1 SURE. Osallistavan suunnittelun työkalupakki

Transkriptio

1 1 SURE Osallistavan suunnittelun työkalupakki

2 2 JOHDANTO Alkuperäisteos: SURE Toolkit on Participative Planning Tekijä: Anna Demeter, yhteissuunnittelun asiantuntija (SURE hankkeen ulkopuolinen asiantuntija), 2012 Taitto: Porin kaupunkisuunnittelu / Mikko Nurminen Kuvitus: Valokuvat ovat SURE partnereiden ottamia ja kaaviot tekijän tuottamia, mikäli lähdettä ei erikseen mainita Käännöstyö: Multidoc URBACT II ohjelma ja SURE verkosto URBACT II on Euroopan unionin toimenpideohjelma, jota rahoittavat yhdessä Euroopan aluekehitysrahasto ja jäsen valtiot. URBACT on eurooppalainen vaihto ja oppimisoh jelma, joka edistää kestävää kaupunkikehitystä seuraavilla tavoilla: Mahdollistaa KAUPUNKIEN välisen yhteistyön, jotta ne voivat kehittää ratkaisuja kaupunkien suurimpiin haasteisiin ja ymmärtää oman roolinsa koko ajan monimutkaisempien yhteiskunnan muutosten edessä Auttaa kaupunkeja kehittämään uusia, kestäviä käytännön RATKAISUJA, joissa otetaan huomioon taloudelliset ja yh teiskunnalliset näkökulmat sekä ympäristöasiat Auttaa kaupunkeja JAKAMAAN hyviä käytäntöjä ja koke muksista opittuja asioita Euroopan muiden kaupunkipolitii kan ammattilaisten kanssa URBACT hankkeet voivat olla joko temaattisia verkostoja tai työryhmiä. Jokaisessa hankkeessa on 8 12 partneria EU:n eri jäsenvaltioista (kuitenkin vähintään kolmesta eri valtiosta), ja partnerit työskentelevät yhdessä jonkin tietyn aiheen parissa kahdesta kolmeen vuoteen. Hankkeen part nerit voivat olla kaupunkeja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä alueellisia tai valtakunnallisia hallintoviranomaisia.

3 3 SURE hankkeen ( Fostering diversification of local econo mies by using innovative Socio economic methods of Ur ban REhabilitation in deprived urban areas ) ja sen temaattisen verkoston kehittäjänä ja koordinoijana toimii kolmen vuoden ajan vuosina hankkeen pääpartneri, Egerin kaupunki Unkarissa. Verkosto perustuu erilaisiin ja eri sektoreja edustaviin osallistujiin, joilla on asiantuntemusta useilta eri aloilta, esimerkiksi arkkitehtuu rista, liikenteestä, kiinteistöalalta ja yhteisöjen kehittämi sestä. Verkoston kaupungit on valittu niiden koon perusteella (pieniä ja keskikokoisia asukkaan kaupunkeja) sekä niiden kehityskohteiden perus teella sen mukaan, mitä kohteita kehittämällä voidaan par haiten vaikuttaa kaupunkien ja kaupunkikeskusten elämään. Hankkeen laaja tavoite on tarjota mahdollisuus jakaa ver koston kautta tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät paikallistalouksien moninaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen sekä työllisyyteen ja talousasioihin, ja antaa välineitä, joiden avulla voi paremmin ymmärtää ja käyttää osallistavan suunnittelun toimintatapoja. SURE osallistavan suunnittelun työkalupakilla pyritään ensisijaisesti edistä mään paikallishallintojen, yhteisöjen ja paikallisten osallis ryhmien välistä yhteistyötä kaupunkikehitysasioissa jakamalla kokemuksia ja käytäntöjä. URBACT II ohjekirjan linjausten mukaan kaikkien SURE partnerien on perustettava kohdealueelleen niin kutsuttu paikallinen tukiryhmä sekä kehitettävä kattava paikallinen toimintasuunnitelma, jonka laatimiseen ryhmän jäsenet osallistuvat. SURE osallistavan suunnittelun työkalupakki ja sen tavoitteet SURE työkalupakin on tarkoitus tarjota strategioita, auttaa arvioimaan tuloksia ja levittää parhaita käytäntöjä sekä osallistamistekniikoita, jotka perustuvat SURE hankkeeseen ( ) osallistuvien kaupunkien kokemuksiin. Näiden helppokäyttöisten välineiden ensisijainen tavoite oli tukea paikallisia tukiryhmiä sen varmistamiseksi, että ryh mät osallistuvat laajasti paikallisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen. SURE työkalupakki paitsi tarjoaa perustietoa ja tiivistää hankekauden aikana syntyneitä käytäntöjä myös toimii luettelona, joka kattaa monien eri alojen tietoa ja osallistavan suunnittelun välineitä. Kokeiltujen välineiden li säksi tarjolla on luokitusjärjestelmä, jossa välineitä arvioi daan eri lähtökohdista. Tämä voi auttaa syvällisemmän näkemyksen muodostamisessa ja helpottaa välineiden ym märtämistä.

4 4 ARVIOINTIKRITEERIT SURE HANKKEESSA YHTEISSUUNNITTELUN VÄLINEIDEN OMINAISUUDET Erityisen tehokkaat suunnittelun välineet (SURE hankkeen partnereiden arvion mukaan) :) Paljon aikaa ja resursseja vaativa väline $ Helposti käyttöön otettava väline Toimiva ja tehokas väline erityis ja vähemmistöryhmien osallistamiseen O Toimiva ja tehokas nuorison osallistamisen väline Y Toimiva ja tehokas uudenlaisten ja luovien ideoiden synnyttämisen väline K Toimiva ja tehokas yhteisöjen sisäisen keskustelun synnyttämisen väline URBACT II SURE hankkeen pakolliset suunnittelun välineet, joiden käyttöä suositellaan S Suositeltavaa käyttää koulutettua fasilitaattoria F

5 5 Määriteltyihin välineisiin ja käytäntöihin sisältyvät niin kut sutut suositellut välineet, joita käytettiin useimmissa kau pungeissa, mutta niiden lisäksi esitellään muita välineitä, joilla etsittiin ratkaisuja erityistarpeisiin tai ongelmiin tai jotka täydentävät tietoja. (Osallistavan suunnittelun uutislehdet ja URBACT II Pai kallisen tukiryhmän opas) bact%20ii%20 %20FI%20v1%20%28revisable%29.pdf Partnerikaupungit saivat halutessaan teknistä neuvontaa kyseiselle alueelle mahdollisesti sopivista muista osallista misen välineistä ja osallistamisprosessista. Lisäksi kaupungit saivat neuvoja valittujen välineiden käyttöönottoon paikal listasolla sekä niiden käyttöönoton parhaasta ajoituksesta. Välineillä ja niiden tapauskohtaisella valinnalla oli huomatta va merkitys paikallisen osallistamisprosessin onnistumiselle. Seuraavia perusvälineitä suositeltiin paikallisille tukiryhmille ja osallistuville kaupungeille: Koska SURE hankkeeseen osallistui kaupunkeja eri puolilta Euroopan unionia, ne kohtasivat projektin aikana hyvin eri laisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia haasteita. vähintään kymmenen tapaamista paikallisille tukiryhmille nuorille järjestettävä kilpailu, jossa kerätään kohdealueita koskevia ideoita ja parhaat ideat palkitaan paikallisille osallisryhmille tarkoitetut säännölliset uutis kirjeet, joiden kautta voidaan edistää ja levittää hankkeen tuloksia ja tiedottaa tulevista tapahtumista tiedotustilaisuudet, joiden kautta jaetaan tietoa sekä saadaan palautetta ja ideoita paikallisen tiedotustapahtuman järjestäminen tulosten ja paikallisten toimintasuunnitelmien julkistamista, palautteen saamista ja antamista sekä verkoston kehittämistä varten maiden väliset opintomatkat kuhunkin partnerikaupunkiin ja sitä kautta kansainvälisen osaamisen jakaminen Haasteet Sijainnin ja taustojen erilaisuudesta huolimatta kaupungeilla oli myös paljon yhteistä. Ennen osallistujille yhteisten taval lisimpien haasteiden läpikäymistä on kuitenkin todettava, että osallistavan suunnittelun toimintatavat eivät ole taika temppuja, joilla kaikki ongelmat voidaan korjata. Osallistava suunnittelu on demokraattinen ja yhtenäistävä suunnitte lumenetelmä, jolla pystyttiin hankekausien aikana luomaan yhteisöjen ja osallisryhmien välille yhtenäisyyttä ja sen myötä käyttäjille kestävämpi ympäristö.

6 6 Tyypilliset haasteet: pienten ja keskikokoisten kaupunkien tyypilliset ongelmat paikallistalouksien, kaupan, matkailun ja työllisyyden ke hittäminen ja monipuolistaminen paikallisyhteisöjen sopeuttaminen muutoksiin yhteisöjen kehittäminen ja sosiaalinen verkostoituminen verkostoituminen paikallisten osallisryhmien kanssa ja nii den johtaminen, yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden suhteiden kehittäminen verkostoituminen erityisryhmien ja herkkien ihmisryhmien (kuten ikäihmiset, nuoriso, työttömät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat ja vammaiset) kanssa ja niiden johtaminen paikallisiin kiinteistöasioihin liittyvät haasteet julkisten tilojen kehittäminen, infrastruktuuri fyysisen ympäristön ja sen osatekijöiden uudelleenar viointi koulutus, paikallisidentiteetin vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen kannustaminen luoviin ideoihin Mitä osallistava suunnittelu on? Osallistava suunnittelu on kaupunkisuunnittelun paradigma, joka korostaa paikallisyhteisön ottamista mukaan kaupunki suunnittelun strategisiin ja hallinnollisiin prosesseihin tai yh teisötason suunnitteluprosesseihin jo heti niiden alkuvai heessa (paikallisten toimintasuunnitelmien valmistelu). Osallistava strategiasuunnittelun prosessi on lähestymista pa, jossa pyritään yhteisymmärrykseen ja autetaan yhteisön osapuolia toimimaan yhdessä ja kertomaan, mihin suuntaan ne haluaisivat yhteisönsä, yrityksensä tai järjestönsä kehit tyvän lähivuosina. Osallistavan suunnittelun juuret ovat Yh dysvalloissa, mistä se sittemmin saapui myös läntiseen Eurooppaan. Osallistavalla suunnittelulla onkin jo pitkät perinteet useim missa länsimaissa, mutta "itäblokin maissa ja joissain Etelä Euroopan maissa, joissa kaupungit suunnitellaan perintei seen tapaan yksinomaan asiantuntijalausuntojen perusteella, osallistava suunnittelu ottaa vasta ensiaskeleita. Julkiseen osallistumiseen perustuvat suunnittelumenetelmät pyrkivät pikemminkin tuomaan eri katsantokantoja ja eri osapuolien osaamista lähemmäs toisiaan kuin luomaan väkipakolla konkreettisia ratkaisuja. Se on demokraattinen prosessi, jossa etsitään ratkaisuja yhdessä niiden kanssa, joita asia koskettaa, ja heitä varten. Prosessiin osallistuvat ammatti laiset ja yhteissuunnittelijat koordinoivat ja tukevat proses sia mutta eivät hallitse sitä eivätkä julista mitään yhtä oikeaa ammattimaista ratkaisua.

7 7 Viimeisen 20 vuoden aikana yhteisöjen ja osallisryhmien osallistamisesta on tullut kehityshankkeissa oletusarvo, ja EU on määritellyt sitä koskevan oikeudellisen kehyksen. EU:lla on useita ohjelmia, joilla pyritään edistämään osallis tavan suunnittelun toimintatapoja, ja nykyään on myös kansainvälisiä sopimuksia, joilla eri sektoreiden välistä yh teistyötä yritetään vahvistaa. URBACT II ohjelmalla ja SU RE hankkeella on merkittävä rooli tämän tärkeän periaatteen levittämisessä. Osallistavan suunnittelun toimintatapojen hyödyt Perinteiseen suunnitteluun verrattuna osallistavan suunnit telun kiistaton etu on sen interaktiivisuus: osapuolet kes kustelevat koko ajan prosessin aikana ja siten esimerkiksi arviointi ja palaute ovat välittömiä. Näin eri näkökulmat (suunnittelu, täytäntöönpano ja palaute) voidaan ottaa huomioon saman prosessin aikana. todellisiin tarpeisiin perustuva suunnittelu ja kehittäminen käyttäjille miellyttävä ja käyttäjäystävällinen ympäristö ennustettavissa olevia investointimahdollisuuksia sijoittajille entistä vahvempi sitoutuminen alueeseen ja vastuunkanto siitä, vahvempi paikallisidentiteetti sekä halukkuus vapaaehtoistyöhön ja kansalaisaktivismiin alueella luovien ratkaisujen ja ideoiden edistäminen yhteisymmärrys ristiriitatilanteissa piilevän potentiaalin esiintulo jaetut päätökset ja vastuu, vallitsevien arvojen huomioiminen päätöksenteossa monien eri näkökulmien yhdistyminen yhteisön kehittäminen: yhteistyöt, kumppanuudet, vuoropuhelu yhteisön kanssa, toimivaltaa yhteisölle demokratian oppiminen, yhteisö kehittyy hyvä tilaisuus erityis ja vähemmistöryhmille päästä osallisiksi parempi luottamus toimielimiin parempi tiedonsaanti Partnerikaupunkien edustajat SURE verkoston edustajat pitivät seuraavia periaatteita tärkeimpinä lähtökohtina osallistavaan suunnitteluun. Eri tyisesti nämä periaatteet rohkaisivat kyseisiä partnerikau punkeja siirtymään perinteisistä käytännöistä osallistavaan suunnitteluun ja soveltamaan uusia toimintatapoja toimin tasuunnitelmiensa laatimisessa.

8 8 1. Paikallistiedon kerääminen: kohdealueen asukkaiden ja osallisryhmien aluetta koskevien todellisten tarpeiden arviointi. Tavoitteena on kehittää paikallisia toimintasuunnitelmia vastaamaan alueen todellisiin tarpeisiin. Osallistavan suunnittelun prosessi SURE hankkeessa 3. Paikallisyhteistyön ja yhteisöjen rakentaminen: vapaa tiedonkulku. URBACT II SURE hankkeessa osallistavan suunnittelun en sisijainen tavoite oli kehittää paikallisia toimintasuunnitelmia, joissa otettaisiin mahdollisimman pitkälti huomioon erilaiset näkökohdat, paikallisyhteisöt ja osallisryhmät (Kaavio 1#). Verkoston ja kansainvälisten kumppanuuksien ansiosta oh jelma kasvoi paikallistasoa laajemmaksi. Partnerikaupungit olivat vastaanottavaisia ja halusivat oppia toisiltaan, ja ne saivatkin hankkeesta hyödyllistä tietoa omien yhteisöjensä ja kohdealueiden kehittämiseen. SURE työryhmä ja sen kansainvälinen asiantuntijaverkosto toi ohjelmalle korvaa matonta lisäarvoa. 4. Resurssit (lobbaus, vapaaehtoistyö, taloudelliset resurssit ja erityisesti paikallistieto). Edustajien huomioita: 2. Paikallisidentiteetin ja tietoisuuden kehittäminen: kannustaminen kansalais ja vapaaehtoistoimintaan, vastuullisuuteen, sitoutumiseen ja paikallispolitiikkaan osallistumiseen. 5. Paikallisyhteisöjen ja osallisryhmien kannustaminen osallisuuteen ja paikallisten toimintasuunnitelmien tu kemiseen. 6. Monien eri näkökulmien yhdistyminen: tutustuminen paikallisten ryhmien, osallisryhmien ja asiantuntijoiden näkökulmiin ja niiden yhdistäminen. Osallistavassa prosessissa tavallisen ihmisen hiljaisen äänen pitäisi tulla kuulluksi." (RSG Ruifrok, Ottignies Louvain la Neuve, SURE partneri, Belgia) Tällaiset toimintatavat kannustavat uusiin ja luoviin ideoihin. (SURE partneri, Larnaca, Kypros) Osallistavassa prosessissa alue voidaan tehdä ihmisiä varten." (SURE pääpartneri, Eger, Unkari)

9 9 Paikallinen tukiryhmä ja osallistujien laajeneva piiri Prosessin avaintehtävä oli muodostaa paikallisten toimijoiden ja muiden osallisten edustajista tukiryhmiä, joihin kuuluu keskeisessä roolissa olevaa henkilöä eri sek toreilta (kansalaisjärjestöt, hallinnot, yliopistot sekä talous ja kulttuuriala). Useimmissa tapauksissa kunnat ja kaupungit olivat aktiivisesti mukana SURE tukiryhmissä sekä ottivat vastuun niiden kehittämisestä ja hallinnoinnista. Paikalliset tukiryhmät (PTR) rakentuvat kerroksittain niin, että viralliset jäsenet (10 15) muodostavat ryhmän yti men ja muut ryhmät ovat ulompia kerroksia. Ydin koostuu mielipidejohtajista ja ulompien kerroksien osallistujat ovat tukijoina. Ydinryhmän tehtävänä oli koordinoida osallistavan suunnittelun prosesseja kohdealueilla. Lisäksi heidän tehtä vänään oli laajentaa verkostoa määrittelemällä ja osallista malla laajalti eri osallisryhmiä sekä osallistamalla myös poliittisia ja muita vaikuttavia ryhmiä ja edistämällä vuoro puhelua niiden kanssa. Ydinryhmät laittoivat prosessin alulle sekä aktivoivat ja osallistivat ryhmän ulompia kerroksia ja täysin uusia osapuolia. Myöhemmin myös ulompien kerros ten jäsenet ottivat aktiivisen roolin ja loivat erillisiä proses seja alkuperäisen järjestelmän sisälle. Seurauksena paikalliset toimintasuunnitelmat laadittiin ottaen huomioon todelliset paikalliset tarpeet ja kohdealueiden kestävää kehittämistä tukevat ideat. Paikallisia tukiryhmiä varten julkaistiin osallistamismenetel mien työkalupakki, josta sai perustietoa ja osallistamista tukevia tekniikoita sekä asiantuntijaneuvoja. SURE hank keeseen kuuluneen osallistamismenetelmien työkalupakin keskeisimmät elementit esitellään tässä asiakirjassa. Kaavio 1. SURE osallistavan suunnittelun prosessi

10 10 Prosessin tulokset paikalliset toimintasuunnitelmat ja kumppanuudet Paikalliset toimintasuunnitelmat (PTS) sisälsivät monenlaista tietoa (esimerkiksi ideoita, tutkimuksia ja uusia kumppa nuuksia), jota prosessien aikana kerättiin. Toimintatavoilla varmistettiin suunnitelmien onnistuminen, sillä tulosten taustalla olivat paikallisyhteisöjen ja osallisryhmien todelliset tarpeet. (Kaavio 3#). Toimintatavoilla taattiin lisäksi ydin ryhmien ja muiden osallistujien välinen pitkäaikainen kump panuus, joka muodostui ohjelmakauden aikana. Tällainen kumppanuus oli prosesseille huomattavan tärkeää, sillä se vaikuttaa eniten tulevien hankkeiden toteutumiseen. Paikalliset toimintasuunnitelmat ovat suunnitteluprosessia ja sen sisältöä koskevia strategioita, joista voi osallistavan suunnittelun toimintatapojen tuella tulla demokraattisia, järkevästi kehitettyjä ja "käyttäjien tarpeisiin perustuvia". Jotta strategia onnistuisi, paikallisten osallisryhmien on seistävä ainakin tärkeimpien tavoitteiden ja suunnitelman toteuttamisen takana. Tämä voidaan varmistaa ottamalla nämä ryhmät osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti heti alkuvaiheessa mukaan strategian kehittämisprosessiin. Kaaviot 2# ja 3# havainnollistavat osallistavan suunnittelun strategianluomisprosesseihin tuomaa panosta ja lisäarvoa. Strategioiden laatiminen osallistavin menetelmin Osallistavan suunnitteluprosessin osapuolet SURE hankkeessa "Strateginen suunnittelu tarkoittaa kurinalaista pyrkimystä saada aikaan yhteisiä päätöksiä perustavanlaatuisista asioista ja toiminnoista, jotka määräävät, minkälainen järjestö (tai tässä tapauksessa kohdealue ja sen yhteisö) on sekä mitä se tekee ja miksi... [Tämä pyrkimys] vaatii laajaa ja tehokasta tiedonkeruuta, kehittämistyötä ja strategisten vaihtoehtojen selvittämistä sekä nykyhetkessä tehtävien päätösten pitkäaikaisten vaikutusten korostamista." (Bryson,1995) Prosessin alkuvaiheessa jokaisen kaupungin ensisijainen tehtävä oli perustaa paikallisia tukiryhmiä, jotka toisivat yhteen kohdealueen keskeisimmät toimijat. Valinta tehtiin paikallisten yhteisöjen ja osallisryhmien analysoinnin ja määrittelyn pohjalta. Paikallisten tukiryhmien lopullisista kokoonpanoista saattoi havaita, että eri kaupunkien paikal lisilla tukiryhmillä oli paljon yhdistäviä tekijöitä, mutta myös alueellisista eroista johtuvia eroavaisuuksia.

11 11 Kaavio 2. Kaavio 3. Osallistava strateginen suunnittelu

12 12 Paikallisten tukiryhmien yleiset ominaisuudet Ensisijaiset osallisryhmät tahot, joihin toiminta vaikuttaa suoraan joko myönteisesti tai kielteisesti. kohdealueiden asukkaat paikalliset liiketoiminnan harjoittajat ja palveluntarjoajat paikalliset opiskelijat ja työntekijät osallisryhmät talouden ja teollisuuden alalla erityis ja vähemmistöryhmät (esimerkiksi ikäihmiset, nuoriso, työttömät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat ja vammaiset) turistit, vierailijat Toissijaiset osallisryhmät tahot, joilla on välillinen merki tys, kuten palveluntarjoajat, päättäjät ja kenttätyön tekijät. paikallisviranomaiset paikallishallinnot (esimerkiksi viranomaiset, kehittämis organisaatiot, kaupungin hallinto) paikalliset kansalaisjärjestöt mahdolliset investoijat paikalliset toimielimet (talouden, yhteiskunnan ja kulttuu rin aloilla) luovan työn tekijät, taiteilijat eri alojen paikalliset asiantuntijat SURE hankkeen kansainväliset asiantuntijat Kaavio 4. EGAN pyörä Lähde: /files/uploaded/fcg_startupmanual.pdf

13 13 Osallistava suunnittelu vai yhteisön kehittäminen? Näitä kahta toimintatapaa on usein vaikea erottaa toisistaan, sillä ne ovat monelta osin samanlaiset. Voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteet ovat kummassakin samat, sillä niissä pyritään kokoamaan yhteen asianosaisia yhteisöjä ja osallis ryhmiä ja ottamaan niitä osallisiksi alueen tulevaisuuteen vaikuttaviin prosesseihin tavalla tai toisella. Nämä toiminta tavat eroavat kuitenkin ensi ja toissijaisten tavoitteiden suhteen. Osallistava suunnittelu on projektikeskeinen toi mintatapa, jossa ajankäyttö on rajallista ja jonka painopiste on kohderyhmissä ensisijaisesti niiltä saatavan tiedon takia ja toissijaisesti, koska halutaan kehittää yhteisön käyttäy tymistä positiiviseen suuntaan antamalla sille lisää toimival taa. Yhteissuunnittelu puolestaan on pitkäkestoinen, vaiheittain toteutettava prosessi, joka perustuu jatkuvaan palautteen saamiseen ja jonka painopiste on ensisijaisesti kohderyhmissä, koska halutaan vaikuttaa yhteisön käyttäy tymiseen. Jälkimmäiseen toimintatapaan kuluu enemmän aikaa ja rahaa, ja sen tavoite on luoda vastuullisia yhteisöjä. Yhteissuunnittelussa suositaan esimerkiksi yhteisöjen omia taidehankkeita, mutta osallistavan suunnittelun kannalta ne ovat liian tehottomia, sillä niiden valmisteluun kuluu paljon aikaa, mutta konkreettisia tuloksia saadaan vähän. SURE ohjelma oli osallistavan suunnittelun ohjelma, jossa painopiste oli paikallisissa tukiryhmissä ja paikallisten toi mintasuunnitelmien tehokkaassa toteuttamisessa. Näissä suunnitelmissa oli päästävä tiettyihin tavoitteisiin kolmi vuotisen ohjelmakauden loppuun mennessä, joten useim missa tapauksissa valittiin täsmällisiä osallistavan suunnittelun välineitä, jotta saatiin kerätyksi mahdollisim man paljon tietoa hyvin lyhyessä ajassa. Välineet ovat kui tenkin osin päällekkäisiä, ja tämän vuoksi useissa tapauksissa päädyttiin käyttämään myös yhteisökehittämi sen välineitä. Pääasiallisesti kaikki partnerikaupungit käytti vät tehokkaita ja "helppokäyttöisiä" välineitä tarvittavan tiedon keräämiseen ja paikallisten ryhmien jäsenten akti voimiseen, mikä puolestaan johti yhteistyön vahvistumiseen ja toiminnan laajenemiseen. Tästä johtuen useiden yhteisö kehittämisen välineiden käyttöä prosessin aikana voidaan pitää hyvin perusteltuna. Egerin kaupungin suunnitelma sisältää esimerkiksi yhteisön monitoimitalon ja kaupunkiviljelypuutarhan kehittämisen sekä vertaistukijärjestelmän, jotka perustuvat vuoropuhe luun pohjautuviin koulutuksiin ja kursseihin. Näillä pyritään tuomaan asukasryhmiä sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ryhmiä yhteen ja kehittämään niiden keskinäistä yhteistyötä. Jälkimmäistä välinettä käytti myös Albaceten kaupunki Es panjassa, joka sisällytti paikalliseen toimintasuunnitelmaan säännölliset koulutukset maahanmuuttajaryhmille. Roma nian Gheorgheni on hyvä esimerkki kaupunkiviljelypuutarhan kehittämisen lisäksi

14 14 yhteisökehittämishankkeesta, jossa paikallinen tukiryhmä suunnitteli perustavansa vapaaehtoisohjelman kehittämään kaupungin sisäistä tietoverkkoa. Viime aikoina kaupunkivil jelypuutarhat ovat olleet hyvin suosittuja ja tehokkaita väli neitä yhteisöjen osapuolten tuomisessa yhteen. Myös irlantilaiset partnerit suosivat niitä. Tiivistäen voisi todeta, että partnerikaupungit saivat SURE hankkeesta kipinän yhteenkuuluvuuden rakentamiseen ja vahvistamiseen yhteisöissään. Tulevaisuus riippuu yhteisöjen jäsenistä ja siitä, haluavatko he tehdä yhteistyötä myös jat kossa, sekä tietenkin paikallisista toimintasuunnitelmista ja siitä, kuinka monia strategioita ja menettelytapoja sekä yh teisökehittämisen ja johtamisen välineitä ne tarjoavat. Placemaking eli kuinka luoda hyviä paikkoja Placemaking eli paikan luominen on tämän hetken trendi kaupunkikehityksessä, ja sitä painotettiin myös SURE hankkeessa. Se on kaupunkikehittämisen lähestymistapa, jonka tavoitteena on luoda eläväisiä paikkoja kaupunkeihin myös muilla keinoilla kuin perinteisillä fyysisillä ja käytännöllisillä toimenpiteillä. Placemaking käsitteen mukaan kaupunkiympäristön julkisia tiloja, joita paikalliset käyttävät, on kehitettävä niiden käyttäjien todellisten tarpeiden mukaan. Osallistava suunnittelu tarjoaa tätä lähestymistapaa tukevia ja sen toteuttamiseen hyvin soveltuvia käytännön välineitä. Placemaking liittyy ennen kaikkea julkisen tilan kehittämishankkeisiin, mutta konsepti soveltuu hyvin myös muunlaisiin kehittämishankkeisiin aina toimistosuunnittelusta valtion toimielimiin. Konseptin vaikutus on nähtävissä SURE hankkeissa kaikkialla, mutta on korostettava erityisesti Belgiaa (Ottignies Louvain la Neuve), missä hankkeen tärkein tavoite oli muuttaa alueen aukiot ja ostoskadut vilkkaiksi kohtaamispaikoiksi, jotka on suunniteltu vastaamaan paikallisiin tarpeisiin. Konsepti näkyy myös Kyproksella (Larnaca), missä julkisten tilojen verkostoa kokonaisuudessaan on pohdittu uudelleen. Placemaking järjestö Project for Public Places ( määrittelee placemaking käsitteen seuraavasti: Placemaking on monipuolinen lähestymistapa julkisten tilojen suunnitteluun ja hallintaan. Yksinkertaisesti sanottuna siinä tarkastellaan ja kuullaan niitä ihmisiä, jotka asuvat, työskentelevät ja leikkivät tietyssä tilassa, ja esitetään heille kysymyksiä. Näin saadaan tietää näiden ihmisten ajatuksia ja toiveita. Sitten näitä tietoja käytetään kyseisen tilan visioimiseen. Yhteisestä visiosta voi nopeasti kehittyä toteuttamissuunnitelma, joka alkaa pienen mittakaavan helposti toteutettavilla parannuksilla, jotka hyödyttävät välittömästi julkisia tiloja ja niiden käyttäjiä.

15 SURE OSALLISTAVAN SUUNNITTELUN TYÖKALUPAKKI Osallistavan suunnittelun välineet ja niiden käyttö Alla esiteltyjä osallistavan suunnittelun välineitä käytettiin melkein kaikissa SURE kaupungeissa. Ennen tietylle alueelle sopivan välineen valitsemista on ensiarvoisen tärkeää analysoida paikallisympäristöä sekä suhteita ja prosesseja alueella. Minkä tahansa välineen soveltaminen paikallisesti vaatii luovaa ideointia, joka auttaa kehittämään toimintatapoja ja pääsemään haluttuihin tavoitteisiin. Vaikka välineet vaikuttavat yksinkertaisilta asioilta, ne ovat huolella kehiteltyjä ja jäsenneltyjä tekniikoita. Kun näitä tekniikoita sovelletaan hyvin, onnistumisen edellytykset paranevat merkittävästi: osallistujat alkavat toimia yhdessä ja jakaa ajatuksia, jotka voivat näkyä käytännössä jo nopealla aikataululla. Prosessien aikana koordinaattorit voivat kuitenkin kohdata haasteita, jotka johtuvat osallistujien suuresta määrästä, ihmisten erilaisista asenteista ja ristiriidoista, joiden yli on vaikea päästä. Ryhmien toiminnan koordinoiminen vaatii monipuolista ammattiosaamista ja ihmissuhdetaitoja, sillä välillä koordinaattoreiden on toimittava sovittelijoina, puheenjohtajina, esittelijöinä tai johtajina. Osallistamisvälineiden hyödyt: Tavoitekeskeisyys: moninaisten ja rönsyilevien keskustelujen jäsentäminen, tehtävien määritteleminen, neuvonta eri vaiheissa ja aikataulutus niin, että tavoitteisiin on mahdollista päästä. Demokraattisuus: sen varmistaminen, että ryhmän kaikki jäsenet asemasta ja luonteesta riippumatta osallistuvat tasapuolisesti, ja kaikki näkökulmat saadaan siten kuuluviin. Tehokkuus: työpajatoiminnan avulla voidaan saada tuloksia ja vastauksia nopeasti, mikä vastaavasti parantaa motivaatiota. Osallistavan strategisen suunnittelun prosessin aikatauluttamiseen (Kaavio 5#) käytetään SURE hankkeen osallistavan suunnittelun välineitä, jotka esitellään seuraavassa luvussa niiden luonnollisessa järjestyksessä. 15

16 16 I. Kaavio 5. Osallistavan strategisen suunnittelun tärkeimmät vaiheet YHTEISÖN SITOUTTAMINEN 1. YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET 1. PAIKALLISTEN TUKIRYHMIEN PERUSTAMINEN / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Paikallisten tukiryhmien perustaminen oli SURE kaupun geissa ensimmäinen vaihe kaikkien hankkeiden kehittämi sessä. Paikallisten tukiryhmien tehtävät vastaavat ohjausryhmien tehtäviä: ne koordinoivat prosesseja, niillä on päätöksentekovalta ja ne pyrkivät kehittämään paikallisia toimintasuunnitelmia tiiviissä yhteistyössä paikallisten osal lisryhmien ja muiden asianosaisten kanssa. Lisäksi on erittäin tärkeää ottaa paikallisyhteisöjen eri osallisryhmistä asiano saisia ja kokeneita ihmisiä edustamaan näitä ryhmiä paikalli sissa tukiryhmissä. Taulukot jokaisen partnerikaupungin osallistavan suunnitteluprosessin tärkeimmistä vaiheista: dia/ppp_tables_fin.pdf Jotta löydettäisiin parhaat mahdolliset toimijat, osallisryh miä analysoidaan seuraavia kriteerejä vasten: 1. Mitkä ovat merkitykseltään ensisijaiset osallisryhmät kohdealueella? 2. Mitä ovat toissijaiset, välilliset osallisryhmät? 3. Mitkä ovat kohderyhmien intressit ja periaatteet, ja kuinka vaikutusvaltaisia ne ovat? 4. Ovatko ne motivoituneita osallistumaan paikallisiin kehittämishankkeisiin?

17 17 SURE ESIMERKKI Paikallisten tukiryhmien perustaminen, osallistujien kerää minen kaikki partnerikaupungit (tammikuu 2010 tam mikuu 2011) Paikallisten tukiryhmien perustamista koordinoivat viralliset SURE partnerit eli useimmissa tapauksissa paikallisviran omaiset. Kussakin kaupungissa paikallisen tukiryhmän muodostivat keskimäärin osallistujaa. Paikallisten tukiryhmien kokoonpano vaihteli eri sijaintien, kulttuuriero jen ja erilaisten haasteiden takia. Esimerkiksi matkailukau punkien, kuten Romanian Gheorghenin, paikallisessa tukiryhmässä oli matkailualan asiantuntijoita, kun taas kau pungit, jotka keskittyivät ohjelmassa työllisyysasioihin, ke räsivät osallistujat yhteiskunnallisen sektorin toimijoista. SURE ARVIOINTI, VÄLINEEN OMINAISUUDET: S F 2. PALKINTOKILPAILU / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Palkintokilpailu on aktiivisuuteen kannustava väline, joka auttaa levittämään hyviä käytäntöjä paikallisella, kansalli sella ja jopa kansainvälisellä tasolla. Kilpailun järjestäjät va litsevat palkintokilpailulle tavoitteen, joka liittyy paikkakunnan tärkeisiin asioihin tai suunnittelukohteisiin, ja esittelevät sen tietylle kohderyhmälle. Kilpailun satoa voi daan esitellä näyttelyssä tai työpajassa, joissa siitä voidaan myös saada palautetta ja se voi synnyttää vuoropuhelua yhteisöjen sisällä. Voittajat: Paikallisidentiteetin vahvistamiseksi kannattaa arvostaa varsinkin paikallisten järjestöjen ja kohdealueen asukkaiden osallistumista ja panosta. Mahdollisia myönnet täviä nimityksiä: Paras hanke, Paras yhteisötoiminnan järjestäjä, palkinto kestävän kehityksen edistämisestä jne. Käyttötilanteet: 1. Kun pyritään saamaan tuoreita ideoita luovilta paikkakuntalaisilta tai ammattilaisilta. 2. Kun pyri tään osallistamaan ja sitouttamaan laajempaa yleisöä kilpai lutilanteen ja palkintojen tuoman motivaation kautta. 3. Kun halutaan julkisuutta ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Sopivat osallistujat: Paikalliset ihmiset sekä erityiset koh deryhmät, kuten lapset, nuoret, paikalliset taiteilijat, arkki tehdit, paikalliset kaupanpitäjät tai markkinoinnin ammattilaiset.

18 18 Aikavaatimus: Yhdestä neljään kuukautta (osallistumisme nettelyn esittely, osallistumisaika ja palkintoseremonia) SURE ESIMERKIT Useissa SURE kaupungeissa taidekouluille järjestettiin kil pailuja, jotta saatiin nuoriso osallistumaan hankkeisiin. Pai kalliset opiskelijat tekivät piirustuksia ja maalauksia, jotka ilmensivät kohdealueen piiristä annettua aihetta. Joissain tapauksissa parhaat työt palkittiin ja asetettiin näytteille. Lasten piirustuskilpailu (koulukilpailu) Eger, Unkari, maa liskuu 2012; Larnaca, Kypros, maaliskuu 2012; Albacete, Espanja, elokuu 2012; Komotini, Kreikka, kesäkuu 2012; Gheorgheni, Romania, tammikuu Facebookissa järjestetty, työkokemusaiheinen Work Xpe rience ideakilpailu opiskelijoille Dún Laoghaire Rath down, Irlanti, lokakuu Tämän irlantilaisen kilpailun aiheena olivat työkokemukset ja uramahdollisuudet. Kilpailusta tiedotettiin paikallisille oppi laitoksille, ja palkintona oli ipad. Kilpailun kautta kerätyt opiskelijoiden ideat muodostivat hyvän perustan paikalliselle toimintasuunnitelmalle, ja sen lisäksi paikallisten opiskelijoi den välille syntyi Facebook sivulla yhteistyötä ja vuoropu helua, mikä oli hankkeen positiivinen oheisvaikutus.

19 19 Verkkosivujen luomiskilpailu opiskelijoille Pori, Suomi, toukokuu 2011 Paint for the city katutaidekilpailu paikallisille taiteilijoille Gheorgheni, Romania, elokuu 2012 SURE ohjelman tulokset Gheorghenissa osoittivat kaupun gin markkinoinnin heikkoudet. Kaupungissa vierailevat huo masivat, että kaupungin kaksi tärkeintä matkailualuetta eli keskikaupunki ja kaupungin ulkopuolinen Punaisen järven alue eivät olleet matkailukohteina lainkaan kytketty toisiin sa. Ongelman ratkaisemiseksi paikallisia taiteilijoita pyydet tiin luomaan seinämaalauksia, jotka tukisivat konkreettisesti näiden kahden alueen sidettä ja yhdistäisi ne toisiinsa ihmis ten mielissä. Viestintä alan opiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakou lusta (SAMK) pyydettiin luomaan kohdealueelle verkkosi vuja, joilla huomioitaisiin alueen tärkeimmät ominaisuudet. Verkkosivuilla käytettiin vuorovaikutteisia välineitä, ja opis kelijat ottivat itse sivuilla käytetyt valokuvat. Joidenkin verkkosivujen oli tarkoitus toimia tarinan tapaan tai arkki tehtuurioppaina, joissa esiteltiin alueen tiettyjä kohteita. Jotkut verkkosivut puolestaan mainostivat kuvitteellisia festivaaleja ja kehittivät alueen keskeisistä piirteistä luovia liiketoimintaideoita. Eräs opiskelijaryhmä kehitti alustan, jonne saatettiin kerätä luettavaksi asukkaiden ajatuksia ja mielipiteitä alueen tulevaisuudesta. Paikallisen tukiryhmän jäsenistä koostuva raati valitsi kolme parasta ehdotusta, ja kaikki verkkosivut olivat yleisön nähtävissä ja kokeiltavissa paikallisen Galleria Elisen näyttelyssä. punkisuunnittelu/sure/kuvia/oppilaitosyhteistyo/6b5e re6ct/gazingkarjaranta_sure_samk.pdf SURE ARVIOINTI, VÄLINEEN OMINAISUUDET: :) $ K O Y S

20 20 3. YHTEISÖN TOIMINTA / YHTEISÖN OSALLISTAMISEN VÄLINEET LYHYT KUVAUS Yhteisön toiminnan ja tapahtumien kautta voidaan lisätä tietoisuutta ja sitoutumista tiettyyn alueeseen tavoitteena kehittää sitä. Yhteisön tapahtumat parantavat yhteistyötä, paikallisidentiteettiä ja tietoisuutta yhteisön sisällä. Alueen ihmisiä ja järjestöjä kutsutaan mukaan järjestämään toimin taa ja elävöittämään aluetta tai osallistumaan tapahtumiin. Ohjelma voi olla esimerkiksi paikallisten asukkaiden tai jon kin järjestön organisoima kiinnostava vapaaehtoistyöhanke, joka kiinnittää yleisön huomion johonkin tiettyyn kysymyk seen tai suunnittelukohteeseen tai pyrkii parantamaan alu een palveluja. Koordinoiva toimija vie tapahtumahanketta eteenpäin yhteistyökumppanien, parhaassa tapauksessa paikallisten tiedotusvälineiden avulla. SURE ESIMERKIT Yhteisön tuottamat julkisten tilojen kalusteet Eger, Unkari, kesäkuu 2012 SURE ohjelmasta kumpusi Szalan alueella Egerin kaupun gissa erityinen vapaaehtoisvoimin toteutettu paikallinen hanke, jossa suunniteltiin julkisten tilojen kalusteet. Ne vie tiin kohdealueelle ja luotiin siten uusi vapaa ajanvietto ja kohtaamispaikka, joka rikastuttaa kyseistä kaupunginosaa. Eräs ympäristöjärjestö tuki hanketta opettamalla vapaaeh toisille kalusteiden kokoamista. Kalusteet tehtiin käytetyistä PET pulloista, jotka paikalliset opiskelijat keräsivät ja jotka paikallisyhteisön voimin kasattiin kalusteiksi. Yli 50 opiske lijaa osallistui hankkeeseen erillisinä ryhminä. He oppivat, millainen voima yhteistyössä piilee ja kuinka yhdessä työs kentelemällä voidaan suojella ja kehittää ympäristöä. Julkisten kalusteiden testaus Ottignies Louvain la Neu ve, Belgia, toukokuu 2012 Belgialaisella kohdealueella Place des Wallonsissa arvioitiin uudelleen suositun, mutta huonosti hoidetun, julkisen tilan järjestelyjä. Hankkeen aikana paikallisyhteisöjen tarpeita selvitettiin viemällä paikalle muutamaksi päiväksi erityisiä, värikkäitä, kannettavia ja kokoontaitettavia istuimia. Jalan kulkijoilta saatiin tietoa heidän tarpeistaan, sillä tultuaan alueelle he alkoivat vaihdella istuimien paikkaa omia tarpei