Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta
|
|
- Ari-Matti Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Tavaraliikenne Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Hanna Kalenoja Sito Oy
2 Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä hahmotella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän suuntaa ja ratkaisuja, joilla edistetään Suomen kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä edesauttaa eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta vaikuttaa kansainvälisesti tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita Perustuu valtioneuvoston toimeksiantoon (alueiden kehittämisen tavoitepäätös ja liikennepoliittinen selonteko) Ministeriöt (YM, LVM, TEM ja MMM) laativat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Konsultteina TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus VERNE ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE, Suomen ympäristökeskus, ISY:n Karjalan tutkimuslaitos ja TY:n tulevaisuuden tutkimuskeskus
3 Aiempia kehityskuvia, mm. YM:n puheenvuoro (2006) 3
4
5 Kehityskuvan suuntaviivat Elinkeinorakenne uusiutuu ja Suomen kilpailukyky vahvistuu Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueille Kohti vähähiilistä sekä energiaja resurssitehokasta yhteiskuntaa Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne Väestön hyvinvointi ja elinolot paranevat Kehittyvät liikennepalvelut ja mahdollistava infrastruktuuri
6 Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueilleen
7 Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu prosentteina. (Pohjola 2012)
8 Itämeren alueen merkitys kotimarkkina-alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna-Helsinki-yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina-alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta- ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö Suomen tärkeimmät kauppakumppanit merkittävä talousalue painopisteen kasvu EU:n sisällä EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region - background and analysis; 2010
9 Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa Kolme merkittävää aluerakenteen suuntaa Itämeren talousalue Venäjä Barentsin alue
10 Eurooppa ( Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa globaali verkottuminen kasvaa biotalous ja teknologinen osaaminen keihäänkärkinä mahdollistava näkökulma Pietarin kasvusuunta Tallinnan ja metropolialueen kaksoiskaupunkikehitys varautuminen Barentsin alueen merkityksen kasvuun Ruotsin ja Venäjän poikittaisyhteydet Itämeren alueen voimistuva kotimarkkinakehitys pohjoisen alueen yhteisten työmarkkinoiden vahvistuminen Ruotsi Skandinavia Pohjois-Norja Pohjois- Ruotsi Itämeren alueen kasvava yhteistyö Viro Arktis Baltia Barents Luoteis-Venäjä Venäjä Barentsin alueen kasvu Aasia
11 Monikeskuksinen aluerakenne
12 Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuus korostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa
13 Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon siirtyminen halvemman palkkatason maihin EU-rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset koskevat paitsi tiettyjä toimialoja ja yrityksiä, myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen muuttavat tuotantorakennetta ja kulutusta. Digitalisaatio, tietointensiiviset sovellukset ja teollinen internet muuttavat tuotantorakennetta ja nopeuttavat globaalisaatiota vähentämällä toimintojen paikkasidonnaisuutta. Biotaloudesta on tullut kantava tuotannollisen toiminnan veturi. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat pysyvästi muuttaneet tuotannon ja kulutuksen muotoja. Tietojen lähde vuosille : Alatalo ja Tuomaala 2008
14 Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitys Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu useille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi asutusrakenteeseen ja korostaa suurimpien kaupunkien asemaa. Helsingin metropolialue kasvaa, ja muuttuu monikeskuksisemmaksi ja kytkeytyy muihin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään. Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Uudisrakentaminen painottuu kasvuseuduille, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Rakennuskannan vajaakäyttö uhkaa lähinnä reuna-alueita. Vetovoimaiset elinympäristöt kasvattavat merkitystään. Urbaani elämäntapa vahvistuu suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurten kaupunkien vetovoima perustuu laadukkaaseen infrastruktuuriin ja luonnonläheisyyteen. Monipaikkainen asuminen säilyy merkittävänä ilmiönä, mutta muuttuu osin urbaanimmaksi.
15 Esimerkkejä alueiden vahvuuksia Arktinen yhteistyö Matkailu Kaivostoiminta Luontoympäristön hyödyntäminen Rajayhteistyö Perusteollisuus Luonnonvarat Arktinen tutkimus Teknologiateollisuus Energiasektori Maatalouselinkeinot Matkailu Metsät ja mineraalit Cleantech Elintarvikeklusteri Energia- ja bioklusteri Biotalous Elintarvikeklusteri Terveyssektori Biotalous Pk-yritysverkosto Metsäklusteri Digiteknologia Bioteknologia Järvi- ja metsäekosysteemit Uudistuva Terveysteknologia Vapaa-ajan asuminen teknologia Älykkäät koneet Teräsrakentaminen Matkailu Energia Maatalous Ympäristöosaaminen Muotoilu Bioteknologia Pietarin yhteydet Meriklusteri Cleantech Metropolikehitys Kansainvälinen linkki Matkailu Saaristoluonto Venäjä-osaaminen
16 Elinkeinorakenne - kehityskuvan painotukset tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset biotalouden monialainen kasvu luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen ja vahva tietoverkkokehitys palveluviennin merkityksen kasvu kokoonpano- ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu kestävän kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk- ja pienyritysten määrän kasvu yritysverkostot ja alueelliset osaamiskeskittymät alueellinen osaamispääoma ja vahvuudet maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous maaseudun palveluelinkeinot hajautettu uusiutuvan energian tuotanto Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä Metalliteollisuuden ja koneenrakennuksen keskittymä Kaivostoiminta Monien elinkeinojen maaseutu Luonnonvaramaaseutu Laaja matkailualue
17 Luonnonvarat voimavarana uusiutuvien luonnonvarojen kasvava käyttö lisäävät Suomen luonnonvaroihin kohdistuvaa kysyntää jotta luonnonvaratalous voisi tuoda uutta elinvoimaa, alueiden täytyy hyödyntää paikallisia resursseja, erikoistua niiden jalostamiseen sekä luoda verkostoitunutta rakennetta kiertotalouden merkitys kasvaa ja painopiste siirtyy yhä enemmän neitseellisistä raaka-aineista kierrätysmateriaaleihin
18 Ekosysteemipalvelujen toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä erityyppisillä alueilla Tiiviit kaupunkialueet Hulevesien hallinta, lähivirkistys, viheryhteydet Kaupunkien lievealueet / viherkehät Virkistyskäyttö, lähiruoka, viheryhteydet, vapaa-ajan asutus Lounaiset viljelymaat Kasvintuotannon edellytykset, yhtenäiset peltoalueet, maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuus, vesistökuormitus Pohjanmaan lakeudet ja jokiseudut Kasvintuotannon edellytykset, vesistökuormitus, turvemaiden hiilivarastot, perinnebiotoopit Järvi-Suomen vaihteleva metsämaisema Puun ja kasvintuotannon edellytykset, monimuotoisuuden turvaaminen Suurten järvien alueet Vetovoimaisuus vapaa-ajan asumisessa ja luontomatkailussa, luonnonsuojelu Suomenselän alue Yhtenäiset luontoalueet, puuntuotannon edellytykset Vaara-Suomi Puuntuotannon edellytykset, vanhojen metsien ja vesistöjen arvot, vetovoimaisuus luontomatkailussa Pohjois-Pohjanmaan suolakeudet Ojittamattomien soiden luontoarvot ja hiilivarastot, turvetuotanto Metsä-Lappi Puuntuotannon edellytykset, porolaitumet, luontomatkailu, kestävä kaivostoiminta Tunturialue Porolaitumet, vetovoimaisuus luontomatkailussa Rannikkoalueet ja saaristo Veden laatu, vesistökuormitus, vesiekosysteemien monimuotoisuus, vesiviljely
19 Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit
20 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään Kotimaan tiekuljetukset biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta - myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen erikoistuminen voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä ja tuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja -verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin monipuolistuvan biotalouden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa
21 Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat poikittaiset yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle erikoistuva satamaverkko alemman tieverkon kehittämistarpeet tuotantokeskittymä ulkomaanyhteys meritse
22 Henkilöliikenteen toimintaympäristö muuttuu ostosmatkojen kasvava määrä vapaa-ajan matkustuksen ja matkailun kasvu uudet liikennepolttoaineet ja tekniikat digitalisaation vaikutus henkilöliikennepalvelujen kehityksessä uudet kutsuohjatut palvelut robotisaatio ja automatisaatio tietoliikenteen kyky korvata fyysistä liikkumista kasvaa rajat ylittävien työssäkäyntialueiden merkitys kasvaa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien merkitys kasvaa
23 Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet yhteydet metropolialueelle suurimpien ja keskisuurten kaupunkiseutujen väliset yhteydet suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja osasta keskisuurista keskuksista taloudellinen yhteistyö lisää rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois-Suomessa kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa lisääntyvä matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän-yhteydet korostuvat - myös Itä- ja Pohjois- Suomessa kehityskäytävien vahvistuminen Tallinna-Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- Seinäjoki-Vaasa Perämeren kaari E18-korridori
24 Keski-Suomi ALLI-kehityskuvassa Jyväskylän seudun vahva kaupunkiseutukehitys uudisrakentaminen painottuu Jyväskylän seudulle, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Keski-Suomen monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne vahvistuu paljon metsäluonnonvaroja ja potentiaalia monipuoliseen biotalouden kasvuun kasvava vuorovaikutus Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja metropolialueen suuntaan VT4-käytävän ja poikittaisten satamayhteyksien merkitys korostuu kytkentä E18-käytävään ja Pietarin kasvavaan suuntaan
Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050
Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto / Sito Oy Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 2.10.2014 infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö Valtakunnallinen
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä
Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa Anne Herneoja
Liikenne kohti tulevaa Anne Herneoja 18.3.2015 Liikenne kohti tulevaa Nykytilanne Näistä asioista tarvitaan vuoropuhelua ja vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia seuraavalle hallituskaudelle: Liikenneverkko
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotOsa 6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö
ALLI -kar tasto Osa 6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 8 2.1 Tarkasteltavat teemat osatekijöineen
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 UUSIUTUMISKYKYINEN JA MAHDOLLISTAVA SUOMI 2050 Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne-
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotYmpäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotMikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 ESIPUHE Valtioneuvosto antoi ministeriöille tehtäväksi valmistella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMaankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA
Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
Lisätiedot- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
LisätiedotMikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotMikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKainuun liitto 19.2.2015 1 (x)
Kainuun liitto 19.2.2015 1 (x) Dnro 2/15 Ympäristöministeriö kirjaamo@ymparisto.fi timo.turunen@ymparisto.fi PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Kommenttipyyntönne 9.1.2015, YM011:00/2013 LUONNOS 17.2.2015
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet
Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet Kokonaismaakuntakaavan lähtökohdat Aiemmin vahvistetut maakuntakaavat Maakuntakaavan toteutumisen seurantaraportti Maakuntakaavan ajantasaisuusarviointi
LisätiedotMikä muuttuu? muutossuunnat. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus.
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotAlueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla
Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSuomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotBio- ja ympäristökysymykset
Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotYlijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva
Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla
Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotBIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
LisätiedotLapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
LisätiedotItä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen
Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen Itä-Suomen huippuseminaari 30.8.2010 Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus 31.8.2010 1 Aluehallinnon ja liikennehallinnon virastouudistus 31.8.2010
LisätiedotUusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013
Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle
Lisätiedot12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
Lisätiedot