Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus."

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Väestörakenne Muutto liike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Tuotantorakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala Ari Hynynen, Annuska Rantanen Antti Rehunen, Heikki Eskelinen, Ossi Ahonen, Timo Hirvonen, Riina Antikainen, Matti Fritsch Leena Kopperoinen Petri Tapio

2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa

3 Megatrendit Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alueellinen merkitys ja ilmastopolitiikan toimien kohdentuminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueelliset vaikutukset. Energian saatavuus Hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaomavaraisuusmahdollisuuksien vaikutukset eri alueilla. Globaali talouskehitys Suomen ja sen eri alueiden asema ja yhteydet globaaleilla markkinoilla. Erilaisten taloudellisten toimintojen (raaka ainetuotanto, teollisuustuotanto, palvelut, tietointensiiviset alat, design, matkailu, koulutus) tulevaisuuden menestymismahdollisuudet työn tuottavuuden, työpaikkojen, kysynnän ja logistiikan näkökulmista. Tekninen kehitys Teknisen kehityksen vaikutus, esimerkiksi digitalisoitumisen tuottamat uusia toimintamallit, uudentyyppinen työpaikkakehitys ja alueiden attraktiivisuus tietointensiivisten toimialojen näkökulmasta. Älykkäiden liikennejärjestelmien kehitys.

4 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat t 4

5 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntia Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana. Mt Metropolialueen lil asema kansainvälisenä äkeskuksena k k korostuu. Kasvavat palvelutoimialat painottuvat suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukeskusten merkitys korostuu. Monet kuntakeskukset ja seutukaupungit joutuvat hakemaan uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksen vietyä työpaikkoja. Seutujen väliset erot huoltosuhteessa kasvavat voimakkaasti työikäisten keskittyessä kaupunkiseuduille. e Ikääntyneiden osuuden kasvu lisää hoivapalveluiden tarvetta,mutta eläkeikäisten toimivat myös aktiivisesti ja tuottavat palveluja esim. järjestöissä Asumistarpeet ja asumisen muodot muuttuvat ikärakenteen muutosten, kaupungistumisen ja kakkosasumisen myötä Elinympäristön laadun ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa

6 Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuuskorostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa

7 Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotkaheijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 7

8 Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI Ä KAIKKI PALVELU ALUEET ASIOINTI VAIN ERIKOIS KAUPPA

9 Seutujen välistä muuttovoittoa vain muutamilla seuduilla, maahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä laajalti Seutujen välinen muutto vie väestöä monilta alueilta luonnollista väestön vähenemistä enemmän Nuorten ikäluokkien muutto tuo kasvuseuduille luonnollista väestönkasvua Nettomaahanmuutto on positiivistalähes joka seudulla LUONNOLLINEN SEUTUJEN VÄLINEN VÄESTÖN KOKONAIS NETTO miten MUUTOS yhdyskunnat ja alueet VÄESTÖNMUUTOS kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa MUUTTOLIIKE keskenään, MAAHANMUUTTO ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä.

10 Opiskelijoiden ja työelämään tulevien muuttoliike ratkaisevaa ki väestörakenteen muutoksessa Nuoret ikäluokat suuntaavat kasvukeskuksiin. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 30 vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat muuttavat osin myös suurimmista keskuksista pienemmille seuduille. Eri ikäluokkien nettomuutto seutukuntien välillä

11 Maan sisäinen muuttoliike on yhä enemmän kaupunkien välistä Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina ja

12 Nuorten ikäluokkien koko kasvaa vain muutamilla kaupunkiseuduilla p Maahanmuuton suuruus ja rakenne vaikuttaa merkittävästi tulevaan kehitykseen v v v.

13 Vuonna 2040 erityisesti yli 75 vuotiaiden määrä on nykyistä suurempi p Ikääntyneiden suurin määrällinen kasvu kaupungeissa, suhteellinen kasvu pienissä seutukunnissa v v. 75 v.

14 Kaupunki ja maaseutualueet kehittyvät eri suuntiin Alueen tunnistaminen kehittämisen lähtökohtana

15 Kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 15 % 27 % 26 % 41 % 35 % 16 % 28 % 7 % 4 % Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 15 % 15 % 35 % 44 % 41 % 35 % 33 % 24 % 31 % 6 % 5 % 11 % 2 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 8 % 31 % 35 % 19 % 6 % 5. Asumistarpeet erilaistuvat 6 % 30 % 33 % 25 % 6 % 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 4 % 21 % 36 % 33 % 6 % 9. Nuoret ttyöikäiset t muuttavat t suuriin keskuksiin, k k vanhemmat tikäluokat k 8 % 28 % 36 % 25 % 2 % 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11 % 26 % 34 % 22 % 6 % 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 9 % Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 33 % 28 % 33 % 40 % 23 % 18 % 5 % 8 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 21 % 42 % 23 % 10 % 3 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 20 % 39 % 30 % 8 % 2 % 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 4 % 34 % 34 % 23 % 3 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 11 % 23 % 33 % 25 % 8 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

16 Ennakkokyselyn tuloksia kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksista 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy Erittäin pieni vaikutus Pieni vaikutus Melko pieni vaikutus Melko suuri vaikutus Suuri Erittäin suur vaikutus vaikutus ,7 3,8 4,2 4,2 4,2 4,2 4,1 4,0 4,4 4,5 4,5 4,8 4,8 4,7 4,9 51 5,1 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi

17 Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 17

18 Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Biomassan ja kaivannaisten hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu. Resurssitehokkuus luonnonvarojen hyödyntämisessä voi tuoda uusia taloudellisia lli i avauksia ja antaa kilpailuetua muihin maihin Energianhinnan nousu, hiilipäästöjen verottaminen ja energiatehokkuuden parantaminen vaikuttavat asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen sekä tuotantotoimintaan. Energian tuotannon ja jakelun verkot muutetaan osin avoimiksi, mikä edesauttaa hajautettua energiantuotantoa Luonnonvarojen käyttöön liittyy suuria kuljetusmääriä. o o Vaihtelevat kuljetustarpeet eri osissa valtakunnallista liikenneverkkoa Alemman tieverkon merkitys hajautetussa tuotannossa ja raakaaineiden kokoamisessa Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin Suomessa

19 Biomassavarojen käyttö Biomassan arvo nousee ja sen merkitys resurssina kasvaa erityisesti metsävaltaisilla alueilla Biomassaa kasvaa Suomessa runsaasti asukasta kohti Biomassan hyödyntäminen ja jalostus sijoittuvat resurssien saatavuuden ja osaamisen mukaan Suoalueiden merkitys turvetuotannossa alueellisesti merkittävää, mutta vähenemässä ä ä Puustolla arvolla myös ilmastonmuutoksen hillinnässä

20 Ekosysteemipalvelut hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut > luonnon tuottamat aineelliset ja aineettomat palvelut Yhdyskuntien toiminnan ja monien elinkeinojen perusta Lisääntyviä tarpeita esim. vesien laadun ja virtaamien hallinnalle Merkitys esimerkiksi matkailussa ja virkistyksessä kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja niiden tarjoamiin säätelypalveluihin Monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisempiä

21 Luonnonvarojen kestävän käytön alueelliset vaikutukset Alueen uusiutuvien resurssien käyttö Materiaalien paikalliset ainekierrot ja jalostaminen Teolliset symbioosit jalostustoiminnan alueilla Puhtaat teknologiat Pl Palvelujen lj khittä kehittäminen, i aineeton arvonluonti Tehokas kuljetusjärjestelmä ja kuljetustarpeen minimointi Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Teknologiset innovaatiot osaamiskeskittymissä Kuvat: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013

22 Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Biotalouden merkitys kasvaa 21% 33% 27% 17% 2% 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 7% 23% 33% 27% 6% 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 18% 41% 25% 15% 1% 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 7% 35% 37% 17% 3% Energian hinta nousee 28% 44% 20% 7% 1% 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 5% 20% 36% 28% 8% 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 13% 36% 35% 12% 2% 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 14% 32% 29% 20% 6% 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 4% 12% 22% 38% 18% 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 5% 7% 25% 41% 18% Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa 22% 40% 25% 10% 3% N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

23 Ennakkokyselyn tuloksia luonnonympäristön ja luonnon varojen merkityksen kasvun vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Energian hinta nousee 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 7. Luontoarvojen merkityslisääntyymm mm. virkistyksessäja 44 4,4 matkailussa 1. Biotalouden merkitys kasvaa 4,2 49 4,9 4,9 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 42 4,2 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 3,9 8. Energian tuotannossa t ja jakelussa otetaan t käyttöön uusia 39 3,9 ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 9. Tulvariskialueet l laajenevat ja rakentamiskelpoinen k maa ala 36 3,6 vähenee 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja 3,5 monipuolistuu 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3,0 3,9 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi

24 Tuotanto ja palvelut muutostilassa 24

25 Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu prosentteina. (Pohjola 2012)

26 Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon t siirtyminen i halvemman hl palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja i ja yrityksiä, iä myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan kt iikk ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008

27 Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)

28 Yritysten henkilöstön keskittyneisyys ja muutos seutukunnittain eri toimialoilla Kasvanut Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus Metallimalmien louhinta Erikoistunut rakennustoiminta Metsätalous ja puunkorjuu Maa ja vesirakentaminen Vähittäiskauppa Terveyspalvelut Kiinteistöalan toiminta Ravitsemustoiminta Talonrakentaminen Sosiaalialan avopalvelut Urheilu ja virkistyspalvelut Mainostoiminta Ohjelmistoala Kulttuuri ja viihdetoiminta Tutkimus ja kehittäminen Työllistämistoiminta Toimialojen henkilöstömäärän kehitys Maaliikenne Elintarvikkeiden valmistus Mji Majoitus Yhdyskuntatekninen huolto Moottoriajoneuvokauppa Kemikaalien valmistus Sähkölaitteiden valmistus Rahoitus ja vakuutuspalvelut Kustannustoiminta Tukkukauppa Televisio ja radioala Vesi ja ilmaliikenne Supistunut Kumi ja muovituotteiden tt id valmistus Paperituotteiden valmistus Mineraalituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Huonekalujen valmistus Vaatteiden valmistus Painoala Posti ja kuriiritoiminta Tekstiilien valmistus Metallien jalostus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elektronisten tuotteiden valmistus Televiestintä Koulutus Hajautunut Keskittynyt Toimialojen jakautuminen seutukuntiin

29 Metsä ja metalliteollisuuden Metsäteollisuus alueellinen keskittyminen Arvonlisäys O Puu ja paperiteollisuuden osuus seutukunnan arvonlisäyksestä 0% <1% (2010) 2% t ölli tä tö i t <1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 22% 23% 40 % Osuus työllisestä työvoimasta Metsäteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10%... 14% 15% 25% Metalliteollisuus Osuus työllisestä työvoimasta Metalliteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 19% 20% 40 % Metalliteollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Osuus työllisestä työvoimasta Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta <1% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 10% Tilastokeskus

30 Kaivosteollisuus Suomessa

31 Metsä- ja metalliteollisuuden vienti- ja tuontikuljetusvirtojatik t i t j

32 ICT sektorin rakennemuutos Ohjelmistoalan kasvavia osa alueita Internet palvelut l Älypuhelinohjelmistot Mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut Tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta alustat Paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen Puheen ja kuvan käsittely sekä kieliteknologia Avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa Varmenne ja tietoturvapalvelut Järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö Toiminnan ja prosessinohjausjärjestelmät Management ja laatujärjestelmät Projektinhallintajärjestelmät Ohjelmistojen isännöinti ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit Yhtenäinen tunnisteteknologia IP tietoliikenteen yhdentävä vaikutus Ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu Sähköinen asiointi Käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen Verkko oppimisympäristöt p Viihde ja vapaa ajan palvelut Ohjelmistoala, toimialaraportti, TEM 2012

33 Äkilliset rakennemuutokset tuotannon ja palvelujen muutosten nopeus on kasvanut ja ennakoitavuus heikentynyt toimintaympäristö on muodostunut sellaiseksi, että tuotanto ja palveluyksiköiden sijaintia koskevia päätöksiä tehdään nopeasti julkisen sektorin ohjausmahdollisuudet toimintojen sijoittumiseen vähenevät nopeat rakenteelliset muutokset toimiala ja työpaikkarakenteessa uhkaavat erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten alueiden ja pienten kaupunkiseutujen työllisyyskehitystä varuskuntien lakkautukset ja suurten teollisuustoimipaikkojen sulkemiset luovat vajaakäytössä olevaa rakennuskantaa teollisuuden rakennemuutokset muuttavat kuljetuskysyntää ja voivat heijastua liikenneinfrastruktuurin i k i vajaakäyttönä ä erityisesti rataverkon ja satamien kysyntä voi alueellisesti vähentyä huomattavasti Suurin työllistäjä seutukunnassa Teollisuus Maa, metsä ja kalatalous Terveys ja sosiaalipalvelut Äkillisen rakennemuutoksen alueet sekä niiden suurimmat työllistäjät (Hytönen et al. 2011).

34 Elinkeinorakenne - alueellisia linjauksia Maakuntaohjelmista nostettuja elinkeinorakenteellisia painopisteitä 01 UUSIMAA 02 VARSINAIS SUOMI 04 SATAKUNTA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 PÄIJÄT HÄME Palvelu ja matkailualat Energia ja ympäristöteknologia Kulttuuriala ja luovan talouden Meriklusteri (sis. telakka) Matkailu Maatalous, kalatalous ja Prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote, kemia) ja koneenrakennus Tuote ja palvelukehitys Well being Biotalous Koneenrakennus Bio ja hyvinvointiala, palvelut ICT ja innovaatioverstaat Hyvinvointi ja terveysala Energia ja ympäristöteknologia ICT liiketoiminta kehittämistoiminta elintarviketuotanto Energiaosaaminen ja Älykkäät koneet Kulttuuri ja elämystalous Kierrätysliiketoiminta ja tuotanto Uudet osaamisalat ja kasvualat Palvelu ja sosiaalialat teknologia Elintarvike Maaseudun yritystoiminta ja Elintarviketuotanto Ympäristö ja energiateknologia e ga e ooga lähienergia Puun ja ruuan tuotanto Digitaaliset sisällöt e ga Tietotekniikka Luovat alat Asuminen Tuetaan erikoistumista Luovat alat (muotoilu) Meriklusteri piensarjatuotantoon Hyvinvointi ja elämyspalvelut 08 KYMENLAAKSO 09 ETELÄ KARJALA 10 ETELÄ SAVO 11 POHJOIS SAVO 12 POHJOIS KARJALA Uudistuva metsäklusteri Teknologia (metsä, kemia, energia, metalli) Puhdas energia ja ympäristöteknologia, logistiikka ja meritutkimus ICT, digitaalinen liiketoiminta Palvelualat (sis. matkailu) Venäjä yhteistyö Uudistuva metsäklusteri Matkailu ja palvelut Ympäristö ja erotustekniikka Uusiutuva energia ICT, sähkö ja tietotekniikka Maaseutuelinkeinot Venäjä yhteistyö Alkutuotanto Teknologia ja puutuoteteollisuus Metsä ja maatalouselinkeinot Matkailu ja kulttuuri Venäjä yhteistyö Metsäklusterista energia ja biomateriaaliklusteriksi Teknologiateollisuus Lääkeklusteri Alueellinen erikoistuminen: maitotalous, akkuteknologia, matkailu Palveluyrittäjyys 13 KESKI SUOMI 14 ETELÄ POHJANMAA 15 POHJANMAA 16 KESKI POHJANMAA Uudistuva koneteollisuus Bioenergia Asumisklusteri Uusiutuva metsätalous Matkailu Maidontuotanto Hyvinvointiala Luovat alat ja kulttuuri Elintarvikeklusteri Metalli ja teknologiateollisuus Rakentaminen ja asumisen osaaminen Palvelu ja elämystalous 17 POHJOIS POHJANMAA 18 KAINUU 19 LAPPI Maaseutuelinkeinot Energia, luonnonvara ja ympäristöalat Metalli ja puualat sekä prosessiteollisuus ICT ja uusi teknologia Matkailu ICT ja elektroniikka (mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät, metalli) Matkailu (vapaa aika, kulttuuri, elämys, y, kokous) Luonnonvarat (metsä, lähiruoka, kaivannaiset, energia) Maaseutuelinkeinot Energia ala (sis. bioenergia ja tuulivoima) Metalliala ICT (sis. digitaaliset sisällöt) Metsä ja puuala (sis. talonrakennus ja puuenergia) Meriklusteri Elintarvikeala Palvelut ja hyvinvointi Korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus Elämysklusteri Kylmä ja talviteknologia Luonnontuotteet ja elintarvikkeet Luovat alat Maaseutuelinkeinot (maatalous, elintarvike, turkis, hevoset ja kala) Luonnonvara ala, kaivostoiminta ja jl jalostus, uusiutuva metsäteollisuus Kemian, metalli ja konepajateollisuus sekä puutuoteja veneteollisuus ICT ja nanoteknologia Metsä ja puu (perinteinen ja uusi) Muovi ja metalli Kivi ja mineraalit Elintarviketuotanto Potentiaalia: ICT, kulttuuri ja hyvinvointi, matkailu Venäjä yhteistyö

35 Alueellinen erikoistuminen ja osaamispääoma palvelusektorin merkityksen ja roolin kasvu merkittävinä taustamuuttujina globaalistuminen ja Euroopan talouskehitys tuotantorakenteen muutokset ja tarve erikoistua, nousevia aloja mm. biotalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen palvelut ja aineeton tuotanto yritystukia ohjataan tulevaisuudessa yhä selvemmin strategisille kasvualoille alueellisten osaamiskeskittymien merkitys on kasvualojen kehityksessä huomattava muutokset alueellisissa osaamiskeskittymissä muuttavat kuljetuskysyntää ja liikenneinfrastruktuurin käyttöä Tekesin tutkimus ja yritysrahoitus alueen BKT:sta 2011 ja osaamiskeskusohjelman mukaiset osaamiskeskukset klustereineen. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

36 Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Alueellinen erikoistuminen, vahvuusalueet ja osaamispääoma Elinkeinojen Suomi Alueiden tyypittely koheesio ja kilpailukykyohjelman mukaan (KOKO 2010) Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Metropolialue Pääkaupunkiseutu Länsi Uusimaa KUUMA seutu Hyvinkään Riihimäen talousalue Itä Uusimaa Monipuoliset yliopistoseudut Turun seutu Tampereen seutu Jämsä Jyväskylä Äänekoskikehittämisvyöhyke Vaasan seutu Kuopion alue Joensuun seutu & Keski Karjala Oulun seutu Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Maakuntaveturit Hämeenlinnan seutu Lahden alue Kotkan Haminan seutu Kouvolan seutu Lappeenranta Imatra seutu Rauman seutu Porin seutu Mikkelin seutu Seinäjoen seutu Kokkolan seutu Kainuun alue Rovaniemen seutu Erikoistuneet teolliset seudut Salon seutu Etelä Pirkanmaa Varkauden Pieksämäen seutu Pietarsaaren seutu Raahen seutu Kemi Tornion alue Pienet aluekeskukset Forssan seutu Savonlinnan seutu Ylä Savo Keskittymät Matkailu Paperi Metalli Kone Kemia Elektroniikka Kaivos Matkailun kil ja luonnonvarojen Suomi Itä ja Pohjois Suomen maaseutualueet Kaustisen seutu Pielisen Karjala Ylivieskan seutu Nivala Haapajärven & Haapaveden Siikalatvan seutu (NHS) Oulunkaari Koillis Suomi & Itä Lappi Tunturi Lappi & Torniolaakso Pohjois Lappi (KOKO 2010) Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Etelä ja Länsi Suomen maaseutualueet Turunmaa Vakka Suomi Loimaan seutukunta Pohjois Satakunta Lounais Pirkanmaa Luoteis Pirkanmaa Ylä Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois Pirkanmaa Keski Suomen maaseutualueet Suupohjan rannikkoseutu Kauhajoen seutu/suupohja Etelä Pohjanmaan järvialue Ruoka Suomi Monipuolisten elinkeinojen Suomi Metsien ja puun Suomi Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012

37 Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu yritysrakenne on muuttumassa pk ja mikroyritysten verkostoja suosivaksi yrityskenttä y on yhä heterogeenisempi pienten yritysten määrän kasvu edellyttää yritysten verkostoitumista ja strategista yhteistyötä myös yritysverkostojen välillä yritysverkostotovat ovat tärkeä menestystekijä suomalaiselle teollisuudelle ja palvelutuotannolle pienyritysten syntyminen tietointensiivisille aloille tuottaa uusia työpaikkojen myös kasvukeskusten ulkopuolelle 2011 pienyritysten kuljetustarpeet ovat hajaantuneet ja yritysverkostot t t edellyttävät ät 2005 toimivia kuljetusjärjestelmiä 2004 logistiikkapalvelujen kehitys mahdollistaa ohuiden 2001 tavaravirtojen yhdistämisen henkilöä tai vähemmän henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1000 henkilöä tai enemmän Tilastokeskus

38 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös kuljetusjärjestelmään perinteisen metsäteollisuuden tuotannon väheneminen vähentää vientiä ja kuljetustarvetta, mikä heijastuu päätieverkon, rataverkon ja satamien kehittämistarpeisiin kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen lli erikoistuminen i i voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä jatuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin korkean jalostusasteen tuotteiden kuljetusten kysyntä vähenee maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset

39 Satamien erikoistuminen satamaverkon aluerakenteelliset auea e vaikutukset satamien erikoistuminen tuonnin ja viennin kehitys satamat kuljetuskäytävien k osana transito itä länsi suuntaisten kuljetuskäytävien painottuminen Satamien ulkomaan kuljetukset vuonna 2011 Karttaluonnos

40 Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä alueellisia kehittämisvyöhykkeitä, joista osa ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle tunnusomaista on, että ne tukeutuvat sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin kehittämisvyöhykkeillä pyritään yhdistämään talouden kasvu Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä Jyväskylä Äänekoski 8. Iisalmi Kuopio Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT vyöhyke) 11. Etelä Karjalan laatukäytävä 12. E18 vyöhyke ja tasapainoinen aue aluekehitys e tysohjaamalla a akehitystä 3 vyöhykemäisesti kasvukeskusten välille tai kasvukeskuksien lähialueelle vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita liikenneinfrastruktuuriin perustuvia akseleita, alueiden välistä taloudellista kehitystä suuntaavia talousakseleita ja yhdyskuntarakennetta suuntaavia urbanisaatioakseleita 6 7 käytävillä viitataan useimmiten fyysisiin verkostoihin ja vyöhykkeellä laajemmin fyysis toiminnallisiin verkostoihin maan rajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi 10 9 Perämerenkaari, E18 vyöhyke ja Helsinki Hämeenlinna Tallinna vyöhyke jäämeren ja Barentsin käytävien luonne on ensisijaisesti logistinen ja liittyy arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen arktisella alueella Moilanen 2012, Jauhiainen et al. 2007, VASAB 2010, Pouru

41 1. Tuotannon ja palvelujen muutosten vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15 % 35 % 31 % 17 % 10 % 26 % 31 % 26 % 5 % 3. Metalli ja teknologiateollisuus t lli erikoistuu i ja verkostoituu 8 % 30 % 39 % 20 % 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 14 % 26 % 30 % 34 % 33 % 26 % 17 % 5 % 11 % 3 % 6. Elintarviketeollisuuden kasvulisää kotimaisenmaataloustuotannonkysyntää maataloustuotannon kysyntää 8 % 26 % 33 % 24 % 8 % 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 11 % 38 % 38 % 11 % 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 19 % 37 % 30 % 13 % 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 17 % Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 29 % 37 % 38 % 29 % 24 % 16 % 8 % 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 10 % 33 % 24 % 26 % 6 % 12. Palvelujen jatoimintojen paikkasidonnaisuusvähenee 10 % 29 % 29 % 27 % 5 % 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 14 % 31 % 37 % 14 % 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 19 % 35 % 29 % 14 % 15. Osaamiskeskittymät s luovat mahdollisuuksia saerikoistumiseen ostu see ja 12 % 34 % 30 % 19 % 4 % 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 21 % 43 % 26 % 8 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

42 Tuotannon ja palvelujen muutosten alueellisia painotuksia Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 48 4,8 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 4,7 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 4,6 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta 4,4 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 4,4. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 4,3 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 4,3 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 4,3 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys 4,2 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja 4,2 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 4,2 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 4,0 12. Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee 3,9 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 3,8 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö 3,6 6. Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen 3,4 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi

43 Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa 43

44 Itämeren alueen merkitys kotimarkkina alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna Helsinki yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö y Itämeren alueen yhteistyö EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region background and analysis; 2010

45 Alueellinen kilpailukyky EU:ssa peruspilarit: tehokkuuspilarit: innovaatiopilarit: yhteiskunnalliset olosuhteet, julkinen talous, infrastruktuuri, terveydenhuolto, demografia, työllisyys, peruskoulutus korkeakoulutus, työmarkkinoiden toiminta, kotimarkkinavolyymi tekonologiaosaaminen, yritysten tuottavuus, kilpailukyky ja erikoistuminen, innovaatiotoiminta EU Regional Policy; A New Regional Competitiveness Index: Theory, Methods and Findings; 2011

46 Kuljetusreitit arktisella alueella Pohjoisten merireittien avautuminen ja kuljetusvirtojen siirtyminen näille reiteille lyhentäisi merkittävästi kuljetusetäisyyttä Euroopan ja Aasian välisissä merikuljetuksissa Jäämeren satamien maayhteyksien kehittämistarpeet voivat kasvaa, jos osa Suomen kuljetuksista ohjautuu Norjan tai Kuolan niemimaan satamiin Itämeren satamien sijaan Koillisväylä ja Pohjoinen merireitti Islannin kuljetusreitit Färsaarten kuljetusreitit Venäjän kuljetusreitit Kanadan kuljetusreitit Yhdysvaltojen kuljetusreitit Satamat Tiet Pääradat Merkittävimmät joet Asutut paikat Nordregio

47

48 Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Itämeren alueen toimijoiden vuorovaikutus lisääntyy 5 % 28 % 34 % 29 % 4 % 2. Yritysyhteistyö Venäjän kanssa kasvaa 21 % 37 % 30 % 12 % Asiointi, työssäkäynti ja matkailu Venäjän ja Suomen välillä kasvavat 24 % 34 % 27 % 13 % 4. Pietarinmerkitys Itämeren alueen kasvukeskuksena lisääntyy 17 % 35 % 29 % 16 % 2 % 5. Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä astuu voimaan 28 % 27 % 22 % 18 % 4 % Arktisten alueiden luonnonvarojen merkitys kasvaa 18 % 35 % 23 % 17 % 6 % 7. Pohjoisen merireitit avautuvat 19 % 24 % 27 % 19 % 8 % 8. Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu 4 % 15 % 26 % 40 % 12 % 9. Pohjoistenmaiden kilpailukyky kasvaa 6 % 28 % 40 % 21 % 4 % Kansainvälisten kuljetuskäytävien merkitys korostuu 11. Globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten y sijaintipaikasta kasvaa 12. EU:n talouskehitys ja kilpailukyky pysyy ennallaan tai heikkenee 15 % 40 % 30 % 12 % 16 % 37 % 30 % 16 % 15 % 30 % 37 % 18 % 4 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni

49 Euroopan pohjoisen ulottuvuuden alueellisia painotuksia Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus Yritysyhteistyö Venäjän kanssa kasvaa 11. Globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikasta kasvaa 4. Pietarin merkitys Itämeren alueen kasvukeskuksena lisääntyy 3. Asiointi, työssäkäynti ja matkailu Venäjän ja Suomen välillä kasvavat 5. Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä astuu voimaan 12. EU:n talouskehitys ja kilpailukyky pysyy ennallaan tai heikkenee 10. Kansainvälisten kuljetuskäytävien merkitys korostuu 1. Itämeren alueen toimijoiden vuorovaikutus lisääntyy 8. Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu 6. Arktisten alueiden luonnonvarojen merkitys kasvaa 7. Pohjoisen merireitit avautuvat 9. Pohjoisten maiden kilpailukyky kasvaa 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 4,3 42 4,2 4,0 40 4,0 3,9 3,9 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi

50 Poimintoja ennakkokyselystä Etelä Suomen aluefoorumin osallistujilta: Oman alueesi tärkeimmät vahvuudet Asema Itämeren porttina Eurooppaan. Logistiset yhteydet länteen: suurin osa tavarakuljetuksista pohjoismaihin. Itämeren alueiden välinen yhteistyö. Hyvä sijainti Helsingin seudulla. Lentokentän läheisyys, seudullisten liikennevirtojen kauttakulkupaikka. Suunnitellut raideyhteydet (lentorata) toteutettava. Dynaamisuus, kasvu, positiivisen muutoksen mahdollisuus Helsingin seutu metropolialueena on avainasemassa Suomen talouden edistämisessä Portti länteen. Aidosti. Satama auki ympäri vuoden ilman apuja. Biotalouden perustan vahvuus. Fotosynteesin paras osaaja. Vahvat resurssit lähes kaikkien perustekijöiden osalta. Kuitenkaan yhteistyö alueen kuntien ja toimijoiden välillä ei toimi riittävästi. Varsinais Suomi on osa eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa, ja tätä yhteyttä tulee edelleen vahvistaa liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Pääkaupunkiseudun ruuhkautumista tulee purkaa rakentamalla kestävää kasvua käytäväajattelun muodossa Kaakkois Suomesta aina Varsinais Suomeen kestävillä liikkumismuodoilla. Varsinais Suomessa ollaan avoimia uudelle innovoinnille i ill ja sovellusten kehittämiselle i mm. älyliikenteen liik osalta. Avoimuus uudelle, innovointi ja osaaminen yhdistyvät alueella, ja tätä potentiaalia pitää pystyä nyt hyödyntämään siten, että koko eteläisen Suomen kasvukäytävä hyötyy Varsinais Suomen vahvuuksista. Helsingin jo olemassa oleva infrastuktuuri ja palvelutaso: niin matkustaja kuin tavarasatamat, lentokentän läheisyys. Kansainväliset yhteydet maitse, meritse ja ilmasta. Liikenneverkon ja Venäjäyhteyksien jy y solmupiste. Keskuskaupungin kompakti perusrakenne. Kehittynyt palvelutoimiala. Kuntaliitoksen myötä uudistuvat ja tehostuvat hallintorakenteet tuottavat taloudellisia ja toiminnallisia vahvuuksia. Puunjalostusteollisuuden keskittymän uudistuminen. Luonnonvara Suomen mahdollisuudet mm. vesistöt ja kansallispuisto. Venäjäyhteyksien ja ostovoiman merkitys kasvaa uusien investointien perustana. Monipuolinen elinkeinorakenne, hyvä saavutettavuus, HHT kasvuvyöhykkeellä kehittyvät liikennekäytävät: HHT, Hki Forssa Pori ja itälänsisuuntaiset yhteydet, toimiva pienten ja keskisuurten kaupunkien /kaupunkiseutujen verkosto Yksi suurista it kaupunkiseuduista ki i joka Suomen oloissa tarjoaa sekä urbanisaatio, että lokalisaatio etuja yritysten sijoittautumisen kannalta. Turku Tukholma yhteysvälin merkitys ulkomaankaupan kuljetusten kannalta kasvaa uusien meriliikenteen kustannuksia nostavien säännösten vuoksi. Liikenteen solmukohta (jota ei tosin ole hyödynnetty tarpeeksi) Hyvä saavutettavuus väestön ja yritystoiminnan näkökulmasta Logistinen sijainti, yliopistot, kaksikielisyys, monipuolinen tuotantorakenne, vahva talousalue Uusimaa on metropolimaakunta, jos osataan ottaa siihen liittyvät kehitysmahdollisuudet käyttöön/huomioon. Kuntapolitikoinnilla ja nurkkapatriotismilla ei menestystä saavuteta. Pääkaupunkiseutu on Suomen tärkein kulutuskeskittymä ja siten tärkein logistiikkaalue. Sen rakenteita tulee kehittää ekologiset ja taloudelliset mahdollisuudet huomioiden. Helsingin seudun johdonmukainen kehittäminen. Helsingin kaupungin tulee oppia arvostamaan seudun tavoitteita. Sijaintietu Venäjän ja Pietarin vierellä, EU:n ja tulliliiton rajalla, monta rajanylityspaikkaa, paljon matkailijoita, vahva metsäteollisuus, vanha matkailun kehitys ja matkailualueiden voimakas kehittyminen. Luonnonkauniin Saimaan läheisyys ja yhteys merelle Saimaankanavaa pitkin, oma lentokenttä ja Yliopistokaupunki Lappeenranta, Karjalainen meininki Liikennejärjestelmän ja julkisen talouden vahvistaminen on mahdollista palveluviennin avulla: suomalaista liikenneinfrastruktuuria kehitetään siten, että sen palveluja voidaan enenevässä määrin myydä ulkomaalaisille. Suurin potentiaali on kansainvälisessä kauttakulkuliikenteessä, jonka kasvu vahvistaa samalla myös Suomeen suuntautuvan liikenteen kasvua. Sijanti Helsinki Tampere kasvukäytävän keskellä Tasapainoinen elinkeinorakenne Arvokkaat kulttuuri ja luonnonmaisemat Vahvat kansainväliset yhteydet mm Helsinki Vantaan lentoasemalta ja toimiva kasvun mahdollistava alueellinen liikennejärjestelmä. Turun kaupunkiseutu on elinvoimainen ja tulevaisuudessa yhä merkittävämpi koko Suomen kehityksen kannalta. Saaristomeren alue on matkailun ja virkistyksen kannalta merkittävä. Työpaikkojen ja perusteollisuuden asema on vahva.

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen

Kymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Kymenlaakson Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO MYR 10.2.2016 Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Tausta ja tavoitteet Osa hallituksen kilpailukykypakettia Hallitus tukee kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi Hannu Savolainen, Rauli Svento, Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen 19.2.216 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Rakenteellisen muutoksen tuki

Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot