SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi

2 SATAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN VOIMAVARAT JA RAJOITTEET SEKÄ KEHITTÄMIS- POTENTIAALI (Satakunnan osaamisprofiili) Satakuntaliitto vastaa Satakunnan maakuntaohjelman laadinnasta vuosille Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelman perustaksi laaditaan Satakunnan tilannekuva, joka sisältää mm. aluekuvauksen sekä maakunnan osaamisprofiilin ja ympäristöä koskevan kuvauksen. Satakunnan maakuntaohjelmassa esille tuotujen Satakunnan kehittämisen voimavarojen, rajoitteiden sekä potentiaalin sisällöt päivitetään uuden maakuntaohjelman taustaaineistoksi. Toteutettuun kyselyyn koottiin Satakunnan maakuntaohjelmassa tunnistetut kehittämiseen vaikuttavat osaamis- ja rakennetekijät sekä kehittämispotentiaali, joita pyydettiin arvioimaan aluekehittämisen voimavaroina, rajoitteina ja potentiaalina vuosien näkökulmasta.

3 Kysely oli avoinna Vastauksia yhteensä 138 OSAAMISPROFIILI- KYSELY valtio kunta kuntayhtymä maakunnan liitto oppilaitos tutkimuslaitos kehittämisyhtiö yritys yhdistys tai järjestö yksityishenkilö muu (kirjoita alle) 12,9 % 23,5 % 1,5 % 6,8 % 18,9 % 4,5 % 9,8 % 5,3 % 12,1 % 3,8 % % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki ( KA: 4. 8, Hajonta: 2. 89) ( Vastauksia: 132) Muita taustatahoja: yliopisto/korkeakoulu, PoSa, Suomen riistakeskus, kehitysyhtiö, Sotevalmistelutyöryhmän jäsen, luottamushenkilö

4 Ovatko maakuntaohjelmassa esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät VOIMAVARAT myös vuosina Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kasvaa, edelleen panostettava < 0 merkitys vähenee, ei enää ajankohtainen OSAAMISTEKIJÄT Voimavarat Ovatko maakuntaohjelmassa esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät RAJOITTEET myös vuosina Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kehittämisen rajoitteena kasvaa < 0 merkitys vähenee / ei rajoita kehittämistä Lisäksi pyydettiin nostamaan esiin uusia aluekehittämisen kannalta merkittäviä voimavaroja / rajoitteita.

5 Tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab- Kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-, metalli-ja energiaklusteri 1,2 1,3 Vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus Monipuolinen koulutustarjonta Yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin OSAAMISTEKIJÄT Voimavarat Yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta Maaseudun kehittäjien yhteistyö 0,5 Keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan 0,5 Erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa 0,5 Elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) 0,5 Erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella 0,3-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

6 Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys OSAAMISTEKIJÄT Rajoitteet Erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

7 RAKENNETEKIJÄT Voimavarat Teollisuuden vientipainotteisuus Verkostoituminen Euroopassa Monipuolinen teollisuuden toimialarakenne Ylimaakunnallinen yhteistyö Pohjavesivarat Monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö Elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat, liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) Satamat, lentokenttä Alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset Vahvat, toimivat paikallisyhteisöt Kansallispuistot Vaihtoehtoiset asuinympäristöt Toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli - ja konepajateollisuus) on työllistävin 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,3 Varuskunnat 0,1-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

8 Työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla RAKENNETEKIJÄT Rajoitteet Puutteita liikenneyhteyksissä Suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa Ikääntynyt työvoima Alemman tieverkon heikko kunto Työperäinen maahanmuutto vähäistä Vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen 0,2 0,2-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

9 Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne alat, joissa edelleen on aluekehittämistyössä huomioitavaa kehittämispotentiaalia vuosina Lisäksi pyydettiin tuomaan esille näkemyksiä uusista merkittävää kehittämispotentiaalia sisältävistä aloista vuosina ICT-teknologia, robotiikka 69,7 % KEHITTÄMIS- POTENTIAALI cleantech-teollisuus elintarviketuotannon viennin lisääminen elämystalous (ml.matkailuala) 62,1 % 59,8 % 56,1 % oil & gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) 47,0 % Jokin muu, mikä 38,6 % arktinen osaaminen 37,1 % merituulivoima 31,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

10 KEHITTÄMIS- POTENTIAALI Uudet nostot Peliteollisuus ja tapahtumateollisuus Arvometallien kierrätys Akkuteknologia LNG ja biokaasu Logistiset palvelut, logistiikan kehittäminen, koulutustarjonta Porin vajaakäytössä olevat satamat Tutkimus-ja kehittämistoiminta poikkitieteisenä, laaja-alaisena kehittämistyönä Teollisuuden kansainvälistymistä palvelevat innovaatioalustat, TKI-alustat Startup-toiminta, Kasvavat pk-yritykset Yrittäjyyskasvatus ja alkavien yritysten neuvontapalvelut

11 KEHITTÄMIS- POTENTIAALI Uudet nostot Biotalous Biotalous on alueen laaja mahdollisuus, erityisesti ruoka ja vesi -arvoketjut, mutta myös metsä ja energia. Ala tarvitsee myös tehokkaita teollisia prosesseja, automaatiota ja markkinoinnin osaamista. Sinisen kasvun alat Mereen liittyvät alat yhtenä kokonaisuutena ja merellisen alueen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen. Meriteollisuuden uudet mahdollisuudet, meriteknologia Veden monipuolisempi hyödyntäminen voimavarana Luonnon kestävän käytön kehittäminen: kestävä kalastus, luontoarvojen palauttaminen, vesistöjen kunnostus, luontomatkailu sekä T&K toiminta Kalatalous/kalastusmatkailun kehittäminen Hyvinvointiteknologia ja -palvelut Hyvinvointiteknologia ja hyvinvointialan robotiikka Luonnon hyvinvointivaikutuksiin panostaminen (terveys- ja hyvinvointivaikutukset) ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut