1 SURE. Osallistavan suunnittelun työkalupakki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 SURE. Osallistavan suunnittelun työkalupakki"

Transkriptio

1 1 SURE Osallistavan suunnittelun työkalupakki

2 2 JOHDANTO Alkuperäisteos: SURE Toolkit on Participative Planning Tekijä: Anna Demeter, yhteissuunnittelun asiantuntija (SURE hankkeen ulkopuolinen asiantuntija), 2012 Taitto: Porin kaupunkisuunnittelu / Mikko Nurminen Kuvitus: Valokuvat ovat SURE partnereiden ottamia ja kaaviot tekijän tuottamia, mikäli lähdettä ei erikseen mainita Käännöstyö: Multidoc URBACT II ohjelma ja SURE verkosto URBACT II on Euroopan unionin toimenpideohjelma, jota rahoittavat yhdessä Euroopan aluekehitysrahasto ja jäsen valtiot. URBACT on eurooppalainen vaihto ja oppimisoh jelma, joka edistää kestävää kaupunkikehitystä seuraavilla tavoilla: Mahdollistaa KAUPUNKIEN välisen yhteistyön, jotta ne voivat kehittää ratkaisuja kaupunkien suurimpiin haasteisiin ja ymmärtää oman roolinsa koko ajan monimutkaisempien yhteiskunnan muutosten edessä Auttaa kaupunkeja kehittämään uusia, kestäviä käytännön RATKAISUJA, joissa otetaan huomioon taloudelliset ja yh teiskunnalliset näkökulmat sekä ympäristöasiat Auttaa kaupunkeja JAKAMAAN hyviä käytäntöjä ja koke muksista opittuja asioita Euroopan muiden kaupunkipolitii kan ammattilaisten kanssa URBACT hankkeet voivat olla joko temaattisia verkostoja tai työryhmiä. Jokaisessa hankkeessa on 8 12 partneria EU:n eri jäsenvaltioista (kuitenkin vähintään kolmesta eri valtiosta), ja partnerit työskentelevät yhdessä jonkin tietyn aiheen parissa kahdesta kolmeen vuoteen. Hankkeen part nerit voivat olla kaupunkeja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä alueellisia tai valtakunnallisia hallintoviranomaisia.

3 3 SURE hankkeen ( Fostering diversification of local econo mies by using innovative Socio economic methods of Ur ban REhabilitation in deprived urban areas ) ja sen temaattisen verkoston kehittäjänä ja koordinoijana toimii kolmen vuoden ajan vuosina hankkeen pääpartneri, Egerin kaupunki Unkarissa. Verkosto perustuu erilaisiin ja eri sektoreja edustaviin osallistujiin, joilla on asiantuntemusta useilta eri aloilta, esimerkiksi arkkitehtuu rista, liikenteestä, kiinteistöalalta ja yhteisöjen kehittämi sestä. Verkoston kaupungit on valittu niiden koon perusteella (pieniä ja keskikokoisia asukkaan kaupunkeja) sekä niiden kehityskohteiden perus teella sen mukaan, mitä kohteita kehittämällä voidaan par haiten vaikuttaa kaupunkien ja kaupunkikeskusten elämään. Hankkeen laaja tavoite on tarjota mahdollisuus jakaa ver koston kautta tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät paikallistalouksien moninaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen sekä työllisyyteen ja talousasioihin, ja antaa välineitä, joiden avulla voi paremmin ymmärtää ja käyttää osallistavan suunnittelun toimintatapoja. SURE osallistavan suunnittelun työkalupakilla pyritään ensisijaisesti edistä mään paikallishallintojen, yhteisöjen ja paikallisten osallis ryhmien välistä yhteistyötä kaupunkikehitysasioissa jakamalla kokemuksia ja käytäntöjä. URBACT II ohjekirjan linjausten mukaan kaikkien SURE partnerien on perustettava kohdealueelleen niin kutsuttu paikallinen tukiryhmä sekä kehitettävä kattava paikallinen toimintasuunnitelma, jonka laatimiseen ryhmän jäsenet osallistuvat. SURE osallistavan suunnittelun työkalupakki ja sen tavoitteet SURE työkalupakin on tarkoitus tarjota strategioita, auttaa arvioimaan tuloksia ja levittää parhaita käytäntöjä sekä osallistamistekniikoita, jotka perustuvat SURE hankkeeseen ( ) osallistuvien kaupunkien kokemuksiin. Näiden helppokäyttöisten välineiden ensisijainen tavoite oli tukea paikallisia tukiryhmiä sen varmistamiseksi, että ryh mät osallistuvat laajasti paikallisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen. SURE työkalupakki paitsi tarjoaa perustietoa ja tiivistää hankekauden aikana syntyneitä käytäntöjä myös toimii luettelona, joka kattaa monien eri alojen tietoa ja osallistavan suunnittelun välineitä. Kokeiltujen välineiden li säksi tarjolla on luokitusjärjestelmä, jossa välineitä arvioi daan eri lähtökohdista. Tämä voi auttaa syvällisemmän näkemyksen muodostamisessa ja helpottaa välineiden ym märtämistä.

4 4 ARVIOINTIKRITEERIT SURE HANKKEESSA YHTEISSUUNNITTELUN VÄLINEIDEN OMINAISUUDET Erityisen tehokkaat suunnittelun välineet (SURE hankkeen partnereiden arvion mukaan) :) Paljon aikaa ja resursseja vaativa väline $ Helposti käyttöön otettava väline Toimiva ja tehokas väline erityis ja vähemmistöryhmien osallistamiseen O Toimiva ja tehokas nuorison osallistamisen väline Y Toimiva ja tehokas uudenlaisten ja luovien ideoiden synnyttämisen väline K Toimiva ja tehokas yhteisöjen sisäisen keskustelun synnyttämisen väline URBACT II SURE hankkeen pakolliset suunnittelun välineet, joiden käyttöä suositellaan S Suositeltavaa käyttää koulutettua fasilitaattoria F

5 5 Määriteltyihin välineisiin ja käytäntöihin sisältyvät niin kut sutut suositellut välineet, joita käytettiin useimmissa kau pungeissa, mutta niiden lisäksi esitellään muita välineitä, joilla etsittiin ratkaisuja erityistarpeisiin tai ongelmiin tai jotka täydentävät tietoja. (Osallistavan suunnittelun uutislehdet ja URBACT II Pai kallisen tukiryhmän opas) bact%20ii%20 %20FI%20v1%20%28revisable%29.pdf Partnerikaupungit saivat halutessaan teknistä neuvontaa kyseiselle alueelle mahdollisesti sopivista muista osallista misen välineistä ja osallistamisprosessista. Lisäksi kaupungit saivat neuvoja valittujen välineiden käyttöönottoon paikal listasolla sekä niiden käyttöönoton parhaasta ajoituksesta. Välineillä ja niiden tapauskohtaisella valinnalla oli huomatta va merkitys paikallisen osallistamisprosessin onnistumiselle. Seuraavia perusvälineitä suositeltiin paikallisille tukiryhmille ja osallistuville kaupungeille: Koska SURE hankkeeseen osallistui kaupunkeja eri puolilta Euroopan unionia, ne kohtasivat projektin aikana hyvin eri laisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia haasteita. vähintään kymmenen tapaamista paikallisille tukiryhmille nuorille järjestettävä kilpailu, jossa kerätään kohdealueita koskevia ideoita ja parhaat ideat palkitaan paikallisille osallisryhmille tarkoitetut säännölliset uutis kirjeet, joiden kautta voidaan edistää ja levittää hankkeen tuloksia ja tiedottaa tulevista tapahtumista tiedotustilaisuudet, joiden kautta jaetaan tietoa sekä saadaan palautetta ja ideoita paikallisen tiedotustapahtuman järjestäminen tulosten ja paikallisten toimintasuunnitelmien julkistamista, palautteen saamista ja antamista sekä verkoston kehittämistä varten maiden väliset opintomatkat kuhunkin partnerikaupunkiin ja sitä kautta kansainvälisen osaamisen jakaminen Haasteet Sijainnin ja taustojen erilaisuudesta huolimatta kaupungeilla oli myös paljon yhteistä. Ennen osallistujille yhteisten taval lisimpien haasteiden läpikäymistä on kuitenkin todettava, että osallistavan suunnittelun toimintatavat eivät ole taika temppuja, joilla kaikki ongelmat voidaan korjata. Osallistava suunnittelu on demokraattinen ja yhtenäistävä suunnitte lumenetelmä, jolla pystyttiin hankekausien aikana luomaan yhteisöjen ja osallisryhmien välille yhtenäisyyttä ja sen myötä käyttäjille kestävämpi ympäristö.

6 6 Tyypilliset haasteet: pienten ja keskikokoisten kaupunkien tyypilliset ongelmat paikallistalouksien, kaupan, matkailun ja työllisyyden ke hittäminen ja monipuolistaminen paikallisyhteisöjen sopeuttaminen muutoksiin yhteisöjen kehittäminen ja sosiaalinen verkostoituminen verkostoituminen paikallisten osallisryhmien kanssa ja nii den johtaminen, yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden suhteiden kehittäminen verkostoituminen erityisryhmien ja herkkien ihmisryhmien (kuten ikäihmiset, nuoriso, työttömät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat ja vammaiset) kanssa ja niiden johtaminen paikallisiin kiinteistöasioihin liittyvät haasteet julkisten tilojen kehittäminen, infrastruktuuri fyysisen ympäristön ja sen osatekijöiden uudelleenar viointi koulutus, paikallisidentiteetin vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen kannustaminen luoviin ideoihin Mitä osallistava suunnittelu on? Osallistava suunnittelu on kaupunkisuunnittelun paradigma, joka korostaa paikallisyhteisön ottamista mukaan kaupunki suunnittelun strategisiin ja hallinnollisiin prosesseihin tai yh teisötason suunnitteluprosesseihin jo heti niiden alkuvai heessa (paikallisten toimintasuunnitelmien valmistelu). Osallistava strategiasuunnittelun prosessi on lähestymista pa, jossa pyritään yhteisymmärrykseen ja autetaan yhteisön osapuolia toimimaan yhdessä ja kertomaan, mihin suuntaan ne haluaisivat yhteisönsä, yrityksensä tai järjestönsä kehit tyvän lähivuosina. Osallistavan suunnittelun juuret ovat Yh dysvalloissa, mistä se sittemmin saapui myös läntiseen Eurooppaan. Osallistavalla suunnittelulla onkin jo pitkät perinteet useim missa länsimaissa, mutta "itäblokin maissa ja joissain Etelä Euroopan maissa, joissa kaupungit suunnitellaan perintei seen tapaan yksinomaan asiantuntijalausuntojen perusteella, osallistava suunnittelu ottaa vasta ensiaskeleita. Julkiseen osallistumiseen perustuvat suunnittelumenetelmät pyrkivät pikemminkin tuomaan eri katsantokantoja ja eri osapuolien osaamista lähemmäs toisiaan kuin luomaan väkipakolla konkreettisia ratkaisuja. Se on demokraattinen prosessi, jossa etsitään ratkaisuja yhdessä niiden kanssa, joita asia koskettaa, ja heitä varten. Prosessiin osallistuvat ammatti laiset ja yhteissuunnittelijat koordinoivat ja tukevat proses sia mutta eivät hallitse sitä eivätkä julista mitään yhtä oikeaa ammattimaista ratkaisua.

7 7 Viimeisen 20 vuoden aikana yhteisöjen ja osallisryhmien osallistamisesta on tullut kehityshankkeissa oletusarvo, ja EU on määritellyt sitä koskevan oikeudellisen kehyksen. EU:lla on useita ohjelmia, joilla pyritään edistämään osallis tavan suunnittelun toimintatapoja, ja nykyään on myös kansainvälisiä sopimuksia, joilla eri sektoreiden välistä yh teistyötä yritetään vahvistaa. URBACT II ohjelmalla ja SU RE hankkeella on merkittävä rooli tämän tärkeän periaatteen levittämisessä. Osallistavan suunnittelun toimintatapojen hyödyt Perinteiseen suunnitteluun verrattuna osallistavan suunnit telun kiistaton etu on sen interaktiivisuus: osapuolet kes kustelevat koko ajan prosessin aikana ja siten esimerkiksi arviointi ja palaute ovat välittömiä. Näin eri näkökulmat (suunnittelu, täytäntöönpano ja palaute) voidaan ottaa huomioon saman prosessin aikana. todellisiin tarpeisiin perustuva suunnittelu ja kehittäminen käyttäjille miellyttävä ja käyttäjäystävällinen ympäristö ennustettavissa olevia investointimahdollisuuksia sijoittajille entistä vahvempi sitoutuminen alueeseen ja vastuunkanto siitä, vahvempi paikallisidentiteetti sekä halukkuus vapaaehtoistyöhön ja kansalaisaktivismiin alueella luovien ratkaisujen ja ideoiden edistäminen yhteisymmärrys ristiriitatilanteissa piilevän potentiaalin esiintulo jaetut päätökset ja vastuu, vallitsevien arvojen huomioiminen päätöksenteossa monien eri näkökulmien yhdistyminen yhteisön kehittäminen: yhteistyöt, kumppanuudet, vuoropuhelu yhteisön kanssa, toimivaltaa yhteisölle demokratian oppiminen, yhteisö kehittyy hyvä tilaisuus erityis ja vähemmistöryhmille päästä osallisiksi parempi luottamus toimielimiin parempi tiedonsaanti Partnerikaupunkien edustajat SURE verkoston edustajat pitivät seuraavia periaatteita tärkeimpinä lähtökohtina osallistavaan suunnitteluun. Eri tyisesti nämä periaatteet rohkaisivat kyseisiä partnerikau punkeja siirtymään perinteisistä käytännöistä osallistavaan suunnitteluun ja soveltamaan uusia toimintatapoja toimin tasuunnitelmiensa laatimisessa.

8 8 1. Paikallistiedon kerääminen: kohdealueen asukkaiden ja osallisryhmien aluetta koskevien todellisten tarpeiden arviointi. Tavoitteena on kehittää paikallisia toimintasuunnitelmia vastaamaan alueen todellisiin tarpeisiin. Osallistavan suunnittelun prosessi SURE hankkeessa 3. Paikallisyhteistyön ja yhteisöjen rakentaminen: vapaa tiedonkulku. URBACT II SURE hankkeessa osallistavan suunnittelun en sisijainen tavoite oli kehittää paikallisia toimintasuunnitelmia, joissa otettaisiin mahdollisimman pitkälti huomioon erilaiset näkökohdat, paikallisyhteisöt ja osallisryhmät (Kaavio 1#). Verkoston ja kansainvälisten kumppanuuksien ansiosta oh jelma kasvoi paikallistasoa laajemmaksi. Partnerikaupungit olivat vastaanottavaisia ja halusivat oppia toisiltaan, ja ne saivatkin hankkeesta hyödyllistä tietoa omien yhteisöjensä ja kohdealueiden kehittämiseen. SURE työryhmä ja sen kansainvälinen asiantuntijaverkosto toi ohjelmalle korvaa matonta lisäarvoa. 4. Resurssit (lobbaus, vapaaehtoistyö, taloudelliset resurssit ja erityisesti paikallistieto). Edustajien huomioita: 2. Paikallisidentiteetin ja tietoisuuden kehittäminen: kannustaminen kansalais ja vapaaehtoistoimintaan, vastuullisuuteen, sitoutumiseen ja paikallispolitiikkaan osallistumiseen. 5. Paikallisyhteisöjen ja osallisryhmien kannustaminen osallisuuteen ja paikallisten toimintasuunnitelmien tu kemiseen. 6. Monien eri näkökulmien yhdistyminen: tutustuminen paikallisten ryhmien, osallisryhmien ja asiantuntijoiden näkökulmiin ja niiden yhdistäminen. Osallistavassa prosessissa tavallisen ihmisen hiljaisen äänen pitäisi tulla kuulluksi." (RSG Ruifrok, Ottignies Louvain la Neuve, SURE partneri, Belgia) Tällaiset toimintatavat kannustavat uusiin ja luoviin ideoihin. (SURE partneri, Larnaca, Kypros) Osallistavassa prosessissa alue voidaan tehdä ihmisiä varten." (SURE pääpartneri, Eger, Unkari)

9 9 Paikallinen tukiryhmä ja osallistujien laajeneva piiri Prosessin avaintehtävä oli muodostaa paikallisten toimijoiden ja muiden osallisten edustajista tukiryhmiä, joihin kuuluu keskeisessä roolissa olevaa henkilöä eri sek toreilta (kansalaisjärjestöt, hallinnot, yliopistot sekä talous ja kulttuuriala). Useimmissa tapauksissa kunnat ja kaupungit olivat aktiivisesti mukana SURE tukiryhmissä sekä ottivat vastuun niiden kehittämisestä ja hallinnoinnista. Paikalliset tukiryhmät (PTR) rakentuvat kerroksittain niin, että viralliset jäsenet (10 15) muodostavat ryhmän yti men ja muut ryhmät ovat ulompia kerroksia. Ydin koostuu mielipidejohtajista ja ulompien kerroksien osallistujat ovat tukijoina. Ydinryhmän tehtävänä oli koordinoida osallistavan suunnittelun prosesseja kohdealueilla. Lisäksi heidän tehtä vänään oli laajentaa verkostoa määrittelemällä ja osallista malla laajalti eri osallisryhmiä sekä osallistamalla myös poliittisia ja muita vaikuttavia ryhmiä ja edistämällä vuoro puhelua niiden kanssa. Ydinryhmät laittoivat prosessin alulle sekä aktivoivat ja osallistivat ryhmän ulompia kerroksia ja täysin uusia osapuolia. Myöhemmin myös ulompien kerros ten jäsenet ottivat aktiivisen roolin ja loivat erillisiä proses seja alkuperäisen järjestelmän sisälle. Seurauksena paikalliset toimintasuunnitelmat laadittiin ottaen huomioon todelliset paikalliset tarpeet ja kohdealueiden kestävää kehittämistä tukevat ideat. Paikallisia tukiryhmiä varten julkaistiin osallistamismenetel mien työkalupakki, josta sai perustietoa ja osallistamista tukevia tekniikoita sekä asiantuntijaneuvoja. SURE hank keeseen kuuluneen osallistamismenetelmien työkalupakin keskeisimmät elementit esitellään tässä asiakirjassa. Kaavio 1. SURE osallistavan suunnittelun prosessi

10 10 Prosessin tulokset paikalliset toimintasuunnitelmat ja kumppanuudet Paikalliset toimintasuunnitelmat (PTS) sisälsivät monenlaista tietoa (esimerkiksi ideoita, tutkimuksia ja uusia kumppa nuuksia), jota prosessien aikana kerättiin. Toimintatavoilla varmistettiin suunnitelmien onnistuminen, sillä tulosten taustalla olivat paikallisyhteisöjen ja osallisryhmien todelliset tarpeet. (Kaavio 3#). Toimintatavoilla taattiin lisäksi ydin ryhmien ja muiden osallistujien välinen pitkäaikainen kump panuus, joka muodostui ohjelmakauden aikana. Tällainen kumppanuus oli prosesseille huomattavan tärkeää, sillä se vaikuttaa eniten tulevien hankkeiden toteutumiseen. Paikalliset toimintasuunnitelmat ovat suunnitteluprosessia ja sen sisältöä koskevia strategioita, joista voi osallistavan suunnittelun toimintatapojen tuella tulla demokraattisia, järkevästi kehitettyjä ja "käyttäjien tarpeisiin perustuvia". Jotta strategia onnistuisi, paikallisten osallisryhmien on seistävä ainakin tärkeimpien tavoitteiden ja suunnitelman toteuttamisen takana. Tämä voidaan varmistaa ottamalla nämä ryhmät osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti heti alkuvaiheessa mukaan strategian kehittämisprosessiin. Kaaviot 2# ja 3# havainnollistavat osallistavan suunnittelun strategianluomisprosesseihin tuomaa panosta ja lisäarvoa. Strategioiden laatiminen osallistavin menetelmin Osallistavan suunnitteluprosessin osapuolet SURE hankkeessa "Strateginen suunnittelu tarkoittaa kurinalaista pyrkimystä saada aikaan yhteisiä päätöksiä perustavanlaatuisista asioista ja toiminnoista, jotka määräävät, minkälainen järjestö (tai tässä tapauksessa kohdealue ja sen yhteisö) on sekä mitä se tekee ja miksi... [Tämä pyrkimys] vaatii laajaa ja tehokasta tiedonkeruuta, kehittämistyötä ja strategisten vaihtoehtojen selvittämistä sekä nykyhetkessä tehtävien päätösten pitkäaikaisten vaikutusten korostamista." (Bryson,1995) Prosessin alkuvaiheessa jokaisen kaupungin ensisijainen tehtävä oli perustaa paikallisia tukiryhmiä, jotka toisivat yhteen kohdealueen keskeisimmät toimijat. Valinta tehtiin paikallisten yhteisöjen ja osallisryhmien analysoinnin ja määrittelyn pohjalta. Paikallisten tukiryhmien lopullisista kokoonpanoista saattoi havaita, että eri kaupunkien paikal lisilla tukiryhmillä oli paljon yhdistäviä tekijöitä, mutta myös alueellisista eroista johtuvia eroavaisuuksia.

11 11 Kaavio 2. Kaavio 3. Osallistava strateginen suunnittelu

12 12 Paikallisten tukiryhmien yleiset ominaisuudet Ensisijaiset osallisryhmät tahot, joihin toiminta vaikuttaa suoraan joko myönteisesti tai kielteisesti. kohdealueiden asukkaat paikalliset liiketoiminnan harjoittajat ja palveluntarjoajat paikalliset opiskelijat ja työntekijät osallisryhmät talouden ja teollisuuden alalla erityis ja vähemmistöryhmät (esimerkiksi ikäihmiset, nuoriso, työttömät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat ja vammaiset) turistit, vierailijat Toissijaiset osallisryhmät tahot, joilla on välillinen merki tys, kuten palveluntarjoajat, päättäjät ja kenttätyön tekijät. paikallisviranomaiset paikallishallinnot (esimerkiksi viranomaiset, kehittämis organisaatiot, kaupungin hallinto) paikalliset kansalaisjärjestöt mahdolliset investoijat paikalliset toimielimet (talouden, yhteiskunnan ja kulttuu rin aloilla) luovan työn tekijät, taiteilijat eri alojen paikalliset asiantuntijat SURE hankkeen kansainväliset asiantuntijat Kaavio 4. EGAN pyörä Lähde: /files/uploaded/fcg_startupmanual.pdf

13 13 Osallistava suunnittelu vai yhteisön kehittäminen? Näitä kahta toimintatapaa on usein vaikea erottaa toisistaan, sillä ne ovat monelta osin samanlaiset. Voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteet ovat kummassakin samat, sillä niissä pyritään kokoamaan yhteen asianosaisia yhteisöjä ja osallis ryhmiä ja ottamaan niitä osallisiksi alueen tulevaisuuteen vaikuttaviin prosesseihin tavalla tai toisella. Nämä toiminta tavat eroavat kuitenkin ensi ja toissijaisten tavoitteiden suhteen. Osallistava suunnittelu on projektikeskeinen toi mintatapa, jossa ajankäyttö on rajallista ja jonka painopiste on kohderyhmissä ensisijaisesti niiltä saatavan tiedon takia ja toissijaisesti, koska halutaan kehittää yhteisön käyttäy tymistä positiiviseen suuntaan antamalla sille lisää toimival taa. Yhteissuunnittelu puolestaan on pitkäkestoinen, vaiheittain toteutettava prosessi, joka perustuu jatkuvaan palautteen saamiseen ja jonka painopiste on ensisijaisesti kohderyhmissä, koska halutaan vaikuttaa yhteisön käyttäy tymiseen. Jälkimmäiseen toimintatapaan kuluu enemmän aikaa ja rahaa, ja sen tavoite on luoda vastuullisia yhteisöjä. Yhteissuunnittelussa suositaan esimerkiksi yhteisöjen omia taidehankkeita, mutta osallistavan suunnittelun kannalta ne ovat liian tehottomia, sillä niiden valmisteluun kuluu paljon aikaa, mutta konkreettisia tuloksia saadaan vähän. SURE ohjelma oli osallistavan suunnittelun ohjelma, jossa painopiste oli paikallisissa tukiryhmissä ja paikallisten toi mintasuunnitelmien tehokkaassa toteuttamisessa. Näissä suunnitelmissa oli päästävä tiettyihin tavoitteisiin kolmi vuotisen ohjelmakauden loppuun mennessä, joten useim missa tapauksissa valittiin täsmällisiä osallistavan suunnittelun välineitä, jotta saatiin kerätyksi mahdollisim man paljon tietoa hyvin lyhyessä ajassa. Välineet ovat kui tenkin osin päällekkäisiä, ja tämän vuoksi useissa tapauksissa päädyttiin käyttämään myös yhteisökehittämi sen välineitä. Pääasiallisesti kaikki partnerikaupungit käytti vät tehokkaita ja "helppokäyttöisiä" välineitä tarvittavan tiedon keräämiseen ja paikallisten ryhmien jäsenten akti voimiseen, mikä puolestaan johti yhteistyön vahvistumiseen ja toiminnan laajenemiseen. Tästä johtuen useiden yhteisö kehittämisen välineiden käyttöä prosessin aikana voidaan pitää hyvin perusteltuna. Egerin kaupungin suunnitelma sisältää esimerkiksi yhteisön monitoimitalon ja kaupunkiviljelypuutarhan kehittämisen sekä vertaistukijärjestelmän, jotka perustuvat vuoropuhe luun pohjautuviin koulutuksiin ja kursseihin. Näillä pyritään tuomaan asukasryhmiä sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ryhmiä yhteen ja kehittämään niiden keskinäistä yhteistyötä. Jälkimmäistä välinettä käytti myös Albaceten kaupunki Es panjassa, joka sisällytti paikalliseen toimintasuunnitelmaan säännölliset koulutukset maahanmuuttajaryhmille. Roma nian Gheorgheni on hyvä esimerkki kaupunkiviljelypuutarhan kehittämisen lisäksi

14 14 yhteisökehittämishankkeesta, jossa paikallinen tukiryhmä suunnitteli perustavansa vapaaehtoisohjelman kehittämään kaupungin sisäistä tietoverkkoa. Viime aikoina kaupunkivil jelypuutarhat ovat olleet hyvin suosittuja ja tehokkaita väli neitä yhteisöjen osapuolten tuomisessa yhteen. Myös irlantilaiset partnerit suosivat niitä. Tiivistäen voisi todeta, että partnerikaupungit saivat SURE hankkeesta kipinän yhteenkuuluvuuden rakentamiseen ja vahvistamiseen yhteisöissään. Tulevaisuus riippuu yhteisöjen jäsenistä ja siitä, haluavatko he tehdä yhteistyötä myös jat kossa, sekä tietenkin paikallisista toimintasuunnitelmista ja siitä, kuinka monia strategioita ja menettelytapoja sekä yh teisökehittämisen ja johtamisen välineitä ne tarjoavat. Placemaking eli kuinka luoda hyviä paikkoja Placemaking eli paikan luominen on tämän hetken trendi kaupunkikehityksessä, ja sitä painotettiin myös SURE hankkeessa. Se on kaupunkikehittämisen lähestymistapa, jonka tavoitteena on luoda eläväisiä paikkoja kaupunkeihin myös muilla keinoilla kuin perinteisillä fyysisillä ja käytännöllisillä toimenpiteillä. Placemaking käsitteen mukaan kaupunkiympäristön julkisia tiloja, joita paikalliset käyttävät, on kehitettävä niiden käyttäjien todellisten tarpeiden mukaan. Osallistava suunnittelu tarjoaa tätä lähestymistapaa tukevia ja sen toteuttamiseen hyvin soveltuvia käytännön välineitä. Placemaking liittyy ennen kaikkea julkisen tilan kehittämishankkeisiin, mutta konsepti soveltuu hyvin myös muunlaisiin kehittämishankkeisiin aina toimistosuunnittelusta valtion toimielimiin. Konseptin vaikutus on nähtävissä SURE hankkeissa kaikkialla, mutta on korostettava erityisesti Belgiaa (Ottignies Louvain la Neuve), missä hankkeen tärkein tavoite oli muuttaa alueen aukiot ja ostoskadut vilkkaiksi kohtaamispaikoiksi, jotka on suunniteltu vastaamaan paikallisiin tarpeisiin. Konsepti näkyy myös Kyproksella (Larnaca), missä julkisten tilojen verkostoa kokonaisuudessaan on pohdittu uudelleen. Placemaking järjestö Project for Public Places (www.pps.org) määrittelee placemaking käsitteen seuraavasti: Placemaking on monipuolinen lähestymistapa julkisten tilojen suunnitteluun ja hallintaan. Yksinkertaisesti sanottuna siinä tarkastellaan ja kuullaan niitä ihmisiä, jotka asuvat, työskentelevät ja leikkivät tietyssä tilassa, ja esitetään heille kysymyksiä. Näin saadaan tietää näiden ihmisten ajatuksia ja toiveita. Sitten näitä tietoja käytetään kyseisen tilan visioimiseen. Yhteisestä visiosta voi nopeasti kehittyä toteuttamissuunnitelma, joka alkaa pienen mittakaavan helposti toteutettavilla parannuksilla, jotka hyödyttävät välittömästi julkisia tiloja ja niiden käyttäjiä.

15 SURE OSALLISTAVAN SUUNNITTELUN TYÖKALUPAKKI Osallistavan suunnittelun välineet ja niiden käyttö Alla esiteltyjä osallistavan suunnittelun välineitä käytettiin melkein kaikissa SURE kaupungeissa. Ennen tietylle alueelle sopivan välineen valitsemista on ensiarvoisen tärkeää analysoida paikallisympäristöä sekä suhteita ja prosesseja alueella. Minkä tahansa välineen soveltaminen paikallisesti vaatii luovaa ideointia, joka auttaa kehittämään toimintatapoja ja pääsemään haluttuihin tavoitteisiin. Vaikka välineet vaikuttavat yksinkertaisilta asioilta, ne ovat huolella kehiteltyjä ja jäsenneltyjä tekniikoita. Kun näitä tekniikoita sovelletaan hyvin, onnistumisen edellytykset paranevat merkittävästi: osallistujat alkavat toimia yhdessä ja jakaa ajatuksia, jotka voivat näkyä käytännössä jo nopealla aikataululla. Prosessien aikana koordinaattorit voivat kuitenkin kohdata haasteita, jotka johtuvat osallistujien suuresta määrästä, ihmisten erilaisista asenteista ja ristiriidoista, joiden yli on vaikea päästä. Ryhmien toiminnan koordinoiminen vaatii monipuolista ammattiosaamista ja ihmissuhdetaitoja, sillä välillä koordinaattoreiden on toimittava sovittelijoina, puheenjohtajina, esittelijöinä tai johtajina. Osallistamisvälineiden hyödyt: Tavoitekeskeisyys: moninaisten ja rönsyilevien keskustelujen jäsentäminen, tehtävien määritteleminen, neuvonta eri vaiheissa ja aikataulutus niin, että tavoitteisiin on mahdollista päästä. Demokraattisuus: sen varmistaminen, että ryhmän kaikki jäsenet asemasta ja luonteesta riippumatta osallistuvat tasapuolisesti, ja kaikki näkökulmat saadaan siten kuuluviin. Tehokkuus: työpajatoiminnan avulla voidaan saada tuloksia ja vastauksia nopeasti, mikä vastaavasti parantaa motivaatiota. Osallistavan strategisen suunnittelun prosessin aikatauluttamiseen (Kaavio 5#) käytetään SURE hankkeen osallistavan suunnittelun välineitä, jotka esitellään seuraavassa luvussa niiden luonnollisessa järjestyksessä. 15

16 16 I. Kaavio 5. Osallistavan strategisen suunnittelun tärkeimmät vaiheet YHTEISÖN SITOUTTAMINEN 1. YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET 1. PAIKALLISTEN TUKIRYHMIEN PERUSTAMINEN / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Paikallisten tukiryhmien perustaminen oli SURE kaupun geissa ensimmäinen vaihe kaikkien hankkeiden kehittämi sessä. Paikallisten tukiryhmien tehtävät vastaavat ohjausryhmien tehtäviä: ne koordinoivat prosesseja, niillä on päätöksentekovalta ja ne pyrkivät kehittämään paikallisia toimintasuunnitelmia tiiviissä yhteistyössä paikallisten osal lisryhmien ja muiden asianosaisten kanssa. Lisäksi on erittäin tärkeää ottaa paikallisyhteisöjen eri osallisryhmistä asiano saisia ja kokeneita ihmisiä edustamaan näitä ryhmiä paikalli sissa tukiryhmissä. Taulukot jokaisen partnerikaupungin osallistavan suunnitteluprosessin tärkeimmistä vaiheista: dia/ppp_tables_fin.pdf Jotta löydettäisiin parhaat mahdolliset toimijat, osallisryh miä analysoidaan seuraavia kriteerejä vasten: 1. Mitkä ovat merkitykseltään ensisijaiset osallisryhmät kohdealueella? 2. Mitä ovat toissijaiset, välilliset osallisryhmät? 3. Mitkä ovat kohderyhmien intressit ja periaatteet, ja kuinka vaikutusvaltaisia ne ovat? 4. Ovatko ne motivoituneita osallistumaan paikallisiin kehittämishankkeisiin?

17 17 SURE ESIMERKKI Paikallisten tukiryhmien perustaminen, osallistujien kerää minen kaikki partnerikaupungit (tammikuu 2010 tam mikuu 2011) Paikallisten tukiryhmien perustamista koordinoivat viralliset SURE partnerit eli useimmissa tapauksissa paikallisviran omaiset. Kussakin kaupungissa paikallisen tukiryhmän muodostivat keskimäärin osallistujaa. Paikallisten tukiryhmien kokoonpano vaihteli eri sijaintien, kulttuuriero jen ja erilaisten haasteiden takia. Esimerkiksi matkailukau punkien, kuten Romanian Gheorghenin, paikallisessa tukiryhmässä oli matkailualan asiantuntijoita, kun taas kau pungit, jotka keskittyivät ohjelmassa työllisyysasioihin, ke räsivät osallistujat yhteiskunnallisen sektorin toimijoista. SURE ARVIOINTI, VÄLINEEN OMINAISUUDET: S F 2. PALKINTOKILPAILU / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Palkintokilpailu on aktiivisuuteen kannustava väline, joka auttaa levittämään hyviä käytäntöjä paikallisella, kansalli sella ja jopa kansainvälisellä tasolla. Kilpailun järjestäjät va litsevat palkintokilpailulle tavoitteen, joka liittyy paikkakunnan tärkeisiin asioihin tai suunnittelukohteisiin, ja esittelevät sen tietylle kohderyhmälle. Kilpailun satoa voi daan esitellä näyttelyssä tai työpajassa, joissa siitä voidaan myös saada palautetta ja se voi synnyttää vuoropuhelua yhteisöjen sisällä. Voittajat: Paikallisidentiteetin vahvistamiseksi kannattaa arvostaa varsinkin paikallisten järjestöjen ja kohdealueen asukkaiden osallistumista ja panosta. Mahdollisia myönnet täviä nimityksiä: Paras hanke, Paras yhteisötoiminnan järjestäjä, palkinto kestävän kehityksen edistämisestä jne. Käyttötilanteet: 1. Kun pyritään saamaan tuoreita ideoita luovilta paikkakuntalaisilta tai ammattilaisilta. 2. Kun pyri tään osallistamaan ja sitouttamaan laajempaa yleisöä kilpai lutilanteen ja palkintojen tuoman motivaation kautta. 3. Kun halutaan julkisuutta ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Sopivat osallistujat: Paikalliset ihmiset sekä erityiset koh deryhmät, kuten lapset, nuoret, paikalliset taiteilijat, arkki tehdit, paikalliset kaupanpitäjät tai markkinoinnin ammattilaiset.

18 18 Aikavaatimus: Yhdestä neljään kuukautta (osallistumisme nettelyn esittely, osallistumisaika ja palkintoseremonia) SURE ESIMERKIT Useissa SURE kaupungeissa taidekouluille järjestettiin kil pailuja, jotta saatiin nuoriso osallistumaan hankkeisiin. Pai kalliset opiskelijat tekivät piirustuksia ja maalauksia, jotka ilmensivät kohdealueen piiristä annettua aihetta. Joissain tapauksissa parhaat työt palkittiin ja asetettiin näytteille. Lasten piirustuskilpailu (koulukilpailu) Eger, Unkari, maa liskuu 2012; Larnaca, Kypros, maaliskuu 2012; Albacete, Espanja, elokuu 2012; Komotini, Kreikka, kesäkuu 2012; Gheorgheni, Romania, tammikuu Facebookissa järjestetty, työkokemusaiheinen Work Xpe rience ideakilpailu opiskelijoille Dún Laoghaire Rath down, Irlanti, lokakuu Tämän irlantilaisen kilpailun aiheena olivat työkokemukset ja uramahdollisuudet. Kilpailusta tiedotettiin paikallisille oppi laitoksille, ja palkintona oli ipad. Kilpailun kautta kerätyt opiskelijoiden ideat muodostivat hyvän perustan paikalliselle toimintasuunnitelmalle, ja sen lisäksi paikallisten opiskelijoi den välille syntyi Facebook sivulla yhteistyötä ja vuoropu helua, mikä oli hankkeen positiivinen oheisvaikutus.

19 19 Verkkosivujen luomiskilpailu opiskelijoille Pori, Suomi, toukokuu 2011 Paint for the city katutaidekilpailu paikallisille taiteilijoille Gheorgheni, Romania, elokuu 2012 SURE ohjelman tulokset Gheorghenissa osoittivat kaupun gin markkinoinnin heikkoudet. Kaupungissa vierailevat huo masivat, että kaupungin kaksi tärkeintä matkailualuetta eli keskikaupunki ja kaupungin ulkopuolinen Punaisen järven alue eivät olleet matkailukohteina lainkaan kytketty toisiin sa. Ongelman ratkaisemiseksi paikallisia taiteilijoita pyydet tiin luomaan seinämaalauksia, jotka tukisivat konkreettisesti näiden kahden alueen sidettä ja yhdistäisi ne toisiinsa ihmis ten mielissä. Viestintä alan opiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakou lusta (SAMK) pyydettiin luomaan kohdealueelle verkkosi vuja, joilla huomioitaisiin alueen tärkeimmät ominaisuudet. Verkkosivuilla käytettiin vuorovaikutteisia välineitä, ja opis kelijat ottivat itse sivuilla käytetyt valokuvat. Joidenkin verkkosivujen oli tarkoitus toimia tarinan tapaan tai arkki tehtuurioppaina, joissa esiteltiin alueen tiettyjä kohteita. Jotkut verkkosivut puolestaan mainostivat kuvitteellisia festivaaleja ja kehittivät alueen keskeisistä piirteistä luovia liiketoimintaideoita. Eräs opiskelijaryhmä kehitti alustan, jonne saatettiin kerätä luettavaksi asukkaiden ajatuksia ja mielipiteitä alueen tulevaisuudesta. Paikallisen tukiryhmän jäsenistä koostuva raati valitsi kolme parasta ehdotusta, ja kaikki verkkosivut olivat yleisön nähtävissä ja kokeiltavissa paikallisen Galleria Elisen näyttelyssä. punkisuunnittelu/sure/kuvia/oppilaitosyhteistyo/6b5e re6ct/gazingkarjaranta_sure_samk.pdf SURE ARVIOINTI, VÄLINEEN OMINAISUUDET: :) $ K O Y S

20 20 3. YHTEISÖN TOIMINTA / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Yhteisön toiminnan ja tapahtumien kautta voidaan lisätä tietoisuutta ja sitoutumista tiettyyn alueeseen tavoitteena kehittää sitä. Yhteisön tapahtumat parantavat yhteistyötä, paikallisidentiteettiä ja tietoisuutta yhteisön sisällä. Alueen ihmisiä ja järjestöjä kutsutaan mukaan järjestämään toimin taa ja elävöittämään aluetta tai osallistumaan tapahtumiin. Ohjelma voi olla esimerkiksi paikallisten asukkaiden tai jon kin järjestön organisoima kiinnostava vapaaehtoistyöhanke, joka kiinnittää yleisön huomion johonkin tiettyyn kysymyk seen tai suunnittelukohteeseen tai pyrkii parantamaan alu een palveluja. Koordinoiva toimija vie tapahtumahanketta eteenpäin yhteistyökumppanien, parhaassa tapauksessa paikallisten tiedotusvälineiden avulla. SURE ESIMERKIT Yhteisön tuottamat julkisten tilojen kalusteet Eger, Unkari, kesäkuu 2012 SURE ohjelmasta kumpusi Szalan alueella Egerin kaupun gissa erityinen vapaaehtoisvoimin toteutettu paikallinen hanke, jossa suunniteltiin julkisten tilojen kalusteet. Ne vie tiin kohdealueelle ja luotiin siten uusi vapaa ajanvietto ja kohtaamispaikka, joka rikastuttaa kyseistä kaupunginosaa. Eräs ympäristöjärjestö tuki hanketta opettamalla vapaaeh toisille kalusteiden kokoamista. Kalusteet tehtiin käytetyistä PET pulloista, jotka paikalliset opiskelijat keräsivät ja jotka paikallisyhteisön voimin kasattiin kalusteiksi. Yli 50 opiske lijaa osallistui hankkeeseen erillisinä ryhminä. He oppivat, millainen voima yhteistyössä piilee ja kuinka yhdessä työs kentelemällä voidaan suojella ja kehittää ympäristöä. Julkisten kalusteiden testaus Ottignies Louvain la Neu ve, Belgia, toukokuu 2012 Belgialaisella kohdealueella Place des Wallonsissa arvioitiin uudelleen suositun, mutta huonosti hoidetun, julkisen tilan järjestelyjä. Hankkeen aikana paikallisyhteisöjen tarpeita selvitettiin viemällä paikalle muutamaksi päiväksi erityisiä, värikkäitä, kannettavia ja kokoontaitettavia istuimia. Jalan kulkijoilta saatiin tietoa heidän tarpeistaan, sillä tultuaan alueelle he alkoivat vaihdella istuimien paikkaa omia tarpei

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/2011 1 Vammaisasiain neuvottelukunta Aika 20.12.2011 klo 14:00-15:30 Paikka Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Läsnäolleet Paakkanen Arja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot