Spatiaalisen monitavoitearvioinnin mahdollisuudet ympäristön hyvinvointitekijöiden arvioimisessa

Transkriptio

1 Spatiaalisen monitavoitearvioinnin mahdollisuudet ympäristön hyvinvointitekijöiden arvioimisessa Maija Tiitu Tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöpolitiikkakeskus HYMY-seminaari, Tampere

2 Taustana KATVI- ja BEMINEhankkeissa tehty tutkimustyö viherrakenteen ja täydennysrakentamisen yhteensovittamisesta KATVI-hankkeen tutkimusraportti (Tiitu ym. 2016) BEMINE-hankkeen tutkimusartikkeli (Tiitu ym. 2018)

3 Monikriteerimenetelmät Rakennettuun ympäristöön liittyvien kysymysten ja tutkimusongelmien ratkaisu vaatii monien vaikuttavien tekijöiden huomioimista Osa tekijöistä voi olla jo tutkimusten perusteella tärkeämpiä kuin toiset, mutta useimmiten tekijöiden keskinäinen merkittävyys sisältää myös arvovalintoja Useat monikriteerianalyysit sisältävät erilaisia painokertoimia kriteerien tärkeyserojen kuvaamiseen Painokertoimien vaikutus lopputulokseen voi olla merkittävä, minkä takia keskeistä on: Kuka painokertoimet määrittää ja miten? Menetelmien käytettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta on tärkeää, että painokertoimien määritys raportoidaan ja sen vaikutus lopputuloksiin tunnistetaan

4 Spatiaalisen monitavoitearvioinnin menetelmä Ei ole objektiivinen menetelmä, vaan sisältää subjektiivisia painokertoimia, jotka työstetään yhdessä osallisten kanssa Osallistava menetelmä: ongelma ja tavoitteet (esim. täydennysrakentamisen sijoittaminen) strukturoidaan osallisten kanssa Ei ole kustannus-hyöty-malli (ei muunna vaikutuksia euroiksi), vaan näyttää arvostukset kartalla Tärkeä osa on arvopuun laatiminen, jossa päätetään osa-alueet eli kriteerit Menetelmä auttaa näkemään erot faktatiedossa ja arvopohjaisissa valinnoissa Menetelmä on oppimisprosessi, jossa tärkeää on tavoitteiden ja kriteereiden ymmärtäminen Jotkin kriteerit voidaan asettaa rajoitteiksi (constraints)

5 Esimerkki: Menetelmän testaus Järvenpään kaupungin kanssa Menetelmän pilotointia varten Järvenpään kaupungin kanssa järjestettiin työpaja keväällä 2016, jossa oli edustajia kaupungin eri sektoreilta Tuloksia ja osallistujien palautetta käytiin myöhemmin läpi työpajaan osallistuneiden kanssa

6 Tärkein osa on arvopuun laatiminen, jossa päätetään osa-alueet eli kriteerit, jotka osalliset pisteyttävät Tavoitteet ja kriteerit strukturoidaan osallisten kanssa

7 Kriteerien valinnassa huomioon otettavia asioita (Keeney ja Gregory 2005) Asiaankuuluvuus Ymmärrettävyys Mitattavuus Toiston välttäminen Täydellisyys Operationaalisuus Yksinkertaisuus Symmetrisyys Kriteerit ovat relevantteja mitattavan arvon suhteen. Kaikki ymmärtävät kriteerin ja käsittävät sen samalla tavoin. Vaihtoehtojen hyvyys tarkasteltavan kriteerin suhteen on mahdollista määrittää. Samaa asiaa ei mitata usealla kriteerillä. Tarkastelussa on mukana kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Suunnittelua varten tarvittava tieto on kohtuullisin ponnistuksin hankittavissa. Tarkasteluun sisällytetään vain niin paljon tekijöitä kuin ongelman kuvaamisen kannalta on tarpeen. Erilaisten kriteerien painottamiseen liittyvien harhojen välttämiseksi on syytä välttää arvopuita, joissa eri hierarkiahaaroissa on hyvin erilukuinen määrä kriteereitä.

8 Osalliset pisteyttävät kunkin kriteerin suhteessa saman hierarkiatason kriteereihin ja sen tavoitteeseen

9 Osalliset pisteyttävät kunkin kriteerin suhteessa saman hierarkiatason kriteereihin ja sen tavoitteeseen

10 Osalliset pisteyttävät kunkin kriteerin suhteessa saman hierarkiatason kriteereihin ja sen tavoitteeseen Osallisten pisteytykset kumuloituvat kriteeriä kuvaavaan paikkatietoaineistoon

11 PISTEYTYSTEN MEDIAANIT Kriteeri Pisteet Osakriteeri I Pisteet Osakriteeri II Pisteet Yhteensä Viherrakenne Täydennysrakentaminen Luonnon monimuotoisuus Viherrakenteen kytkeytyneisyys Ekosysteemien tuotantopalvelut Ekosysteemien säätelyja ylläpitopalvelut Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Rakennuspaikan edullisuus Liikkumismahdollisuudet Palveluiden saavutettavuus Häiriötekijöiden minimointi 100 Suojelualueet 100 1,00 Muut tärkeät luontoalueet 90 0,90 90 * * 0, Maataloustuotanto 60 0,54 Kasvit, eläimet ja niistä saatavat tuotteet (tarjonta) 80 0,72 Kasvit, eläimet ja niistä saatavat tuotteet (kysyntä) 80 0,72 Juomavesi 100 0,90 Vedenkierron säätely ja tulvasuojelu 100 0,80 Pölytys ja siementen levitys 80 0,64 Paikallisilmaston säätely (tarjonta) 90 0,72 Paikallisilmaston säätely (kysyntä) 90 0,72 Luonnon virkistyskäyttö (tarjonta) 100 0,90 Luonnon virkistyskäyttö (kysyntä) 100 0,90 Luonnon käyttö opetustarkoitukseen (tarjonta) 80 0,72 Luonnon käyttö opetustarkoitukseen (kysyntä) 80 0,72 Esteettisyys ja kulttuuriperintö (tarjonta) 80 0,72 Esteettisyys ja kulttuuriperintö (kysyntä) 80 0,72 Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys (tarjonta) 60 0,54 Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys (kysyntä) 60 0,54 Luonnon itseisarvo, arvo perintönä seuraaville sukupolville (tarjonta) 100 0,90 Luonnon itseisarvo, arvo perintönä seuraaville sukupolville (kysyntä) 100 0,90 Maaperän rakennettavuus 90 0,72 Olemassa oleva infrastruktuuri ja hulevesijärjestelmä (tieverkko, viemäröinti) 90 0,72 Kaupungin maanomistus 70 0,56 Alueen energiatehokkuusedellytykset 80 0,64 Keskustan jalankulkuvyöhyke 100 0,90 Keskustan reunavyöhyke 90 0,81 Joukkoliikennevyöhyke 80 0,72 Autovyöhyke 70 0,63 Etäisyys päivittäistavarakauppaan 90 0,81 Etäisyys kouluun 80 0,72 Etäisyys päiväkotiin 90 0,81 Etäisyys liikunta- ja virkistyskohteisiin 70 0,63 Etäisyys terveyspalveluihin 80 0,72 Alhainen melutaso 80 0,56 Hyvä ilmanlaatu 100 0,70 Ei hajuhaittoja 60 0,42 Ympäristö- ja kaupunkikuvauriokohteiden korjaaminen 85 0,60 Normalisoidut pisteet, jotka yhdistetään GISaineistoihin

12 Pisteytysten ja paikkatietoaineistojen yhdistäminen Jokaista pisteytettyä kriteeriä vastaa paikkatietoaineisto tai aineistoyhdistelmä, joka pyrkii kuvaamaan kyseistä kriteeriä mahdollisimman hyvin Paikkatietoaineistojen valinta tehtiin pilotissa SYKEssä valinta olisi hyvä tehdä yhdessä osallisten kanssa Paikkatietoaineistot normalisoitiin välille 0 1, jotta ne ovat vertailukelpoisia, ja asetetut painokertoimet vietiin kutakin kriteeriä kuvaavaan aineistoon. Aineistot perivät painokertoimet kumuloituvana tulona kaikilta hierarkiatasoilta. 31 kriteeriä, 31 paikkatietoaineistoa tai -yhdistelmää

13 Tulosten visualisointi Koska pisteytetyt karttatasot ovat päällekkäisiä, korkeammat arvot saavat alueet ovat niitä, jossa on eniten erilaisia kriteerien mukaisia, tavoitteen kannalta tärkeitä arvoja (asetettujen painokertoimien mukaan) Viherrakenteen arvoja ja täydennysrakentamispotentiaalia käsiteltiin omina arviointikokonaisuuksinaan, joilla on omat tavoitteensa, sillä nämä tavoitteet ovat osittain päinvastaisia

14 Täydennysrakentamisen arvot Viherrakenteen arvot Täydennysrakentamisen arvoja sekä viherrakenteen arvoja käsiteltiin ensin erikseen yhdistämällä kummankin kriteereitä kuvaavat pisteytetyt GIS-aineistot

15 LOPPUTULOS 1: Täydennysrakentamisen ja viherrakenteen arvojen nelikenttä Yksi havainto vastaa yhtä pikseliä kartalla

16 LOPPUTULOS 2: Täydennysrakentamisen ja viherrakenteen arvojen nelikenttä kartalla

17 Soveltaminen hyvinvointitekijöiden tarkasteluun Spatiaalisessa monitavoitearvioinnissa on keskeistä asettaa selkeä tavoite tutkimuskysymys, johon etsitään vastausta Kaupunkien hyvinvointitekijöitä tarkastellessa lopputuotoksena voisi olla pisteytyksin arvotettu päällekkäisanalyysi eli kartta, joka näyttää kaupungin / kaupunkiseudun hyvinvoinnin erot. Kartan tarkkuus riippuu koko tarkastelun ja käytettävissä olevista paikkatietoaineistoista, niiden tarkkuudesta sekä laadusta Tuotoksena on parhaimmillaan tarkkaa, alueellisesti räätälöityä ja jäsenneltyä tietoa hyvinvoinnista eri kaupunginosien välillä

18 Tarkastelumittakaava määrittää käytettävät aineistot Tarjolla on kattavasti valtakunnallisia ja yhä enemmän myös avoimia aineistoja, joita voidaan hyödyntää hyvinvointitekijöiden kartoittamiseen Esimerkkejä: CORINE-maanpeiteaineisto (2012) Maastotietokanta Digiroad-aineisto tieverkosta Suojelualueet Satelliitti- ja ilmakuvat Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikuntapaikat (LIPAS) Tarkastelumittakaavasta riippuen paras tulos saadaan, jos myös alueen paikallisia aineistoja voidaan hyödyntää

19 Yhteenveto menetelmän periaatteista Menetelmä on luonteeltaan subjektiivinen pisteyttäjien arvot muuntuvat kartalle osaksi kvantitatiivista paikkatietoa Aineistot valitaan aluekohtaisesti, jolloin saadaan parhaat kriteereitä kuvaavat aineistot vaatii olemassa olevien, alueellisten paikkatietoaineistojen ja niiden metatietojen läpikäymistä Aineistot tulee valita tarkastelumittakaavan mukaisesti Käytettävien lähtöaineistojen tarkkuustaso ja laatu määrittävät osaltaan lopputulosta ja sen hyödyntämisen potentiaalia

20 Kiitos! Kuva: Petri Shemeikka