Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA"

Transkriptio

1 Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2012

2 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Tikander, Eija Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuntoutusohjauksen- ja suunnittelun koulutusohjelma Marraskuu 2012 Ohjaaja: Koivuniemi, Merja Sivumäärä: 36 Liitteitä: 5 Asiasanat: oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuuden vaikeudet, tuettu asuminen, syrjäytyminen, kuntoutus. Espoon kaupunki perusti syksyllä 2011 S-asunnot Oy:n kanssa tuetun asumisyksikön kymmenelle pitkään asunnottomana olleelle nuorelle Espoon Saunalahteen. Asuminen tapahtuu Asunto ensin -periaatteiden mukaan ja yhteisöhoidollisesti. Nuorilla on oma yhteisövalmentaja, valmentajan palvelut Espoon kaupunki on ostanut Kalliolan setlementiltä. Nuoret muuttivat asuntoihinsa joulukuussa 2011, asumisyhteisönsä he ovat nimenneet Itäviittayhteisöksi. Projektini tarkoituksena oli tarkastella oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien näyttäytymistä pitkään asunnottomana olleiden nuorten keskuudessa. Projektini alkoi vuoden 2012 alussa ja päättyi marraskuussa. Tavoitteena oli, että oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien kartoitus ja kuntoutusohjaus olisi tulevaisuudessa pysyvä osa tämän asumisyksikön asumispolkua. Projektini tarkoitus oli mallintaa toimintatavat ja kartoittaa verkosto, joka tukisi tätä kuntoutumisen osa-aluetta. Toteutin projektini yhteistyössä Itäviittayhteisön yhteisövalmentajan kanssa. Lisäksi tärkeänä yhteistyökumppanina on toiminut Kriminaalihuollon tukisäätiön oppimisvalmennuskoordinaattori. Yhteistyössä hänen kanssaan toteutimme nuorille tiedotustilaisuuden, joka käsitteli oppimisvaikeuksia. Samassa yhteydessä nuoret tekivät Oppiva-testin. Testillä voidaan suuntaa-antavasti arvioida oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksia. Testiä täydennettiin haastattelulla. Testin ja haastattelun tuloksesta voitiin päätellä, että lähes kaikilla nuorilla oli jonkin asteinen oppimisvaikeus ja että lähes kaikki olivat kouluaikanaan olleet jonkinlaisessa erityisopetuksessa. Projektin loppupuolella käynnistettiin Itäviittayhteisön nuorille suunnattu Konsti - elämänvalmennus ja hyvinvointi - kurssi, joka jatkuu keväälle Kurssille osallistuu kuusi nuorta, tapaamiskertoja on kymmenen. Kurssilla paneudutaan tarkkaavaisuuden häiriöiden problematiikkaan. Projektin aikana verkostoyhteistyötä lisättiin, Itäviittayhteisön yhteistyö työttömien terveydenhoitajan kanssa vahvistui ja oppimisen ja tarkkaavuushäiriöiden problematiikasta tiedotettiin myös muille yhteistyötahoille.

3 IDENTIFICATION OF LEARNING DIFFICULTIES AND REHABILITATION COUNSELING IN SUPPORTED HOME FOR YOUNG PEOPLE Tikander, Eija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation Counselling and Planning November 2012 Supervisor: Koivuniemi, Merja Number of pages: 36 Appendices: 5 Key words: learning difficulties, attention disturbances, supported housing, social exclusion, rehabilitation The City of Espoo has established with S-asunnot Oy a supported home unit for 10 long-term homeless young in Saunalahti in Espoo. The living is based on Housing first- principle and community care. The young has their own community coach, whose services Espoo City has bought from Kalliola -settlement. The young people moved in to their flats in December 2011 and they named their living community to Itäviittayhteisö. The meaning of my project is to study how the difficulties of learning and attention disturbances show up among these homeless young people. My project started in the beginning of 2012 and ended in November The aim was that the surveying and rehabilitation guidance of learning and attention disturbances would be a permanent part of this community's living path. The purpose of my project was to make models of line of action and survey the network. I carried out this project in cooperation with Itäviittayhteisö coach. Through this whole project has the coordinator of learning from Kriminaaliohuollon tukisäätiö been an important cooperator. We had together with her an information meeting about difficulties of learning. At the same occasion the young carried out the Oppiva-test which appraises the difficulties of learning and attention disturbances. The result of the test and interview showed that most of the tested had some grade of learning difficulties and also, that most of them had gone in some kind of special education. Towards the end of the project was started the Konsti -life coaching and well care course for the young. The course has 6 participants and they have 10 meetings. In the course they will focus on the problems of disturbances of attention. During the project network cooperation was increased and the cooperation between Itäviitta and the unemployed nurse strengthened. Also other partners of cooperation were informed of learning and attention disturbances.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITE KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Tuettu asuminen Asunto ensin Sosiaalinen kuntoutus ja yhteisöllisyys Itäviittayhteisön asumispolku OPPIMISVAIKEUDET JA KUNTOUTUS Temperamentti ja oppiminen Oppimisvaikeudet Lukivaikeus Tarkkaavaisuuden häiriöt Oppimisvaikeuksien kuntoutus OPPIMISVAIKEUDET JA SYRJÄYTYMINEN PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Valmistelu ja suunnitteluvaihe Oppiva-testin ja haastattelun tekeminen Verkostojen etsintää Kuntoutuskurssin suunnittelu PROJEKTIN TULOKSET Oppiva-testin tulokset Arjen hallinta kurssin tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville Verkostoyhteistyön käynnistäminen PROJEKTIN ARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Kiinnostuin oppimisvaikeuksista ja niiden liittymisestä syrjäytymiseen ja asunnottomuuteen ollessani mukana Espoossa Asunto ensin -hankkeessa työharjoittelujaksollani syksyllä Hankkeeseen kuului muun muassa tuetun asumisen yksikön perustaminen pitkäaikaisasunnottomille nuorille Espooseen. Loppuvuodesta 2011 Espoon Saunalahteen perustettiin tuettu asumisyksikkö kymmenelle pitkään asunnottomana olleelle nuorelle. Asunnot ovat yhtiössä, jonka on rakennuttanut yleishyödyllisiä asuntoja tuottava S-asunnot Oy. Asuminen toteutetaan yhteisöhoidollisesti ja Asunto ensin -periaatteiden mukaan, nuorilla myös on oma yhteisövalmentaja. Nuoret muuttivat omiin asuntoihinsa joulukuussa Nuorten asumispolun aloittamisen tueksi käynnistettiin Ässä- Hihassa -ryhmä, joka suunnattiin kymmenelle Saunalahden tuettuun asuntoon muuttavalle nuorelle. Tavoitteena oli tutustuttaa nuoret jo ennen muuttoa toisiinsa ja auttaa heitä erilaisissa käytännön asioissa jotka liittyvät muuttoon. Työharjoittelujaksollani toimin yhtenä ryhmän ohjaajista. Minulle selvisi, että ryhmässä olevilla nuorilla ei ollut toisen asteen koulutusta, ja peruskoulun käyntikin oli tuottanut monelle hankaluuksia. Kukaan nuorista ei myöskään ollut töissä tai opiskelemassa. Aloin pohtia voisiko taustalta löytyä jonkinlaisia oppimisvaikeuksia tai tarkkaavaisuuden ongelmia. Voisivatko ne osaltaan selittää syrjäytymisen opiskeluista ja työelämästä ja näin ollen olleet vaikuttamassa myös pitkään asunnottomuuteen? Tammikuussa 2012 keskustelin Saunalahden tukiasuntojen yhteisövalmentajan Benny Uhleniuksen kanssa. Hän kertoi kaivanneensa jotain keinoa, jolla selvittää miksi jotkut nuoret eivät sitoutuneet sovittuihin asioihin ja tapaamisiin. Lisäksi hän halusi selvittää mitä ja millaisia syitä tämän toiminnan takaa löytyi. Joillakin nuorilla taustalla oli varmasti vain motivaation puute, päihde- tai muu riippuvuusongelma. Hän oli miettinyt, voisiko taustalla olla myös jonkinlaisia hahmotushäiriöitä. Noin vuoden kestävän asumisjakson tavoitteena on, että nuoret kuntoutuisivat niin, että he pystyisivät asumaan itsenäisesti ja tulevaisuudessa löytäisivät työ- tai opiskelupaikan. Siksi

6 6 olisi tärkeää erottaa milloin kyseessä on motivaation puute ja milloin todelliset rajoitukset toimintakyvyssä. Sovimme yhteisövalmentajan kanssa, että teen aiheesta opinnäytetyöni. Tarkoitus on, että oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien kartoitus ja kuntoutusohjaus olisi tulevaisuudessa pysyvä osa tämän sosiaaliseen kuntoutumiseen tähtäävän asumisyksikön asumispolkua. Projektini tavoitteena oli mallintaa toimintatavat ja kartoittaa verkosto, joka tukisi tätä kuntoutumisen osa-aluetta. Oppimisvaikeudet ovat opinnäytetyöni otsikkona, mutta koska oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuushäiriöiden monet muodot esiintyvät usein päällekkäin ja lomittain, käytän tässä työssä oppimisvaikeutta ikään kuin yhteisenä nimittäjänä näille kaikille ongelmille. Paneudun työssäni myös ADHD- oireistoon, koska siihen liittyvät asiat ovat nousseet Itäviittayhteisössä esille. 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITE Projekti on tavoitteellinen kestoltaan rajallinen prosessi, se tähtää tiettyyn kertaluontoiseen tuotokseen, tai voi olla osa isompaa hanketta (Vilkka & Airaksinen 2003, 48). Se on muusta toiminnasta erillään oleva ainutkertainen toiminto, jonka tavoitteena on saavuttaa tietty päämäärä (Karlsson & Marttala 2001, 11). Toiminnallisen opinnäytetyön toimintasuunnitelmaa vastaa projektissa projektisuunnitelma, jossa selvitetään projektin tausta ja lähtötilanne. Suunnitelmassa selostetaan projektin tavoite, tarkoitus ja rajaukset. Projektissa tulee aina määritellä myös projektin kohderyhmä, eli mahdolliset käyttäjät ja sidosryhmät. Projektin loppuraportti vastaa toiminnallisen opinnäytetyön raporttia. (Vilkka & Airaksinen 2003, 49.) Tämän projektin kohderyhmänä oli Espoon Saunalahden tuetun asumisen Itäviittayhteisö. Projekti toteutettiin yhteistyössä Itäviittayhteisön yhteisövalmentajan kanssa. Merkittävänä yhteistyökumppanina projektissa on lisäksi toiminut Kriminaalihuollon tukisäätiön oppimisvalmennuskoordinaattori Mirva Gullman. Varsinaisena resurssina projektissa edellisten lisäksi olen ollut minä itse. Kustannukset ovat muodostuneet lähinnä kopiointi- ja matkakustannuksista, arviolta noin 100 euroa yhteensä. Kulut

7 7 olen maksanut itse. Luvan opinnäytetyön tekemiseen olen saanut Espoon kaupungilta kesällä (liite 1) Projektin tarkoitus oli kehittää tuettuun asumiseen toimenpide kokonaisuus, jolla pyritään tunnistamaan asukkaiden mahdolliset oppimisvaikeudet ja osoittamaan heille sopivat tukipalvelut tai kuntoutumispolut. Tiedottamisen, testauksen ja kuntoutukseen ohjauksen avulla pyritään katkaisemaan itseään toteuttava negatiivinen kierre. Kierre on voinut syntyä jos oppiminen on ollut hankalaa ja epäonnistumiset ovat huonontaneet itsetuntoa, tällöin oppimisvaikeudet ovat voineet peittyä myös erilaisten käytösongelmien alle. Tarkoitus oli myös lisätä ja helpottaa eri toimijoiden yhteistyötä: kertomalla Itäviittayhteisöstä ja sen toimintaperiaatteista tiedottamalla oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä yhteistyötahoille Tavoite oli lisätä nuorten pystyvyyden ja hallinnan tunnetta omassa elämässään sekä lisätä nuorten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, oppisopimuskoulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai avoimille työmarkkinoille. 3 KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Projektini kohde oli Espoon Saunalahdessa sijaitseva tukiasumisen yhteisö, jonka nuoret ovat nimenneet Itäviittayhteisöksi. Tukiasumisen kohderyhmänä ovat vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tuetun asumisen asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä kuin elämänhallinnan vahvistamisessakin. Nuorten asunnottomuuden taustalla ovat riittämättömät arkielämän taidot ja useimmilla myös hallitsematon päihteidenkäyttö tai jokin muu riippuvuus. Useiden nuorten lapsuudenkodeissakin on ollut ongelmallista päihteiden käyttöä ja muita elämänhallinnan ongelmia. Kullakin nuorella on oma asunto, ja lisäksi talossa on yhteisötila. Yhteisötila toimii nuorten yhteisenä olohuoneena sekä arkipäivisin yhteisövalmentajan työtilana. Yhteisöval-

8 8 mentajan palvelut Espoon kaupunki on ostanut Kalliolan Setlementiltä. Tukiasuminen toteutetaan Asunto ensin -periaatteiden mukaan. Samassa taloyhtiössä asuu muitakin nuoria, kaikilla heillä on yhteinen S-asuntojen palkkaama sosiaalinen isännöitsijä. Projektini kohderyhmänä olevat nuoret voidaan katsoa jollain tavalla yhteiskunnasta syrjäytyneiksi. He olivat olleet pitkään asunnottomia, lähes kaikilla heillä on päihdetausta, vain yksi nuorista oli töissä ja yksi nuorista opiskeli ennen tukiasuntoon pääsemistään. Heitä arvioineet ammattilaiset ovat olleet sitä mieltä että he tarvitsevat asumiseen ja arjen hallintaan erityistä tukea. Nuoret ovat myös itse kokeneet tarvitsevansa asumiseen erityistä tukea. 3.1 Tuettu asuminen Tuetulla asumisella tarkoitetaan palvelua, jossa asukkaat saavat tukea ja ohjausta elämänhallintaan ja asioiden hoitamiseen. Tuetun asumisen tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn vahvistuminen ja kuntoutuminen kohti itsenäisempää asumista. Pitkäaikaisasunnottomille suunnitellut 10 tukiasuntoa on osoitettu alle 30-vuotiaille nuorille, joiden asunnottomuus on pitkittynyt sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi, eivätkä tavanomaiset asumisratkaisut riitä. (Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja ) Asukkaiden esivalinnan suorittaa Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelut. Lopullinen asukasvalinta tehdään yhteistyössä Kalliolan Setlementin ja S-asunnot Oy:n kanssa. Asiakasohjaus tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa niin, että paikat ovat koko ajan täynnä. Asuntoa ja tukiasumispalvelua tarvitsevat nuoret ohjataan odottamaan vapautuvaa asuntoa. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) 3.2 Asunto ensin Saunalahden tukiasumispalvelun lähtökohtana on Asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta. Kyseisessä periaatteessa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisprosessin käynnistämiselle ja sen onnistumiselle. Päämäärän sijasta asunto on vasta ensimmäinen perusedellytys ja

9 9 lähtökohta sosiaalisen kuntoutumisen käynnistymiselle ja onnistumiselle. Mallissa turvataan asuminen tarvittaessa tukipalveluin ja sosiaaliseen kuntoutumiseen tarvittavat prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. (Asunto ensin www-sivut 2012.) Esimerkiksi ehdotonta päihteettömyyttä ei vaadita, eikä päihteiden käyttö automaattisesti aiheuta irtisanomista, mutta päihteettömyyteen pyritään ja nuoret ovat sitoutuneet tarvittaessa lähtemään päihdekuntoutukseen. 3.3 Sosiaalinen kuntoutus ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on osa sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on muun muassa pyrkiä palauttamaan ja edistämään kuntoutujan kykyä selviytyä välttämättömistä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista, sekä omaan toimintaympäristöön kuuluvista rooleista. Tavoitteisiin pääsemiseksi tuetaan taloudellista turvallisuutta, helpotetaan asumista ja liikkumista sekä luodaan sosiaalisten verkostojen lisääntymisen ja sosiaalisten osallistumisien mahdollisuuksia. Mainituilla toimenpiteillä tarjotaan kuntoutujalle mahdollisuuksia muuttaa entisiä toimintatapojaan ja toimia uudella tavalla uudessa ympäristössä. Tavoitteena on päästä irti toimintatavoista, jotka ovat voineet olla jopa vahingollisia. (Kuntoutusportin wwwsivut 2012.) Itäviittayhteisön asumisessa toteutetaan yhteisöllisyyden periaatteita. Asumisen tukipalvelun eli nuorten tukena toimivan yhteisövalmentajan palvelut Espoon kaupunki on tilannut Kalliolan Setlementiltä. Kalliolan Setlementin perusarvoja ovat elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Näistä lähtökohdista käsin työskentelee myös Itäviittayhteisön yhteisövalmentaja. Yhteisövalmentaja on nuorten tavattavissa arkipäivisin. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) 3.4 Itäviittayhteisön asumispolku Asumisjakso kestää noin vuoden, mutta jos nuori ei ole vielä tässä vaiheessa valmis muuttamaan itsenäiseen asumiseen, voidaan asumista erillisellä sopimuksella jatkaa. Asuminen jakautuu kolmeen osaan: sisään muutto, varsinainen asuminen ja irrottau-

10 10 tuminen sekä yhteisön ulkopuolelle muutto. Kussakin vaiheessa on omat sisältönsä. (Kuvio 1.) Ennen vuokrasopimuksen kirjoittamista nuoret tutustuvat asumisen sisältöön ja yhteisöllisyyden periaatteisiin, allekirjoittaessaan he hyväksyvät kyseiset sisällöt ja periaatteet. PALVELUVERKOSTO Kuntoutuminen Opiskelu Työ Itsenäinen asuminen Kuvio 1. Tuettu asuminen Kaikille nuorille laaditaan palvelusuunnitelmat ensimmäisen kuukauden sisällä tukiasumisen alkamisesta. Se tehdään yhteistyössä aikuisten sosiaalipalveluiden, palveluntuottajan ja asukkaan kanssa. Suunnitelmassa määritellään asukkaan tarvitsema tuki ja hänelle annettavan palvelun tavoitteet sekä asukkaan tilanteen seuranta. Suunnitelmaa tarkistetaan vähintään kolme kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Tavoitteena on intensiivisellä tuella vahvistaa nuoren toimintakykyä palvelusuunnitelman mukaisesti, aktivoida nuoren tukiverkostoa ja lisätä verkostotyötä. Yhteisövalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä aikuissosiaalityön, oppilaitosten, vapaaehtoistyön, kuntouttavien työllisyyspalvelujen ja päihdepalvelujen kanssa. Kerran viikossa on yhteisökokous, johon kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat. Yksilötapaamiset ovat yhteisötyöntekijän työhuoneessa vähintään kerran kahdessa viikossa, ja yksilöllisesti tarvittaessa päivittäin. Kotikäyntejä tehdään säännöllisesti ja tarvittaessa sekä seurataan keitä nuorten asunnoissa liikkuu. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Asumispolun eri vaiheita yhteisövalmentaja nimittää ruuduiksi.

11 11 Ruutu I Ensimmäinen ruutu koostuu kahdesta osasta. Vaiheen ensimmäinen kolme kuukautta toimii arviointi- ja kiinnittymisaikana. Vuokrasopimus uusitaan, jos asuminen on sujunut aloitusjaksolla hyvin. Toinen vuokrasopimus kirjoitetaan kahdeksi kuukaudeksi ja tämä aika toimii niin sanottuna hienosäätöaikana. Ruutu ykkönen kestää yhteensä viisi kuukautta ja tavoitteena on että nuori oppii elämään kodissaan ja käyttäytymään sosiaalisesti. Nuori osallistuu yksilötapaamisiin sekä yhteisökokouksiin, ja ymmärtää, mitä yhteisölliseen toimintaan tarvitaan. Lisäksi kukin nuori saa vuorollaan myös vastuutehtäviä. Nuori oppii pitämään huolta kodistaan ja taloudestaan. Koska huumeiden käyttö on suomessa rikos, sitä ei sallita, ja tarvittaessa nuori lähetetään huumeseulaan. Nuoria ohjataan tarvittaessa myös terveyden ja sairaanhoidon piiriin. Ihmissuhdeverkosto nuoren ympärillä pyritään saamaan hänen kuntoutumistaan tukevaksi. Nuoret ovat mukana luomassa seuraamuskäytäntöjä, joita voivat olla esimerkiksi huomautus, työnohjaus, ojennus ja mahdolliset muut toimenpiteet. Äärimmäinen toimenpide on vuokrasopimuksen irtisanominen tai uusimatta jättäminen. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Ruutu II Toisen ruudun aikana nuoriin voidaan luottaa enemmän. Perusasioiden pitäisi olla tällöin kunnossa, ja nuoren kanssa aletaan suunnitella esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan hankkimista. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Ruutu III Viimeinen ruutu on irrottautumisvaihe, tässä vaiheessa nuori on asunut yhteisössä noin kymmenen kuukautta. Vaihe kestää noin kaksi kuukautta. Tässä vaiheessa arvioidaan nuoren kykyä muuttaa asumaan itsenäisesti. Nuoren tarvitsema verkosto miettii myös mitä tukipalveluja nuori tarvitsee itsenäiseen asumiseensa. Koska nuorilla voi olla taustalla hylkäämisen kokemuksia, tulee irrottautumisvaihe suorittaa niin, että luodaan uusia kokemuksia ja toimintamalleja terveestä itsenäistymisestä. (Uhlenius, julkaisematon materiaali )

12 12 4 OPPIMISVAIKEUDET JA KUNTOUTUS Oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten aikaisemmat kielteiset tai myönteiset kokemukset, kunkin ihmisen oppimistyyli, ihmisen vireystila, oppimisympäristö, henkilökemiat ja useat muut seikat. Tavallaan kaikki ovat erilaisia oppijoita, mutta kun jokin asia selkeästi hankaloittaa oppimista, silloin puhutaan oppimisen vaikeuksista. Usein ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia asennoituvat oppimiseen kielteisesti, koska oppiminen ei ole ollut heille palkitsevaa. (Haapasalo 2009, 7.) Ihmisillä on erilaisia persoonallisia tapoja vastaanottaa ja käsitellä tietoa erilaisissa tilanteissa, näitä eri tyylejä kutsutaan oppimistyyleiksi. Ihminen oppii, näkemällä, kuulemalla tai tekemällä, kokonaisvaltaisesti tai yksityiskohdittain. Eri oppimistyylit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ihmisellä voi olla useita vahvoja alueita, tai sitten vallalla on yksi vahvasti hallitseva oppimistyyli. Parhaiten ihminen oppii jos voi hankkia tietoa vahvimmalla oppimistyylillään. Oppimista helpottaa myös se, että ihminen tuntee oman oppimistyylinsä. Oppimistyylin lisäksi oppimiseen vaikuttavat myös ympäristö, ihmisen sosiaalisuus, yleinen asenne ja asenne opittavaa asiaa kohtaan sekä fyysiset tarpeet. (Haapasalo 2009, 11.) 4.1 Temperamentti ja oppiminen Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa myös oppimiseen. Jotkut temperamenttipiirteet lisäävät koulumenestystä, jotkut ovat oppimisen ja koulunkäynnin kannalta neutraaleja, mutta on myös temperamenttipiirteitä, jotka voivat tehdä oppijasta suurella todennäköisyydellä alisuoriutujan. Temperamentilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tapaa reagoida ja tapaa toimia. Puhekielessä temperamentilla tarkoitetaan usein voimakasta luonnetta ja värikästä tapaa toimia. Temperamenttia ovat kuitenkin myös hitaus, rauhallisuus ja värittömyys. Yksilölliset taipumukset ilmaantuvat varhain, ja ovat suhteellisen pysyviä. Temperamentti viittaa tyyliin, jolla ihminen toimii, mutta se ei kerro ihmisen motiivista, tai siitä miten hyvin tai huonosti ihminen toimii. (Keltikangas-Järvinen 2010, ) Temperamentti on yhteydessä oppimistyyleihin ja siihen miten ihminen ylipäätään suhtautuu oppimiseen. Kun temperamentti ilmenee riittävän voimakkaana, se voi olla lähellä tarkkaavaisuushäiriötä, eli ADHD-

13 13 syndroomaa. Voimakas temperamentti voikin olla merkittävä oppimisen este. Raja voimakkaan temperamentin ja ADHD:n välillä voi olla kuin veteen piirretty viiva. (Keltikangas-Järvinen 2010, 171.) 4.2 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet liitetään usein lapsuuteen ja koulunkäyntiin, vaikeudet eivät kuitenkaan häviä iän myötä, vaan ne ilmenevät myös aikuisena (Gullman, Sunimeno & Poutala 2011, 2). Oppimisvaikeudet voivat olla taustatekijöinä monenlaisissa työssä ja opinnoissa selviytymisen vaikeuksissa. Ne voivat liittyä itsetunnon ja mielenterveyden ongelmiin, työuupumukseen, masennukseen, päihteiden väärinkäyttöön, tai rikollisuuteen. Tunnistamattomina niihin voi liittyä häpeän ja epäonnistumisen kokemuksia, ja ne voivat olla riski psyykkiselle hyvinvoinnille ja koulutuksesta syrjäytymiselle. (Reiterä - Paajanen & Haapasalo 2010, 8.) Oppimisvaikeuksia esiintyy prosentilla suomalaisista. Tähän määrään lasketaan mukaan kaikenlaiset oppimisen vaikeudet, myös lievät ongelmat (Haapasalo 2009, 5). Varsinaisia oppimisen erityisvaikeuksia ja lukivaikeutta arvellaan olevan noin 5-10 prosentilla väestöstä, tällöin lukemisen- ja kirjoittamisenvaikeuden diagnoosin kriteerit ovat edellistä tiukemmat. Oppimisvaikeudet ja erityisesti aikuisten oppimisvaikeudet ovat edelleen huonosti tunnistettuja. (Korkeamäki, Reuter & Haapasalo 2010, 12.) Osaltaan tämä johtuu varmaan juuri siitä, että etenkin lievempien vaikeuksien tunnistaminen jää usein tekemättä. Oppimisvaikeus on laaja yläkäsite, se sisältää erilaisista syistä johtuvat oppimisen vaikeudet. Syitä voivat olla aivovaurio, kehitysvammaisuus, mielenterveydenongelmat, uupuminen, keskittymisvaikeudet, alhainen koulutus, tai puutteellinen kielitaito. Oppimisen erityisvaikeudet viittaavat puolestaan synnynnäisiin eli kehityksellisiin erityisvaikeuksiin. Tällaisia vaikeuksia ovat esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli dysleksia, matemaattinen vaikeus sekä hahmottamisen ja motorisen koordinaation vaikeus. (Haapasalo 2009, 4-5.) Jos suoriutuminen on monella osaalueella heikkoa, puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista (Opi oppimaan wwwsivut 2012).

14 14 Oppimisen vaikeudet eivät tarkoita sitä, että henkilö ei voisi oppia tai että hän oppisi huonommin, näillä ihmisillä oppiminen tapahtuu vain eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Kysymys ei ole myöskään älyllisestä vajavuudesta tai tyhmyydestä, vaan poikkeavasta tavasta oppia. Oppimisvaikeuksia omaava oppii samat asiat kuin muutkin, kunhan asiat opetetaan hänelle sopivalla tavalla. (Haapasalo 2009, 21.) Oppimiseen liittyvät vaikeudet esiintyvät usein päällekkäisinä, jos henkilöllä on lukemisen vaikeutta, siihen voi liittyä myös tarkkaavaisuuden vaikeuksia (Ala-Kauhaluoma ym. 2008, 4). 4.3 Lukivaikeus Lukivaikeus eli lukemisen erityisvaikeus tarkoittaa sitä, että lukutaidon kehittymisessä on merkittäviä puutteita. Usein häiriöön liittyy ongelmia myös kirjoittamisessa. Lukivaikeuden keskeinen piirre on se että henkilöllä on vaikeutta hahmottaa ja prosessoida äänteisiin liittyvää tietoa. Se voi aiheuttaa myös luetun ymmärtämisen vaikeutta. Monilla aikuisilla, joilla on oppimisvaikeus, suurimmat vaikeudet esiintyvät lukemisen nopeudessa ja asioiden kirjallisessa ilmaisussa. Työmuistin ja kielellisen muistin rajallisuus ilmenee usein oppimisvaikeuksien seuralaisena ja vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi vieraiden kielten opiskeluun. (Korkeamäki, Reuter & Haapasalo 2010, ) 4.4 Tarkkaavaisuuden häiriöt Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat olla eriasteisia, ja niihin liittyy usein erilaisia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy usein tarkkaavaisuuden häiriöitä lievempää tarkkaavuusongelmaa. Ongelmia voi esiintyä toiminnan ohjauksen ja säätelyn eri osa-alueilla. Ongelmia voi olla tarkkaavaisuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi vireystilan säätelyssä ja toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa. Tarkkaavaisuushäiriö voi olla perinnöllistä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin. Jos tarkkaavaisuudessa on hyvin suuria vaikeuksia, voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä. (Opi oppimaan www-sivut 2012.)

15 15 ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. ADHD tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osaalueella. (ADHD- liitto www-sivut.) Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on aina kehityksellinen häiriö, jonka juuret ovat jo lapsuudessa. Voi kuitenkin olla, että ihminen vasta aikuisena ohjautuu tarkempiin tutkimuksiin, koska aikuisuudessa oirekuva voi haitata enemmän elämää, kuin lapsena (ADHD- liiton www-sivut 2012). Tarkkaavaisuushäiriö itsessään aiheuttaa yleensä oppimisen ongelmia, mutta lisäksi siihen liittyy usein myös erityisiä oppimisvaikeuksia (Nukari 2010, 1). Kuten kohdassa todettiin, voimakas temperamentti ja ADHD-syndrooma voivat olla todella lähellä toisiaan, ja joskus niitä on mahdoton erottaa toisistaan, ja tämän vuoksi tapahtuu myös virhearviointeja suuntaan ja toiseen. ADHD:een liittyvä ylivilkkaus vähenee yleensä viimeistään varhaisaikuisuudessa, tällöin puhutaan ADD:sta eli ADHD:sta ilman ylivilkkautta. Tällaisen henkilön toimintaa luonnehtii hitaus ja aikaansaamattomuus. Oireet saatetaan sekoittaa mielenterveydenhäiriöihin ja masennukseen. (Dulf & Koivunen 2012, ) En paneudu ADD oireistoon tässä työssä tämän laajemmin. Mutta on hyvä pitää mielessä myös tämä häiriö, kun pohditaan syitä esimerkiksi opintojen keskeytymiseen, tai nuoren "saamattomuuteen". Oppimisvaikeudet voivat johtua monesta syystä, yleisin syy on perimä. Uusi tutkimus näyttää tukevan sitä, että lukivaikeus olisi perinnöllistä, ilmiön taustalta on löydetty ainakin neljä geenivirhettä. Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan lukivaikeus näyttäisi periytyvän prosentissa tapauksista, ja lukivaikeus ilmeneekin usein suvuittain. Suomalaistutkimuksia johtaneen professori Heikki Lyytisen mukaan joka toisella vakavasti lukihäiriöisellä suomalaisella on samasta ongelmasta kärsivä lähisukulainen. (Celian www-sivut 2012.) Perinnölliset tekijät selittävät myös prosenttisesti lapsuus- ja nuoruusiän ADHD-alttiudesta. Aikuisiässä perinnöllisten tekijöiden selitysosuus voi pienentyä ja elinympäristön osuus oireiden laatuun ja niiden näyttäytymiseen elämässä korostuu. (Dulfa & Koivunen 2012, 37.)

16 Oppimisvaikeuksien kuntoutus Oppimisvaikeuksien diagnostisoinnista ja sen saamisen merkityksestä on keskusteltu paljon, sitä pidetään leimaavana, ja perustellaan asiaa sillä, että diagnoosi ei poista ongelmaa. Toisaalta diagnoosin puute vaikeuttaa tuen saamista. (Haapasalo 2009, 5.) Tavallisin oppimisvaikeuksien kuntoutusmuoto on peruskoulun osa-aikainen erityisopetus. Oppimisvaikeus ei yleensä yksinään oikeuta nuoria ja aikuisia saamaan esimerkiksi Kelan kuntoutusta. (Korkeamäki 2011, 6.) Tarkkaavaisuushäiriö-diagnoosin saaminen aikuisena voi olla vaikeaa, mutta yleensä se on kuitenkin edellytys esimerkiksi Kelan kursseille pääsyyn. Diagnoosin saamiseen voidaan tarvita todisteita lapsuudessa olleista oireista. Neuropsykiatrista häiriötä epäiltäessä, ovat kaikki asiakirjat tärkeitä, silloin esimerkiksi ensimmäisien luokkien sanalliset koulutodistukset voivat olla ensiarvoisen tärkeitä. (Rintahaka 2007, 219.) Oppimisvaikeuksiin liittyviin kuntoutustutkimuksiin voidaan hakeutua monia reittejä pitkin, esimerkiksi työterveyshuollon, terveydenhuollon, työvoimatoimiston sosiaalikeskusten tai Kelan kautta (Ala-Kauhaluoma, Laurila & Haapasalo 2008, 6). Ongelmallista on, että nuoret ja aikuiset eivät saa oppimisvaikeuksiinsa tarpeellisia tutkimus- ja kuntoutuspalveluja. Suomessa on kohtalaisen hyvin toimiva terveydenhuollon järjestelmä, jossa on periaatteessa myös väylät lukipalveluille, mutta käytännössä se ei toimi läheskään tyydyttävästi. Syitä ovat työntekijöiden asiantuntemuksen ja koulutuksen puute ja myös se, että lukivaikeutta ei ole perinteisesti pidetty lääketieteellisenä ongelmana. (Ala-Kauhaluoma, Laurila & Haapasalo 2008, 5.) Kun projektini kohteena olevaa tuetun asumisen yksikköä suunniteltiin, keskiössä oli pitkään asunnottomana olleiden nuorten asuttaminen. Siinä Itäviittayhteisö onkin onnistunut hienosti, myös Asunto ensin -periaatetta on pystytty toteuttamaan hyvin tässä asumismuodossa. Oppimisvaikeuksien ja tarkkaavaisuuden ongelmien kuntouttamispalvelut eivät kuuluneet nuorille suunniteltuun palveluverkostoon, mutta ensimmäinen asumisvuosi on näyttänyt, että tällaisen kuntoutusmuodon sisällyttämiselle nuorten asumispolkuun on selkeä tarve.

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot