VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET

Transkriptio

1 Kuva: Pirjo Ferin / Ympäristöhallinnon kuvapankki VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET JA TARPEET MUKAAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN PEKKA ITKONEN & LEENA KOPPEROINEN SYKE / VIHERRAKENNE MAISEMA, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA MONIMUOTOISUUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUSSA SEMINAARI OULU

2 Viihtyisän elinympäristön osatekijöitä 1/2 Mahdollisuus lähivirkistykseen, ulkoilureitit Miellyttävät maisemat Luonnonläheisyys Meluttomuus ja puhtaus Turvallisuus Infrastruktuuri, kevyen liikenteen yhteydet Palvelut Sosiaalisen vuorovaikuttamisen mahdollisuudet Elinympäristön monipuolinen käyttö, esim. siirtolapuutarhat Esteettömyys, saavutettavuus Mielipaikat, paikat joihin pysähtyä Maamerkit, omaleimaisuus ja imago 2

3 Viihtyisän elinympäristön osatekijöitä 2/2 MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 3

4 Asukkaiden näkemykset paikkatietojärjestelmiin PPGIS Public Participatory Geographic Information Systems Osallistava paikkatieto paikkaan sidotut vastaukset suoraan tietokantoihin Väline vuorovaikutteiseen ja osallistavaan suunnitteluun sekä tutkimuskäyttöön Matalan kynnyksen osallistumiskeino enemmän vastauksia, parempi tietopohja päätöksentekoon Esimerkkinä kyselypalvelu Harava Tarjolla myös muita kyselyalustoja ja palveluita 4

5 Kyselypalvelu Harava Kansalaisten tieto mukaan elinympäristön suunnitteluun ja seurantaan karttapohjaisen palvelun avulla Kyselyiden aiheita ovat olleet esimerkiksi Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen Lepakoiden talvehtimispaikat Liikenteen vaaranpaikkojen selvittäminen Asukaskysely Söderkullan/Sibbesborgin luonto- ja virkistysympäristöistä 5

6 Haravan ulottuvuudet Karttakyselyt Inventoinnit Kysymykset ja vastaukset Palvelu valmistui kesäkuussa 2013, mutta kehitystyö jatkuu edelleen. 6

7 Aiheeseen liittyvää tutkimusta SYKEssä 1/2 Viihtyisyyden osatekijät ovat suoraan kytköksissä luonnon tarjoamiin aineettomiin hyötyihin, kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin Kulttuurinen ekosysteemipalvelu Luonto virkistysympäristönä Luonto tieteen ja opetuksen lähdemateriaalina ja paikkana Esteettisyys ja kulttuuriperintö Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys Luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville Esimerkkejä Uinti, lenkkeily, kävely, sukeltaminen, pyöräily, kiipeily, veneily, vapaa-ajan kalastus ja metsästys. Luonto itsenäisen oppimisen, opetuksen, ympäristökasvatuksen ja tutkimuksen lähdemateriaalina ja kohteena. Kauniit ja miellyttävät maisemat, kulttuuriperintö ja kulttuurimaisemat, paikan tuntu, luonto taiteen innoittajana. Kansalliset, alueelliset ja paikalliset symboliset lajit ja kohteet, pyhät paikat. Halu säilyttää kasveja, eläimiä, ekosysteemejä ja maisemia niiden itseisarvon takia tai tulevien sukupolvien käyttöä varten, moraalis-eettinen näkökulma. CICES v. 4.3 luokituksesta muokanneet Kopperoinen & Itkonen 7

8 Aiheeseen liittyvää tutkimusta SYKEssä 2/2 Kaupunkiseuduilla huomioitava luonnon ja rakennetun ympäristön muodostama kokonaisuus, ihmisen tuotantopanokset ja käyttäjänäkökulma Esimerkkejä tutkimusteemoista: Rakennetun ympäristön ja viheralueiden vaikutus pyöräilyyn ja kävelyyn Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut Uudenmaan maakunnan ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Ekosysteemipalveluiden operationalisointi kaavoitukseen ja metsien käytön suunnitteluun Kestävä seudullinen maankäyttö ja liikenne Tampereen ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Lahden yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi 8

9 Tapaustutkimus: Uudenmaan maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, viherrakenne-teeman taustaselvitys Toteutetaan SYKEn ja Uudenmaan liiton yhteistyönä 1) Tunnistetaan maakuntakaavoituksen tueksi maakunnallinen viherrakenne ekosysteemipalveluiden tuotantopotentiaalin eli tarjonnan perusteella GreenFrame-menetelmä 2) Analysoidaan kulttuuristen ekosysteemipalveluiden kysyntä ja käyttöpaine Tueksi tehdään Harava-kysely kesän 2014 aikana 9

10 EkoUuma I: ekosysteemipalvelut T1 T2 T3 T4 T5 T6 S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 S9 S10 S11 S12 K1 K2 K3 K4 K5 Maataloustuotanto ja vesiviljely Luonnon kasvit ja eläimet sekä niistä saadut tuotteet Juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Muu käyttövesi kuin juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Kasveista, levistä ja eläimistä saadut materiaalit ja geenivarannot Kasvit ja eläimet energialähteinä Jätteiden tai haitallisten aineiden biopuhdistus, suodatus, sidonta, varastointi ja kasautuminen Melu-, haju- ja maisemahaittojen lieventäminen Massaliikuntojen säätely ja eroosiontorjunta Vedenkierron säätely ja tulvasuojelu Ilmavirtausten säätely Pölytys, siementen levitys Lisääntymiskelpoisten populaatioiden ja suojaelinympäristöjen ylläpito Tuholaisten ja sairauksien säätely Maaperän muodostuminen sekä rakenne ja koostumus Vedenlaadun ylläpito Maapallon ilmaston säätely Paikallis- ja alueellisen ilmaston säätely Luonto virkistysympäristönä Luonto tieteen ja opetuksen lähdemateriaalina ja paikkana Esteettisyys ja kulttuuriperintö Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys Luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville CICES v. 4.3 luokituksesta muokanneet Kopperoinen & Itkonen 10

11 Uudenmaan kulttuuriset ekosysteemipalvelut: kysyntä ja väestöpaine Ekosysteemipalveluiden tarjonnan (tuotantopotentiaalin) lisäksi tarkastellaan kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin kohdistuvaa kysyntää ja väestöpainetta Harava-kysely Uudenmaan kulttuurisista ekosysteemipalveluista kesällä 2014 Paikkatietoanalyysit väestöpaineesta 11

12 Tapaustutkimus Sibbesborgin osayleiskaava-alueen kulttuuriset ekosysteemipalvelut Euroopan komission tutkimuskeskus JRC:ssä kehitetty paikkatietopohjainen ESTIMAP-työkalu ekosysteemipalveluiden kartoittamiseen Arvioidaan luonnon virkistysmahdollisuuksien tarjonta eri alueilla Tarkastellaan alueiden virkistysmahdollisuuksien tarjontaa suhteessa niiden sijaintiin asutukseen nähden Simuloidaan virkistysmatkojen jakautuminen eri tyyppisille alueille Koko Euroopan ja kansallinen mittakaava Menetelmäkehitys SYKEn ja JRC:n yhteistyönä: ESTIMAP-lähestymistavan soveltaminen myös muiden kulttuuristen ekosysteemipalveluiden analyyseihin Mukautus paikalliseen mittakaavaan Analyysiin voidaan sisällyttää myös PPGIS-aineistoa 12

13 ESTIMAP - virkistys ESTIMAP-raportti: pdf 2.8 Mt Vesialueiden läheisyys Suojelualueet Virkistystarjonta Maanpeitteen luonnontilaisuus ROS: Recreation opportunity spectrum Etäisyys tiestä Etäisyys asutuksesta Sijainti suhteessa asutukseen M i t t a k a a v a : E u r o o p p a / k a n s a l l i n e n 13

14 Sibbesborgin kulttuuriset ekosysteemipalvelut kysyntä Harava-kysely Sibbesborgin/Söderkullan luonto- ja virkistysalueista Sibbesborgin osallistavan suunnittelun viikko 09/2013: asukkaiden kommentit Google Earth -merkintöinä 14

15 15

16 Kokemuksia PPGISistä 1/3 Soveltuu hyvin erityisesti kulttuuristen ekosysteemipalveluiden arviointiin: Niitä hyödynnetään pääsääntöisesti suoraan paikan päällä Esimerkiksi uiminen järvessä tai kiipeily sopivalla kalliolla Luonteeltaan kokemuksellisia Kysyntä- ja käyttäjänäkökulmat tärkeitä Karttamerkinnät kertovat toisaalta kysynnästä, toisaalta tarjonnasta 16

17 Kokemuksia PPGISistä 2/3 Edustavan otoksen kerääminen vaatii resursseja Suurikaan vastaajamäärä ei takaa kattavaa kokonaiskuvaa tutkittavasta ilmiöstä Täyttääkö tieteellisen tutkimuksen kriteerit? Mitä jää vastausten ulkopuolelle? Jokainen vastaus kertoo kuitenkin jotain kohteen merkityksestä Merkitysten keskittyminen tiettyihin kohteisiin kertoo suunnittelun kannalta huomionarvoisista kohteista Käyttöliittymän on oltava sujuva ja yksinkertainen 17

18 Kokemuksia PPGISistä 3/3 Liian laajat kyselyt vastausväsymys, turhautuminen Digitointi voidaan kokea epämiellyttäväksi Reitit, alueet Vastaajien erot digitointitarkkuudessa, osaamisessa ja ympäristön hahmottamisessa karttakuvana Aineiston esikäsittely ja perkaaminen vaatii työtä Miten yleistää pistehavainnot koskemaan alueita? 18

19 Kiitos!! LISÄTIETOA GREENFRAME- JA ESTIMAP-MENETELMISTÄ SEKÄ PPGIS-AINEISTON KÄYTÖSTÄ EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUTKIMUKSESSA SYKE / YMPÄRISTÖPOLITIIKKAKESKUS Kuva: Riku Lumiaro / Ympäristöhallinnon kuvapankki VIHERRAKENNE-RYHMÄ