Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA"

Transkriptio

1 Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2012

2 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Tikander, Eija Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuntoutusohjauksen- ja suunnittelun koulutusohjelma Marraskuu 2012 Ohjaaja: Koivuniemi, Merja Sivumäärä: 36 Liitteitä: 5 Asiasanat: oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuuden vaikeudet, tuettu asuminen, syrjäytyminen, kuntoutus. Espoon kaupunki perusti syksyllä 2011 S-asunnot Oy:n kanssa tuetun asumisyksikön kymmenelle pitkään asunnottomana olleelle nuorelle Espoon Saunalahteen. Asuminen tapahtuu Asunto ensin -periaatteiden mukaan ja yhteisöhoidollisesti. Nuorilla on oma yhteisövalmentaja, valmentajan palvelut Espoon kaupunki on ostanut Kalliolan setlementiltä. Nuoret muuttivat asuntoihinsa joulukuussa 2011, asumisyhteisönsä he ovat nimenneet Itäviittayhteisöksi. Projektini tarkoituksena oli tarkastella oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien näyttäytymistä pitkään asunnottomana olleiden nuorten keskuudessa. Projektini alkoi vuoden 2012 alussa ja päättyi marraskuussa. Tavoitteena oli, että oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien kartoitus ja kuntoutusohjaus olisi tulevaisuudessa pysyvä osa tämän asumisyksikön asumispolkua. Projektini tarkoitus oli mallintaa toimintatavat ja kartoittaa verkosto, joka tukisi tätä kuntoutumisen osa-aluetta. Toteutin projektini yhteistyössä Itäviittayhteisön yhteisövalmentajan kanssa. Lisäksi tärkeänä yhteistyökumppanina on toiminut Kriminaalihuollon tukisäätiön oppimisvalmennuskoordinaattori. Yhteistyössä hänen kanssaan toteutimme nuorille tiedotustilaisuuden, joka käsitteli oppimisvaikeuksia. Samassa yhteydessä nuoret tekivät Oppiva-testin. Testillä voidaan suuntaa-antavasti arvioida oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksia. Testiä täydennettiin haastattelulla. Testin ja haastattelun tuloksesta voitiin päätellä, että lähes kaikilla nuorilla oli jonkin asteinen oppimisvaikeus ja että lähes kaikki olivat kouluaikanaan olleet jonkinlaisessa erityisopetuksessa. Projektin loppupuolella käynnistettiin Itäviittayhteisön nuorille suunnattu Konsti - elämänvalmennus ja hyvinvointi - kurssi, joka jatkuu keväälle Kurssille osallistuu kuusi nuorta, tapaamiskertoja on kymmenen. Kurssilla paneudutaan tarkkaavaisuuden häiriöiden problematiikkaan. Projektin aikana verkostoyhteistyötä lisättiin, Itäviittayhteisön yhteistyö työttömien terveydenhoitajan kanssa vahvistui ja oppimisen ja tarkkaavuushäiriöiden problematiikasta tiedotettiin myös muille yhteistyötahoille.

3 IDENTIFICATION OF LEARNING DIFFICULTIES AND REHABILITATION COUNSELING IN SUPPORTED HOME FOR YOUNG PEOPLE Tikander, Eija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation Counselling and Planning November 2012 Supervisor: Koivuniemi, Merja Number of pages: 36 Appendices: 5 Key words: learning difficulties, attention disturbances, supported housing, social exclusion, rehabilitation The City of Espoo has established with S-asunnot Oy a supported home unit for 10 long-term homeless young in Saunalahti in Espoo. The living is based on Housing first- principle and community care. The young has their own community coach, whose services Espoo City has bought from Kalliola -settlement. The young people moved in to their flats in December 2011 and they named their living community to Itäviittayhteisö. The meaning of my project is to study how the difficulties of learning and attention disturbances show up among these homeless young people. My project started in the beginning of 2012 and ended in November The aim was that the surveying and rehabilitation guidance of learning and attention disturbances would be a permanent part of this community's living path. The purpose of my project was to make models of line of action and survey the network. I carried out this project in cooperation with Itäviittayhteisö coach. Through this whole project has the coordinator of learning from Kriminaaliohuollon tukisäätiö been an important cooperator. We had together with her an information meeting about difficulties of learning. At the same occasion the young carried out the Oppiva-test which appraises the difficulties of learning and attention disturbances. The result of the test and interview showed that most of the tested had some grade of learning difficulties and also, that most of them had gone in some kind of special education. Towards the end of the project was started the Konsti -life coaching and well care course for the young. The course has 6 participants and they have 10 meetings. In the course they will focus on the problems of disturbances of attention. During the project network cooperation was increased and the cooperation between Itäviitta and the unemployed nurse strengthened. Also other partners of cooperation were informed of learning and attention disturbances.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITE KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Tuettu asuminen Asunto ensin Sosiaalinen kuntoutus ja yhteisöllisyys Itäviittayhteisön asumispolku OPPIMISVAIKEUDET JA KUNTOUTUS Temperamentti ja oppiminen Oppimisvaikeudet Lukivaikeus Tarkkaavaisuuden häiriöt Oppimisvaikeuksien kuntoutus OPPIMISVAIKEUDET JA SYRJÄYTYMINEN PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Valmistelu ja suunnitteluvaihe Oppiva-testin ja haastattelun tekeminen Verkostojen etsintää Kuntoutuskurssin suunnittelu PROJEKTIN TULOKSET Oppiva-testin tulokset Arjen hallinta kurssin tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville Verkostoyhteistyön käynnistäminen PROJEKTIN ARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Kiinnostuin oppimisvaikeuksista ja niiden liittymisestä syrjäytymiseen ja asunnottomuuteen ollessani mukana Espoossa Asunto ensin -hankkeessa työharjoittelujaksollani syksyllä Hankkeeseen kuului muun muassa tuetun asumisen yksikön perustaminen pitkäaikaisasunnottomille nuorille Espooseen. Loppuvuodesta 2011 Espoon Saunalahteen perustettiin tuettu asumisyksikkö kymmenelle pitkään asunnottomana olleelle nuorelle. Asunnot ovat yhtiössä, jonka on rakennuttanut yleishyödyllisiä asuntoja tuottava S-asunnot Oy. Asuminen toteutetaan yhteisöhoidollisesti ja Asunto ensin -periaatteiden mukaan, nuorilla myös on oma yhteisövalmentaja. Nuoret muuttivat omiin asuntoihinsa joulukuussa Nuorten asumispolun aloittamisen tueksi käynnistettiin Ässä- Hihassa -ryhmä, joka suunnattiin kymmenelle Saunalahden tuettuun asuntoon muuttavalle nuorelle. Tavoitteena oli tutustuttaa nuoret jo ennen muuttoa toisiinsa ja auttaa heitä erilaisissa käytännön asioissa jotka liittyvät muuttoon. Työharjoittelujaksollani toimin yhtenä ryhmän ohjaajista. Minulle selvisi, että ryhmässä olevilla nuorilla ei ollut toisen asteen koulutusta, ja peruskoulun käyntikin oli tuottanut monelle hankaluuksia. Kukaan nuorista ei myöskään ollut töissä tai opiskelemassa. Aloin pohtia voisiko taustalta löytyä jonkinlaisia oppimisvaikeuksia tai tarkkaavaisuuden ongelmia. Voisivatko ne osaltaan selittää syrjäytymisen opiskeluista ja työelämästä ja näin ollen olleet vaikuttamassa myös pitkään asunnottomuuteen? Tammikuussa 2012 keskustelin Saunalahden tukiasuntojen yhteisövalmentajan Benny Uhleniuksen kanssa. Hän kertoi kaivanneensa jotain keinoa, jolla selvittää miksi jotkut nuoret eivät sitoutuneet sovittuihin asioihin ja tapaamisiin. Lisäksi hän halusi selvittää mitä ja millaisia syitä tämän toiminnan takaa löytyi. Joillakin nuorilla taustalla oli varmasti vain motivaation puute, päihde- tai muu riippuvuusongelma. Hän oli miettinyt, voisiko taustalla olla myös jonkinlaisia hahmotushäiriöitä. Noin vuoden kestävän asumisjakson tavoitteena on, että nuoret kuntoutuisivat niin, että he pystyisivät asumaan itsenäisesti ja tulevaisuudessa löytäisivät työ- tai opiskelupaikan. Siksi

6 6 olisi tärkeää erottaa milloin kyseessä on motivaation puute ja milloin todelliset rajoitukset toimintakyvyssä. Sovimme yhteisövalmentajan kanssa, että teen aiheesta opinnäytetyöni. Tarkoitus on, että oppimisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien kartoitus ja kuntoutusohjaus olisi tulevaisuudessa pysyvä osa tämän sosiaaliseen kuntoutumiseen tähtäävän asumisyksikön asumispolkua. Projektini tavoitteena oli mallintaa toimintatavat ja kartoittaa verkosto, joka tukisi tätä kuntoutumisen osa-aluetta. Oppimisvaikeudet ovat opinnäytetyöni otsikkona, mutta koska oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuushäiriöiden monet muodot esiintyvät usein päällekkäin ja lomittain, käytän tässä työssä oppimisvaikeutta ikään kuin yhteisenä nimittäjänä näille kaikille ongelmille. Paneudun työssäni myös ADHD- oireistoon, koska siihen liittyvät asiat ovat nousseet Itäviittayhteisössä esille. 2 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITE Projekti on tavoitteellinen kestoltaan rajallinen prosessi, se tähtää tiettyyn kertaluontoiseen tuotokseen, tai voi olla osa isompaa hanketta (Vilkka & Airaksinen 2003, 48). Se on muusta toiminnasta erillään oleva ainutkertainen toiminto, jonka tavoitteena on saavuttaa tietty päämäärä (Karlsson & Marttala 2001, 11). Toiminnallisen opinnäytetyön toimintasuunnitelmaa vastaa projektissa projektisuunnitelma, jossa selvitetään projektin tausta ja lähtötilanne. Suunnitelmassa selostetaan projektin tavoite, tarkoitus ja rajaukset. Projektissa tulee aina määritellä myös projektin kohderyhmä, eli mahdolliset käyttäjät ja sidosryhmät. Projektin loppuraportti vastaa toiminnallisen opinnäytetyön raporttia. (Vilkka & Airaksinen 2003, 49.) Tämän projektin kohderyhmänä oli Espoon Saunalahden tuetun asumisen Itäviittayhteisö. Projekti toteutettiin yhteistyössä Itäviittayhteisön yhteisövalmentajan kanssa. Merkittävänä yhteistyökumppanina projektissa on lisäksi toiminut Kriminaalihuollon tukisäätiön oppimisvalmennuskoordinaattori Mirva Gullman. Varsinaisena resurssina projektissa edellisten lisäksi olen ollut minä itse. Kustannukset ovat muodostuneet lähinnä kopiointi- ja matkakustannuksista, arviolta noin 100 euroa yhteensä. Kulut

7 7 olen maksanut itse. Luvan opinnäytetyön tekemiseen olen saanut Espoon kaupungilta kesällä (liite 1) Projektin tarkoitus oli kehittää tuettuun asumiseen toimenpide kokonaisuus, jolla pyritään tunnistamaan asukkaiden mahdolliset oppimisvaikeudet ja osoittamaan heille sopivat tukipalvelut tai kuntoutumispolut. Tiedottamisen, testauksen ja kuntoutukseen ohjauksen avulla pyritään katkaisemaan itseään toteuttava negatiivinen kierre. Kierre on voinut syntyä jos oppiminen on ollut hankalaa ja epäonnistumiset ovat huonontaneet itsetuntoa, tällöin oppimisvaikeudet ovat voineet peittyä myös erilaisten käytösongelmien alle. Tarkoitus oli myös lisätä ja helpottaa eri toimijoiden yhteistyötä: kertomalla Itäviittayhteisöstä ja sen toimintaperiaatteista tiedottamalla oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä yhteistyötahoille Tavoite oli lisätä nuorten pystyvyyden ja hallinnan tunnetta omassa elämässään sekä lisätä nuorten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, oppisopimuskoulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai avoimille työmarkkinoille. 3 KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Projektini kohde oli Espoon Saunalahdessa sijaitseva tukiasumisen yhteisö, jonka nuoret ovat nimenneet Itäviittayhteisöksi. Tukiasumisen kohderyhmänä ovat vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tuetun asumisen asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä kuin elämänhallinnan vahvistamisessakin. Nuorten asunnottomuuden taustalla ovat riittämättömät arkielämän taidot ja useimmilla myös hallitsematon päihteidenkäyttö tai jokin muu riippuvuus. Useiden nuorten lapsuudenkodeissakin on ollut ongelmallista päihteiden käyttöä ja muita elämänhallinnan ongelmia. Kullakin nuorella on oma asunto, ja lisäksi talossa on yhteisötila. Yhteisötila toimii nuorten yhteisenä olohuoneena sekä arkipäivisin yhteisövalmentajan työtilana. Yhteisöval-

8 8 mentajan palvelut Espoon kaupunki on ostanut Kalliolan Setlementiltä. Tukiasuminen toteutetaan Asunto ensin -periaatteiden mukaan. Samassa taloyhtiössä asuu muitakin nuoria, kaikilla heillä on yhteinen S-asuntojen palkkaama sosiaalinen isännöitsijä. Projektini kohderyhmänä olevat nuoret voidaan katsoa jollain tavalla yhteiskunnasta syrjäytyneiksi. He olivat olleet pitkään asunnottomia, lähes kaikilla heillä on päihdetausta, vain yksi nuorista oli töissä ja yksi nuorista opiskeli ennen tukiasuntoon pääsemistään. Heitä arvioineet ammattilaiset ovat olleet sitä mieltä että he tarvitsevat asumiseen ja arjen hallintaan erityistä tukea. Nuoret ovat myös itse kokeneet tarvitsevansa asumiseen erityistä tukea. 3.1 Tuettu asuminen Tuetulla asumisella tarkoitetaan palvelua, jossa asukkaat saavat tukea ja ohjausta elämänhallintaan ja asioiden hoitamiseen. Tuetun asumisen tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn vahvistuminen ja kuntoutuminen kohti itsenäisempää asumista. Pitkäaikaisasunnottomille suunnitellut 10 tukiasuntoa on osoitettu alle 30-vuotiaille nuorille, joiden asunnottomuus on pitkittynyt sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi, eivätkä tavanomaiset asumisratkaisut riitä. (Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja ) Asukkaiden esivalinnan suorittaa Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelut. Lopullinen asukasvalinta tehdään yhteistyössä Kalliolan Setlementin ja S-asunnot Oy:n kanssa. Asiakasohjaus tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa niin, että paikat ovat koko ajan täynnä. Asuntoa ja tukiasumispalvelua tarvitsevat nuoret ohjataan odottamaan vapautuvaa asuntoa. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) 3.2 Asunto ensin Saunalahden tukiasumispalvelun lähtökohtana on Asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta. Kyseisessä periaatteessa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisprosessin käynnistämiselle ja sen onnistumiselle. Päämäärän sijasta asunto on vasta ensimmäinen perusedellytys ja

9 9 lähtökohta sosiaalisen kuntoutumisen käynnistymiselle ja onnistumiselle. Mallissa turvataan asuminen tarvittaessa tukipalveluin ja sosiaaliseen kuntoutumiseen tarvittavat prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. (Asunto ensin www-sivut 2012.) Esimerkiksi ehdotonta päihteettömyyttä ei vaadita, eikä päihteiden käyttö automaattisesti aiheuta irtisanomista, mutta päihteettömyyteen pyritään ja nuoret ovat sitoutuneet tarvittaessa lähtemään päihdekuntoutukseen. 3.3 Sosiaalinen kuntoutus ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on osa sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on muun muassa pyrkiä palauttamaan ja edistämään kuntoutujan kykyä selviytyä välttämättömistä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista, sekä omaan toimintaympäristöön kuuluvista rooleista. Tavoitteisiin pääsemiseksi tuetaan taloudellista turvallisuutta, helpotetaan asumista ja liikkumista sekä luodaan sosiaalisten verkostojen lisääntymisen ja sosiaalisten osallistumisien mahdollisuuksia. Mainituilla toimenpiteillä tarjotaan kuntoutujalle mahdollisuuksia muuttaa entisiä toimintatapojaan ja toimia uudella tavalla uudessa ympäristössä. Tavoitteena on päästä irti toimintatavoista, jotka ovat voineet olla jopa vahingollisia. (Kuntoutusportin wwwsivut 2012.) Itäviittayhteisön asumisessa toteutetaan yhteisöllisyyden periaatteita. Asumisen tukipalvelun eli nuorten tukena toimivan yhteisövalmentajan palvelut Espoon kaupunki on tilannut Kalliolan Setlementiltä. Kalliolan Setlementin perusarvoja ovat elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Näistä lähtökohdista käsin työskentelee myös Itäviittayhteisön yhteisövalmentaja. Yhteisövalmentaja on nuorten tavattavissa arkipäivisin. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) 3.4 Itäviittayhteisön asumispolku Asumisjakso kestää noin vuoden, mutta jos nuori ei ole vielä tässä vaiheessa valmis muuttamaan itsenäiseen asumiseen, voidaan asumista erillisellä sopimuksella jatkaa. Asuminen jakautuu kolmeen osaan: sisään muutto, varsinainen asuminen ja irrottau-

10 10 tuminen sekä yhteisön ulkopuolelle muutto. Kussakin vaiheessa on omat sisältönsä. (Kuvio 1.) Ennen vuokrasopimuksen kirjoittamista nuoret tutustuvat asumisen sisältöön ja yhteisöllisyyden periaatteisiin, allekirjoittaessaan he hyväksyvät kyseiset sisällöt ja periaatteet. PALVELUVERKOSTO Kuntoutuminen Opiskelu Työ Itsenäinen asuminen Kuvio 1. Tuettu asuminen Kaikille nuorille laaditaan palvelusuunnitelmat ensimmäisen kuukauden sisällä tukiasumisen alkamisesta. Se tehdään yhteistyössä aikuisten sosiaalipalveluiden, palveluntuottajan ja asukkaan kanssa. Suunnitelmassa määritellään asukkaan tarvitsema tuki ja hänelle annettavan palvelun tavoitteet sekä asukkaan tilanteen seuranta. Suunnitelmaa tarkistetaan vähintään kolme kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Tavoitteena on intensiivisellä tuella vahvistaa nuoren toimintakykyä palvelusuunnitelman mukaisesti, aktivoida nuoren tukiverkostoa ja lisätä verkostotyötä. Yhteisövalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä aikuissosiaalityön, oppilaitosten, vapaaehtoistyön, kuntouttavien työllisyyspalvelujen ja päihdepalvelujen kanssa. Kerran viikossa on yhteisökokous, johon kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat. Yksilötapaamiset ovat yhteisötyöntekijän työhuoneessa vähintään kerran kahdessa viikossa, ja yksilöllisesti tarvittaessa päivittäin. Kotikäyntejä tehdään säännöllisesti ja tarvittaessa sekä seurataan keitä nuorten asunnoissa liikkuu. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Asumispolun eri vaiheita yhteisövalmentaja nimittää ruuduiksi.

11 11 Ruutu I Ensimmäinen ruutu koostuu kahdesta osasta. Vaiheen ensimmäinen kolme kuukautta toimii arviointi- ja kiinnittymisaikana. Vuokrasopimus uusitaan, jos asuminen on sujunut aloitusjaksolla hyvin. Toinen vuokrasopimus kirjoitetaan kahdeksi kuukaudeksi ja tämä aika toimii niin sanottuna hienosäätöaikana. Ruutu ykkönen kestää yhteensä viisi kuukautta ja tavoitteena on että nuori oppii elämään kodissaan ja käyttäytymään sosiaalisesti. Nuori osallistuu yksilötapaamisiin sekä yhteisökokouksiin, ja ymmärtää, mitä yhteisölliseen toimintaan tarvitaan. Lisäksi kukin nuori saa vuorollaan myös vastuutehtäviä. Nuori oppii pitämään huolta kodistaan ja taloudestaan. Koska huumeiden käyttö on suomessa rikos, sitä ei sallita, ja tarvittaessa nuori lähetetään huumeseulaan. Nuoria ohjataan tarvittaessa myös terveyden ja sairaanhoidon piiriin. Ihmissuhdeverkosto nuoren ympärillä pyritään saamaan hänen kuntoutumistaan tukevaksi. Nuoret ovat mukana luomassa seuraamuskäytäntöjä, joita voivat olla esimerkiksi huomautus, työnohjaus, ojennus ja mahdolliset muut toimenpiteet. Äärimmäinen toimenpide on vuokrasopimuksen irtisanominen tai uusimatta jättäminen. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Ruutu II Toisen ruudun aikana nuoriin voidaan luottaa enemmän. Perusasioiden pitäisi olla tällöin kunnossa, ja nuoren kanssa aletaan suunnitella esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan hankkimista. (Uhlenius, julkaisematon materiaali ) Ruutu III Viimeinen ruutu on irrottautumisvaihe, tässä vaiheessa nuori on asunut yhteisössä noin kymmenen kuukautta. Vaihe kestää noin kaksi kuukautta. Tässä vaiheessa arvioidaan nuoren kykyä muuttaa asumaan itsenäisesti. Nuoren tarvitsema verkosto miettii myös mitä tukipalveluja nuori tarvitsee itsenäiseen asumiseensa. Koska nuorilla voi olla taustalla hylkäämisen kokemuksia, tulee irrottautumisvaihe suorittaa niin, että luodaan uusia kokemuksia ja toimintamalleja terveestä itsenäistymisestä. (Uhlenius, julkaisematon materiaali )

12 12 4 OPPIMISVAIKEUDET JA KUNTOUTUS Oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten aikaisemmat kielteiset tai myönteiset kokemukset, kunkin ihmisen oppimistyyli, ihmisen vireystila, oppimisympäristö, henkilökemiat ja useat muut seikat. Tavallaan kaikki ovat erilaisia oppijoita, mutta kun jokin asia selkeästi hankaloittaa oppimista, silloin puhutaan oppimisen vaikeuksista. Usein ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia asennoituvat oppimiseen kielteisesti, koska oppiminen ei ole ollut heille palkitsevaa. (Haapasalo 2009, 7.) Ihmisillä on erilaisia persoonallisia tapoja vastaanottaa ja käsitellä tietoa erilaisissa tilanteissa, näitä eri tyylejä kutsutaan oppimistyyleiksi. Ihminen oppii, näkemällä, kuulemalla tai tekemällä, kokonaisvaltaisesti tai yksityiskohdittain. Eri oppimistyylit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ihmisellä voi olla useita vahvoja alueita, tai sitten vallalla on yksi vahvasti hallitseva oppimistyyli. Parhaiten ihminen oppii jos voi hankkia tietoa vahvimmalla oppimistyylillään. Oppimista helpottaa myös se, että ihminen tuntee oman oppimistyylinsä. Oppimistyylin lisäksi oppimiseen vaikuttavat myös ympäristö, ihmisen sosiaalisuus, yleinen asenne ja asenne opittavaa asiaa kohtaan sekä fyysiset tarpeet. (Haapasalo 2009, 11.) 4.1 Temperamentti ja oppiminen Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa myös oppimiseen. Jotkut temperamenttipiirteet lisäävät koulumenestystä, jotkut ovat oppimisen ja koulunkäynnin kannalta neutraaleja, mutta on myös temperamenttipiirteitä, jotka voivat tehdä oppijasta suurella todennäköisyydellä alisuoriutujan. Temperamentilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tapaa reagoida ja tapaa toimia. Puhekielessä temperamentilla tarkoitetaan usein voimakasta luonnetta ja värikästä tapaa toimia. Temperamenttia ovat kuitenkin myös hitaus, rauhallisuus ja värittömyys. Yksilölliset taipumukset ilmaantuvat varhain, ja ovat suhteellisen pysyviä. Temperamentti viittaa tyyliin, jolla ihminen toimii, mutta se ei kerro ihmisen motiivista, tai siitä miten hyvin tai huonosti ihminen toimii. (Keltikangas-Järvinen 2010, ) Temperamentti on yhteydessä oppimistyyleihin ja siihen miten ihminen ylipäätään suhtautuu oppimiseen. Kun temperamentti ilmenee riittävän voimakkaana, se voi olla lähellä tarkkaavaisuushäiriötä, eli ADHD-

13 13 syndroomaa. Voimakas temperamentti voikin olla merkittävä oppimisen este. Raja voimakkaan temperamentin ja ADHD:n välillä voi olla kuin veteen piirretty viiva. (Keltikangas-Järvinen 2010, 171.) 4.2 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet liitetään usein lapsuuteen ja koulunkäyntiin, vaikeudet eivät kuitenkaan häviä iän myötä, vaan ne ilmenevät myös aikuisena (Gullman, Sunimeno & Poutala 2011, 2). Oppimisvaikeudet voivat olla taustatekijöinä monenlaisissa työssä ja opinnoissa selviytymisen vaikeuksissa. Ne voivat liittyä itsetunnon ja mielenterveyden ongelmiin, työuupumukseen, masennukseen, päihteiden väärinkäyttöön, tai rikollisuuteen. Tunnistamattomina niihin voi liittyä häpeän ja epäonnistumisen kokemuksia, ja ne voivat olla riski psyykkiselle hyvinvoinnille ja koulutuksesta syrjäytymiselle. (Reiterä - Paajanen & Haapasalo 2010, 8.) Oppimisvaikeuksia esiintyy prosentilla suomalaisista. Tähän määrään lasketaan mukaan kaikenlaiset oppimisen vaikeudet, myös lievät ongelmat (Haapasalo 2009, 5). Varsinaisia oppimisen erityisvaikeuksia ja lukivaikeutta arvellaan olevan noin 5-10 prosentilla väestöstä, tällöin lukemisen- ja kirjoittamisenvaikeuden diagnoosin kriteerit ovat edellistä tiukemmat. Oppimisvaikeudet ja erityisesti aikuisten oppimisvaikeudet ovat edelleen huonosti tunnistettuja. (Korkeamäki, Reuter & Haapasalo 2010, 12.) Osaltaan tämä johtuu varmaan juuri siitä, että etenkin lievempien vaikeuksien tunnistaminen jää usein tekemättä. Oppimisvaikeus on laaja yläkäsite, se sisältää erilaisista syistä johtuvat oppimisen vaikeudet. Syitä voivat olla aivovaurio, kehitysvammaisuus, mielenterveydenongelmat, uupuminen, keskittymisvaikeudet, alhainen koulutus, tai puutteellinen kielitaito. Oppimisen erityisvaikeudet viittaavat puolestaan synnynnäisiin eli kehityksellisiin erityisvaikeuksiin. Tällaisia vaikeuksia ovat esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli dysleksia, matemaattinen vaikeus sekä hahmottamisen ja motorisen koordinaation vaikeus. (Haapasalo 2009, 4-5.) Jos suoriutuminen on monella osaalueella heikkoa, puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista (Opi oppimaan wwwsivut 2012).

14 14 Oppimisen vaikeudet eivät tarkoita sitä, että henkilö ei voisi oppia tai että hän oppisi huonommin, näillä ihmisillä oppiminen tapahtuu vain eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Kysymys ei ole myöskään älyllisestä vajavuudesta tai tyhmyydestä, vaan poikkeavasta tavasta oppia. Oppimisvaikeuksia omaava oppii samat asiat kuin muutkin, kunhan asiat opetetaan hänelle sopivalla tavalla. (Haapasalo 2009, 21.) Oppimiseen liittyvät vaikeudet esiintyvät usein päällekkäisinä, jos henkilöllä on lukemisen vaikeutta, siihen voi liittyä myös tarkkaavaisuuden vaikeuksia (Ala-Kauhaluoma ym. 2008, 4). 4.3 Lukivaikeus Lukivaikeus eli lukemisen erityisvaikeus tarkoittaa sitä, että lukutaidon kehittymisessä on merkittäviä puutteita. Usein häiriöön liittyy ongelmia myös kirjoittamisessa. Lukivaikeuden keskeinen piirre on se että henkilöllä on vaikeutta hahmottaa ja prosessoida äänteisiin liittyvää tietoa. Se voi aiheuttaa myös luetun ymmärtämisen vaikeutta. Monilla aikuisilla, joilla on oppimisvaikeus, suurimmat vaikeudet esiintyvät lukemisen nopeudessa ja asioiden kirjallisessa ilmaisussa. Työmuistin ja kielellisen muistin rajallisuus ilmenee usein oppimisvaikeuksien seuralaisena ja vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi vieraiden kielten opiskeluun. (Korkeamäki, Reuter & Haapasalo 2010, ) 4.4 Tarkkaavaisuuden häiriöt Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat olla eriasteisia, ja niihin liittyy usein erilaisia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy usein tarkkaavaisuuden häiriöitä lievempää tarkkaavuusongelmaa. Ongelmia voi esiintyä toiminnan ohjauksen ja säätelyn eri osa-alueilla. Ongelmia voi olla tarkkaavaisuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi vireystilan säätelyssä ja toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa. Tarkkaavaisuushäiriö voi olla perinnöllistä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin. Jos tarkkaavaisuudessa on hyvin suuria vaikeuksia, voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä. (Opi oppimaan www-sivut 2012.)

15 15 ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. ADHD tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osaalueella. (ADHD- liitto www-sivut.) Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on aina kehityksellinen häiriö, jonka juuret ovat jo lapsuudessa. Voi kuitenkin olla, että ihminen vasta aikuisena ohjautuu tarkempiin tutkimuksiin, koska aikuisuudessa oirekuva voi haitata enemmän elämää, kuin lapsena (ADHD- liiton www-sivut 2012). Tarkkaavaisuushäiriö itsessään aiheuttaa yleensä oppimisen ongelmia, mutta lisäksi siihen liittyy usein myös erityisiä oppimisvaikeuksia (Nukari 2010, 1). Kuten kohdassa todettiin, voimakas temperamentti ja ADHD-syndrooma voivat olla todella lähellä toisiaan, ja joskus niitä on mahdoton erottaa toisistaan, ja tämän vuoksi tapahtuu myös virhearviointeja suuntaan ja toiseen. ADHD:een liittyvä ylivilkkaus vähenee yleensä viimeistään varhaisaikuisuudessa, tällöin puhutaan ADD:sta eli ADHD:sta ilman ylivilkkautta. Tällaisen henkilön toimintaa luonnehtii hitaus ja aikaansaamattomuus. Oireet saatetaan sekoittaa mielenterveydenhäiriöihin ja masennukseen. (Dulf & Koivunen 2012, ) En paneudu ADD oireistoon tässä työssä tämän laajemmin. Mutta on hyvä pitää mielessä myös tämä häiriö, kun pohditaan syitä esimerkiksi opintojen keskeytymiseen, tai nuoren "saamattomuuteen". Oppimisvaikeudet voivat johtua monesta syystä, yleisin syy on perimä. Uusi tutkimus näyttää tukevan sitä, että lukivaikeus olisi perinnöllistä, ilmiön taustalta on löydetty ainakin neljä geenivirhettä. Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan lukivaikeus näyttäisi periytyvän prosentissa tapauksista, ja lukivaikeus ilmeneekin usein suvuittain. Suomalaistutkimuksia johtaneen professori Heikki Lyytisen mukaan joka toisella vakavasti lukihäiriöisellä suomalaisella on samasta ongelmasta kärsivä lähisukulainen. (Celian www-sivut 2012.) Perinnölliset tekijät selittävät myös prosenttisesti lapsuus- ja nuoruusiän ADHD-alttiudesta. Aikuisiässä perinnöllisten tekijöiden selitysosuus voi pienentyä ja elinympäristön osuus oireiden laatuun ja niiden näyttäytymiseen elämässä korostuu. (Dulfa & Koivunen 2012, 37.)

16 Oppimisvaikeuksien kuntoutus Oppimisvaikeuksien diagnostisoinnista ja sen saamisen merkityksestä on keskusteltu paljon, sitä pidetään leimaavana, ja perustellaan asiaa sillä, että diagnoosi ei poista ongelmaa. Toisaalta diagnoosin puute vaikeuttaa tuen saamista. (Haapasalo 2009, 5.) Tavallisin oppimisvaikeuksien kuntoutusmuoto on peruskoulun osa-aikainen erityisopetus. Oppimisvaikeus ei yleensä yksinään oikeuta nuoria ja aikuisia saamaan esimerkiksi Kelan kuntoutusta. (Korkeamäki 2011, 6.) Tarkkaavaisuushäiriö-diagnoosin saaminen aikuisena voi olla vaikeaa, mutta yleensä se on kuitenkin edellytys esimerkiksi Kelan kursseille pääsyyn. Diagnoosin saamiseen voidaan tarvita todisteita lapsuudessa olleista oireista. Neuropsykiatrista häiriötä epäiltäessä, ovat kaikki asiakirjat tärkeitä, silloin esimerkiksi ensimmäisien luokkien sanalliset koulutodistukset voivat olla ensiarvoisen tärkeitä. (Rintahaka 2007, 219.) Oppimisvaikeuksiin liittyviin kuntoutustutkimuksiin voidaan hakeutua monia reittejä pitkin, esimerkiksi työterveyshuollon, terveydenhuollon, työvoimatoimiston sosiaalikeskusten tai Kelan kautta (Ala-Kauhaluoma, Laurila & Haapasalo 2008, 6). Ongelmallista on, että nuoret ja aikuiset eivät saa oppimisvaikeuksiinsa tarpeellisia tutkimus- ja kuntoutuspalveluja. Suomessa on kohtalaisen hyvin toimiva terveydenhuollon järjestelmä, jossa on periaatteessa myös väylät lukipalveluille, mutta käytännössä se ei toimi läheskään tyydyttävästi. Syitä ovat työntekijöiden asiantuntemuksen ja koulutuksen puute ja myös se, että lukivaikeutta ei ole perinteisesti pidetty lääketieteellisenä ongelmana. (Ala-Kauhaluoma, Laurila & Haapasalo 2008, 5.) Kun projektini kohteena olevaa tuetun asumisen yksikköä suunniteltiin, keskiössä oli pitkään asunnottomana olleiden nuorten asuttaminen. Siinä Itäviittayhteisö onkin onnistunut hienosti, myös Asunto ensin -periaatetta on pystytty toteuttamaan hyvin tässä asumismuodossa. Oppimisvaikeuksien ja tarkkaavaisuuden ongelmien kuntouttamispalvelut eivät kuuluneet nuorille suunniteltuun palveluverkostoon, mutta ensimmäinen asumisvuosi on näyttänyt, että tällaisen kuntoutusmuodon sisällyttämiselle nuorten asumispolkuun on selkeä tarve.

Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA

Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Eija Tikander OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN TUETUSSA ASUMISESSA Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2012 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KUNTOUTUSOHJAUS

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010)

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan hanke

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Hitaasti mutta, varmasti?

Hitaasti mutta, varmasti? Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Esityksen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

OPI OPPIMAAN HANKE: KUNTOUTUSPALVELUITA NUORTEN JA AIKUISTEN OPPIMISVAIKEUKSIIN (2006-2010)

OPI OPPIMAAN HANKE: KUNTOUTUSPALVELUITA NUORTEN JA AIKUISTEN OPPIMISVAIKEUKSIIN (2006-2010) OPI OPPIMAAN HANKE: KUNTOUTUSPALVELUITA NUORTEN JA AIKUISTEN OPPIMISVAIKEUKSIIN (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan -hankkeen tausta 1 Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot