Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus."

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Väestörakenne Muutto liike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Tuotantorakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala Ari Hynynen, Annuska Rantanen Antti Rehunen, Heikki Eskelinen, Ossi Ahonen, Timo Hirvonen, Riina Antikainen, Matti Fritsch Leena Kopperoinen Petri Tapio

2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa

3 Megatrendit Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alueellinen merkitys ja ilmastopolitiikan toimien kohdentuminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueelliset vaikutukset. Energian saatavuus Hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaomavaraisuusmahdollisuuksien vaikutukset eri alueilla. Globaali talouskehitys Suomen ja sen eri alueiden asema ja yhteydet globaaleilla markkinoilla. Erilaisten taloudellisten toimintojen (raaka ainetuotanto, teollisuustuotanto, palvelut, tietointensiiviset alat, design, matkailu, koulutus) tulevaisuuden menestymismahdollisuudet työn tuottavuuden, työpaikkojen, kysynnän ja logistiikan näkökulmista. Tekninen kehitys Teknisen kehityksen vaikutus, esimerkiksi digitalisoitumisen tuottamat uusia toimintamallit, uudentyyppinen työpaikkakehitys ja alueiden attraktiivisuus tietointensiivisten toimialojen näkökulmasta. Älykkäiden liikennejärjestelmien kehitys.

4 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat t 4

5 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntia Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana. Mt Metropolialueen lil asema kansainvälisenä äkeskuksena k k korostuu. Kasvavat palvelutoimialat painottuvat suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukeskusten merkitys korostuu. Monet kuntakeskukset ja seutukaupungit joutuvat hakemaan uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksen vietyä työpaikkoja. Seutujen väliset erot huoltosuhteessa kasvavat voimakkaasti työikäisten keskittyessä kaupunkiseuduille. e Ikääntyneiden osuuden kasvu lisää hoivapalveluiden tarvetta,mutta eläkeikäisten toimivat myös aktiivisesti ja tuottavat palveluja esim. järjestöissä Asumistarpeet ja asumisen muodot muuttuvat ikärakenteen muutosten, kaupungistumisen ja kakkosasumisen myötä Elinympäristön laadun ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa

6 Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuuskorostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa

7 Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotkaheijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 7

8 Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI Ä KAIKKI PALVELU ALUEET ASIOINTI VAIN ERIKOIS KAUPPA

9 Seutujen välistä muuttovoittoa vain muutamilla seuduilla, maahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä laajalti Seutujen välinen muutto vie väestöä monilta alueilta luonnollista väestön vähenemistä enemmän Nuorten ikäluokkien muutto tuo kasvuseuduille luonnollista väestönkasvua Nettomaahanmuutto on positiivistalähes joka seudulla LUONNOLLINEN SEUTUJEN VÄLINEN VÄESTÖN KOKONAIS NETTO miten MUUTOS yhdyskunnat ja alueet VÄESTÖNMUUTOS kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa MUUTTOLIIKE keskenään, MAAHANMUUTTO ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä.

10 Opiskelijoiden ja työelämään tulevien muuttoliike ratkaisevaa ki väestörakenteen muutoksessa Nuoret ikäluokat suuntaavat kasvukeskuksiin. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 30 vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat muuttavat osin myös suurimmista keskuksista pienemmille seuduille. Eri ikäluokkien nettomuutto seutukuntien välillä

11 Maan sisäinen muuttoliike on yhä enemmän kaupunkien välistä Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina ja

12 Nuorten ikäluokkien koko kasvaa vain muutamilla kaupunkiseuduilla p Maahanmuuton suuruus ja rakenne vaikuttaa merkittävästi tulevaan kehitykseen v v v.

13 Vuonna 2040 erityisesti yli 75 vuotiaiden määrä on nykyistä suurempi p Ikääntyneiden suurin määrällinen kasvu kaupungeissa, suhteellinen kasvu pienissä seutukunnissa v v. 75 v.

14 Kaupunki ja maaseutualueet kehittyvät eri suuntiin Alueen tunnistaminen kehittämisen lähtökohtana

15 Kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään 3. Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7 % 6 % 3 % 7 % 3 % 14 % 14 % 15 % 11 % 9 % 26 % 19 % 19 % 18 % 31 % 32 % 32 % 28 % 29 % 24 % 27 % 34 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 10 % 22 % 32 % 27 % 8 % 27 % 48 % 44 % 39 % 41 % 39 % 44 % 39 % 35 % 36 % 36 % 36 % 36 % 34 % 41 % 35 % 27 % 24 % 30 % 32 % 33 % 15 % 25 % 24 % 18 % 25 % 16 % 23 % 22 % 24 % 24 % 12 % 11 % 9 % 7 % 4 % 4 % 6 % 6 % 9 % 3 % 7 % 7 % 3 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

16 Ennakkokyselyn tuloksia kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suur vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen 5,3 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5,1 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 5,0 5. Kaupunkiseutujentyössäkäynti työssäkäynti jaasiointialueet asiointialueet laajenevat 4,8 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 4,8 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 4,7 3. Kasvavat ttoimialat i tja erikoistuneet i t julkiset palvelut l thk hakeutuvat t 4,6 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat 4,3 5. Asumistarpeet erilaistuvat 4,2 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu i t 4,1 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 4,1 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 4,0 8. Monipaikkainen ikk i asuminen yleistyy 39 3,9 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 3,9 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 3,9 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 38 3,8 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi

17 Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 17

18 Luonnon, luonnonvarojen ja energian merkitys kasvaa Biomassan ja kaivannaisten hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu. Resurssitehokkuus luonnonvarojen hyödyntämisessä voi tuoda uusia taloudellisia avauksia ja antaa kilpailuetua muihin maihin Energianhinnan nousu ja hiilipäästöjenverottaminen vaikuttaa asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen sekä tuotantotoimintaan. Energian tuotannon ja jakelun verkot muutetaan osin avoimiksi Luonnonvarojen käyttöön liittyy suuria kuljetusmääriä. o o Vaihtelevat kuljetustarpeet eri osissa valtakunnallista liikenneverkkoa Alemman tieverkon merkitys hajautetussa tuotannossa ja raaka aineiden kokoamisessa Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin

19 Biomassavarojen käyttö Biomassan arvo nousee ja sen merkitys resurssina kasvaa erityisesti metsävaltaisilla alueilla Biomassaa kasvaa Suomessa runsaasti asukasta kohti Biomassan hyödyntäminen ja jalostus sijoittuvat resurssien saatavuuden ja osaamisen mukaan Suoalueiden merkitys turvetuotannossa alueellisesti merkittävää, mutta vähenemässä ä ä Puustolla arvolla myös ilmastonmuutoksen hillinnässä

20 Ekosysteemipalvelut hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut > luonnon tuottamat aineelliset ja aineettomat palvelut Yhdyskuntien toiminnan ja monien elinkeinojen perusta Lisääntyviä tarpeita esim. vesien laadun ja virtaamien hallinnalle Merkitys esimerkiksi matkailussa ja virkistyksessä kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja niiden tarjoamiin säätelypalveluihin Monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisempiä

21 Säästävillä ratkaisuilla luonnonvarojen kestävään käyttöön siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuviin energiajärjestelmiin, uusiutumattomien resurssien käytön vähentäminen ja korvaaminen kestävällä tavalla tuotetuilla uusiutuvilla resursseilla, energian, raaka aineiden ja muiden luonnonvarojen tehokas ja säästeliäs käyttö eli resurssitehokkuus, jätteiden synnyn vähentäminen ja kierrätys ja suljetut ainekierrot, puhtaat teknologiat ja vihreät liiketoimintamallit (esim. palveluistuminen ja aineeton arvonluonti) digitaaliset palvelut, digitaalinen arvonluonti, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset eri tasoilla ja toimijoiden kesken. Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013

22 Vihreän talouden alueellinen kehitys Materiaalin paikallinen käyttö ja jalostaminen Paikalliset yritysverkostot vahvuutena Palvelujen kehittäminen Teolliset symbioosit jl jalostustoiminnan i alueilla Tehokas kuljetusjärjestelmä ja kuljetustarpeen minimointi Teknologiset innovaatiot korkean osaamisen keskittymissä Kuva: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013

23 Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Biotalouden merkitys kasvaa 19 % 33 % 28 % 17 % 1 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 8 % 24 % 32 % 28 % 7 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 14 % 41 % 27 % 16 % 1 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 5 % 36 % 39 % 17 % 2 % Energian hinta nousee 28 % 45 % 21 % 6 % 1 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 5 % 18 % 38 % 28 % 8 % 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä iki k äja matkailussa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 10 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa alaala 3 % 12 % vähenee 9 % 32 % 23 % 39 % 31 % 39 % 35 % 22 % 19 % 12 % 3 % 6 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 4 % 6 % 24 % 43 % 18 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja % 39 % 25 % 11 % 3 % elinkeinoelämän l toimintaedellytyksiin dll painottaen vähähiilistä hhl erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

24 Ennakkokyselyn tuloksia luonnonympäristön ja luonnon varojen merkityksen kasvun vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Biotalouden merkitys kasvaa 5. Energian hinta nousee 51 5,1 5,0 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 47 4,7 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 7. Luontoarvojen merkityslisääntyymm mm. virkistyksessäja 44 4,4 matkailussa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja 4,3 monipuolistuu 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 43 4,3 4,4 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3,3 35 3,5 4,3 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 2,6 Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Pohjois Suomi

25 Tuotanto ja palvelut muutostilassa 25

26 Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon t siirtyminen i halvemman hl palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja i ja yrityksiä, iä myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan kt iikk ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008

27 Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)

28 Yritysten henkilöstön keskittyneisyys ja muutos seutukunnittain eri toimialoilla Kasvanut Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus Metallimalmien louhinta Erikoistunut rakennustoiminta Metsätalous ja puunkorjuu Maa ja vesirakentaminen Vähittäiskauppa Terveyspalvelut Kiinteistöalan toiminta Ravitsemustoiminta Talonrakentaminen Sosiaalialan avopalvelut Urheilu ja virkistyspalvelut Mainostoiminta Ohjelmistoala Kulttuuri ja viihdetoiminta Tutkimus ja kehittäminen Työllistämistoiminta Toimialojen henkilöstömäärän kehitys Maaliikenne Elintarvikkeiden valmistus Mji Majoitus Yhdyskuntatekninen huolto Moottoriajoneuvokauppa Kemikaalien valmistus Sähkölaitteiden valmistus Rahoitus ja vakuutuspalvelut Kustannustoiminta Tukkukauppa Televisio ja radioala Vesi ja ilmaliikenne Supistunut Kumi ja muovituotteiden tt id valmistus Paperituotteiden valmistus Mineraalituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Huonekalujen valmistus Vaatteiden valmistus Painoala Posti ja kuriiritoiminta Tekstiilien valmistus Metallien jalostus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elektronisten tuotteiden valmistus Televiestintä Koulutus Hajautunut Keskittynyt Toimialojen jakautuminen seutukuntiin

29 Tuotantorakenne muutostilassa palvelusektorin merkityksen ja roolin kasvu merkittävinä taustamuuttujina globaalistuminen ja Euroopan talouskehitys tuotantorakenteen muutokset Suomen tuotantorakenteen tarve erikoistua, nousevia aloja mm. biotalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen Elinkeinojen Suomi Keskittymät Matkailun ja palvelut ja aineeton tuotanto Matkailu luonnonvarojen Suomi Paperi Metalli Kone Kemia Elektroniikka Kaivos Ruoka Suomi Metsien ja puun Suomi Alueellisten työmarkkinoiden muutos, TEM 1/2012 Monipuolisten elinkeinojen Suomi Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

30 Metsä ja metalliteollisuuden alueellinen keskittyminen Arvonlisäys O Puu ja paperiteollisuuden osuus seutukunnan arvonlisäyksestä 0% <1% (2010) 2% t ölli tä tö i t <1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 22% 23% 40 % Osuus työllisestä työvoimasta Metsäteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10%... 14% 15% 25% Metalliteollisuus Osuus työllisestä työvoimasta Metalliteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 19% 20% 40 % Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Osuus työllisestä työvoimasta Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta <1% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 10% Tilastokeskus

31 Kaivosteollisuus Suomessa

32 Metsä- ja metalliteollisuuden vienti- ja tuontikuljetusvirtojatik t i t j

33 ICT sektorin rakennemuutos Ohjelmistoalan kasvavia osa alueita Internet palvelut l Älypuhelinohjelmistot Mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut Tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta alustat Paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen Puheen ja kuvan käsittely sekä kieliteknologia Avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa Varmenne ja tietoturvapalvelut Järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö Toiminnan ja prosessinohjausjärjestelmät Management ja laatujärjestelmät Projektinhallintajärjestelmät Ohjelmistojen isännöinti ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit Yhtenäinen tunnisteteknologia IP tietoliikenteen yhdentävä vaikutus Ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu Sähköinen asiointi Käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen Verkko oppimisympäristöt p Viihde ja vapaa ajan palvelut Ohjelmistoala, toimialaraportti, TEM 2012

34 Äkilliset rakennemuutokset tuotannon ja palvelujen muutosten nopeus on kasvanut ja ennakoitavuus heikentynyt toimintaympäristö on muodostunut sellaiseksi, että tuotanto ja palveluyksiköiden sijaintia koskevia päätöksiä tehdään nopeasti julkisen sektorin ohjausmahdollisuudet toimintojen sijoittumiseen vähenevät nopeat rakenteelliset muutokset toimiala ja työpaikkarakenteessa uhkaavat erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten alueiden ja pienten kaupunkiseutujen työllisyyskehitystä varuskuntien lakkautukset ja suurten teollisuustoimipaikkojen sulkemiset luovat vajaakäytössä olevaa rakennuskanta teollisuuden rakennemuutokset muuttavat kuljetuskysyntää ja voivat heijastua liikenneinfrastruktuurin i k i vajaakäyttönä ä erityisesti rataverkon ja satamien kysyntä voi alueellisesti vähentyä huomattavasti Suurin työllistäjä seutukunnassa Teollisuus Maa, metsä ja kalatalous Terveys ja sosiaalipalvelut Äkillisen rakennemuutoksen alueet sekä niiden suurimmat työllistäjät (Hytönen et al. 2011).

35 Elinkeinorakenne - alueellisia linjauksia Maakuntaohjelmista nostettuja elinkeinorakenteellisia painopisteitä 01 UUSIMAA 02 VARSINAIS SUOMI 04 SATAKUNTA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 PÄIJÄT HÄME Palvelu ja matkailualat Energia ja ympäristöteknologia Kulttuuriala ja luovan talouden Meriklusteri (sis. telakka) Matkailu Maatalous, kalatalous ja Prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote, kemia) ja koneenrakennus Tuote ja palvelukehitys Well being Biotalous Koneenrakennus Bio ja hyvinvointiala, palvelut ICT ja innovaatioverstaat Hyvinvointi ja terveysala Energia ja ympäristöteknologia ICT liiketoiminta kehittämistoiminta elintarviketuotanto Energiaosaaminen ja Älykkäät koneet Kulttuuri ja elämystalous Kierrätysliiketoiminta ja tuotanto Uudet osaamisalat ja kasvualat Palvelu ja sosiaalialat teknologia Elintarvike Maaseudun yritystoiminta ja Elintarviketuotanto Ympäristö ja energiateknologia e ga e ooga lähienergia Puun ja ruuan tuotanto Digitaaliset sisällöt e ga Tietotekniikka Luovat alat Asuminen Tuetaan erikoistumista Luovat alat (muotoilu) Meriklusteri piensarjatuotantoon Hyvinvointi ja elämyspalvelut 08 KYMENLAAKSO 09 ETELÄ KARJALA 10 ETELÄ SAVO 11 POHJOIS SAVO 12 POHJOIS KARJALA Uudistuva metsäklusteri Teknologia (metsä, kemia, energia, metalli) Puhdas energia ja ympäristöteknologia, logistiikka ja meritutkimus ICT, digitaalinen liiketoiminta Palvelualat (sis. matkailu) Venäjä yhteistyö Uudistuva metsäklusteri Matkailu ja palvelut Ympäristö ja erotustekniikka Uusiutuva energia ICT, sähkö ja tietotekniikka Maaseutuelinkeinot Venäjä yhteistyö Alkutuotanto Teknologia ja puutuoteteollisuus Metsä ja maatalouselinkeinot Matkailu ja kulttuuri Venäjä yhteistyö Metsäklusterista energia ja biomateriaaliklusteriksi Teknologiateollisuus Lääkeklusteri Alueellinen erikoistuminen: maitotalous, akkuteknologia, matkailu Palveluyrittäjyys 13 KESKI SUOMI 14 ETELÄ POHJANMAA 15 POHJANMAA 16 KESKI POHJANMAA Uudistuva koneteollisuus Bioenergia Asumisklusteri Uusiutuva metsätalous Matkailu Maidontuotanto Hyvinvointiala Luovat alat ja kulttuuri Elintarvikeklusteri Metalli ja teknologiateollisuus Rakentaminen ja asumisen osaaminen Palvelu ja elämystalous 17 POHJOIS POHJANMAA 18 KAINUU 19 LAPPI Maaseutuelinkeinot Energia, luonnonvara ja ympäristöalat Metalli ja puualat sekä prosessiteollisuus ICT ja uusi teknologia Matkailu ICT ja elektroniikka (mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät, metalli) Matkailu (vapaa aika, kulttuuri, elämys, y, kokous) Luonnonvarat (metsä, lähiruoka, kaivannaiset, energia) Maaseutuelinkeinot Energia ala (sis. bioenergia ja tuulivoima) Metalliala ICT (sis. digitaaliset sisällöt) Metsä ja puuala (sis. talonrakennus ja puuenergia) Meriklusteri Elintarvikeala Palvelut ja hyvinvointi Korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus Elämysklusteri Kylmä ja talviteknologia Luonnontuotteet ja elintarvikkeet Luovat alat Maaseutuelinkeinot (maatalous, elintarvike, turkis, hevoset ja kala) Luonnonvara ala, kaivostoiminta ja jl jalostus, uusiutuva metsäteollisuus Kemian, metalli ja konepajateollisuus sekä puutuoteja veneteollisuus ICT ja nanoteknologia Metsä ja puu (perinteinen ja uusi) Muovi ja metalli Kivi ja mineraalit Elintarviketuotanto Potentiaalia: ICT, kulttuuri ja hyvinvointi, matkailu Venäjä yhteistyö

36 Alueellinen erikoistuminen ja osaamispääoma yritystukia ohjataan tulevaisuudessa yhä selvemmin strategisille kasvualoille alueellisten lli osaamiskeskittymien ik kitt i merkitys on kasvualojen kehityksessä huomattava muutokset alueellisissa lli i osaamiskeskittymissä muuttavat kuljetuskysyntää ja liikenneinfrastruktuurin i kt i käyttöön Tekesin tutkimus ja yritysrahoitus alueen BKT:sta 2011 ja osaamiskeskusohjelman mukaiset osaamiskeskukset klustereineen. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

37 Alueellinen erikoistuminen ja vahvuusalueet Alueiden tyypittely koheesio ja kilpailukykyohjelman mukaan (KOKO 2010) Metropolialue l Pääkaupunkiseutu Länsi Uusimaa KUUMA seutu Hyvinkään Riihimäen talousalue Itä Uusimaa (KOKO 2010) Monipuoliset yliopistoseudut Turun seutu Tampereen seutu Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Vaasan seutu Kuopion alue Joensuun seutu & Keski Karjala Oulun seutu Itä ja Pohjois Suomen maaseutualueet Kaustisen seutu Pielisen Karjala Ylivieskan seutu Nivala Haapajärven & Haapaveden Siikalatvan seutu (NHS) Oulunkaari Koillis Suomi & Itä Lappi Tunturi Lappi & Torniolaakso Pohjois Lappi Maakuntaveturit Hämeenlinnan seutu Lahden alue Kotkan Haminan seutu Kouvolan seutu Lappeenranta Imatra seutu Rauman seutu Porin seutu Mikkelin seutu Seinäjoen seutu Kokkolan seutu Kainuun alue Rovaniemen seutu Etelä ja Länsi Suomen maaseutualueet Turunmaa Vakka Suomi Loimaan seutukunta Pohjois Satakunta Lounais Pirkanmaa Luoteis Pirkanmaa Ylä Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois Pirkanmaa Keski Suomen maaseutualueet t Suupohjan rannikkoseutu Kauhajoen seutu/suupohja Etelä Pohjanmaan järvialue Erikoistuneet teolliset seudut Salon seutu Etelä Pirkanmaa Varkauden Pieksämäen seutu Pietarsaaren seutu Raahen seutu Kemi Tornion alue Pienet aluekeskukset Forssan seutu Savonlinnan seutu Ylä Savo

38 Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu yritysrakenne on muuttumassa pk ja mikroyritysten verkostoja suosivaksi yrityskenttä y on yhä heterogeenisempi pienten yritysten määrän kasvu edellyttää yritysten verkostoitumista ja strategista yhteistyötä myös yritysverkostojen välillä yritysverkostotovat ovat tärkeä menestystekijä suomalaiselle teollisuudelle ja palvelutuotannolle pienyritysten syntyminen tietointensiivisille aloille tuottaa uusia työpaikkojen myös kasvukeskusten ulkopuolelle 2011 pienyritysten kuljetustarpeet ovat hajaantuneet ja yritysverkostot t t edellyttävät ät 2005 toimivia kuljetusjärjestelmiä 2004 logistiikkapalvelujen kehitys mahdollistaa ohuiden 2001 tavaravirtojen yhdistämisen henkilöä tai vähemmän henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1000 henkilöä tai enemmän Tilastokeskus

39 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös kuljetusjärjestelmään perinteisen metsäteollisuuden tuotannon väheneminen vähentää vientiä ja kuljetustarvetta, mikä heijastuu päätieverkon, rataverkon ja satamien kehittämistarpeisiin kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen lli erikoistuminen i i voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita metallisuusteollisuuteen erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia yksittäisten yritysten viennistä jatuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin korkean jalostusasteen tuotteiden kuljetusten kysyntä vähenee maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset

40 Rautatiekuljetukset rautatiekuljetukset palvelevat Suomessa erityisesti metsä, metalli ja kemianteollisuuden kuljetustarpeita perusteollisuuden kuljettajan rooli: rautateiden osuus kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta onnoin noin neljännes asiakkaita on määrällisesti melko vähän ja suurimpien kuljetusasiakkaiden osuus kuljetetusta tavaramäärästä on huomattava Suomen rautatiekuljetukset kytkeytyvät usein kansainvälisiin kuljetusketjuihin joko itärajan ylittävässä tai satamiin liittyvässä liikenteessä asiakkaiden, satamien ja rajanylityspaikkojen sijainti määrittävät kuljetusten lähtö ja määräpaikat ja tavaravirrat Suomessa rautatiekuljetuksiin liittyy melko harvoin liityntäkuljetus autolla poikkeuksena tästä ovat raaka puukuljetukset

41 Satamien erikoistuminen satamaverkon aluerakenteelliset auea e vaikutukset satamien erikoistuminen tuonnin ja viennin kehitys satamat kuljetuskäytävien k osana transito itä länsi suuntaisten kuljetuskäytävien painottuminen Satamien ulkomaan kuljetukset vuonna 2011 Karttaluonnos

42 Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä alueellisia kehittämisvyöhykkeitä, joista osa ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle tunnusomaista on, että ne tukeutuvat sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin kehittämisvyöhykkeillä pyritään yhdistämään talouden Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä Jyväskylä Äänekoski 8. Iisalmi Kuopio Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT vyöhyke) 11. Etelä Karjalan laatukäytävä 12. E18 vyöhyke kasvu ja tasapainoinen aluekehitys aue e tysohjaamalla a akehitystä 3 vyöhykemäisesti kasvukeskusten välille tai kasvukeskuksien lähialueelle vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita liikenneinfrastruktuuriin perustuvia akseleita, alueiden välistä taloudellista kehitystä suuntaavia talousakseleita ja yhdyskuntarakennetta suuntaavia urbanisaatioakseleita 6 7 käytävillä viitataan useimmiten fyysisiin verkostoihin ja vyöhykkeellä laajemmin fyysis toiminnallisiin verkostoihin maan rajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi 10 9 Perämerenkaari, E18 vyöhyke ja Helsinki Hämeenlinna Tallinna vyöhyke jäämeren ja Barentsin käytävien luonne on ensisijaisesti logistinen ja liittyy arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen arktisella alueella Moilanen 2012, Jauhiainen et al. 2007, VASAB 2010, Pouru

43 1. Tuotannon ja palvelujen muutosten vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 9 % 15 % 27 % 34 % 32 % 34 % 16 % 26 % 5 % 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 8 % 30 % 39 % 20 % 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 14 % 23 % 31 % 34 % 32 % 27 % 17 % 12 % 5 % 4 % 6. Elintarviketeollisuuden ik lli kasvu lisää kotimaisen i maataloustuotannon kysyntää 7 % 26 % 32 % 25 % 9 % 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 11 % 36 % 39 % 12 % 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 16 % 39 % 31 % 14 % 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 15 % Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 27 % 38 % 41 % 30 % 23 % 15 % 9 % 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 8 % 34 % 25 % 25 % 7 % 12. Palvelujen jatoimintojen paikkasidonnaisuusvähenee 9 % 29 % 28 % 28 % 5 % 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 14 % 32 % 37 % 13 % 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 17 % 34 % 31 % 15 % 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 12 % 33 % 31 % 20 % 4 % 18 % 43 % 28 % 8 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 2.10.2014 infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja

Lisätiedot

Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050

Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto / Sito Oy Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot