KINEETTINEN ANALYYSI RÄJÄHTÄVÄSTÄ PENKKIPUNNERRUKSESTA VETOKUMEILLA SEKÄ ILMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KINEETTINEN ANALYYSI RÄJÄHTÄVÄSTÄ PENKKIPUNNERRUKSESTA VETOKUMEILLA SEKÄ ILMAN"

Transkriptio

1 KINEETTINEN ANALYYSI RÄJÄHTÄVÄSTÄ PENKKIPUNNERRUKSESTA VETOKUMEILLA SEKÄ ILMAN Juha Hulmi Johdatus omatoimiseen tutkimustyöhön BME.208 Kevät 2003 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Janne Avela

2 1 TIIVISTELMÄ Juha Hulmi, Kineettinen analyysi räjähtävästä penkkipunnerruksesta vetokumeilla sekä ilman. Biomekaniikka. Johdatus omatoimiseen tutkimustyöhön. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 56s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vetokumit vaikuttavat räjähtävän penkkipunnerrussuorituksen voimantuottoon sekä lihasten aktiivisuuksiin ja lisäksi tutkia, millainen on isometrinen voimantuotto ja lihasten aktiivisuus eri nivelkulmilla. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli yhdeksän 24,3 ± 1,7 -vuotiasta voimaharjoittelua harrastanutta miestä. Mittaukset alkoivat erillisen harjoituskerran ja lämmittelyjen jälkeen isometrisillä penkkipunnerrusnostoilla eri nivelkulmilla (90, 110, 130 ja 150 ). Näiden jälkeen haettiin yhden toiston maksimi (1RM), jonka perusteella laskettiin kuormat seuraavana suoritettaviin räjähtäviin nostoihin. Räjähtävät nostot suoritettiin ensin tavallisesti ja sitten vetokumeilla. Jokaisella kuormalla (45, 60 ja 75 % 1RM) tehtiin kaksi maksimaalista suoritusta minuutin palautuksella. Kaikki suoritusjärjestykset oli satunnaistettu sekä isometrisissä että dynaamisissa suorituksissa. Pintaelektrodit asetettiin triceps- ja biceps brachiihin sekä pectoralis majoriin. Kyynärniveleen asetettiin elektroninen goniometri. Voimantuottoa arvioitiin penkin alle asetetun voimalevyn avulla. Vetokumit, jotka oli kiinnitetty lattialle, lisäsivät noin 30 kiloa kuormaa rinnalta yläasentoon. Penkkipunnerrussuoritukset tehtiin kaikki smith-laitteessa jalat ilmassa ja 0,5-1 sekunnin pysäytys vaadittiin rinnalla. EMG ja voima analysoitiin kaikille koehenkilöille neljällä eri kulma-alueella: , , ja Lisäksi yhden edustavan koehenkilön nostoista tehtiin tarkempi kuvaileva analyysi, joka sisälsi voiman ja EMG:n lisäksi kulmanopeuden. Isometrinen voimantuotto lisääntyi nivelkulman suurentuessa kaikilla nivelkulmilla tilastollisesti merkitsevästi. Dynaamisissa räjähtävissä suorituksissa voimantuotto oli 45 ja 60 %:n kuormilla nostoissa vetokumeilla merkitsevästi suurempaa verrattuna nostoihin ilman vetokumeja , ja asteen kulma-alueilla (p < 0,001), mutta ei asteen kulma-alueella. Sen sijaan 75 %:n kuormalla voimantuotto oli kaikilla kulma-alueilla vetokuminostoissa suurempaa (p < 0,01). Triceps brachiin EMG-aktiivisuus oli kaikilla kuormilla ja kulma-alueilla suurempaa vetokuminostoissa tavallisiin nostoihin verrattuna. 60 ja 75 %:n kuormilla tricepsin aktiivisuus oli merkitsevästi suurempaa vetokuminostoissa tavallisiin nostoihin verrattuna kulma-alueella (p < 0,05) ja 75 %:n kuormalla lisäksi kulma-alueella (p < 0,01). Pectoralis majorin aktiivisuus oli suurempaa vetokuminostoissa kaikilla kuormilla ja asteen kulma-alueilla, tilastollisesti merkitsevästi kuitenkin vain 75 %:n kuormalla. EMG-voima -suhteissa ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli triceps brachiilla 75 %:n kuormalla asteen kulma-alueella, jossa EMG-voima -suhde oli vetokuminostoissa suurempi (p < 0,05) verrattuna nostoihin ilman vetokumeja. 60 %:n kuormalla vetokuminostossa kulmanopeus saavutti maksiminsa (noin 360 /s ) noin 685 ms (kyynärnivelkulma 170 ) ja tavallisessa nostossa (450 /s) 574 ms (168 ) konsentrisen vaiheen alusta. Isometrisissä suorituksissa voimantuotto suurentui melko lineaarisesti nivelkulman lisääntyessä. Dynaamisissa suorituksissa agonistilihasten tricepsin ja pectoraliksen aktiivisuudet sekä voimantuotto olivat selvästi suurempia suurimmilla nivelkulmilla nostoissa vetokumeilla tavallisiin nostoihin verrattuna. Voimantuottoero kahden nostomuodon välillä suurimmalla nivelkulma-alueella oli suurempaa kuin pelkkä kumien aiheuttama lisävastus ja lisäksi agonistilihasten EMG-voima -suhde oli myös suurimmalla nivelkulma-alueella suurempi vetokuminostoissa tavallisiin nostoihin verrattuna. Tästä syystä erot kahden nostomuodon välillä eivät johtuneet pelkästään vetokuminostojen suuremmasta kuormasta noston lopussa. Biceps brachiin aktiivisuus oli kaikilla kuormilla nostoissa ilman vetokumeja suurinta suurimmalla nivelkulma-alueella. Tällöin biceps oletettavasti toimii antagonistina jarruttamassa liikettä ja suojaa näin kyynärniveltä vaurioilta. Voimantuoton lasku alkoi vetokumeja käytettäessä huomattavasti suuremmalla nivelkulmalla verrattuna tavallisiin nostoihin. Vastaavasti vetokuminostoissa kulmanopeuden lasku siirtyi ajallisesti selvästi myöhäisemmäksi ja maksimikulmanopeus oli selvästi pienempi tavallisiin nostoihin verrattuna. Avainsanat: penkkipunnerrus, vetokumit, EMG, lihasaktiivisuus, voima, nopeusvoima, kulmanopeus, EMG-voima -suhde, muuttuva vastus, antagonistiaktivaatio, kyynärnivelkulma

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO LUURANKOLIHAKSEN VOIMANTUOTTOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ5 2.1 Lihaksen voimantuottotavat Voima-lihaspituus -riippuvuus Voima-nivelkulma -riippuvuus Voima-aika -riippuvuus Voima-nopeus -riippuvuus NOPEUSVOIMAHARJOITTELU PENKKIPUNNERRUKSESSA Nopeusvoimatyyppisessä penkkipunnerruksessa käytettävät kuormat Hidastumisvaihe lähestyttäessä nivelen ääriasentoa PENKKIPUNNERRUKSEN BIOMEKANIIKKA Penkkipunnerruksessa tärkeimmät käytettävät lihakset eri nostovaiheissa Penkkipunnerruksen kinematiikka Penkkipunnerruksen kinetiikka VOIMA KÄSITTEESTÄ JA MUUTTUVAN VASTUKSEN KÄYTÖSTÄ VOIMAHARJOITTELUSSA Voima ja liikemäärä Muuttuvan vastuksen tarpeellisuus ja käyttö voimaharjoittelussa Elastisten kumien toiminnasta TUTKIMUSONGELMAT MENETELMÄT Koehenkilöt Protokolla Mittaukset Analyysit Tilastolliset analyysit...29

4 3 8 TULOKSET Isometriset suoritukset Räjähtävät suoritukset Kuvailevat analyysit POHDINTA Isometriset suoritukset Dynaamiset suoritukset Mahdolliset virhelähteet Sovellukset harjoitteluun Johtopäätökset LÄHTEET LIITE 1. VETOKUMIN VASTUSTAMA VOIMA...53 LIITE 2. PECTORALIS MAJORIN EMG-VOIMA SUHDE...53 LIITE 3. VOIMA JA KULMANOPEUS...54 LIITE 4. VOIMA VETOKUMEILLA JA ILMAN...54 LIITE 4. LANKKU- JA LATTIAPUNNERRUS...55 LIITE 5. SMITH-LAITE JA VETOKUMIT...55 LIITE 6. ARVIO NETTOVOIMANTUOTOSTA...56

5 4 1 JOHDANTO Penkkipunnerrus on viime vuosikymmenen aikana kasvattanut suosiotaan rajusti, ja siitä on tullut oma urheilumuotonsa voimanoston rinnalle. Penkkipunnerruksessa maataan penkillä ja otetaan tanko suorille käsille, josta tanko lasketaan rinnalle ja pysäytetään hetkeksi, jonka jälkeen se nostetaan ylös. Muuttuvaa vastusta vetokumien ja ketjujen avulla on käytetty hyväksi viitisen vuotta voimanostajien harjoittelussa erittäin suurella menestyksellä. Vetokumien ja ketjujen avulla kuormaa voidaan lisätä yläasentoon noin kg. Ketjuilla on mahdollista kohdistaa lisäkuorma juuri haluttuun kohtaan nostoa. Voidaan arvioida, että noin 75% penkkipunnerruksen nostovaiheesta tapahtuu kyynärnivelen ojentajalihaksilla erityisesti nostettaessa penkkipaidan kanssa. Penkkipunnerruksessa voimaa tuotetaan tangon painoa enemmän noston alussa sekä noston puolivälin jälkeen. (Elliott ym. 1989; Wilson ym. 1989; Lander ym. 1985). Erityisesti kilpailevilla penkkipaitaa käyttävillä nostajilla noston loppuosan voimantuotto on korostunut. Muuttuvan vastuksen käyttäminen harjoittelussa on suositeltavaa, jotta lihasten maksimaalinen aktivaatio koko liikkeen ajan saavutettaisiin (Kauhanen ym. 1989). Ketjujen ja elastisten kumien käyttöä voimaharjoittelussa on tutkittu hyvin vähän ja huonoilla tutkimusasetelmilla (Ebben & Jensen 2002). Erityisesti nopeusvoimaharjoittelussa on suositeltavaa käyttää lisääntynyttä kuormaa suurille nivelkulmille. Tällöin suoritus voi olla maksimaalinen myös lähellä nivelen ääriasentoa toisin kuin perinteisin keinoin, jolloin selvä kiihdytyksen vähentyminen alkaa jo noin puolivälissä konsentrista vaihetta (Elliott ym. 1989). Erityisesti vetokumien ja ketjujen käyttö vaimentamassa konsentrisen vaiheen lopussa on käytännön kokemusten mukaan erityisen tehokasta penkkipunnertajien nopeusvoimaharjoittelussa, jossa kuormat ovat yleensä % maksimista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää isometrinen voimantuotto ja lihasaktiivisuudet eri nivelkulmilla, sekä kuvailla miten vetokumit vaikuttavat räjähtävän penkkipunnerrussuorituksen kinetiikkaan ja lihasten aktiivisuuksiin.

6 5 2 LUURANKOLIHAKSEN VOIMANTUOTTOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Lihaksen voimantuottotavat Lihastyötavat voidaan jakaa lihaspituudessa tapahtuvien muutosten ja kohteen liikkumisen tai liikkumattomuuden perusteella staattiseen (isometriseen) ja dynaamiseen (konsentrinen ja eksentrinen) lihastoimintatapaan. Isometrisessa lihastoimintatavassa lihasjännekompleksin ulkoisesti mitattu pituus ei muutu eikä kuorma liiku, mutta lihassyyt supistuvat venyttäessään elastisia osia. Kun lihas-jännekompleksin pituus lyhenee ja aiheuttaa liikettä, on kyseessä konsentrinen lihastoimintatapa. Kun antagonistilihas tai ulkoinen kuorma venyttää aktiivista lihasta, on kyseessä eksentrinen lihastoimintatapa. (Komi 1973, Finni 2001, 18.) Yleensä eksentrisesti toimiessaan lihas tuottaa suuremman maksimivoiman kuin isometrisessä lihastoimintatavassa, jossa tuotettu voima on suurempi kuin konsentrisessa vastaavassa (esim. Singh & Karpovich 1966). Komin ym. (2000) ja Linnamon ym. (2000) tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maksimaalista eksentristä voimaa on kuitenkin vaikea ylläpitää kauan ja toisaalta sen esiin saaminen on vaikeaa erityisesti kun liike on uusi. Lisäksi isometrinen esiaktiivisuus vaaditaan, jotta eksentrisesti saadaan maksimaalinen voima esiin. Luonnollinen liike sisältää yleensä kaikkien kolmen lihastyötavan kombinaation. Kun eksentristä lihastoimintatapaa seuraa välittömästi konsentrinen vaihe, niin tätä kutsutaan venymis-lyhenemis-sykliksi (SSC eli stretch shortening cycle). Tällöin konsentrisen vaiheen voima voi olla suurempi kuin puhtaasti konsentrisessa suorituksessa, jos lihas on aktiivinen venyessään eksentrisessä vaiheessa. (Komi 1973; Atha 1981, 57; Finni 2001, 18.) 2.2 Voima-lihaspituus -riippuvuus Lihaksen pienimmän supistuvan yksikön eli sarkomeerin tuottama voima on suurimmillaan sarkomeerin keskipituuksilla, jolloin aktiini- ja myosiinifilamenttien välille

7 6 muodostuneiden poikittaissiltojen lukumäärä on suurin ja pienimmillään silloin kun sarkomeeri on äärimmilleen lyhentynyt tai venynyt (kuva 1a) (Gordon ym. 1966). Lihaksen voima-pituus -vuorovaikutus on lihaksen maksimaalinen ja staattinen ominaisuus eikä se ole samanlainen dynaamisissa ja submaksimaalissa tilanteissa (Rassier ym. 1999). Koko lihas - jännekompleksin tasolla lihas voidaan jakaa supistuvaan ja elastiseen komponenttiin. Kun voima tuotetaan lihasta venyttävää ulkoista voimaa vastaan, vaikuttaa lihaksiston sidekudoksen tuottama voima myös koko lihaksen tuottamaan voimaan. Tällöin saadaan eri lihasten sidekudoksen määristä ja laaduista riippuen erilaiset voimapituus kuvaajat. (Rassier ym. 1999; Kawakami & Lieber 2000.) Jos aktiivisen lihaksen venytystä seuraa heti lihaksen supistuminen, muuttuu tämä elastinen energia liike-energiaksi antaen lisävoimaa suoritukseen (Finni 2001, 18). Inmanin ja Ralstonin (1954) tutkimuksessa Häkkisen (1990, 24) mukaan sidekudoksen tuottama voima ilmenee pääasiassa suurilla lihaspituuksilla (kuva 1b). Muun muassa lihas-jännekompleksin komplianssin lisääntyminen ja eksentrisessä kuormituksessa aiheutettu lihasvaurio siirtävät voima-pituus -riippuvuutta pidemmille lihaksen pituuksille (Kawakami & Lieber 2000; Morgan & Allen 1999). KUVA 1a. Sarkomeerin pituuden ja sen tuottaman voiman välinen riippuvuus (alun perin Gordonin ym esittämästä versiosta mukaeltu Rassier ym. 1999). KUVA 1b. Lihaksen pituuden ja lihassyiden aktiivisesti tuottaman voiman välinen riippuvuus (A), lihaksen sidekudoksen ulkoista venytystä vastustava voima (B) sekä aktiivisen lihaksen voima-pituus riippuvuus lihaksen vastustaessa ulkoista venytystä (C). (Innman ja Ralston 1954 Viitasalon 1985, 50 mukaan).

8 7 2.3 Voima-nivelkulma -riippuvuus Lihaksen kykyyn tuottaa liikettä nivelen alueella pitää koko lihaksen tasolla huomioida kaksi asiaa: lihaksen tuottama voima ja momenttivarren eli vipuvarren pituus kohdenivelessä. Momenttivektori nivelen alueella määritetään: missä on paikkavektori nivelen rotaatiopisteestä johonkin lihaksen voimantuottolinjan pisteeseen (momenttivarren pituus), on lihasvoimavektori ja x vektorin ristitulo (kuva 2a). (Lieber & Fridén 2000; Rassier ym ) Momenttivarren pituus muuttuu nivelkulman muuttuessa eikä se välttämättä ole suurimmillaan optimaalisella lihaspituudella (Finni 2001, 20). Momenttivarren pituus muuttuu liikkeen aikana johtuen nivelen akselointikohdan ja/tai jänteen kohtisuoran etäisyyden nivelpisteestä muuttumisesta (Viitasalo 1985, 53). Lihaksen voima-pituus ja momentti-nivelkulma vuorovaikutukset eivät kuljekaan yhtenevästi. Esimerkkinä tästä nivelkulma, jossa yksittäinen lihas tuottaa suurimman voimansa, ei välttämättä ole sama nivelkulma, jossa lihaksen momentti on suurin. Koko nivelen tasolla toimii lisäksi suuri joukko lihaksia, joilla on kaikilla omat momenttivarret ja voima-nivelkulma -käyränsä. (Rassier ym. 1999; Gillard ym ) Dynaamisessa liikkeessä vaikuttaa lisäksi suuresti mm. elastiset kudokset, kehon asento, liikkeen vapausasteiden määrä nivelessä ja muiden nivelsegmenttien ja lihasten saman aikainen toiminta (Kulig ym. 1984). On epäselvää adaptoituuko yksittäisen lihaksen tasolla voima-pituus ominaisuudet esimerkiksi harjoittelun myötä vai onko adaptoituminen lihasten välisen tasapainon muuttumista. Mekanismi edelliselle voisi olla muuttunut peräkkäisten sarkomeerien määrä lihaksessa tai alueellinen hypertrofia. (Gillard ym. 2000; Rassier ym. 1999; Antonio 2000.) Kawakamin ym. (2002) mukaan nivelen momentti-nivelkulma -riippuvuus siirtyy polvinivelen ojennuksessa suuremmille nivelkulmille kulmanopeuden lisääntyessä. Oletetaan, että on kaksi lihasta A ja B, joilla on identtiset voima-pituus ominaisuudet ja jotka ylittävät saman nivelen, mutta lihaksessa B momenttivarren pituus on kaksi kertaa pidempi kuin A:ssa. Tällöin A:n tuottama huippumomentti on kaksinkertainen B:hen nähden. Lihaksella B on kuitenkin kyky tuottaa vain puolet siitä kulmamuutoksesta kuin lihaksella A (kuva 2b). Nivelen monipuolisen toiminnan kannalta on hyvä, että on

9 8 monta synergistilihasta, joiden rakenteelliset ominaisuudet ovat erilaiset. (Rassier ym. 1999; Lieber & Fridén 2000.) KUVA 2a. Luonnos lihaksesta ja sen momenttivarresta yhden nivelen alueella, jossa näkyy voimavektori ( ) ja sen voimantuottolinja. KUVA 2b. Kahden kuvitellun identtisen voima-pituus ominaisuuden, mutta eri pituiset momenttivarret omaavan lihaksen momentti-nivelkulma -käyrät. (Rassier ym ) 2.4 Voima-aika -riippuvuus Isometrisessä lihastoiminnassa on jokaiselle lihakselle mitattavissa voima-aika -käyrä, joka kertoo lihaksen maksimivoiman ja voimantuottonopeuden sekä mahdollisesti väsymisen. Voima-aika -käyrä mittauksissa voimaa on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Maksimivoimaan vaikuttaa lähinnä motoristen yksiköiden aktivointi ja lihaksen poikittaispinta-ala. Voimantuottonopeus on riippuvainen erityisesti motoristen yksiköiden rekrytointinopeudesta ja lihassolusuhteesta. Yleensä maksimaalinen voimantuotto saavutetaan millisekunnissa. Henkilöt, joilla on nopeampi lihassolusuhde, saavuttavat maksimivoiman lyhyemmässä ajassa. Monissa käytännön tilanteissa lihassupistuksen kesto on lyhyt (0,05-0,5 s), jolloin maksimivoimaa ei useimmiten ehditä vielä tuottaa. Kuvissa 6 ja 7 näkyy penkkipunnerrussuoritusten voima-aika -käyrät. Harjoittelulla voidaan vaikuttaa suuresti voima-aika - käyrän muotoon. Teholajin urheilijoilla voimantuottonopeuden on osoitettu olevan suu-

10 9 rempaa kuin voima- ja kestävyysurheilijoilla (kuva 3). (Komi 1984; Häkkinen & Myllylä 1990; Viitasalo 1985, 60; Tesch 1998; Häkkinen 1990, 27-30) KUVA 3. Keskimääräiset isometrisesti mitatut maksimaalisen voimantuottonopeuden voimaaika -käyrät 90 %:n voimatasolle asti maksimista jalkojen ojentajalihaksilla voima-, teho- ja kestävyyslajien urheilijoilla (Häkkinen & Myllylä 1990). 2.5 Voima-nopeus -riippuvuus Maksimaalinen isometrinen voima saavutetaan, kun kaikki poikittaissillat tuottavat voimaa. Dynaamisessa tilanteessa poikittaissiltoja murtuu ja näin kaikkea mahdollista voimaa ei tuoteta. Konsentrisessa lihastoiminnassa voima laskee ja eksentrisessä nousee kun nopeus lisääntyy (kuva 4). (Tidow 2002; Komi 1973.) Harjoittelu suurella kuormalla kehittää voima-nopeus -käyrän voima päätä ja pienellä kuormalla suurilla nopeuksilla vastaavasti käyrän nopeus pää kehittyy (Zatsiorsky 2003). Myös raskailla kuormilla harjoittelu voi kehittää käyrän nopeuspäätä, jos suoritus tehdään mahdollisimman räjähtävästi (Fleck & Kraemer 1997, 146). Erityisesti tehoeli nopeusvoimaharjoittelulla voima-nopeus -käyrä siirtyy usein ylös ja oikealle (kuva 5) (Siff 2000).

11 10 KUVA 4. Voima-nopeus riippuvuus kyynärpään koukistajalihaksilla (n=16) (Komi 1973). KUVA 5. Voimavoittoisen ja maksimaaliseen tehoon pyrkivän harjoituksen vaikutus voimanopeus -käyrään (Ikai 1970 Meron 1997, 62 mukaan).

12 11 3 NOPEUSVOIMAHARJOITTELU PENKKIPUNNERRUKSESSA 3.1 Nopeusvoimatyyppisessä penkkipunnerruksessa käytettävät kuormat Penkkipunnerruksessa huippunostajat ovat muutaman vuoden ajan sisällyttäneet harjoitteluunsa nopeusvoimaharjoittelua, jossa kuormat ovat yleensä noin % maksimista. Tällöin vetokumeilla ja/tai ketjuilla edelliseen kuormaan lisätään vielä yhden toiston maksimista noin % kuormaa yläasentoon. Tavoitteena yksittäisessä nopeusvoimasarjassa on, että lihasten aktivaation kesto olisi yhteensä samaa luokkaa kuin maksimaalisessa nostossa. Penkkipunnerruksessa yleisimmin tämä toteutuu tekemällä kolme toistoa sarjaa kohti. Yleensä mitä suurempi on nostajan maksimivoima, sitä pienempää suhteellista kuormaa nopeusvoimaharjoituksessa tulisi käyttää, jotta nopeudet pysyisivät tarkoitukseen nähden tarpeeksi suurina. (Selkäinaho 2001, 34-35; Selkäinaho 2002.) Baker ym. (2001) ovat tutkineet kuormia, joilla penkkipunnerruksessa saadaan suurin teho. Suurin teho (P = Fv) on löydetty olevan Smith-laitteessa tehtävissä penkkipunnerrusheitoissa alueelta 55 ± 5.3 % yhden toiston maksimista. Tavallisessa penkkipunnerrussuorituksessa Smith-laitteessa Siegelin ym. (2002) mukaan maksimaalinen teho löydetään penkkipunnerruksessa %:n kuormilla ja jalkakyykyssä vastaavasti %:n. Newton ym. (1994) suosittelivat Fleckin ja Kraemerin (1997, 146) mukaan, että tavallisessa nopeusvoimaharjoittelussa, jossa tankoa ei irroteta tai ei hypätä, maksimaaliset nopeusvoimasuorituksetkin tulisi tehdä vähintään 80 %:n kuormilla maksimista, koska pienemmillä kuormilla liikkeen hidastus joudutaan tekemään jo hyvin aikaisin (Elliott ym. 1989) ja riittävää ylikuormitusta ei saada näin koko liikeradalle. On osoitettu, että kuorman pienentyessä suoritettaessa räjähtäviä penkkipunnerruksia, suoritusten nopeuksien korrelaatiot penkkipunnerruksen yhden toiston maksimiin heikkenevät selvästi (Tidow 2002).

13 Hidastumisvaihe lähestyttäessä nivelen ääriasentoa Proprioseptiivisen feedbackin avulla nostaja tuntee liikemäärän muutoksen aiheuttamasta kuorman muutoksen noston aikana. Tällöin on mahdollista tuottaa sopiva kuormituksen muutos kiihdyttämällä tai hidastamalla kuorman liikettä. (Siff 2000.) Erityisesti submaksimaalisilla kuormilla tämä näkyy yleensä agonistien lihasaktivaation heikkenemisenä nivelen ääriasentoa lähestyttäessä, kun nostaja tuntee, ettei hänen tarvitse enää laittaa kaikkia voimavarojaan peliin (Elliott ym. 1989). Tällaiset liikkeet ovat yleensä melko hitaita, joten agonistin hiipuminen ja nivelen rakenteellisten tekijöiden vaikutus riittävät pysäyttämään liikkeen lopussa (Basmajian & DeLuca, 225 & 279). Sen sijaan nopeissa ballistisissa liikkeissä on usein havaittavissa ns. kolmen vaiheen aktivaatiomalli, jossa ensin ilmenee selvä agonistin aktivaatio, jota seuraa lähestyttäessä nivelen ääriasentoa antagonistin aktivaation lisääntyminen ja agonistin aktivaation hiipuminen ja lopussa molempien aktivaatioiden loppuvaihe (Marsden ym. 1983). Kun liikettä ei ole tarkoitus pysäyttää, niin ilmenee samanaikainen agonistin ja antagonistin aktivaatio (Carpentier ym. 1996). Voidaan olettaa, että suurin syy antagonistiaktivaatioon nopeissa liikkeissä on neuraalinen suojausmekanismi vaurioille. (Hagood ym. 1990; Basmajian & DeLuca, 225 & 279). Pikkuaivoilla on perifeeristen tekijöiden lisäksi tällaisissa tilanteissa mahdollisesti suuri rooli säätelemässä agonistien ja antagonistien toimintaa (Guyton & Hall 2000, ). Koska kyynärnivelen ojennusliikkeen pysäyttäjänä toimivat kyynärnivelen koukistajat, niin voisi olettaa, että penkkipunnerruksessa nämä lihakset, erityisesti brachialis ja biceps olisivat aktiivisia pienillä kuormilla suurilla nopeuksilla, kun noston lopussa kyynärnivelkulma suurenee. On osoitettu, että voimaharjoittelulla voidaan antagonistiaktivaatiota eli koaktivaatiota vähentää. (esim. Häkkinen ym. 1998). Tämä yleisesti ajateltuna parantaa nivelen nettovoimantuottoa, mutta voi heikentää nivelen stabiliteettia tai aiheuttaa ballistisissa liikkeissä jopa vaurioita (Sale 2003). Ilmeisesti ei kuitenkaan ole tutkittu, miten nopeusvoimaharjoittelulla voidaan vaikuttaa lähellä nivelen ääriasentoa tapahtuvaan antagonistin aktivaation lisääntymiseen ja agonistin aktivaation hiipumiseen sekä nivelsiteiden ja muiden rakenteiden vaikutukseen ballistisissa liikkeissä.

14 13 Konsentrisen vaiheen lopussa myös penkkipunnerruksessa on havaittu hidastumisvaihe (tai tarkemmin sanottuna kiihdytyksen vähentymisvaihe). Tämän vaiheen kesto pitenee 24 %:sta konsentrisen vaiheen kokonaiskestosta maksimaalisella kuormalla noin 52 %:iin kun nostetaan 81 %:n kuormalla maksimista. Jälkimmäisessä hidastumisvaihe alkaa huomattavasti aikaisemmin, jo puolivälissä nostovaihetta. Tällöin agonistin aktivaatio on huomattavasti heikentynyt ja tanko jatkaa liikettään saavuttamansa liikemäärän avulla. Kevyellä kuormalla harjoitteleminen siis lisää hidastumisvaiheen kestoa ja aikaistaa sen alkamista, koska tangon liike pitää pysäyttää. (Elliot ym. 1989; Wilson ym. 1989; Siff 2000, ) Hidastumisvaiheen alkamista voidaan ajallisesti myöhäistää ja siirtää suuremmille nivelkulmille heittämällä tanko ilmaan tai käyttämällä vetokumeja tai esim. paineilmalla toimivia vaimentimia (Newton & Wilson 1993; Ebben & Jensen 2002; Claxton 2001).

15 14 4 PENKKIPUNNERRUKSEN BIOMEKANIIKKA 4.1 Penkkipunnerruksessa tärkeimmät käytettävät lihakset eri nostovaiheissa Penkkipunnerruksessa tangon laskuvaiheessa pectoralis major, triceps brachii ja anterior deltoideus -lihasten toimintatapa on eksentrinen (kuvat 6 ja 7). Koko laskuvaiheen ajan lihaksissa on vain kohtuullinen aktiivisuus verrattuna nostovaiheeseen. Yleensä selvästi erottuva lasku lihasaktivisuudessa on havaittavissa pysäytyksen aikana rinnalla. Vastaavasti tangon nousuvaiheessa lihasaktiivisuus on suurta pectoralis major, deltoideus ja triceps brachii (pitkä pää) -lihaksilla. Lihakset aktivoituvat maksimaalisesti kiihdytysvaiheen alussa ja tämä aktiivisuus jatkuu suorituksen loppuun asti 100 %:n ja epäonnistuneessa (104 %) nostoissa, tosin jälkimmäisessä on havaittavissa selvä tauko juuri ennen noston päättymistä. Sen sijaan 81 %:n kuormalla yleensä vain noin 1/3:ssa noston ajasta aktiivisuus on suurta kaikissa edellä mainituissa lihaksissa, laskien tämän jälkeen huomattavasti hidastumisvaiheen alkaessa. (Elliott ym ) Osa nostajista kuitenkin suorittaa kevyilläkin kuormilla lopun räjähtävästi, jolloin aktiivisuusmalli on erilainen. Biceps brachii on usein myös lievästi aktiivinen kiihdytysvaiheen alussa, mutta yleensä vain noin 0.2 sekunnin ajan. Jumiutumisalueen lopussa, eli noin 10 cm rinnalta ylöspäin, biceps saavuttaa yleensä suurimman aktivaatiotasonsa, erityisesti suurilla kuormilla. Tässä tilanteessa se ilmeisesti yrittää lähinnä stabilisoida kyynärniveltä. Lisäksi suurilla nopeuksilla submaksimaalisilla kuormilla biceps ja brachialis -lihakset auttavat liikkeen pysäytyksessä lähestyttäessä nivelen ääriasentoa. (Elliott ym. 1989, Basmajian & DeLuca, 279.) Elliottin ym. (1989) mukaan nosto harvoin päättyy heikoimmalle voimantuoton alueelle eli jumiutumisvaiheeseen. Triceps brachiin syvällä oleva mediaalinen osa on selvästi aktiivisin kyynärnivelen ojennuksessa Travillin (1962) tutkimuksessa Basmajian & DeLucan mukaan (1985, ). Epäonnistunut nosto johtuukin yleensä tricepsin heikkoudesta (Elliott ym. 1989).

16 15 KUVA 6. EMG ja voima-aika -käyrä vasemmalla 81 %:n kuormalla ja oikealla 100 %:n kuormalla. AP = kiihdytysvaihe, SR = sticking region, MSR = maksimaalisen voiman alue ja DP = hidastumisvaihe. (Elliott ym )

17 16 KUVA 7. Vasemmalla EMG ja voima-aika -käyrä 100 %:n kuomalla. AP = kiihdytysvaihe, SR = sticking region, MSR = maksimaalisen voiman alue ja DP = hidastumisvaihe. Oikeassa kuvassa voima-aika käyrä nostajalta maksimaalisessa onnistuneessa nostossa 100 %:n kuormalla. Vaiheet on selitetty tekstissä myöhemmin. (Elliott ym ) 4.2 Penkkipunnerruksen kinematiikka Leventämällä oteleveyttä tai suurentamalla selän kaarta lyhenee vaadittava vertikaalinen etäisyys rinnalta loppuojennukseen (Madsen & McLaughlin 1984). Noston alkuvaiheessa eli rinnalta lähdössä olkavarren ja kehon kulma kannattaa pitää pienenä, mielellään noin 45, jolloin tanko saadaan räjähtävästi liikkeelle (Lander ym. 1985).

18 17 Monilla nostajilla tangon liikerata nostovaiheessa penkin pituussuunnassa siirtyy usein rinnalta päätä kohti, jolloin kuorman resultantti momenttivarsi vähenee olkanivelessä ja mahdollisesti myös kyynärnivelessä. Olkanivelessä ilmeisesti kuorman resultantti momenttivarsi laskee koko nostovaiheen ajan ja kyynärnivelessä vastaavasti jumiutumisvaiheeseen asti, minkä jälkeen se taas lähtee nousuun. Tämä auttaa nostamista monissa tapauksissa. (Elliott ym ) Nykyään kuitenkin huippunostajat tähtäävät tangon nostamiseen rinnalta kohtisuoraan ylöspäin erityisesti penkkipaitaa käytettäessä, koska se työntää tangon rinnalta tähän suuntaan. Lisäksi kohtisuora liike vähentää tangon kulkemaa matkaa. (Selkäinaho 1997, 14.) 4.3 Penkkipunnerruksen kinetiikka Penkkipunnerrus on venymis-lyhenemis -syklin sisältävä liike (Wilson ym. 1989). Penkkipunnerruksen nostovaihe voidaan jakaa kuvan 7 mukaisesti neljään selvästi erottuvaan osaan: kiihdytysvaihe (acceleration phase), jumiutumisvaihe (sticking region), maksimaalisen voimantuoton alue (maximum strength region) ja hidastumisvaihe (deceleration phase). Tämä jaottelu on tehty analysoimalla tangon liikettä ja siihen tuotettuja voimia. Tankoon tuotettu vertikaalinen voima kullakin hetkellä lasketaan kaavasta: F = ma + W, missä m = tangon massa, W tangon paino (mg) ja a tangon kiihtyvyys. (Elliott ym ) Sticking region eli jumiutumisvaihe on noston osa, jossa tankoon tuotettu voima on alun suuren voimantuoton jälkeen laskenut alle tangon painon, eli noin 9-12 cm rinnalta ylöspäin 100 %:n kuormalla ja supramaksimaalisilla kuormilla tästä noin puolet alempana (Madsen ym. 1984). Submaksimaalisilla kuormilla harvoin ilmenee jumiutumisaluetta. Tällöin nostossa on ainoastaan kiihdytysvaihe ja jo hyvin aikaisessa vaiheessa hidastumisvaihe. Suurin voima nostossa saavutetaan noston alussa, vaikka se on voimantuoton kannalta heikko vaihe. Ilmeisesti tällöin kuitenkin edeltävä eksentrinen vaihe vielä potentoi nostoa selvästi. Jumiutumisvaihe on myös rinnalta lähdön lisäksi mekaanisesti heikko voimantuottovaihe, mutta tällöin ilmeisesti edeltävän venytyksen aiheuttama voiman potentoituminen on jo vähitellen heikentynyt. Aura & Komi (1987) ovat osoittaneet, että konsentrinen vaihe hyötyy elastisesta energiasta eksentrisen lihastoiminnan jälkeen vielä

19 sekunnin viiveen jälkeenkin. Riippuu hyvin paljon tangon pysäytyksen kestosta rinnalla, kuinka paljon elastista energiaa on vielä jäljellä käytettäväksi nostovaiheessa. Jumiutumisvaiheen jälkeen pystytään jälleen tuottamaan tangon painoa suurempi voima, koska päästään mekaanisesti edullisempaan vaiheeseen. Lopun hidastumisvaiheessa jälleen tuotettu voima vähenee. (Lander ym. 1985; Elliott ym. 1989; Doan ym ) Tehokkaaseen nostoon vaaditaan suuri impulssi (I = Ft) noston alkuvaiheessa, jotta päästään ohi jumiutumisalueen. Tämä mahdollistuu, kun alkuvaiheessa kehon ja olkavarren välinen kulma jaloista päin katsottuna on pieni. Noston edistyessä kulmaa kannattanee suurentaa. Erittäin tärkeää on pitää yllä maksimaalinen yritys koko noston ajan, jotta onnistutaan nostossa ja erityisesti taataan suurin mahdollinen hyöty voiman kasvuun. (Lander ym )

20 19 5 VOIMA KÄSITTEESTÄ JA MUUTTUVAN VASTUKSEN KÄYTÖSTÄ VOIMAHARJOITTELUSSA Harjoiteltaessa vakiokuormalla kohdistuu suurin harjoitusvaikutus niille nivelkulmille, joilla voimantuotto on heikointa. Käyttäen muuttuvaa vastusta, jolloin kuorma on suurempi voimakkaammilla nivelkulmilla, on mahdollista saada suurempi väsymys ja tasaisempi voiman kehittyminen koko nivelliikkeen alueella verrattuna vakiokuormituksella suoritettaviin liikkeisiin. (Kauhanen ym. 1989; Viitasalo 1985, 57; Häkkinen 1990, ; Atha 1981.) 5.1 Voima ja liikemäärä Lineaarisen liikemäärän käsitteen (M = mv) avulla voidaan esittää Newtonin ensimmäinen laki: liikkeessä oleva systeemi jatkaa liikettään vakioliikemäärällä kunnes ulkoinen voima muuttaa sitä. Mitä suurempi voima tai mitä kauemman voimaa tuotetaan systeemiin, sitä suurempi on liikemäärän muutos: F = ma on myös F = m(v1 - v2) / t. Edellinen puolittain kerrottuna t:llä saadaan Ft = mv, eli lineaarinen impulssi on lineaarisen liikemäärän muutos. Periaatteessa dynaamisessa voimaharjoittelussa kuorma ei ole vakio. Suurin kuorma nostossa on kiihdytysvaiheessa ja pienin yleensä nivelen ääriasentoa lähestyttäessä hidastusvaiheessa kun kuormalla ja sitä liikuttavilla kehon osilla on liikemäärä. Tahdonalaisesti kuormaa voi siis muuttaa näin periaatteessa helposti myös vapailla painoilla. (Siff 2000, 110; Kreighbaum & Barthels 1985, ) Toinen mahdollisuus muuttaa kuormaa vapailla painoilla eri noston vaiheissa on muuttaa kuoman gravitaatiosuoran etäisyyttä nivelestä, jolloin kuorman vääntömomentti muuttuu. Nostaja voi itse esimerkiksi levytangolla säätää vapaasti liikkuvaa kuormaa vaihtelemalla nostoasentoa noston aikana, jolloin kuorman momenttivarsi muuttuu nivelkulman pysyessä samana kuvan 8 mukaisesti. (Viitasalo 1985, 54.) Siffin (2000) mukaan sama voima F on mahdollista saavuttaa monilla variaatioilla: 1 F = M * a massa on suuri ja kiihtyvyys pieni, voimanosto.

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa

Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä.

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Tulostettu: 0.9.010 BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto YHTEENVETO

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä

Lisätiedot

MUUTTUVAN VASTUKSEN JA VAKIOVASTUKSEN HERMOSTOLLISET VAIKUTUKSET MAKSIMIVOIMA- JA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUSSA. Tomi Järvinen

MUUTTUVAN VASTUKSEN JA VAKIOVASTUKSEN HERMOSTOLLISET VAIKUTUKSET MAKSIMIVOIMA- JA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUSSA. Tomi Järvinen MUUTTUVAN VASTUKSEN JA VAKIOVASTUKSEN HERMOSTOLLISET VAIKUTUKSET MAKSIMIVOIMA- JA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUSSA Tomi Järvinen Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto BIOMEKAANIKAN PRO GRADU-TUTKIELMA

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY-Projektityö 20.9.2000 Arvosana: K (9) 2. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Asennus. Kiinnitä jalkatuki (93) etujalkoihin (3).

Asennus. Kiinnitä jalkatuki (93) etujalkoihin (3). Asennus Kuntolaite toimitetaan lähes valmiiksi asennettuna. Asennukseen vaaditaan kaksi henkilöä. Mukana toimitettujen työkalujen ja rasvan lisäksi asennuksessa tarvitaan ristipääruuvimeisseliä. 1. Toisen

Lisätiedot

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia Luento 11: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia 1 / 22 Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

LIHAS-JÄNNEKOMPLEKSIN PITUUDEN MUUTOKSET KÄVELYN AIKANA IN VIVO

LIHAS-JÄNNEKOMPLEKSIN PITUUDEN MUUTOKSET KÄVELYN AIKANA IN VIVO LIHAS-JÄNNEKOMPLEKSIN PITUUDEN MUUTOKSET KÄVELYN AIKANA IN VIVO Juho Pakaslahti Pro gradu tutkielma Biomekaniikka Syksy 2006 Työnohjaajat: Komi P. Avela J. Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luento 10: Työ, energia ja teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Ajat pyörällä ylös jyrkkää mäkeä. Huipulle vie kaksi polkua, toinen kaksi kertaa pidempi kuin

Lisätiedot

Dinox FitBars. - Harjoitusopas

Dinox FitBars. - Harjoitusopas Dinox FitBars - Harjoitusopas Tässä harjoitusoppaassa on pieni otos miten Dinox FitBareilla voi harjoitella. Liikkeitä ja erilaisia muunnelmia on kymmeniä. Oman kehonpainolla harjoittelu on todella tehokasta

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

PAINONNOSTOVYÖN VAIKUTUS MEKAANISEN TEHON TUOTTOON JA EMG-AKTIIVISUUTEEN JALKAKYYKYSSÄ

PAINONNOSTOVYÖN VAIKUTUS MEKAANISEN TEHON TUOTTOON JA EMG-AKTIIVISUUTEEN JALKAKYYKYSSÄ PAINONNOSTOVYÖN VAIKUTUS MEKAANISEN TEHON TUOTTOON JA EMG-AKTIIVISUUTEEN JALKAKYYKYSSÄ Eero Savolainen Valmennus- ja testausoppi kandidaatin tutkielma Kevät 2015 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen 52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen Katseletko kateellisena crossfit-harrastajia, jotka tekevät hetkessä kymmenen leuanvetoa? Kuivaa kyyneleet ja tartu toimeen, sillä sinäkin pystyt kyllä samaan!

Lisätiedot

KTK ohjeet ja kuvat TASAPAINOILU TAAKSEPÄIN

KTK ohjeet ja kuvat TASAPAINOILU TAAKSEPÄIN KTK ohjeet ja kuvat TASAPAINOILU TAAKSEPÄIN Valmistautuminen Ohjaaja asettaa valmiiksi kolme palkkia (leveys 6 cm, 4,5 cm, 3 cm). Ensin tehtävässä käytettävän 6 cm leveän palkin päätyyn kiinnitetään tehtävän

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

SOTILASPENKKIPUNNERRUS

SOTILASPENKKIPUNNERRUS 1(5) SOTILASPENKKIPUNNERRUS 1 YLEISTÄ Kilpailu on penkkipunnerruskilpailu, jossa nostetaan yhdellä nostokerralla kilpailijan painoon suhteutettuna mahdollisimman suuri toistomäärä. Kilpailussa käytetään

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun PPJ 02 Kausi 2014-2015 Harjoitteet Alkulämmittely Juokse pallon kanssa vähintään 3 min. Tee erilaisia aktivoivia liikkeitä, joita teemme myös joukkueen alkulämmittelyssä.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen ketjuviputaljan käyttöönottoa. Sisällys 1. Esipuhe 2. Erittely 3. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot