Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut maatalouspolitiikassa (MAAESP)

Transkriptio

1 Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut maatalouspolitiikassa (MAAESP) Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen PTT: Emmi Haltia, Kyösti Arovuori, Matleena Kniivilä

2 Miksi ekosysteemipalvelut? Ekosysteemipalvelut erilaisia luonnon palveluja ja tuotteita, jotka tukevat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia. aineellisia ja aineettomia markkinoilla vaihdettavia tuotteita ja markkinattomia palveluita Jotta vahinkoja ei tapahtuisi eli että kaikki luonnon tuottamat palvelut tulisivat otettua huomioon päätöksenteossa

3 Cascade model of ecosystem services Tarjonta: viljelykäytännöt Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt. Developed from Haines-Young and Potschin (2010)

4 Ekosysteemipalveluiden käsite: CICES Section / Osasto Tuotantopalv elut Division / Lohko Group / Ryhmä Class / Luokka Ravitsemus Biomassa Maataloustuotanto ja vesiviljely Luonnon kasvit ja eläimet sekä niistä saadut tuotteet Materiaalit Vesi Biomassa Juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Kasveista, levistä ja eläimistä saadut materiaalit Säätely- ja ylläpitopalvel ut Kulttuuripalv elut Energia Jätteen sekä myrkyllisten ja muiden haitallisten Virtausten säätely Fyysisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden ylläpito Fyysinen ja älyllinen vuorovaikutus eliöstön kanssa ja eri ekosysteemeissä Henkinen, vertauskuvallinen ja muu vuorovaikutus Vesi Biomassaan perustuvat energialähteet Mekaaninen energia Eliöstön aikaansaama säätely Ekosysteemien aikaansaama säätely Massaliikunnot Nestevirtaamat Kaasujen virtaukset / ilmavirtaukset Elämänkierron ylläpito, elinympäristöjen ja geenivarantojen suojelu Tuholaisten, kasvitautien ja sairauksien säätely Maaperän muodostuminen sekä rakenne ja koostumus Vesiolosuhteet Ilmaston säätely Fyysinen ja kokemuksellinen vuorovaikutus Älyllinen ja esittävä vuorovaikutus Henkinen ja/tai vertauskuvallinen vuorovaikutus Muut kulttuuriset tuotokset Kasvien ja eläinten geenivarannot Muu käyttövesi kuin juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Kasvit ja eläimet energialähteinä Eläimet mekaanisen energian tuottajina Jätteiden tai haitallisten aineiden biopuhdistus, suodatus, sidonta, varastointi ja kasautuminen Melu-, haju- ja maisemahaittojen lieventäminen Massaliikuntojen säätely ja eroosiontorjunta Vedenkierron säätely ja tulvasuojelu Ilmavirtausten säätely Pölytys, siementen levitys Lisääntymiskelpoisten populaatioiden ja suojaelinympäristöjen ylläpito Tuholaisten ja kasvitautien säätely Sairauksien säätely Maaperän muodostuminen sekä rakenne ja koostumus Vedenlaadun ylläpito Maapallon ilmaston säätely Paikallis- ja alueellisen ilmaston säätely Luonto virkistysympäristönä Luonto tieteen ja opetuksen lähdemateriaalina ja paikkana Esteettisyys ja kulttuuriperintö Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys Luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville 4 CICES: käännös Kopperoinen & Itkonen

5 Olemassa oleva tieto maatalousympäristöjen ekosysteemipalveluista

6 MAAESP-hankkeessa tuotetaan tietoa maaseudun ekosysteemipalveluiden kysynnästä ja niiden arvosta arvioidaan maanomistajien halukkuutta tärkeiksi arvioitujen ekosysteemipalvelujen tuotantoon tuotetaan visioita ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen Tarjonta: viljelykäytännöt Politiikka Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt

7 Kehikko ekosysteemipalveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelulle: hyötylähtöinen maatalouden ympäristöpolitiikka Nykyisin maanviljelijä saa korvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat toimenpiteiden toteuttamisesta. Korvaus ei riipu toimenpiteen vaikutuksista ympäristöön. Hyötylähtöisessä politiikassa viljelijän saama korvaus perustuisi ympäristön tilan paranemiseen, ei toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen

8 Maatalouden ekosysteemipalveluiden kysyntä ja arvo Kansalaiskysely Taloustutkimus ja vastaajapaneeli Pilotointi helmi-malliskuussa, n. 202 vastausta Varsinaisen aineiston hankinta, huhtikuu, N= muistutusta, vastausosuus 25 %

9 Maatalous vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin tuotteiden ja ympäristön kautta. Kuinka suuri merkitys seuraavilla suomalaisen maatalouden ja maatalousympäristöjen tuottamilla asioilla on sinulle? 5 Hyvin suuri merkitys 4 Melko suuri merkitys 3 Ei suuri eikä pieni merkitys 2 Melko pieni merkitys 1 Hyvin pieni merkitys En osaa sanoa Keskiarvo Ruoan tuotanto ,54 Lajien ja ekosysteemien säilyminen ,26 Miellyttävä maisema ,24 Kasveja pölyttävien hyönteisten runsas määrä ,19 Maatalouteen liittyvän kulttuuriperinnön säilyminen ,11 Miellyttävä virkistysympäristö ,08 Viljelykasvilajikkeiden ja eläinrotujen monipuolisuus ,03 Luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen runsas lukumäärä ,95 Maatalouden osuus vesistöjen laadun heikkenemisestä ,80 Maatalousmaan hyvä tuottokyky ,79 Bioenergian tuotanto ,76 Maatalousympäristön kyky säädellä tuholaisia ,72 Maatalouden osuus ilmaston lämpenemisestä ,33 9 Vastaajat = Luke/ Kansalaiskysely %

10 Miten Suomen maataloudessa on mielestäsi onnistuttu seuraavissa asioissa? Suomen maatalous on mielestäni onnistunut 5 erittäin hyvin 4 melko hyvin 3 ei hyvin eikä huonosti 2 melko huonosti 1 erittäin huonosti en osaa sanoa Keskiarvo tuottamaan laadukasta ruokaa ,28 tuottamaan riittävästi ruokaa ,97 säilyttämään maatalousmaan hyvä tuottokyky ,59 parantamaan maisemaa ,49 säilyttämään maatalouden kulttuuriperintöä ,47 edistämään virkistysympäristön laatua ,46 viljelykasvilajikkeiden ja eläinrotujen monipuolisuuden säilyttämisessä ,39 edistämään kasvi- ja eläinlajien ja ekosysteemien säilymistä ,35 tuottamaan ympäristöä, jolla on kyky säädellä tuholaisia ,30 luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen säilyttämisessä ,27 edistämään osaltaan maapallon ilmaston säilymistä nykyisellään ,25 kasveja pölyttävien hyönteisten runsauden säilyttämisessä ,23 bioenergian tuotannossa ,23 ylläpitämään hyvää veden laatua vesistöissä ,02 10 Vastaajat = Luke/ Kansalaiskysely %

11 Kuinka ekosysteemipalveluiden kysyntää ja arvoa mitataan Nykyinen ohjelma Vaihtoehto X Vaihtoehto Y Hoidettujen perinnebiotooppien pinta-ala ja uhanalaiset lajit nykyinen ala, turvattu 0 uhanalista lajia ala kasvaa 30 %, turvattu 100 uhanalaista lajia ala kasvaa 60 %, turvattu 200 uhanalaista lajia Tyypillinen peltomaisema laiduntavia eläimiä näkyy harvoin näkyy usein kesällä näkyy usein kesällä ja sulan kauden aikana viljelykasveja 3 lajia 4 lajia 5 lajia Maatalouden ilmastovaikutukset: vähennys nykyisistä päästöistä Vesistövaikutukset: osuus pintavesistä, jotka hyvässä tai erinomaisessa tilassa Kustannus / veronmaksaja / vuosi, vuosina % 10 % 30 % 60 % 70 % 80 % Valintani

12 Ohjelman kannatus suhteessa kustannuksiin Vaihtoehtoisen ohjelman valinneet %

13 Ohjelman ominaisuuksien suhteellinen tärkeys perinnebiotoopit ja uhanalaiset maisema (laiduntavat eläimet) maisema (viljelykasvit) ilmasto vesienlaatu 50 0 nykyinen suppea laaja

14 Kansalaisten arvostukset vaihtelevat Ympäristölähtöiset Puntaroijat Kustannusherkät Nykytilaan tyytyväiset Satunnaiset 34 % 31 % 17 % 9 % 8 % Kannattavat uuden tyyppistä ohjelmaa Kustannusten vaikutus on vähäinen Erityisesti monimuotoisuus ja päästövähennykset ovat tärkeitä Kustannuksia punnitaan Erityisesti veden laadulla ja maisemalla (eläimet) merkitystä Lähinnä kustannukset vaikuttavat Veden laadulla ja maisemalla (kasvit) merkitystä Eivät kannata uusia ohjelmia Valinnoista ei löydy juurikaan johdonmukaisuutta

15 Ruokaa voidaan tuottaa monella tavalla. Seuraavassa listassa on esitetty tuotantotapoja. Valitse niistä 2-5, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa. mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö keinolannoituksen täydentäjänä luontaisten torjujien (mm. petohyönteiset, linnut) käyttö tuholaistorjuntaan kemiallisen torjunnan sijaan viljelemättömät monimuotoisuuskaistat peltojen reunoilla luonnonlajiston (kasvit, linnut, hyönteiset, piennisäkkäät) monipuolistamiseksi 43 muokkauksen käyttö rikkakasvien torjuntaan käytettyjen aineiden vähentämiseksi 30 kasviperäisen (hiiltä sisältävän) aineksen lisääminen maahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 24 kylvö ilman pellon kyntämistä (suorakylvö) ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi 23 viljaseosten viljely vähentämään tuholais- ja tautiriskejä suuremman sadon aikaansaamiseksi Vastaajat = Luke/ Kansalaiskysely %

16 Ekosysteemilähtöinen ruoka 46 % halukas ostamaan, vaikka kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka Mediaanimaksuhalukkuus % välillä 27 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän

17 Tarjonta: kysely viljelijöille Pilottikysely toteutettu kesäkuussa juuri ennen juhannusta Vastauksia 98 kpl => vastausprosentti 9,8% 84% miehiä Keski-ikä 50 vuotta (min 25, max 74) Vastaajista 20% eläintiloja (vastausprosentti 6,3%) ja 80% kasvinviljelytiloja (vastausprosentti 11,5%) Varsinainen kysely, viljelijää, toteutettu Vastauksia 1215 => vastausprosentti 12,2% Tämän aineiston analysointia ollaan aloittamassa, kaikki esiteltävät tulokset pilotista

18 Samaa mieltä väittämän kanssa? 5= täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Maatalouden ympäristöasiat voidaan hoitaa viljelijöiden vapaaehtoisuuteen perustuen. Ympäristökorvauksesta voitaisiin luopua kokonaan. Maatalouden ympäristövaikutukset tulisi arvioida tilakohtaisesti. Viranomaiset osaavat arvioida maatalouden ympäristövaikutuksia. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava ilmastonmuutosta hillitseville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava maan kasvukuntoa parantaville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava luonnon monimuotoisuutta lisääville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava eniten vesistökuormitusta aiheuttaville alueille. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 18 MAAESP ohjausryhmä

19 Kuinka hyvin seuraavat ympäristöön liittyvät asiat toteutuvat mielestäsi tilallasi nykyisin? (5=hyvin, 1= huonosti) Miellyttävä maisema Pieni ravinnekuormitus ympäröiviin vesistöihin Kulttuuriperinnön säilyminen Luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen runsaus Viljelykasvien monipuolisuus Laadukas virkistysympäristö Lajien ja ekosysteemien säilyminen Kasveja pölyttävien hyönteisten runsaus Maatalousmaan hyvä tuottokyky Maatalousympäristön kyky torjua tuholaisia luontaisesti Eläinrotujen monipuolisuus Bioenergian tuotanto peltobiomassasta ja/tai eläinten lannasta 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 19 MAAESP ohjausryhmä

20 20 MAAESP ohjausryhmä

21 Valintojen osuus eri korvaussummilla Ympäristökorvauksen määrä /ha Valintojen osuus 50 0,5 % 100 9,5 % ,7 % ,2 % ,0 % ,8 % ,6 %

22 Viljelijöiden kiinnostus toimenpiteisiin, % viljelijöistä Perinnebiotoopit ja uhanalaiset Maisema Monivuotiset kasvit Huuhtouman (ilmasto) vähentäminen nykyinen suppea laaja MAAESP ohjausryhmä

23 Tulossa Tieteelliset artikkelit kysynnästä ja tarjonnasta Politiikan arviointi Mihin palveluihin kysyntä kohdistuu ja mitä puolestaan viljelijät ovat valmiita tuottamaan? Mitä käsityksiä hyötylähtöiseen politiikkaan liittyy? Näkökulmia ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen

24 Kiitos!