja asumisen muodot muuttuvat ikärakenteen muutosten, kaupungistumisen ja kakkosasumisen myötä Elinympäristön laadun ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa

6 Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuuskorostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa

7 Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotkaheijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 7

8 Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI Ä KAIKKI PALVELU ALUEET ASIOINTI VAIN ERIKOIS KAUPPA

9 Seutujen välistä muuttovoittoa vain muutamilla seuduilla, maahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä laajalti Seutujen välinen muutto vie väestöä monilta alueilta luonnollista väestön vähenemistä enemmän Nuorten ikäluokkien muutto tuo kasvuseuduille luonnollista väestönkasvua Nettomaahanmuutto on positiivistalähes joka seudulla LUONNOLLINEN SEUTUJEN VÄLINEN VÄESTÖN KOKONAIS NETTO miten MUUTOS yhdyskunnat ja alueet VÄESTÖNMUUTOS kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa MUUTTOLIIKE keskenään, MAAHANMUUTTO ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä.

10 Opiskelijoiden ja työelämään tulevien muuttoliike ratkaisevaa ki väestörakenteen muutoksessa Nuoret ikäluokat suuntaavat kasvukeskuksiin. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 30 vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat muuttavat osin myös suurimmista keskuksista pienemmille seuduille. Eri ikäluokkien nettomuutto seutukuntien välillä

11 Maan sisäinen muuttoliike on yhä enemmän kaupunkien välistä Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina ja

12 Nuorten ikäluokkien koko kasvaa vain muutamilla kaupunkiseuduilla p Maahanmuuton suuruus ja rakenne vaikuttaa merkittävästi tulevaan kehitykseen v v v.

13 Vuonna 2040 erityisesti yli 75 vuotiaiden määrä on nykyistä suurempi p Ikääntyneiden suurin määrällinen kasvu kaupungeissa, suhteellinen kasvu pienissä seutukunnissa v v. 75 v.

14 Kaupunki ja maaseutualueet kehittyvät eri suuntiin Alueen tunnistaminen kehittämisen lähtökohtana

15 Kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään 3. Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7 % 6 % 3 % 7 % 3 % 14 % 14 % 15 % 11 % 9 % 26 % 19 % 19 % 18 % 31 % 32 % 32 % 28 % 29 % 24 % 27 % 34 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 10 % 22 % 32 % 27 % 8 % 27 % 48 % 44 % 39 % 41 % 39 % 44 % 39 % 35 % 36 % 36 % 36 % 36 % 34 % 41 % 35 % 27 % 24 % 30 % 32 % 33 % 15 % 25 % 24 % 18 % 25 % 16 % 23 % 22 % 24 % 24 % 12 % 11 % 9 % 7 % 4 % 4 % 6 % 6 % 9 % 3 % 7 % 7 % 3 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

16 Ennakkokyselyn tuloksia kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suur vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen 5,3 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5,1 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 5,0 5. Kaupunkiseutujentyössäkäynti työssäkäynti jaasiointialueet asiointialueet laajenevat 4,8 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 4,8 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 4,7 3. Kasvavat ttoimialat i tja erikoistuneet i t julkiset palvelut l thk hakeutuvat t 4,6 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat 4,3 5. Asumistarpeet erilaistuvat 4,2 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu i t 4,1 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 4,1 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 4,0 8. Monipaikkainen ikk i asuminen yleistyy 39 3,9 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 3,9 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 3,9 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 38 3,8 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi

17 Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 17

18 Luonnon, luonnonvarojen ja energian merkitys kasvaa Biomassan ja kaivannaisten hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu. Resurssitehokkuus luonnonvarojen hyödyntämisessä voi tuoda uusia taloudellisia avauksia ja antaa kilpailuetua muihin maihin Energianhinnan nousu ja hiilipäästöjenverottaminen vaikuttaa asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen sekä tuotantotoimintaan. Energian tuotannon ja jakelun verkot muutetaan osin avoimiksi Luonnonvarojen käyttöön liittyy suuria kuljetusmääriä. o o Vaihtelevat kuljetustarpeet eri osissa valtakunnallista liikenneverkkoa Alemman tieverkon merkitys hajautetussa tuotannossa ja raaka aineiden kokoamisessa Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin

19 Biomassavarojen käyttö Biomassan arvo nousee ja sen merkitys resurssina kasvaa erityisesti metsävaltaisilla alueilla Biomassaa kasvaa Suomessa runsaasti asukasta kohti Biomassan hyödyntäminen ja jalostus sijoittuvat resurssien saatavuuden ja osaamisen mukaan Suoalueiden merkitys turvetuotannossa alueellisesti merkittävää, mutta vähenemässä ä ä Puustolla arvolla myös ilmastonmuutoksen hillinnässä

20 Ekosysteemipalvelut hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut > luonnon tuottamat aineelliset ja aineettomat palvelut Yhdyskuntien toiminnan ja monien elinkeinojen perusta Lisääntyviä tarpeita esim. vesien laadun ja virtaamien hallinnalle Merkitys esimerkiksi matkailussa ja virkistyksessä kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja niiden tarjoamiin säätelypalveluihin Monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisempiä

21 Säästävillä ratkaisuilla luonnonvarojen kestävään käyttöön siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuviin energiajärjestelmiin, uusiutumattomien resurssien käytön vähentäminen ja korvaaminen kestävällä tavalla tuotetuilla uusiutuvilla resursseilla, energian, raaka aineiden ja muiden luonnonvarojen tehokas ja säästeliäs käyttö eli resurssitehokkuus, jätteiden synnyn vähentäminen ja kierrätys ja suljetut ainekierrot, puhtaat teknologiat ja vihreät liiketoimintamallit (esim. palveluistuminen ja aineeton arvonluonti) digitaaliset palvelut, digitaalinen arvonluonti, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset eri tasoilla ja toimijoiden kesken. Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013

22 Vihreän talouden alueellinen kehitys Materiaalin paikallinen käyttö ja jalostaminen Paikalliset yritysverkostot vahvuutena Palvelujen kehittäminen Teolliset symbioosit jl jalostustoiminnan i alueilla Tehokas kuljetusjärjestelmä ja kuljetustarpeen minimointi Teknologiset innovaatiot korkean osaamisen keskittymissä Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013

23 Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Biotalouden merkitys kasvaa 19 % 33 % 28 % 17 % 1 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 8 % 24 % 32 % 28 % 7 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 14 % 41 % 27 % 16 % 1 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 5 % 36 % 39 % 17 % 2 % Energian hinta nousee 28 % 45 % 21 % 6 % 1 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 5 % 18 % 38 % 28 % 8 % 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä iki k äja matkailussa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 10 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa alaala 3 % 12 % vähenee 9 % 32 % 23 % 39 % 31 % 39 % 35 % 22 % 19 % 12 % 3 % 6 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 4 % 6 % 24 % 43 % 18 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja % 39 % 25 % 11 % 3 % elinkeinoelämän l toimintaedellytyksiin dll painottaen vähähiilistä hhl erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

24 Ennakkokyselyn tuloksia luonnonympäristön ja luonnon varojen merkityksen kasvun vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Biotalouden merkitys kasvaa 5. Energian hinta nousee 51 5,1 5,0 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 47 4,7 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 7. Luontoarvojen merkityslisääntyymm mm. virkistyksessäja 44 4,4 matkailussa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja 4,3 monipuolistuu 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 43 4,3 4,4 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3,3 35 3,5 4,3 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 2,6 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi

25 Tuotanto ja palvelut muutostilassa 25

26 Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon t siirtyminen i halvemman hl palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja i ja yrityksiä, iä myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan kt iikk ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008

27 Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)

28 Yritysten henkilöstön keskittyneisyys ja muutos seutukunnittain eri toimialoilla Kasvanut Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus Metallimalmien louhinta Erikoistunut rakennustoiminta Metsätalous ja puunkorjuu Maa ja vesirakentaminen Vähittäiskauppa Terveyspalvelut Kiinteistöalan toiminta Ravitsemustoiminta Talonrakentaminen Sosiaalialan avopalvelut Urheilu ja virkistyspalvelut Mainostoiminta Ohjelmistoala Kulttuuri ja viihdetoiminta Tutkimus ja kehittäminen Työllistämistoiminta Toimialojen henkilöstömäärän kehitys Maaliikenne Elintarvikkeiden valmistus Mji Majoitus Yhdyskuntatekninen huolto Moottoriajoneuvokauppa Kemikaalien valmistus Sähkölaitteiden valmistus Rahoitus ja vakuutuspalvelut Kustannustoiminta Tukkukauppa Televisio ja radioala Vesi ja ilmaliikenne Supistunut Kumi ja muovituotteiden tt id valmistus Paperituotteiden valmistus Mineraalituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Huonekalujen valmistus Vaatteiden valmistus Painoala Posti ja kuriiritoiminta Tekstiilien valmistus Metallien jalostus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elektronisten tuotteiden valmistus Televiestintä Koulutus Hajautunut Keskittynyt Toimialojen jakautuminen seutukuntiin

29 Tuotantorakenne muutostilassa palvelusektorin merkityksen ja roolin kasvu merkittävinä taustamuuttujina globaalistuminen ja Euroopan talouskehitys tuotantorakenteen muutokset Suomen tuotantorakenteen tarve erikoistua, nousevia aloja mm. biotalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen Elinkeinojen Suomi Keskittymät Matkailun ja palvelut ja aineeton tuotanto Matkailu luonnonvarojen Suomi Paperi Metalli Kone Kemia Elektroniikka Kaivos Ruoka Suomi Metsien ja puun Suomi Alueellisten työmarkkinoiden muutos, TEM 1/2012 Monipuolisten elinkeinojen Suomi Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

30 Metsä ja metalliteollisuuden alueellinen keskittyminen Arvonlisäys O Puu ja paperiteollisuuden osuus seutukunnan arvonlisäyksestä 0% <1% (2010) 2% t ölli tä tö i t <1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 22% 23% 40 % Osuus työllisestä työvoimasta Metsäteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10%... 14% 15% 25% Metalliteollisuus Osuus työllisestä työvoimasta Metalliteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 19% 20% 40 % Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Osuus työllisestä työvoimasta Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta <1% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 10% Tilastokeskus

31 Kaivosteollisuus Suomessa

32 Metsä- ja metalliteollisuuden vienti- ja tuontikuljetusvirtojatik t i t j

33 ICT sektorin rakennemuutos Ohjelmistoalan kasvavia osa alueita Internet palvelut l Älypuhelinohjelmistot Mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut Tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta alustat Paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen Puheen ja kuvan käsittely sekä kieliteknologia Avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa Varmenne ja tietoturvapalvelut Järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö Toiminnan ja prosessinohjausjärjestelmät Management ja laatujärjestelmät Projektinhallintajärjestelmät Ohjelmistojen isännöinti ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit Yhtenäinen tunnisteteknologia IP tietoliikenteen yhdentävä vaikutus Ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu Sähköinen asiointi Käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen Verkko oppimisympäristöt p Viihde ja vapaa ajan palvelut Ohjelmistoala, toimialaraportti, TEM 2012

34 Äkilliset rakennemuutokset tuotannon ja palvelujen muutosten nopeus on kasvanut ja ennakoitavuus heikentynyt toimintaympäristö on muodostunut sellaiseksi, että tuotanto ja palveluyksiköiden sijaintia koskevia päätöksiä tehdään nopeasti julkisen sektorin ohjausmahdollisuudet toimintojen sijoittumiseen vähenevät nopeat rakenteelliset muutokset toimiala ja työpaikkarakenteessa uhkaavat erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten alueiden ja pienten kaupunkiseutujen työllisyyskehitystä varuskuntien lakkautukset ja suurten teollisuustoimipaikkojen sulkemiset luovat vajaakäytössä olevaa rakennuskanta teollisuuden rakennemuutokset muuttavat kuljetuskysyntää ja voivat heijastua liikenneinfrastruktuurin i k i vajaakäyttönä ä erityisesti rataverkon ja satamien kysyntä voi alueellisesti vähentyä huomattavasti Suurin työllistäjä seutukunnassa Teollisuus Maa, metsä ja kalatalous Terveys ja sosiaalipalvelut Äkillisen rakennemuutoksen alueet sekä niiden suurimmat työllistäjät (Hytönen et al. 2011).

35 Elinkeinorakenne - alueellisia linjauksia Maakuntaohjelmista nostettuja elinkeinorakenteellisia painopisteitä 01 UUSIMAA 02 VARSINAIS SUOMI 04 SATAKUNTA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 PÄIJÄT HÄME Palvelu ja matkailualat Energia ja ympäristöteknologia Kulttuuriala ja luovan talouden Meriklusteri (sis. telakka) Matkailu Maatalous, kalatalous ja Prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote, kemia) ja koneenrakennus Tuote ja palvelukehitys Well being Biotalous Koneenrakennus Bio ja hyvinvointiala, palvelut ICT ja innovaatioverstaat Hyvinvointi ja terveysala Energia ja ympäristöteknologia ICT liiketoiminta kehittämistoiminta elintarviketuotanto Energiaosaaminen ja Älykkäät koneet Kulttuuri ja elämystalous Kierrätysliiketoiminta ja tuotanto Uudet osaamisalat ja kasvualat Palvelu ja sosiaalialat teknologia Elintarvike Maaseudun yritystoiminta ja Elintarviketuotanto Ympäristö ja energiateknologia e ga e ooga lähienergia Puun ja ruuan tuotanto Digitaaliset sisällöt e ga Tietotekniikka Luovat alat Asuminen Tuetaan erikoistumista Luovat alat (muotoilu) Meriklusteri piensarjatuotantoon Hyvinvointi ja elämyspalvelut 08 KYMENLAAKSO 09 ETELÄ KARJALA 10 ETELÄ SAVO 11 POHJOIS SAVO 12 POHJOIS KARJALA Uudistuva metsäklusteri Teknologia (metsä, kemia, energia, metalli) Puhdas energia ja ympäristöteknologia, logistiikka ja meritutkimus ICT, digitaalinen liiketoiminta Palvelualat (sis. matkailu) Venäjä yhteistyö Uudistuva metsäklusteri Matkailu ja palvelut Ympäristö ja erotustekniikka Uusiutuva energia ICT, sähkö ja tietotekniikka Maaseutuelinkeinot Venäjä yhteistyö Alkutuotanto Teknologia ja puutuoteteollisuus Metsä ja maatalouselinkeinot Matkailu ja kulttuuri Venäjä yhteistyö Metsäklusterista energia ja biomateriaaliklusteriksi Teknologiateollisuus Lääkeklusteri Alueellinen erikoistuminen: maitotalous, akkuteknologia, matkailu Palveluyrittäjyys 13 KESKI SUOMI 14 ETELÄ POHJANMAA 15 POHJANMAA 16 KESKI POHJANMAA Uudistuva koneteollisuus Bioenergia Asumisklusteri Uusiutuva metsätalous Matkailu Maidontuotanto Hyvinvointiala Luovat alat ja kulttuuri Elintarvikeklusteri Metalli ja teknologiateollisuus Rakentaminen ja asumisen osaaminen Palvelu ja elämystalous 17 POHJOIS POHJANMAA 18 KAINUU 19 LAPPI Maaseutuelinkeinot Energia, luonnonvara ja ympäristöalat Metalli ja puualat sekä prosessiteollisuus ICT ja uusi teknologia Matkailu ICT ja elektroniikka (mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät, metalli) Matkailu (vapaa aika, kulttuuri, elämys, y, kokous) Luonnonvarat (metsä, lähiruoka, kaivannaiset, energia) Maaseutuelinkeinot Energia ala (sis. bioenergia ja tuulivoima) Metalliala ICT (sis. digitaaliset sisällöt) Metsä ja puuala (sis. talonrakennus ja puuenergia) Meriklusteri Elintarvikeala Palvelut ja hyvinvointi Korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus Elämysklusteri Kylmä ja talviteknologia Luonnontuotteet ja elintarvikkeet Luovat alat Maaseutuelinkeinot (maatalous, elintarvike, turkis, hevoset ja kala) Luonnonvara ala, kaivostoiminta ja jl jalostus, uusiutuva metsäteollisuus Kemian, metalli ja konepajateollisuus sekä puutuoteja veneteollisuus ICT ja nanoteknologia Metsä ja puu (perinteinen ja uusi) Muovi ja metalli Kivi ja mineraalit Elintarviketuotanto Potentiaalia: ICT, kulttuuri ja hyvinvointi, matkailu Venäjä yhteistyö

36 Alueellinen erikoistuminen ja osaamispääoma yritystukia ohjataan tulevaisuudessa yhä selvemmin strategisille kasvualoille alueellisten lli osaamiskeskittymien ik kitt i merkitys on kasvualojen kehityksessä huomattava muutokset alueellisissa lli i osaamiskeskittymissä muuttavat kuljetuskysyntää ja liikenneinfrastruktuurin i kt i käyttöön Tekesin tutkimus ja yritysrahoitus alueen BKT:sta 2011 ja osaamiskeskusohjelman mukaiset osaamiskeskukset klustereineen. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

37 Alueellinen erikoistuminen ja vahvuusalueet Alueiden tyypittely koheesio ja kilpailukykyohjelman mukaan (KOKO 2010) Metropolialue l Pääkaupunkiseutu Länsi Uusimaa KUUMA seutu Hyvinkään Riihimäen talousalue Itä Uusimaa (KOKO 2010) Monipuoliset yliopistoseudut Turun seutu Tampereen seutu Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Vaasan seutu Kuopion alue Joensuun seutu & Keski Karjala Oulun seutu Itä ja Pohjois Suomen maaseutualueet Kaustisen seutu Pielisen Karjala Ylivieskan seutu Nivala Haapajärven & Haapaveden Siikalatvan seutu (NHS) Oulunkaari Koillis Suomi & Itä Lappi Tunturi Lappi & Torniolaakso Pohjois Lappi Maakuntaveturit Hämeenlinnan seutu Lahden alue Kotkan Haminan seutu Kouvolan seutu Lappeenranta Imatra seutu Rauman seutu Porin seutu Mikkelin seutu Seinäjoen seutu Kokkolan seutu Kainuun alue Rovaniemen seutu Etelä ja Länsi Suomen maaseutualueet Turunmaa Vakka Suomi Loimaan seutukunta Pohjois Satakunta Lounais Pirkanmaa Luoteis Pirkanmaa Ylä Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois Pirkanmaa Keski Suomen maaseutualueet t Suupohjan rannikkoseutu Kauhajoen seutu/suupohja Etelä Pohjanmaan järvialue Erikoistuneet teolliset seudut Salon seutu Etelä Pirkanmaa Varkauden Pieksämäen seutu Pietarsaaren seutu Raahen seutu Kemi Tornion alue Pienet aluekeskukset Forssan seutu Savonlinnan seutu Ylä Savo

38 Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu yritysrakenne on muuttumassa pk ja mikroyritysten verkostoja suosivaksi yrityskenttä y on yhä heterogeenisempi pienten yritysten määrän kasvu edellyttää yritysten verkostoitumista ja strategista yhteistyötä myös yritysverkostojen välillä yritysverkostotovat ovat tärkeä menestystekijä suomalaiselle teollisuudelle ja palvelutuotannolle pienyritysten syntyminen tietointensiivisille aloille tuottaa uusia työpaikkojen myös kasvukeskusten ulkopuolelle 2011 pienyritysten kuljetustarpeet ovat hajaantuneet ja yritysverkostot t t edellyttävät ät 2005 toimivia kuljetusjärjestelmiä 2004 logistiikkapalvelujen kehitys mahdollistaa ohuiden 2001 tavaravirtojen yhdistämisen henkilöä tai vähemmän henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1000 henkilöä tai enemmän Tilastokeskus

39 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös kuljetusjärjestelmään perinteisen metsäteollisuuden tuotannon väheneminen vähentää vientiä ja kuljetustarvetta, mikä heijastuu päätieverkon, rataverkon ja satamien kehittämistarpeisiin kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen lli erikoistuminen i i voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita metallisuusteollisuuteen erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia yksittäisten yritysten viennistä jatuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin korkean jalostusasteen tuotteiden kuljetusten kysyntä vähenee maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset

40 Rautatiekuljetukset rautatiekuljetukset palvelevat Suomessa erityisesti metsä, metalli ja kemianteollisuuden kuljetustarpeita perusteollisuuden kuljettajan rooli: rautateiden osuus kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta onnoin noin neljännes asiakkaita on määrällisesti melko vähän ja suurimpien kuljetusasiakkaiden osuus kuljetetusta tavaramäärästä on huomattava Suomen rautatiekuljetukset kytkeytyvät usein kansainvälisiin kuljetusketjuihin joko itärajan ylittävässä tai satamiin liittyvässä liikenteessä asiakkaiden, satamien ja rajanylityspaikkojen sijainti määrittävät kuljetusten lähtö ja määräpaikat ja tavaravirrat Suomessa rautatiekuljetuksiin liittyy melko harvoin liityntäkuljetus autolla poikkeuksena tästä ovat raaka puukuljetukset

41 Satamien erikoistuminen satamaverkon aluerakenteelliset auea e vaikutukset satamien erikoistuminen tuonnin ja viennin kehitys satamat kuljetuskäytävien k osana transito itä länsi suuntaisten kuljetuskäytävien painottuminen Satamien ulkomaan kuljetukset vuonna 2011 Karttaluonnos

42 Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä alueellisia kehittämisvyöhykkeitä, joista osa ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle tunnusomaista on, että ne tukeutuvat sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin kehittämisvyöhykkeillä pyritään yhdistämään talouden Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä Jyväskylä Äänekoski 8. Iisalmi Kuopio Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT vyöhyke) 11. Etelä Karjalan laatukäytävä 12. E18 vyöhyke kasvu ja tasapainoinen aluekehitys aue e tysohjaamalla a akehitystä 3 vyöhykemäisesti kasvukeskusten välille tai kasvukeskuksien lähialueelle vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita liikenneinfrastruktuuriin perustuvia akseleita, alueiden välistä taloudellista kehitystä suuntaavia talousakseleita ja yhdyskuntarakennetta suuntaavia urbanisaatioakseleita 6 7 käytävillä viitataan useimmiten fyysisiin verkostoihin ja vyöhykkeellä laajemmin fyysis toiminnallisiin verkostoihin maan rajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi 10 9 Perämerenkaari, E18 vyöhyke ja Helsinki Hämeenlinna Tallinna vyöhyke jäämeren ja Barentsin käytävien luonne on ensisijaisesti logistinen ja liittyy arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen arktisella alueella Moilanen 2012, Jauhiainen et al. 2007, VASAB 2010, Pouru

43 1. Tuotannon ja palvelujen muutosten vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 9 % 15 % 27 % 34 % 32 % 34 % 16 % 26 % 5 % 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 8 % 30 % 39 % 20 % 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 14 % 23 % 31 % 34 % 32 % 27 % 17 % 12 % 5 % 4 % 6. Elintarviketeollisuuden ik lli kasvu lisää kotimaisen i maataloustuotannon kysyntää 7 % 26 % 32 % 25 % 9 % 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 11 % 36 % 39 % 12 % 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 16 % 39 % 31 % 14 % 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 15 % Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 27 % 38 % 41 % 30 % 23 % 15 % 9 % 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 8 % 34 % 25 % 25 % 7 % 12. Palvelujen jatoimintojen paikkasidonnaisuusvähenee 9 % 29 % 28 % 28 % 5 % 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 14 % 32 % 37 % 13 % 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 17 % 34 % 31 % 15 % 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 12 % 33 % 31 % 20 % 4 % 18 % 43 % 28 % 8 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot