Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050"

Transkriptio

1 Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto / Sito Oy

2 Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä hahmotella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän suuntaa ja ratkaisuja, joilla edistetään Suomen kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä edesauttaa eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta vaikuttaa kansainvälisesti tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita Perustuu valtioneuvoston toimeksiantoon (alueiden kehittämisen tavoitepäätös ja liikennepoliittinen selonteko) Ministeriöt (YM, LVM, TEM ja MMM) laativat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Konsultteina TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus VERNE ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE, Suomen ympäristökeskus, ISY:n Karjalan tutkimuslaitos ja TY:n tulevaisuuden tutkimuskeskus

3 Aiempia kehityskuvia, mm. YM:n puheenvuoro (2006) 3

4

5 Kehityskuvan suuntaviivat Elinkeinorakenne uusiutuu ja Suomen kilpailukyky vahvistuu Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueille Kohti vähähiilistä sekä energiaja resurssitehokasta yhteiskuntaa Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne Väestön hyvinvointi ja elinolot paranevat Kehittyvät liikennepalvelut ja mahdollistava infrastruktuuri

6 Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueilleen

7 Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu prosentteina. (Pohjola 2012)

8 Itämeren alueen merkitys kotimarkkina alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna Helsinki yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö Suomen tärkeimmät kauppakumppanit merkittävä talousalue painopisteen kasvu EU:n sisällä EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region background and analysis; 2010

9 Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa Kolme merkittävää aluerakenteen suuntaa Itämeren talousalue Venäjä Barentsin alue

10 Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa globaali verkottuminen kasvaa biotalous ja teknologinen osaaminen keihäänkärkinä mahdollistava näkökulma Pietarin kasvusuunta Tallinnan ja metropolialueen kaksoiskaupunkikehitys varautuminen Barentsin alueen merkityksen kasvuun Ruotsin ja Venäjän poikittaisyhteydet Itämeren alueen voimistuva kotimarkkinakehitys pohjoisen alueen yhteisten työmarkkinoiden vahvistuminen Ruotsi Skandinavia Pohjois Norja Pohjois Ruotsi Itämeren alueen kasvava yhteistyö Viro Arktis Baltia Barents Luoteis Venäjä Venäjä Barentsin alueen kasvu Aasia Eurooppa

11 Monikeskuksinen aluerakenne

12 Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuus korostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa

13 Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon siirtyminen halvemman palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset koskevat paitsi tiettyjä toimialoja ja yrityksiä, myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen muuttavat tuotantorakennetta ja kulutusta. Digitalisaatio, tietointensiiviset sovellukset ja teollinen internet muuttavat tuotantorakennetta ja nopeuttavat globaalisaatiota vähentämällä toimintojen paikkasidonnaisuutta. Biotaloudesta on tullut kantava tuotannollisen toiminnan veturi. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat pysyvästi muuttaneet tuotannon ja kulutuksen muotoja. Tietojen lähde vuosille : Alatalo ja Tuomaala 2008

14 Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitys Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu useille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi asutusrakenteeseen ja korostaa suurimpien kaupunkien asemaa. Helsingin metropolialue kasvaa, ja muuttuu monikeskuksisemmaksi ja kytkeytyy muihin Etelä Suomen kaupunkeihin. Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään. Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Uudisrakentaminen painottuu kasvuseuduille, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Rakennuskannan vajaakäyttö uhkaa lähinnä reuna alueita. Vetovoimaiset elinympäristöt kasvattavat merkitystään. Urbaani elämäntapa vahvistuu suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurten kaupunkien vetovoima perustuu laadukkaaseen infrastruktuuriin ja luonnonläheisyyteen. Monipaikkainen asuminen säilyy merkittävänä ilmiönä, mutta muuttuu osin urbaanimmaksi.

15 Esimerkkejä alueiden vahvuuksista elinkeinorakenteen kehittämisen lähtökohtana alueiden vahvuudet vahvuudet perustuvat mm. nykyiseen elinkeinorakenteeseen sijaintiin luonnonvaroihin osaamispääomaan ja koulutusrakenteeseen paikallisidentiteettiin palvelurakenteeseen liikennejärjestelmään paikallisiin olosuhteisiin Kartan esimerkit on koottu maakuntaohjelmista ja ALLI:n aluefoorumien kyselyaineistoista. Arktinen yhteistyö Matkailu Kaivostoiminta Luontoympäristön hyödyntäminen Rajayhteistyö Perusteollisuus Luonnonvarat Arktinen tutkimus Teknologiateollisuus Energiasektori Maatalouselinkeinot Cleantech Energia- ja bioklusteri Elintarvikeklusteri Matkailu Metsät ja mineraalit Elintarvikeklusteri Terveyssektori Biotalous Pk-yritysverkosto Metsäklusteri Digiteknologia Bioteknologia Järvi- ja metsäekosysteemit Uudistuva Terveysteknologia Vapaa-ajan asuminen teknologia Älykkäät koneet Teräsrakentaminen Matkailu Energia Maatalous Ympäristöosaaminen Muotoilu Bioteknologia Pietarin yhteydet Meriklusteri Matkailu Saaristoluonto Cleantech Biotalous Metropolikehitys Kansainvälinen linkki Venäjä-osaaminen

16 Elinkeinorakenne kehityskuvan painotukset tuotanto ja palvelurakenteen muutokset biotalouden monialainen kasvu luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen ja vahva tietoverkkokehitys palveluviennin merkityksen kasvu kokoonpano ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu kestävän kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk ja pienyritysten määrän kasvu yritysverkostot ja alueelliset osaamiskeskittymät alueellinen osaamispääoma ja vahvuudet maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot uusiutuva maa ja metsätalous maaseudun palveluelinkeinot hajautettu uusiutuvan energian tuotanto Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä Metalliteollisuuden ja koneenrakennuksen keskittymä Kaivostoiminta Monien elinkeinojen maaseutu Luonnonvaramaaseutu Laaja matkailualue

17 Luonnonvarat voimavarana uusiutuvien luonnonvarojen kasvava käyttö lisäävät Suomen luonnonvaroihin kohdistuvaa kysyntää jotta luonnonvaratalous voisi tuoda uutta elinvoimaa, alueiden täytyy hyödyntää paikallisia resursseja, erikoistua niiden jalostamiseen sekä luoda verkostoitunutta rakennetta kiertotalouden merkitys kasvaa ja painopiste siirtyy yhä enemmän neitseellisistä raaka aineista kierrätysmateriaaleihin

18 Ekosysteemipalvelujen toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmia erityyppisillä alueilla Tiiviit kaupunkialueet Hulevesien hallinta, lähivirkistys, viheryhteydet Kaupunkien lievealueet / viherkehät Virkistyskäyttö, lähiruoka, viheryhteydet, vapaa ajan asutus Lounaiset viljelymaat Kasvintuotannon edellytykset, yhtenäiset peltoalueet, maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuus, vesistökuormitus Pohjanmaan lakeudet ja jokiseudut Kasvintuotannon edellytykset, vesistökuormitus, turvemaiden hiilivarastot, perinnebiotoopit Järvi Suomen vaihteleva metsämaisema Puun ja kasvintuotannon edellytykset, monimuotoisuuden turvaaminen Suurten järvien alueet Vetovoimaisuus vapaa ajan asumisessa ja luontomatkailussa, luonnonsuojelu Suomenselän alue Yhtenäiset luontoalueet, puuntuotannon edellytykset Vaara Suomi Puuntuotannon edellytykset, vanhojen metsien ja vesistöjen arvot, vetovoimaisuus luontomatkailussa Pohjois Pohjanmaan suolakeudet Ojittamattomien soiden luontoarvot ja hiilivarastot, turvetuotanto Metsä Lappi Puuntuotannon edellytykset, porolaitumet, luontomatkailu, kestävä kaivostoiminta Tunturialue Porolaitumet, vetovoimaisuus luontomatkailussa Rannikkoalueet ja saaristo Veden laatu, vesistökuormitus, vesiekosysteemien monimuotoisuus, vesiviljely

19 Kehittyvät liikennepalvelut ja mahdollistava infrastruktuuri

20 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään Kotimaan tiekuljetukset biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen erikoistuminen voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä ja tuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin monipuolistuvan biotalouden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa

21 Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat poikittaiset yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle erikoistuva satamaverkko alemman tieverkon kehittämistarpeet tuotantokeskittymä ulkomaanyhteys meritse

22 Henkilöliikenteen toimintaympäristö muuttuu ostosmatkojen kasvava määrä vapaa ajan matkustuksen ja matkailun kasvu uudet liikennepolttoaineet ja tekniikat digitalisaation vaikutus henkilöliikennepalvelujen kehityksessä uudet kutsuohjatut palvelut robotisaatio ja automatisaatio tietoliikenteen kyky korvata fyysistä liikkumista kasvaa rajat ylittävien työssäkäyntialueiden merkitys kasvaa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien merkitys kasvaa

23 Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet yhteydet metropolialueelle suurimpien ja keskisuurten kaupunkiseutujen väliset yhteydet suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja suurimmista keskuksista taloudellinen yhteistyö lisää rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois Suomessa kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa lisääntyvä matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän yhteydet korostuvat myös Itä ja Pohjois Suomessa kehityskäytävien vahvistuminen Tallinna Helsinki Hämeenlinna Tampere Seinäjoki Vaasa Perämeren kaari E18 korridori

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 2.10.2014 infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa Anne Herneoja

Liikenne kohti tulevaa Anne Herneoja Liikenne kohti tulevaa Anne Herneoja 18.3.2015 Liikenne kohti tulevaa Nykytilanne Näistä asioista tarvitaan vuoropuhelua ja vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia seuraavalle hallituskaudelle: Liikenneverkko

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 UUSIUTUMISKYKYINEN JA MAHDOLLISTAVA SUOMI 2050 Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne-

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 20c

KUUMA-johtokunta Liite 20c KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet

Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet Kokonaismaakuntakaavan lähtökohdat Aiemmin vahvistetut maakuntakaavat Maakuntakaavan toteutumisen seurantaraportti Maakuntakaavan ajantasaisuusarviointi

Lisätiedot

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 ESIPUHE Valtioneuvosto antoi ministeriöille tehtäväksi valmistella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Osa 6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö

Osa 6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö ALLI -kar tasto Osa 6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 8 2.1 Tarkasteltavat teemat osatekijöineen

Lisätiedot

Suomen Itämeren alueen strategia

Suomen Itämeren alueen strategia Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x)

Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x) Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x) Dnro 2/15 Ympäristöministeriö kirjaamo@ymparisto.fi timo.turunen@ymparisto.fi PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Kommenttipyyntönne 9.1.2015, YM011:00/2013 LUONNOS 17.2.2015

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tulosten tiivistelmä helmikuu 2017 Satakuntaliitto vastaa

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys. Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen

Lisätiedot