Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN

Transkriptio

1 1 Maakuntakirjaston tiedote 1/ Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN Sisältö: Marika Alanen (Äänekoski), Anna Kainulainen (Jyväskylä), Hilkka Paukkeri (Muurame), Suvi Perttula (JAMK), Minna Puntala (Uurainen), Maire Riikonen (Multia), Pentti Ronkanen (Äänekoski), Tommi Tapiainen (Jämsä), Tiina Teijonsalo (Jyväskylä), Pekka Termonen (Kannonkoski), Tiina Vehkoo (Jyväskylä), Marjariitta Viiri (Pohjanmaan ELY-keskus), Kati Ylönen (Hankasalmi) Taitto & toimitus: Tiina Vehkoo (Jyväskylä) Hankasalmen kuulumisia Kati Ylönen Hankasalmella vuosi 2011 on pyörähtänyt käyntiin kirjallisuustapahtumilla. Tammikuussa pääkirjastossa vieraili ohjaaja-kirjailija Eira Mollberg luennoimassa Leo Tolstoin elämästä ja tuotannosta. Lisäksi kirjastossa tunnelmoitiin venäläisellä pianomusiikilla ja muun muassa samovaarilla varustellulla teepöydällä. Tapahtuma houkutteli paikalle viitisenkymmentä henkeä. Tolstoi-ilta järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston ja useiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Helmikuussa saatiin jatkoa lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvään Kirjavinkkausvelho-hankkeeseen. Kirjavinkkari Marja-Leena Mäkelä puhui pääkirjastossa Kirja-aarrearkku-iltatilaisuudessa lastenkirjallisuuden merkityksestä ja vinkkasi hyviä kirjoja lasten ja aikuisten yhteisiin lukuhetkiin. Reetta Saine puolestaan vieraili kahdella Hankasalmen alakoululla kauhukirjavinkkauksen merkeissä. Hankasalmen kirjasto osallistui Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämään Luonto- ja ympäristöviikkoon viikolla 7, jakamalla kirjastoissa asiakkaille Suomen luonto -lehtiä ja luontotietoutta. Vuoden asiakas valittiin Lainan päivän kunniaksi valitsimme jälleen vuoden asiakkaan. Tällä kertaa kirjalahjakortin sai Niemisjärven kylällä asuva Pentti Häkkinen, joka asioi kirjastoautossa ja hyödyntää kirjaston aineistoja monipuolisesti. Vuoden asiakkaan palkitsemistilaisuudessa oli mukana myös sivistystoimen henkilöstöä sekä kunnanjohtaja. Paikallislehti haastatteli Vuoden asiakasta. Pentti Häkkinen palkittiin Hankasalmen kirjaston vuoden asiakkaana Kuva: Kati Ylönen

2 2 Monikulttuurisuus helmikuun teemana Pääkirjastossa vietettiin monikulttuurista iltaa maanantaina 7.2. Luennoijana oli lehtori Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopistosta. Hän kertoi puheenvuorossaan muun muassa saamelaisten ja romanien historiasta. Projektipäällikkö Päivi Iikkanen Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen -hankkeesta esitteli hankkeen tuloksia ja Hankasalmella tehtyjen tutkimushaastattelujen vastauksia. Monikulttuurisen helmikuun järjestelyihin osallistuivat kirjaston lisäksi kansalaisopisto ja kulttuuritoimi. Mediakasvatushanke Kirjatähti ja leffafiiliksiä Hankasalmen kirjaston ja Keski-Suomen Elokuvakeskuksen yhteisessä Kirjatähtiä ja leffafiiliksiä -mediakasvatushankkeessa keskitytään kirjan ja elokuvan väliseen suhteeseen. Kahdeksasluokkalaiset lähestyivät aihetta tutustumalla Alex Rider -kirjojen pohjalta käsikirjoitettuun Alex Rider & Stormbreaker -elokuvaan. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan katsoivat Komisario Palmun erehdys -elokuvan ja kahdeksasluokkalaisten tapaan hekin analysoivat elokuvan henkilöhahmoja elokuvaa seuranneissa työpajoissa. JAMK.n kuulumisia Suvi Perttula Muuttoja JAMKin kirjastossa Keskussairaalanmäellä toimiva JAMKin kirjastoon kuuluva Sosiaali- ja terveysalan kirjasto yhdistyy toukokuussa Rajakadulla sijaitsevaan Pääkampuksen kirjastoon. Lisäksi Musiikin kirjasto muuttaa uudenuutukaisiin Suomalaisen Musiikkikampuksen tiloihin kesän aikana. Muuttojen takia kirjaston toimipisteet toimivat poikkeuksellisesti: * Soten kirjasto suljetaan (viimeinen aukiolopäivä) * Pääkampuksen kirjasto on kiinni ja * Musiikin kirjasto suljetaan viikolla 21 (23.5. alkaen) Kuten aiempinakin vuosina, JAMKin kirjasto on kiinni juhannukselta elokuun alkuun. Ajantasaiset aukioloaikamme ovat nettisivullamme Lisätietoja muutoista antaa kirjastonjohtaja Risto Heikkinen, p , etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto. Sisällönkuvailun mahdollisuudet e-kirjan aikakaudella* -koulutuspäivän antia Jyväskylän kirjastojen alueellinen sisällönkuvailupäivä pidettiin helmikuussa JAMKissa. Idea koulutuspäivän järjestämisestä saatiin Oulun yliopistokirjaston järjestämästä tilaisuudesta syksyllä Jyväskylän kirjastojen lisäksi yleisössä näkyi kollegoja yhteistyökirjastoista ympäri Suomea. Luennoijiksi oli lupautunut alan valtakunnallisia asiantuntijoita. Aihetta lähestyttiin aluksi sisällönanalyysin ja bibliografisen valvonnan sekä monikulttuurisuuden näkökulmista. Luennoijat muistuttivat myös sisällönkuvailun tarkoituksenmukaisuudesta, tiedon kontekstuaalisuudesta ja kirja-alan yhteistyöstä. Tulevaisuutta raotettiin, kun pohdittiin automaation vs. käsityön roolia sisällönkuvailussa. Teemapäivän esityksiin voi tutustua Jyväskylän kirjastojen sivuilla / >Yhteistyö > Henkilöstökoulutus.

3 3 * Sisällönkuvailun tehtävä on auttaa asiakasta tiedon löytämisessä Monen kuulijan oli varmaan helppo olla Jarmo Saartin kanssa samaa mieltä siitä, että prosesseja voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi minimoimalla luettelointityö ja panostamalla sisällönkuvailuun. Monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä sisällönkuvailu välittää merkityksiä, ei käännöksiä, kertaa Birgitta Kurvinen. Kurvisella oli suuri merkitys päivän onnistumiseen. Kansalliskirjastossa tehdään yhteistyötä kustannusalan kanssa. Alan tuottamaa sisällönkuvailuinformaatiota, esimerkiksi tiivistelmiä ja sisällysluetteloita, siirretään Fennica-tietokantaan. Kurvinen toivoo, että tämä asiakkaita palveleva tieto siirtyy myös yhteisluetteloon ja kirjastoluetteloihin poimittavaksi. Kurvisesta oli mielenkiintoista kuunnella Jyväskylän yliopiston kirjaston johtaja Kimmo Tuomisen esitelmää, jossa tämä kertoi automaation mahdollisuuksista uusien tutkimustulosten esille saamiseen. *Tietoa uinuu kirjallisuudessa, joka etsii löytäjäänsä*, siteeraa Kurvinen. Kiitos kaikille päivään osallistuneille! Kymmenes pohjoismainen kirjastokonferenssi Tromssa, Norja from collection to connection Tiina Teijonsalo Kolmipäiväisen konferenssin aikana tutustuimme muun muassa Tromssan yleiseen kirjastoon, joka valittiin Norjan parhaaksi kirjastoksi Siihen kuuluu pääkirjasto ja kaksi sivutoimipistettä, vakituista henkilöstöä on noin 30. Kirjasto muutti uusiin remontoituihin tiloihin 2005, jolloin vuosittainen kävijälukumäärä nousi :sta :een. Kirjasto on auki nyt myös sunnuntaisin. Menestystekijöitä ovat olleet muun muassa kirjaston luonne arkkitehtonisena nähtävyytenä, keskeinen sijainti, hyvät paikoitustilat sekä monikulttuurinen henkilöstö. Tromssan maisemaa. Kuva: Tiina Teijonsalo Tapahtumatuotanto on vilkasta, tapahtumia on noin 300 vuodessa. Osa niistä on yhteistuotantoa muiden tahojen kanssa. Kirjastoon voi tutustua netissä: Kirjastojen roolit tietoyhteiskunnassa Konferenssin monissa esittelyissä nousi esiin kirjastojen rooli digitaalisen kuilun ehkäisemisessä. Ann Wiklund Ruotsin IKT-lyftet -projektista kertoi informaatio- ja kommunikaatioteknisten taitojen olevan keskeisiä digitaalisessa osallistumisessa ja osallisuudessa. Digidel-kampanjan tavoitteena on saada internetkäyttäjää lisää vuoteen 2013 mennessä. Vastaava projekti Norjassa on Digikombi,

4 4 Facebook för läsare Monet nettipalvelut edistävät ja markkinoivat kirjastoa ja lukemista. Mona Ekelund Norjan Ostfoldista kertoi e-diktet -palvelusta, jossa lapset voivat tilata runoja sähköpostiinsa. Tanskalainen on maansa suurin kaunokirjallisuussivusto. Se sisältää muun muassa 25 erilaista virtuaalista lukupiiriä, kirja-analyysejä ja teemakirjalistoja. Sillä on noin käyttäjää. Palveluja ylläpitää noin 100 yleisten kirjastojen kirjastonhoitajaa. Keskiössä on lukija ja lukemiskokemuksen jakaminen. Yhteistyötä on tehty median, muun muassa Tanskan radion, kanssa. Vastaava ruotsalainen projekti on Sivusto sisältää muun muassa blogin, lukuvinkkejä ja kommentteja. Kirjailijat vierailevat vuorotellen sivustolla. Kirjastojen rooli tietoyhteiskunnassa puhutti konferenssissa. Palvelualueiden rajat ovat hämärtymässä, kun internetissä entiset palveluiden ja haun rajat eivät päde. Kirjastojen rooli nähtiin kohtauspaikkoina, yhteiskunnallisina areenoina ja digitaalisen osaamisen oppimisareenoina (tietotaidon ja informaation levittäjinä). Maakuntakirjastojen rooli painottui osaamisen jakajana, kehittäjänä ja yhteistyön mahdollistajana. E-kirjojen lukulaitteet tulivat kaupunginkirjastoon Tiina Vehkoo Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta on voinut 1.3. alkaen lainata e-kirjojen lukulaitteita. Sähköisten e-kirjojen lukemiseen tarkoitettuja laitteita on kolme erilaista: Sony PRS-650 touch edition, Cybook ja Bebook Neo. Verkkokirjastosta lukulaitteet löytyvät kirjoittamalla asiasana-kenttään sanan lukulaitteet. Kuva: Tiina Vehkoo Laitteisiin on ladattu valmiiksi tekijänoikeusvapaita suomen- ja englanninkielisiä klassikkoteoksia. Asiakas voi myös itse ladata niihin sähköisiä kirjoja. Lainauskertojen välillä kirjasto poistaa laitteisiin ladatut sisällöt. Laitteiden mukana seuraa käyttöohjeet sekä usb-johto. Laina-aikaa lukulaitteilla on kaksi viikkoa ja lainaajan alaikäraja on 15 vuotta. Laitteita voi varata kaikista kirjaston toimipisteistä samalla tavoin ja samaan hintaan (0,50 snt/varaus) kuin paperisiakin kirjoja. Niitä voi myös uusia, ellei niistä ole voimassa olevia varauksia.

5 5 Muukalaisuus puhuttaa Jyväskylän kaupunginkirjaston Kirjailloissa Anna Kainulainen Jyväskylän pääkirjaston maakuntakokoelmahuone täyttyy aktiivisista lukijoista ja keskustelijoista kerran kuussa tiistai-iltaisin, kun on kirjaillan aika. Teemallisia kirjailtoja on järjestetty syksystä 2008 saakka, ja tämän kevään teemaksi on valikoitunut Muukalaisena maailmassa. Illoissa on keskusteltu luokkayhteiskunnasta Muriel Barberyn Siilin eleganssi -romaanin kautta, siirtolaisuudesta Jhumpa Lahirin Tuore maa -novellikokoelman innoittamana ja pohdittu muukalaisvihaa Philippe Claudelin Varjojen raportti -kirjan avulla. Huhtikuussa ohjelmassa on vielä Margaret Atwoodin ekokriittinen uutuus Herran tarhurit. Ei mitään kevyitä aiheita, mutta keskustelu rönsyilee rennossa ilmapiirissä vapaasti ja laajenee välillä kirjojen ulkopuolellekin. Intialaissiirtolaisista kertova kirja saa osallistujan muistelemaan 60- luvulla tapaamiaan intialaisia, välillä kerrataan, mitä muita kirjoja kukin on lukenut viime aikoina ja illan päätteeksi pöytälaatikkorunoilija rohkenee kertoa vierustoverille tuotannostaan. Kirjaillat vaikuttavat olevan kävijöille tärkeä tilaisuus tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja ne antavat paljon myös iltojen vetäjälle. Kirjailtaan pääsee tänä vuonna osallistumaan myös Jyväskylän kirjamessuilla lauantaina 2.4. kello 12. Kirjapiiriksi nimetty tilaisuus järjestetään Jyväskylän kaupungin messuosastolla C500, ja käsiteltävänä on Pasi Ilmari Jääskeläisen teos Harjukaupungin salakäytävät. Tikkakoskella uusittiin lähikirjasto ja kirjaston yhteyteen avattiin Yhteispalvelupiste Tiina Vehkoo uusittu lähikirjasto ja tikkakoskelaisille uusi palvelu, Yhteispalvelupiste aloittivat toimintansa yhteisissä tiloissa (Kirkkokatu 11). Remontin vuoksi lähikirjasto oli suljettu Avajaisia juhlittiin ystävänpäivänä Kaikille avoimissa avajaisissa kahvi- ja mehutarjoilusta nautittiin musiikin myötä: laulutervehdykset tilaisuuteen toivat Luonetjärven alakoulun eput ja toput sekä kirjastovirkailija Ari Savinainen. Koululaiset lauloivat aakkosista ja ystävyydestä, Ari esitti säveltämiään ja sanoittamiaan kirjastolauluja. Avajaispuheenvuorot tilaisuudessa pitivät Luonetjärven koulun opettaja Maarit Heimonen, kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen ja Jyväskylän kaupungin innovaatiopalveluiden kehittämisjohtaja Tapio Soini. Valoa kirjastoon! Asiakkaat on kirjaston uusi, valoisampi ja avarampi ilme yllättänyt iloisesti. Kirjaston väeltä onkin kyselty, että miten onnistuttiin siirtämään seiniä! Uutta palvelutiskiä on ennätetty luonnehtimaan jo sivistyksen uljaaksi kiitoradaksikin musta, kiiltävä ja komea kun se on. Uutta ilmettä tikkakoskiseen kirjastoelämään tuovat myös Jyväskylän kaupungin taidekokoelmista esille valitut teokset. Muutos toi mukanaan myös lainaus- ja palautusautomaatin sekä enemmän asiakasnettikoneita. Palvelutiskit, lehtilukutilan kalusteet ja osa muistakin kalusteista uusittiin sekä palvelujen paikat

6 6 mietittiin uudelleen. Hyllyt ovat entiset, mutta osa niistä muokattiin uudelleen. Tila- ja kalustesuunnittelun teki arkkitehti Tomi Jänkälä, Arkkitehtitoimisto.618 Oy. Tikkakoskella saatiin lisää tilaa lasten- ja nuortenosastolle. Kuva Tiina Vehkoo Tärkeä muutos oli lasten- ja nuortenosaston reipas suureneminen se helpottaa kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä. Tikkakosken lähikirjasto ja Luonetjärven alakoulu ovatkin laatineet yhteistyössä opinto-ohjelman, jonka avulla koululaisia pyritään innostamaan lukuharrastukseen sekä tekemään oma kirjasto tutuksi. Lasten- ja nuortenosastoa suurentamalla haluttiin myös huomioida lähikirjaston suurin asiakasryhmä eli lapsiperheet ja tuoda nuorille oma tila kirjastoon. Kirjakaraoken kuulumiset Jämsästä, Muuramesta ja Äänekoskelta Marika Alanen, Hilkka Paukkeri, Tommi Tapiainen Painotuoreita romaaneja Jämsäläinen kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen kävi kertomassa aikuisväelle uutuusromaaneista Jämsän lähikirjastoissa Kuorevedellä ja Länkipohjassa sekä Muuramen pääkirjastossa tammikuussa. Aikuisvinkkaus herätti uteliaisuutta ja innosti yleisöä keskustelemaan muun muassa siitä millainen rakenne kirjassa ei saa olla. Kirjeromaania vieroksuttiin, eihän nyt toisten kirjeitä muutenkaan lueta. Näin kustannan kirjoja Tammikuun alussa Atena Kustannuksen toimitusjohtaja Ville Rauvola vieraili kaikilla paikkakunnilla kertomassa miten kirjoja kustannetaan. Rauvola kertoi esimerkkien avulla kustantamon arjesta, tekijöiden ja aiheen etsimisestä, kirjan hinnan muodostumisesta, markkinoinnista ja ideoiden kehittelystä. Lähes 300:sta vuosittain lähetetystä esikoiskäsikirjoituksesta Atena julkaisee yhden tai kaksi. Rauvola kertoi, että kustannusalalla painivat keskenään arvot ja talous. Joskus ansiokas kirja julkais-

7 7 taan, vaikka etukäteen voi ennustaa ettei se paljoa myy. Ja joskus taas arvoiltaan heiveröinen kirja julkaistaan sen vuoksi, että se tulee myymään. Ville Rauvola esiintyi asiantuntevasti ja kiinnostavasti. Lopuksi hän esitteli Atenan sähkökirjoja, mutta totesi itse olevansa vielä perinteisen muodon kannattaja. Sähköisyyden hän arveli kannustavan pinnallisuuteen. Tunti runoa Muuramelainen runoilija Vesa Lahti kävi marraskuun lopussa Muuramessa ja helmikuun alussa Jämsässä johdattelemassa runouden maailmaan. Hän luki laidasta laitaan olevia runoja, esitteli eri tyylilajeja ja runoilijoita sekä keskustelutti yleisöä runouden tilasta. Kuulijakunta tuntui olevan kallellaan perinteiseen runoon ja kovin yksimielistä siitä, että moderni runous ei avaudu. Vesa haastoi yleisöä omiin tulkintoihin ja vapaaseen assosiaatioon. Tilaisuuksissa heräsikin kiinnostus uuden runon iltaan, jossa kaikki voisivat pyöritellä päitään. Vesa Lahteen voi tutustua myös Häiriötilassa-blogin kautta Toimittajan kirjakaraoke Keskisuomalaisen Pauliina Salminen ja Jämsän Seudun Ilkka Palmu kävivät Jämsän Kivipankilla kertomassa itselleen tärkeistä kirjoista. Ilkka kertoi kirjoista oman henkilöhistoriansa kautta. Värikäs ja virtuoosimainen sanankäyttäjä näytti itsestään herkän puolensa ja kertoi muun muassa miten Paul Auster oli lohduttanut masennuksessa. Pauliina taas päätyi rakastamalleen 30-luvulle aina Waltarin runoista Talotohtoriin. Tilaisuuden päätteeksi heräsi vilkas keskustelu ja esittelyjä henkilökohtaisista lukukokemuksista toivottiin lisää. Äänekoskenkin tilaisuudessa oli hyvä tunnelma, ja kaikilla riitti puhuttavaa. Illan esiintyjät, Sisä-Suomen Lehden Lasse Hämäläinen ja toimittajataustainen Risto Korhonen, kertoivat lukijahistoriastaan ja elämänsä varrelle osuneista kirjoista. Korhosen kirjalistasta löytyi aineistoa Milnen Nalle Puhista ja Lindgrenin Kalle mestarietsivästä aina Irvingin Garpin maailmaan ja Viidan Betonimylläriin. Hämäläisen lista oli hiukan lyhyempi, mutta hänkin kertoi lapsuuden rakkaista kirjoista ja aikuiselämän tuttavuuksista. Sekä yleisö että esiintyjät olivat tilaisuudesta mielissään, ja monet pyysivätkin, että vastaavia tapahtumia järjestettäisiin jatkossakin. Puutarhan kirjalliset työt Maaliskuun alussa mikkeliläinen Mari Mörö vieraili kaikilla paikkakunnilla. Vauhdikas, innostunut ja energinen Mörö kertoi mitä saa aikaan yhdistelmällä kuokka ja kynä. Hän alusti siitä, miten on päätynyt niin sanottuun garden writingin eli puutarhakirjoittamisen pariin. Hän mainosti, kuinka paljon mukavampaa on positiivisissa puutarhaporukoissa kuin katkeroituneessa kirjailijapiireissä. Kun kirjailijat pitävät tietonsa itsellään ja kääntyvät sisäänpäin, puutarhurit antavat hyvän kiertää ja jakavat tietoa, taitoa ja ilon siementä. Mörön esitys toimi myös positiivisen ajattelun luentona ja ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. Tosin moni viherharrastaja taisi kokea piston omassatunnossaan kuunnellessaan Marin 12 tuntisista puutarhapäivistä... Tilaisuudet Kirjailija Mari Mörö kertoi puutarhakirjoittamisesta Jämsässä, Muuramessa ja Äänekoskella. Kuva: Tommi Tapiainen

8 8 tavoittivat kirjallisuuden ystävien lisäksi myös ilahduttavasti multasormia. Hyvä kiersi muutoinkin kirjailijan kiertueella. Hän kävi kaupan päälle pitämässä kaksoistunnin novellianalyysista lukiolaisille, jokaisella paikkakunnalla. Mari Mörön tuore puutarhablogi on osoitteessa Jämsän kirjasto valitsi Vuoden lainaajat Merja Mäkinen Jämsässä palkittiin Lainan päivän merkeissä aktiivisia lainaajia.vuoden Nuoreksi Lainaajaksi valittiin 10-vuotias Alex Lahtinen. Hän asioi pääkirjastossa, lainaa säännöllisesti ja monipuolisesti ja toimii näin lasten sekä nuorten lukuharrastuksen hyvänä esimerkkinä. Saara Saarikoski on ollut Jämsänkosken kirjaston asiakkaana jo pitkään. Hän lukee monenlaista tieto- ja kaunokirjallisuutta ja tutustuu aktiivisesti uuteen aineistoon. Näin hän on luonteva valinta Vuoden Lainaajaksi. Kannonkosken kirjaston terveiset Pekka Termonen Taikuri vieraili Lainan-päivänä järjestimme yhdessä Karstulan ja Kyyjärven kirjaston kanssa taikuri Alfrendon vierailun. Tarjosimme kahvit, elokuvanäytöksen ja järjestimme tietokilpailuja. Tupa oli täynnä. Lasten kirkkaiden silmien katseluun ei ikinä väsy. Maaliskuun ajaksi saimme päiväkoti Nappulan hauskan näyttelyn Kierrätys on kivaa. Työhuoneeni ikkunasta tulee tuon tuosta seurattua uuden koulun rakennustyömaata. Se on valmis Taikuri Alfreon terveiset kirjaston vieraskirjasssa. Kuvat: Pekka Termonen Keilanukkeja ja kirjekuorikissoja.

9 9 vuoden päästä. Silloin päättyy vihdoin koululaisten evakkomatka ja uskomme heidän kirjastonkäyttönsä piristyvän. Voin vakuuttaa, että ihmisen vapaa-ajasta käytävässä kamppailussa ei ole mukava olla tappiolla. Yleisten kirjaston neuvoston strategiassa todetaan: parhaiten selviävät ne toimijat, joilla on selvä käsitys omasta roolistaan yhteiskunnassa. Melkein käy kateeksi sormitietokoneiden valmistajia. Millaisen aseman näiden näppärien taputtimien näytöllä kirjastot saavat? Arena ihmetyttää ja muita kuulumisia Axiell Arenan käytössä on meilläkin ollut ongelmia. Ainakin minulle sivujen tekeminen on ollut vaikeaa. Opittavaa riittää. Eikä vähiten toimittajalla Munkkien matka -dokumentin olemme esittäneet elokuvateatterissamme yleisön pyynnöstä monta kertaa. Jos kirjastossasi ei sitä vielä ole, ota yhteyttä. Se maksaa 15. Lähetämme sen postivapaasti. Kannonkoskella ilmestyy parin kuukauden välein joka kotiin jaettava kunnan tiedotuslehti Kannonkoskinen ilmestyvässä numerossa on kirjastosivut. Kannonkoskisen voi lukea netissä, linkki pdf-tiedostoon löytyy Kannonkosken kunnan www-sivun vasemmasta palkista / Kunnanjohtajamme Maarit Autio jäi maaliskuun alussa vuorotteluvapaalle loppuvuodeksi. Saimme vs. johtajaksi Pirkko Korpiaho-Hakalan eli kyllä meitä onnisti. Multian kunnankirjasto avataan Maire Riikonen Multian kirjaston sisäkattoremontti eteni vauhdikkaasti ripeiden remonttimiesten toimesta. Kirjasto avataan asiakkaille suunniteltua aikaisemmin. Alun alkaen sulkemisajaksi oli kaavailtu Nyt remontti on jo valmis ja viimeisiä hyllyjen siivous- ja järjestelyhommia vielä touhuillaan. Kirjasto avataan asiakkaille maanantaina klo 13 ja kirjasto on siitä alkaen avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti. Kirjasto on toiminut nykyisessä tilassaan 30 vuotta! Siksikin meillä juhlistetaan avajaispäivää kahvitarjoilun ja musiikkituokioiden merkeissä. Multian kunnankirjasto. Kuvat: Maire Riikonen

10 10 * * * * * Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulumisia Marjariitta Viiri Peruspalveluarviointi 2010 aiheena maakuntakirjastotoiminta valmistumassa. Arvioinnilla haluttiin vastauksia kysymyksiin: Mitkä ovat maakuntakirjastotoiminnan resurssit? Mitä palveluja ja kuinka paljon maakuntakirjastot tarjoavat alueillaan, ja miten paljon kuntien kir jastot niitä käyttävät? Miten maakuntakirjastot ovat onnistuneet tehtävissään? Miten muut alueelliset yhteistyömuodot vaikuttavat maakuntakirjastotoimintaan? Miten alueellista kirjastotoimintaa kehitetään? Tänä vuonna valtakunnalliset tiedot ja raportti kootaan ensin, alueelliset raportit ilmestyvät kesän alussa. Maakuntakirjastotoiminnan valinta arviointikohteeksi oli paikallaan, koska toiminta on jatkunut kymmeniä vuosia ilman suurempia muutoksia. Järjestelmä luotiin 1960-luvulla ja nykyisin meillä on 18 maakuntakirjastoa. Maakuntakirjastojen tehtävät ovat ammatillisia tukitehtäviä; hallinnollisia tehtäviä tai toimivaltaa alueen kirjastoihin nähden niillä ei ole. Maakuntakirjastoalueet ovat hyvin erilaisia. Toiminta-alueeltaan pienin (Kouvola) kattaa seitsemän kuntaa, suurin (Oulu) taas 34 kuntaa. Myös asukasmäärän suhteen maakuntakirjastoalueet ovat hyvin erilaisia. Maakuntakirjasto toimivat erilaisilla resursseilla Niiden OKM:ltä saaman kehittämisavustuksen määrä vaihtelee alueittain huomattavan paljon. Kriteereitä avustuksen suuruudelle ei ole. Viime vuosina on katsottu, että avustus vastaa likimäärin toiminnasta aiheutuvia kustannuksia ja sitä on korotettu indeksin verran vuosittain. Avustuksista joku maakuntakirjasto käyttää valtaosan palkkakustannuksiin, joku toinen taas panostaa vaikkapa kuljetuskustannuksiin, tietotekniikkaan tai koulutuksiin. Pienimmillään avustus / maakunnan asukas on alle 40 senttiä, suurimmillaan 95 senttiä. Maakuntakirjastot hakevat maakuntakirjastotoimintaan myös OKM:n muita avustuksia ja ELY-keskusten avustuksia. Osa kehittämisavustuksista käytetään alueellisen toiminnan kehittämiseen, mutta luonnolliset maakuntakirjastot käyttävät kehittämisrahoja myös oman toimintansa hankkeisiin. Maakuntakirjastoon satsattava henkilöstöresurssi on viime vuosina pysynyt ennallaan. Tarjottavien palvelujen sisällöt ja määrät vaihtelivat alueittain hyvin paljon Täydennyskoulutusta, yhteistyökokouksia ja kehittämishankkeita kunnat pitivät tärkeimpinä toimintamuotoina. Alun perin keskeisen toiminnan, kaukopalvelun, merkitys on hiipumassa ja toimivan logistiikan merkitys kasvamassa. 14 maakuntakirjastoa järjesti kuljetukset vähintään oman kimpan tai seutukirjaston alueella, neljä koko maakunnassa. Yhdeksän maakuntakirjastoa maksoi osan kuljetusten kustannuksista. Alueellisen tietopalvelun kehittäjinä maakuntakirjastot ovat enemmän samalla viivalla. Täydennyskoulutustilaisuudet joku maakuntakirjasto järjestää kaikille alueensa kunnille, osa taas satsaa enemmän oman kimppansa tai oman kirjastonsa täydennyskoulutukseen. Skaala on laaja.

11 11 Maakuntakirjastot itse arvioivat onnistumistaan maakuntakirjastotehtävissä vähemmän kriittisesti kuin kunnankirjastot. Kunnankirjastojen mielestä petrata voisi alueen kirjastohenkilöstön perehdyttämisessä uusiin toimintamuotoihin. Yleiset kirjastot toivovat maakuntakirjastoilta veturina olemista, alueellisen kirjastotoiminnan kehittämistä. Ne toivovat yhteisiä kehittämishankkeita ja hyvien käytäntöjen sekä osaamisen jakamista. Alueiden toiveena on, että ainakin yhdellä alueen kirjastolla olisi keskimääräistä paremmat resurssit ja sitä kautta mahdollisuus ottaa vastuuta kilpailutuksista, verkkopalvelujen ylläpidosta, tiedotuksesta, kuljetuksista ja yleisestä kehittämisestä. Varsinaisia uusia maakuntakirjaston kehittämisideoita kyselyvastauksissa ei tullut. Maakuntakirjastojen rinnalle alueellisiksi kehittäjiksi ovat tulleet kirjastokimpat ja seutukirjastot Ne tekevät osin samoja hommia maakuntakirjastojen kanssa. Arvioinnin tekijät ehdottavat, että OKM teettää kattavan selvityksen tarkoituksenmukaisesta alueellisesta kirjastotoiminnasta, jossa muuttunut tilanne huomioidaan. On hyvä perusteellisesti selvittää tarvitaanko tulevaisuudessa maakuntakirjastoa, jos koko maakunta esimerkiksi on yhtä seutukirjastoa tai kuntia on muutama. Tai jos koko maakuntakirjaston toiminta-alue on samaa kirjastokimppaa? Siinä tilanteessa on vaikea erottaa kimpan ja maakuntakirjaston rooli ja tehtävät toisistaan. Keski-Suomen kirjastoista harmittavan harvat vastasivat kyselyyn. Vastaajien mielestä maakuntakirjasto tekee jonkin verran kimpan kanssa päällekkäistä työtä. Maakuntakokoelmaa pidettiin edelleen tarpeellisena tai melko tarpeellisena, samoin oman kirjaston kotiseutukokoelmaa. Kehittämiskohteiksi kirjastot nostivat alueellisen kokoelmapolitiikan ja hyvien käytäntöjen aktiivisen levittämisen. Lisäksi toivottiin maakuntakokoelman hankintaperiaatteiden ja alueellisten tietokantojen esittelyä. Vuoden 2010 tilastoista Vuosi 2010 ei tuonut suuria muutoksia maakunnan kirjastotilastoihin. Kirjastoverkossa oli pieniä muutoksia, kun Jämsässä sivukirjastojen määrä väheni. Henkilötyövuosia kirjastoissa paiskittiin 237, niistä kirjaston palkkaamia 216 ja kirjastoammatillisia 186. Uutena tietona kerättiin viime vuodelta tiedot korkeakoulutettujen henkilöiden htv-määrästä. Se oli 84. Lainausten määrissä on ollut pientä laskua joissakin kunnissa, mutta keskimäärin jokainen keskisuomalainen lainasi edelleen 20 kertaa. Lainausten lasku näytti useissa kunnissa olevan parin prosenttiyksikön luokkaa. Joillakin paikkakunnilla lasku on ollut rajuakin. Positiivisia yllätyksiäkin oli. Hieno juttu oli myös se, että kirjastoautojen lainat olivat vähän nousseet. Hankintojen määrän pelkäsin olevan laskussa Kirjatalkoiden päätyttyä. Näin ei kuitenkaan ollut käynyt. Hankintoja oli 437 / 1000 asukasta. Valtakunnallisesta keskiarvosta (580) ollaan kyllä jäljessä. Poistoja ei ole huhkittu ihan samaan tahtiin kuin vuonna Lehtien määrästä moni kirjasto on joutunut vähän nipistämään. Kirjastojen kustannusten jakaumassa henkilöstökulujen osuus oli 53 %, tilakustannukset 18 %, muut kulut 14 %, samoin aineiston hankinta 14 %.

12 12 * * * * * Aktiivisia kuulumisia Uuraisilta Minna Puntala Wilson Kirvan vierailu Kirjastolla koettiin kansainvälisiä tunnelmia, kun huippu-urheilija-satusetä Wilson Kirwa saapui helmikuussa satutunnille tuomaan monikulttuurista väriä lasten aamuun. Satuhetken aikana selkisivät niin vanhempien kunnioittamisen tärkeys, autonrenkaista askarreltavien sandaalien salat kuin Sanokaa isälle ja äidille Illalla -projektikin. Wilson ja Arja. Kiinnostaisi tietää kuinka monella satutuntilaisella näemme keväällä tällaiset Kuva: Minna Puntala uudet sandaalit Rehtoripihvistäkin keskusteltiin. Uskomattoman innostava, sydämellinen ja vauhdikas vierailu, joka jatkui kirjastolta koululle. Mainittakoon, että myös koulukeittolan työntekijät päätyivät Wilsonin halaukseen. Wilson todellakin osaa ottaa yleisönsä. Hänen kirjansakin saivat uutta vetovoimaa vierailun myötä. Kirjavinkkari Reetta Saineen vierailu Reetta Saine toi hyytävää jännitystä Uuraisten koulukeskuksen 6.- ja 8.-luokkalaisille kauhuja fantasiavinkkauksellaan. Vinkkarin suunnaton paneutuminen, asiantuntemus ja elävä esiintyminen tekivät vaikutuksen niin oppilaisiin kuin henkilökuntaankin. Genrenmukainen aineisto lähti kärryistämme hyvin liikkeelle heti tapahtuman jälkeen ja nautimme käynnin hedelmistä varmastikin pitkään. Lukemisenedistämistä parhaimmillaan! Saine vinkkaa. Kuva: Minna Puntala Maalaislääkäri Tapani Kiminkisen vierailu Maalaislääkäri ilahdutti uuraislaista yleisöä kertomalla terveydestä ja ikääntymisestä persoonallisella tyylillään koulukeskuksen auditoriossa. Tässä paketissa hoitui kirjailijavierailu ja räväkkä terveysvalistus samalla kerralla. Yleisö oli kiinnostunutta ja kysymyksiäkin kuultiin. Kiminkisen teokset saattavat lähteä taas tehokkaasti lainaan, vaikka perusopit terveeseen elämään illan aikana saatiinkin ihan suullisesti esimerkein elävöitettyinä. Kiminkinen rentona. Kuva: Minna Puntala

13 13 Näyttelytoiminta Saimme Jyvässeudun työttömät ry:n kautta mahdollisuuden esitellä Uuraisilla Solmimalla Suomea -hankkeen tuloksia eli uskomattoman kauniita, taidokkaasti tehtyjä pieniä ryijyjä. Kirjaston asiakkaat pääsivät perehtymään avajaisissa itämaisten mattojen solmimistekniikoihin ja kurdilaiset tekijät itse esittelivät töitään. Tarjolla oli teemaan sopivaa pikkupurtavaa eli nautintoja kaikille aisteille. Ryijyhankkeen taustalla on ollut käsityötaidon jakamisen lisäksi hankkeeseen osallistuneiden naisten suomen kielen taidon kehittäminen. Näyttely toteutettiin Uuraisilla osana kunnan monikulttuurisuushanketta ja herätti paljon kiinnostusta. Toivottavasti ryijyt jatkavat matkaansa myös muihin kuntiin. Hieno näyttely! Kirjastolla on järjestetty myös pienimuotoinen Kalevala Korujen näyttely teemalla Juuret vahvasti suomalaisessa kulttuurissa Kalevalan päivän aikaan sekä Jos pysähtyisimme hetkeksi -valokuvanäyttely, joka esitteli kyynämöisläisen Arja-Satu Penttisen luontokuvia. * * * * * Henkilöstökuulumisia Äänekoskelta Pentti Ronkanen Marika Alanen (FM, kirjastonhoitaja) työskentelee osastonjohtajan sijaisena Äänekosken kirjastossa. Sijaisuus alkoi 3.1. ja kestää vähintään kesäkuun loppuun. Pentti Ronkanen on palannut va. kulttuurijohtajan työstä Äänekosken kirjaston musiikkiosastolle 1.1. alkaen. Hän toimii myös Suolahden kirjastonjohtajan sijaisena ainakin kesäkuun loppuun saakka. Kuvat: Marika Alanen ja Pentti Ronkaien * * * * * Maakuntakirjastotiedotteen ilmestymisaikataulu /2011 ilmestyy 17.6., aineiston dead line on /2011 ilmestyy 16.9., aineiston dead line on /2011 ilmestyy , aineiston dead line on 9.12.