Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TTM Lahtinen Päivi(TEM) JULKINEN Viite Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto Bryssel Kokoukseen osallistuvat työministeri Jari Lindström ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Neuvostossa keskustellaan sosiaalisen Euroopan tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen. Työ- ja sosiaalipolitiikan tulevaisuus-teemaa käsitellään myös pidettävässä korkean tason epävirallisessa reflektioryhmässä. Suomi tukee aiheen käsittelyä korkealla tasolla ja katsoo, että Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulee perustua osallistavaan kasvuun ja sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuteen. Taloudellisen kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tulee tukea toisiaan. Neuvostossa keskustellaan myös sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisesta osana Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilarin tavoitteita. Suomi pitää tärkeänä, että EU-tasolla jatketaan toimia työelämän tasa-arvon ja samapalkkaisuuden toteuttamiseksi muun muassa sosiaalisten oikeuksien pilarin ja komission sukupuolten palkkaeron kaventamista koskevan toimintasuunnitelman pohjalta. Kevään Eurooppa-neuvostoa valmistellaan vuoden 2018 eurooppalaisen ohjausjakson osalta. Neuvosto hyväksyy työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ohjausta koskevat päätelmät vuoden 2018 kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista. Lisäksi neuvosto hyväksyy osaltaan komission ja neuvoston yhteisen työllisyysraportin ja työllisyyskomitean avainviestit nuorisotakuusta. Suomi voi hyväksyä mainitut asiakirjat. Neuvosto hyväksyy myös suosituksen laadukkaita ja tehokkaita oppisopimuksia koskevaksi eurooppalaiseksi puitteistoksi. Suomi tukee suosituksen hyväksymistä. Neuvoston lounaalla keskustellaan naisten ja miesten työmarkkinoille osallistumisen edistämisestä. Suomi tukee toimia, joilla edistetään miesten ja naisten mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti työhön.

2 Asialista: 2(21) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Sosiaalisen Euroopan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen (SIVU 3) Periaatekeskustelu Eurooppalainen ohjausjakso 2018 (SIVU 6) a) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan painopisteet: Poliittinen ohjaus vuonna 2018 i) Yhteinen työllisyysraportti ii) Päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2018 Hyväksyminen b) 2018 maaraportit Komissio esittelee Investoiminen nuorisotyöllisyyteen: Nuorisotakuun täytäntöönpano (SIVU 10) Työllisyyskomitean keskeisten viestien hyväksyminen Suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (SIVU 12) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT-sopimuksen 153, 166 ja 292 artikla) Hyväksyminen Supistetaan sukupuolten välisiä palkkaeroja; Myötävaikutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseen (SIVU 14) Periaatekeskustelu Muut asiat a) (mahd.) Sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevä paketti Komission tiedotusasia b) Sosiaalialan kolmikantahuippukokous Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia c) Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea Sosiaalisen suojelun komitean työohjelma 2018 Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat

3 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM KVY Saarinen Noora(STM) JULKINEN 3(21) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Sosiaalisen Euroopan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta TSTK-neuvosto keskustelee työ- ja sosiaaliministerien kokoonpanossa sosiaalisen Euroopan tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen. Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulee myös 2020-luvulla perustua osallistavaan, kestävään kasvuun ja sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuteen. Taloudellisen kasvun sekä työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tulee tukea toisiaan. Suomi korostaa EU:n ja jäsenmaiden yhteistä vastuuta Agenda 2030 määrittelemien kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä kaikilla tasoilla. Hyvinvointitalouden avulla voidaan yhdistää eri politiikkasektorit sosiaalisesti kestävällä ja dynaamisella tavalla työn ja teknologian murroksessa. On hyvä, että työ- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet on otettu entistä paremmin huomioon jo tämän vuoden eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Talouden ja työllisyyden kasvu, modernit ja osallistavat koulutusjärjestelmät sekä riittävät ja kestävät sosiaalisen suojelun järjestelmät ehkäisevät parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä. Myös naisten työllisyysasteen nostaminen edistämällä muun muassa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista on merkittävä taloudellinen voimavara. Työllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistää myös heikossa työmarkkinaasemassa asemassa olevien osallistuminen työelämään. Työelämän kiihtyvä murros edellyttää, että sekä EU- että kansallisena tason työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä tarkastellaan ja tarvittaessa uudistetaan vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Hyvät työolosuhteet sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä ovat keskeisiä yritysten tuottavuuden ja työntekijöiden mahdollisuuksien ja jaksamisen kannalta. Myös työmarkkinoiden muuttuminen aiempaa globaaleimmaksi sekä ulkomaisten

4 4(21) työntekijöiden ja muiden maahanmuuttajien lisääntyminen on tärkeää ottaa huomioon politiikan suunnittelussa. EU-yhteistyössä tulee kunnioittaa kansallisia järjestelmiä, sosiaalisia malleja sekä työmarkkinaosapuolten roolia. Työnantajien tarpeiden ja henkilöiden osaamisen kohtaamattomuus ja osaamisvaatimusten nopeat muutokset ovat keskeinen työmarkkinoiden haaste jo nykyisin. Erityisesti digitaidot tulevat jatkossa olemaan yhä välttämättömämpiä sekä työelämässä että julkisia ja yksityistä palveluita käytettäessä. Sisämarkkinat ovat Euroopan merkittävin talouskasvun lähde. Sisämarkkinoita syvennettäessä tulee huolehtia myös niiden oikeudenmukaisuudesta ja yritysten tasapuolisista kilpailuolosuhteista. Työntekijöiden liikkuvuutta ja yhtäläistä kohtelua tukevat toimet ovat keskeinen osa EU:n sisämarkkinoita. Koheesiopolitiikka on keskeinen keino edistää kasvua, työllisyyttä ja osaamista koko unionin alueella. Brexitin myötä käytössä olevat varat vähenevät ja koheesiopolitiikan rahoituksen kriteerejä tulisi muuttaa tukemaan entistä tehokkaammin kasvua lisäävien rakenneuudistusten toteuttamista ja innovaatiolähtöisen talouden kehitystä. Suomi tukee siirtymistä entistä temaattisempaa ja tulosperusteisempaan koheesiopolitiikkaan. Siten rahoitusta voidaan kanavoida tukemaan paremmin kasvua, työllisyyttä ja osaamista. Koheesiovaroja tulisi suunnata nykyistä enemmän muuttoliikerahoitukseen uudistamalla rahoituksen jakokriteerejä ja politiikan painopisteitä. Suomi katsoo, että rahastoja tarkoituksenmukaisesti yhdistämällä ja niiden hallinnointia yksinkertaistamalla voitaisiin lisätä synergioita ja tuottaa säästöjä. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan tausta-asiakirjassa ehdotetaan vastattavan seuraaviin kysymyksiin (vapaasti suomennettuna): 1) Mitä ovat EU:n politiikkaprioriteetit työllisyyden parantamiseen ja sosiaaliseen konvergenssiin vuoden 2020 jälkeen? 2) Kuinka EU:n sosiaalisten investointien näkyvyyttä voidaan lisätä? Toimivatko nykyiset, ihmisiin kohdistuvat instrumentit myös uusien työn muotojen ja suojelun kannalta? 3) Mitkä tulisi olla Euroopan sosiaalirahaston investointiprioriteetit, jotta sosiaalinen ja työllisyyskonvergenssi toteutuisi yhä paremmin? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu

5 Sosiaalijaosto EU25 Työllisyysjaosto EU29 EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely (21) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan tausta-asiakirja 6326/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ville Korhonen, VNEUS, Sarita Friman, STM, Markus Seppelin, STM, Noora Saarinen, STM, Liisa Heinonen, TEM, Lippe Koivuneva, TEM, Sirpa Liljeström, TEM, Päivi Haavisto-Vuori, TEM Minna Polvinen, OKM, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TTM Maunu Tallamaria(TEM) (21) Asia TSTK-neuvosto 15.3., asiakohta 5: eurooppalainen ohjausjakso Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu TSTK-neuvosto 15.3., asiakohta 5: eurooppalainen ohjausjakso a) Toimien painopistealueet työllisyyden ja sosiaalipolitiikan alueilla: poliittinen ohjaus vuonna 2018 i) Johtopäätökset vuoden 2018 kasvuselvityksestä sekä yhteisestä työllisyysraportista ii) Yhteinen työllisyysraportti b) Vuoden 2018 maaraportit; komission esitys = hyväksyminen Suomen kanta Suomi voi hyväksyä kasvuselvityksestä sekä yhteisestä työllisyysraportista tehdyt johtopäätökset. Suomi ottaa tiedoksi komission esittelyn vuoden 2018 maaraporteista. Pääasiallinen sisältö a) Toimien painopistealueet työllisyyden ja sosiaalipolitiikan alueilla: poliittinen ohjaus vuonna 2018 i) Johtopäätökset vuoden 2018 kasvuselvityksestä sekä yhteisestä työllisyysraportista Mandaattinsa mukaisesti työllisyyskomitea on yhdessä sosiaalisen suojelun komitean kanssa tuottanut vuosittaisen katsauksen kasvuselvitykseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin. Sekä työllisyys että sosiaalinen tilanne kehittyvät vakaasti parempaan suuntaan, mutta edelleen on suuria eroja jäsenmaiden kehityksessä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys

7 7(21) ovat edelleen ongelmia. EU2020-strategian tavoite 75 %:n työllisyysasteesta voi olla saavutettavissa, vaikka jotkut jäsenmaat ovat yhä kaukana omista tavoitteistaan. Etenkin naisten työllisyysasteessa on nousemisen varaa. Köyhyys on vähentynyt ja käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet, ei niinkään palkankorotusten vaan työllisyyden kasvun myötä. Edelleen on kuitenkin jäsenmaita, joissa käytettävissä olevat tulot ovat finanssikriisiä edeltävän tason alapuolella. Myönteisestä kehityksestä huolimatta köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä on erittäin korkea, ja EU2020-tavoite riskissä olevien ihmisten määrän vähentämisestä 20 miljoonalla on kaukana. Tuloerot eivät ole pienentyneet, ja tämä herättää huolta syrjäytymisen vastustamiseen ja kestävään talouskasvuun liittyen. Vuonna ,4 % lapsista oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Äskettäin julistettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari korostaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta, ja työllisyyteen sekä sosiaalisiin asioihin on kiinnitetty enemmän huomiota viimeaikaisissa ohjausjaksoissa. Tilanne työmarkkinoilla on parantunut, mutta paljon on vielä tehtävää. Työtunnit ovat kasvaneet hitaasti ja ei-vapaaehtoinen osa-aikatyö onkin yleistä. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea pitävät tärkeänä, että Kasvuselvityksessä käsitellään työllisyyttä ja sosiaalisia kysymyksiä sekä investointeja, rakenteellisia uudistuksia ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Työelämän muuttuessa myös koulutuksen ja osaamisen politiikkoihin kohdistuu muutospaineita. Naisten osallistumista työmarkkinoille tulisi tukea työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevilla toimilla. Myös muiden ryhmien, kuten nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä tulisi tukea. Sosiaalisen suojelun avulla ehkäistään syrjäytymistä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Ihmisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallisuuden edistämiseksi tarvitaan sosiaalisia investointeja ja panostusta ongelmien ehkäisyyn. Sosiaaliturvajärjestelmien tulee torjua tehokkaasti köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Työkykyisten pääsyä työmarkkinoille helpotetaan yksilöllisillä aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteillä. Vanhempien ja erityisesti naisten työssäkäyntiä tuetaan edistämällä työ- ja perheelämän tasapainoa sekä tarjoamalla päivähoitopalveluja. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään varhaisen puuttumisen ohjelmilla. Eläkejärjestelmiä on tarpeen uudistaa, jotta ne vastaisivat demografisiin haasteisiin. Eläkejärjestelmien taloudellisen kestävyyden ja eläkkeiden riittävyyden turvaamiseksi työuria on syytä pidentää. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka parantavat työympäristöä ja työhyvinvointia sekä edistävät joustavia eläkkeelle siirtymisratkaisuja. Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää huomion kiinnittämistä laadukkaiden ehkäisevien ja hoitavien terveyspalveluiden saatavuuteen ja pääsyyn niiden piiriin. Uudistuksilla pitää tähdätä myös pitkäaikaishoidon palveluiden laadun, riittävyyden ja taloudellisuuden turvaamiseen. Jäsenmaiden on turvattava myös haavoittuvassa asemassa oleville pääsy välttämättömiin peruspalveluihin sekä tuetun asumisen piiriin. Asunnottomuutta on torjuttava sekä otettava huomioon vammaisten erityistarpeet. Ammattiliitot ja työnantajien edustajat on otettava mukaan ohjausjakson käsittelyyn oikea-aikaisella ja merkityksellisellä tavalla. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea kutsuvat jäsenmaat huomioimaan kasvuselvityksen sekä yhteisen työllisyysraportin esiin nostamat prioriteetit Kansallisissa

8 8(21) uudistusohjelmissaan. Tämä koskee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista nousevia prioriteetteja. Unkari esittää tähän liittyen varauman koskien eurooppalaisen ohjausjakson sekä sosiaalisen pilarin ja sosiaalisen tulostaulun yhteyttä. Edelleen työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea kutsuvat jäsenmaita panemaan vuoden 2017 maakohtaiset suositukset täytäntöön sekä lisäämään toimiaan EU2020-tavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntäen tarpeen mukaan sosiaalista tulostaulua, työllisyyden seurantavälinettä ja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä politiikkatoimien sovittamisessa yhteen. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea kutsuvat komissiota kiinnittämään edelleenkin ohjausjaksossa huomiota työllisyyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin, varmistamaan, että jäsenmaiden politiikkatoimia arvioitaessa kiinnitetään huomiota työllisyyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä jatkamaan aktiivista dialogia jäsenmaiden kanssa sosiaalisen tulostaulun indikaattoreista EU:n ja jäsenmaiden toimivallanjakoa kunnioittaen. a) Toimien painopistealueet työllisyyden ja sosiaalipolitiikan alueilla: poliittinen ohjaus vuonna 2018 ii) Yhteinen työllisyysraportti Yhteisessä työllisyysraportissa käsitellään vuosittain työllisyyden ja sosiaaliasioiden kehitystä Euroopassa sekä jäsenmaiden niihin liittyviä uudistustoimia. Raportissa käsitellään myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista. Tilanne työmarkkinoilla on parantunut. Uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin aiemmin, työttömyysaste laskee, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat laskussa. Työvoimaan osallistumisasteet kasvavat lähes kaikissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Vaikka työttömyys laskee, alityöllisyys on edelleen ongelma. Ei-vapaaehtoinen osaaikatyö ja määräaikaisten työsuhteiden suuri osuus kertovat työmarkkinoiden segmentaatiosta monissa jäsenmaissa. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvussa, mutta palkat eivät juurikaan nouse, vaan kasvu tulee parantuneesta työllisyydestä. Useissa jäsenmaissa on tehty palkanmuodostuksen ennakoitavuutta parantavia toimia yhteistyössä ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kanssa. Ikääntyminen aiheuttaa yhtäältä paineita nuorille, joiden ansioista riippuu eläkejärjestelmien kestävyys, mutta joiden on usein vaikeaa päästä vakaisiin ja korkealaatuisiin työsuhteisiin. Toisaalta myös ikääntyneiden on työskenneltävä pitempään. Eri ryhmät kokevat erilaisia haasteita. Heikosti koulutettujen työllisyys on pienempi kuin korkeammin koulutettujen. Nuorten työllisyys on edelleen finanssikriisiä edeltävää tasoa heikompi, vaikka edistystä on tapahtunut. Samoin NEET-nuorten osuus on finanssikriisiä edeltävää tasoa suurempi, vaikka siinäkin on tapahtunut edistystä. Maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen esteitä tulee purkaa. Naisten työllisyys on kasvanut, mutta edelleen naisten osuus työmarkkinoilla on pienempi kuin miesten ja palkat ovat alemmat. Alemmat palkat ja suurempi määrä katkoksia työurissa merkitsee myös alempia eläkkeitä.

9 9(21) Ikääntyneiden työllisyys on kasvanut. Nuorten työttömyys on laskussa, mutta edelleen korkea 17 % (Q2/2017). Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen ja NEET-nuorten määrän vähentäminen ovat edelleen tärkeitä tavoitteita. Jäsenmaat ovat tehneet toimia koulutusjärjestelmien laadun ja kattavuuden parantamiseksi sekä kansalaisten taitojen kehittämiseksi. Toimia tulee jatkaa. Uudet työn muodot asettavat uusia vaatimuksia myös politiikkatoimille, joiden tulee mahdollistaa sujuvat siirtymät työstä toiseen. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä Euroopassa on laskenut, mutta on edelleen korkea: 118 miljoonaa. Jäsenmaat ovat uudistaneet sosiaaliturvajärjestelmiään, ja monessa maassa on parannettu järjestelmien kattavuutta. Toisaalta sosiaalietuuksien (poislukien eläkkeet) vaikutus köyhyyden vähenemiseen on pienentynyt, mikä voi kertoa etuuksien heikosta kattavuudesta, siitä että etuuksia ei indeksoida tai muutoksista kotitalouksien kompositiossa. Jäsenmaiden on edelleen huolehdittava sekä eläkkeiden riittävyydestä että sosiaaliturvajärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä. Terveyden ja aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta keskeisessä roolissa ovat terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito sekä terveyden edistämisen toimet. Yhteistyö ammattiliittojen ja työnantajien edustajien kanssa on tärkeää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja suotuisan taloudellisen kehityksen kannalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 148 artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU29-jaosto Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Tallamaria Maunu (TEM); tallamaria.maunu@tem.fi, Markus Seppelin (STM); markus.seppelin@stm.fi,

10 10(21) Liitteet Viite

11 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TTM Maunu Tallamaria(TEM) (21) Asia TSTK-neuvosto 15.3., asiakohta 6: nuorisotakuu Nuorisotyöllisyyteen investoiminen: Nuorisotakuun toimeenpano Työllisyyskomitean avainviestien hyväksyminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö TSTK-neuvosto 15.3., asiakohta 6: nuorisotakuu Nuorisotyöllisyyteen investoiminen: Nuorisotakuun toimeenpano Työllisyyskomitean avainviestien hyväksyminen = hyväksyminen Suomi voi hyväksyä työllisyyskomitean avainviestit nuorisotakuun toimeenpanoon liittyen. Mandaattinsa mukaisesti työllisyyskomitea on tuottanut avainviestit liittyen nuorisotakuun toimeenpanoon. Työllisyyskomitean tehtävänä on nuorisotakuun toimeenpanon monitorointi. Yhdessä komission kanssa työllisyyskomitean indikaattoriryhmä on kehittänyt indikaattorikehikon nuorisotakuun toimeenpanon monitorointia varten. Avainviestien liitteenä ovat vuoden 2016 tiedonkeruuseen perustuvat jäsenmaakohtaiset tulokset ja tulosten EU-tasoinen yhteenveto. Joulukuussa 2017 työllisyyskomitea toteutti neljännen nuorisotakuun toimeenpanoa koskevan arviointinsa. Nuorisotyöttömyys ja NEETnuorien määrä ovat laskussa, mutta jäsenmaiden kehityksessä on eroja. Jäsenmaat ovat arvion mukaan sitoutuneet nuorisotakuun toimeenpanoon. Parantuneen työllisyystilanteen myötä näkökulma on siirtynyt painottamaan osaamisen parantamista ja heikossa asemassa olevien nuorten tilannetta. Useimmissa jäsenmaissa nuorisotakuuta toimeenpannaan yhteistyössä eri tahojen kanssa: joissakin maissa paikallisessa yhteistyössä, toisissa valtakunnallisesti koordinoituna.

12 NEET-nuorten tavoittaminen on edelleen haaste ja vaatii lisää toimenpiteitä. Niissä jäsenmaissa, joissa nuorilla on kannustin rekisteröityä työnvälitykseen, ongelma on pienempi. Tarjouksen tekeminen neljän kuukauden kuluessa on myös haasteellista. Haasteet liittyvät julkisen työnvälityksen resursseihin sekä siihen, miten helppo NEET-nuoria on tavoittaa. Lähes puolet nuorista on edelleen työssä tai koulutuksessa kuusi kuukautta nuorisotakuun toimien päättymisen jälkeen, mitä voidaan pitää rohkaisevana tuloksena. Koska aineisto on osin puutteellista, on mahdollista, että todellinen osuus on vielä tätä suurempi. Jäsenmaiden välillä on kuitenkin eroja niin nuorisotakuun toimien tulosten kuin tiedonkeruun laadunkin suhteen. Jäsenmaita kannustetaan kehittämään aineiston laatua yleisesti sekä erityisesti keräämään tietoja nuorisotakuun toimen lopettavista nuorista systemaattisemmin. Tarjottujen toimien laatuun ja relevanssiin tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 150 artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Tallamaria Maunu (TEM), (21) Liitteet Viite

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM AMOS Pastila-Eklund Mari(OKM) JULKINEN 13(21) Asia EU; Koulutus: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö TSTK neuvosto , hyväksyminen Suomi on osallistunut asian valmisteluun ja voi hyväksyä ehdotuksen. Komission ehdottaman suositusluonnoksen yleisenä tavoitteena on parantaa oppisopimuskoulutettavien työllistyvyyttä ja henkilökohtaista kehitystä ja edistää työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavan ammattitaitoisen ja pätevän työvoiman kehittämistä. Erityisenä tavoitteena on tarjota oppisopimuskoulutukselle yhdenmukaiset puitteet, jotka perustuvat yhteisymmärrykseen laatua ja tehokkuutta määrittävistä tekijöistä niin, että otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen järjestelmien monimuotoisuus jäsenvaltioissa. Suosituksessa oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan seuraavaa: virallinen ammatillisen koulutuksen järjestelmä, jossa yhdistetään merkittävä yrityksissä ja muilla työpaikoilla tapahtuva työssäoppiminen oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen ja joka johtaa kansallisesti tunnustettuun ammattipätevyyteen. Järjestelmälle on ominaista sopimussuhde oppisopimuskoulutettavan, työnantajan ja/tai ammattioppilaitoksen välillä niin, että oppisopimuskoulutettava saa palkkaa tai korvausta työstään. Suosituksessa ehdotetaan kahdenlaisia kriteereitä: toiset koskevat opiskelu- ja työskentelyedellytyksiä oppisopimusjärjestelmissä ja toiset oppisopimuskoulutuksen toimintaedellytyksiä järjestelmän tasolla. Opiskelu- ja työskentelyedellytyksiä koskevat kriteerit ovat: kirjallinen sopimus, oppimistulokset, pedagoginen tuki, työpaikkakomponentti,

14 14(21) palkka ja/tai korvaus, sosiaalinen suojelu, työolot sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Toimintaedellytyksiä koskevat kriteerit ovat: sääntelykehys, työmarkkinaosapuolten osallistuminen, tuki yrityksille, joustavat väylät ja liikkuvuus, uraohjaus ja tietojen lisääminen, avoimuus, laadunvarmistus ja valmistuneiden seuranta. Suositukseen sisältyy ehdotus tukipalvelujen kehittämisestä oppisopimuksia koskevan tiedon jakamista, verkottumista sekä vastavuoroista oppimista varten, jotta voidaan auttaa jäsenvaltiota ja asiaankuuluvia sidosryhmiä panemaan oppisopimusjärjestelmät täytäntöön näiden puitteiden mukaisesti. Lisäksi suosituksen täytäntöönpanoa tuetaan unionin rahoituksella. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 153, 166 ja 292. Neuvoston suositus. Käsittely Euroopan parlamentissa Täsmentyy Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-30 (laaja kokoonpano) EU-28 (kirjallinen menettely) EU-29 (laaja kokoonpano) Eduskunnan sivistysvaliokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei lainsäädäntövaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6348/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund OKM, p

15 15(21) Liitteet Viite E 112/2017 vp

16 16(21) Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TTO Raevaara Eeva(STM), Viitamaa-Tervonen Outi(STM) JULKINEN Asia TSTK-neuvosto ; Supistetaan sukupuolten välisiä palkkaeroja; Myötävaikutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvostossa käydään periaatekeskustelu sukupuolten palkkaeron poistamisesta osana sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista. Suomi pitää tärkeänä, että EU-tasolla jatketaan toimia työelämän tasaarvon ja samapalkkaisuuden toteuttamiseksi muun muassa sosiaalisten oikeuksien pilarin ja komission sukupuolten palkkaeron kaventamista koskevan toimintasuunnitelman pohjalta. Suomi tukee komission toimintasuunnitelmaa sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi ja pitää hyvänä komission laajaa ja johdonmukaista toimintakokonaisuutta. Se sisältää sekä samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanon parantamiseen liittyviä että muita toimenpiteitä. On myönteistä, että komissio tulee arvioimaan myös oikeudellisten keinojen kehittämistarpeita ja että kokonaisuuteen sisältyy työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Suomi pitää myös tärkeänä voimistaa samapalkkaisuuden periaatteen toteuttamista palkka-avoimuuden avulla. Suomi tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamista osana sosiaalisten oikeuksien pilaria. On myönteistä, että samapalkkaisuusperiaate on nostettu pilarissa esiin. Suomi on pitänyt tärkeänä, että sukupuoli- ja tasaarvonäkökulma ovat sosiaalisten oikeuksien pilarin läpileikkaava teema.

17 17(21) Sukupuolten palkkaeron kaventaminen on yksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan komission strategisen sitoumuksen tavoitteista. Vuonna 2013 komissio hyväksyi täytäntöönpanokertomuksen sukupuolten yhdenvertaisuutta koskevan direktiivin uudelleenlaaditusta toisinnosta. Kertomuksessa esitetään tilannekatsaus työelämän tasa-arvodirektiivin (2006/54/EY uudelleenlaadittu toisinto) soveltamisesta. Vuonna 2014 komissio antoi suosituksen samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla (COM(2014) 1405 final). Kertomuksessa sukupuolten yhdenvertaisuutta koskevan direktiivin uudelleenlaaditun toisinnon täytäntöönpanosta ja kertomuksessa palkkojen läpinäkyvyydestä annetun suosituksen täytäntöönpanosta tuli esiin tarve edistää nykyisiä oikeuskeinoja ja tehostaa niiden täytäntöönpanoa. Komission mukaan jäsenvaltioiden ilmoittamien kansallisten toimenpiteiden arviointi osoitti, että voimassa olevat kansalliset avoimuustoimet eivät ole yksin riittäviä ja tehokkaita. Komissio on antanut tiedonannon EU:n toimintasuunnitelmasta vuosiksi sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi (COM(2017) 678 final). Samassa yhteydessä komissio julkaisi kertomuksen palkkojen läpinäkyvyydestä vuonna 2014 annetun suosituksen täytäntöönpanosta (COM(2017) 671 final). Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista hyväksyttiin Göteborgin sosiaalisessa huippukokouksessa Sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää 20 periaatetta ja oikeutta. Pilarin ensimmäisessä luvussa Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille on erikseen viitattu samapalkkaisuusperiaatteeseen Naisilla ja miehillä on oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä. Tämän lisäksi on sukupuolten tasa-arvon edistäminen nostettu esiin yleisenä periaatteena: Naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet on varmistettava, ja niitä on edistettävä kaikilla aloilla, kuten työmarkkinoille osallistumisen, työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta. Sukupuolten tasaarvo sisältyy myös muutamiin muihin pilarin osioihin (yhtäläiset mahdollisuudet, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, lastenhoito ja lapsille annettava tuki sekä vanhuuden toimeentulo ja eläkkeet). Sukupuolten palkkaero on yksi ns. sosiaalisen tulostaulun indikaattoreista, joilla seurataan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on edelleen työelämän keskeinen tasa-arvotavoite. Naiset ansaitsevat EU:n koko työmarkkinoilla keskimäärin 16 prosenttia vähemmän tunnissa kuin miehet. Sukupuolten palkkaero on pysynyt ennallaan viimeiset viisi vuotta. Naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumisen hitaus synnyttää tarpeen vahvistaa samapalkkaisuuteen liittyvää toimintaa EU:ssa. Euroopan parlamentti ja komissio ovat toistuvasti vaatineet lisätoimia samapalkkaisuutta koskevien säännösten soveltamisen lisäämiseksi.

18 18(21) Eteneminen on ollut hidasta. Komissio arvioi mahdollisuutta esittää kohdennettuja muutoksia Työelämän tasa-arvodirektiiviin muun muassa niin, että joistakin tai kaikista vuoden 2014 palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan suosituksen toimenpiteistä tehtäisiin sitovia. Työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa stereotypioiden ja eriytymisen torjuminen koulutuksessa ja työelämässä sekä sukupuolten tasapainoisen edustuksen lisääminen päätöksentekoprosesseissa ja -tehtävissä eri aloilla. Neuvoston keskustelua varten puheenjohtaja on pyytänyt jäsenmailta näkemyksiä: 1) kansallisesti toteutetuista vaikuttavimmista segregaation lieventämistoimista ja 2) parhaista keinoista palkka-avoimuuden lisäämiseksi EU:ssa. Sukupuolisegregaation purkamisesta Suomen työmarkkinoilla Työelämän ja koulutuksen sukupuolen mukaisen eriytymisen purkautuminen on ollut hidasta. Koulutusvalinnat luovat pohjaa alojen ja ammattien eriytymiselle. Naisten koulutustaso on Suomessa korkea, ja naiset ovat kouluttautuneet voimakkaasti aiemmin miesvaltaisiin asiantuntijatehtäviin eri sektoreilla. Erityisesti valtiolla naiset ovat päässeet vaativampiin ja parempipalkkaisiin ammatteihin ja sukupuolten palkkaero on kaventunut. Sukupuolten perustyönjako on kuitenkin säilynyt: sosiaali- ja terveysala sekä humanistinen ja opetusala ovat naisenemmistöisiä, tekniikka ja liikenne miesenemmistöisiä. Monissa suurissa tehtäväryhmissä sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustehtävissä ei miesten määrä ole juurikaan kasvanut. Naisenemmistöisten alojen arvostuksen parantaminen loisi osaltaan edellytyksiä segregaation lieventämiselle. Segregaation purkamiseksi on toteutettu monia hankkeita. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolaki estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Toimivimpia hankkeita ovat olleet tasa-arvolakiin tehdyt muutokset, joissa velvoitetaan oppilaitokset ja vähintään 30 hengen työpaikat tasaarvosuunnitteluun. Tasa-arvosuunnitelmilla voidaan vaikuttaa sukupuolten koulutus- ja uravalintoihin, rekrytointiin ja uralla etenemiseen. Työpaikan palkkakartoituksella voidaan puuttua sukupuolesta johtuviin perusteettomiin palkkaeroihin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin Opinto-ohjauksella tavoitellaan muun muassa sitä, että opiskelu- ja uravalinnat tehtäisiin opiskelijoiden oman kiinnostuksen eikä sukupuolistereotypioiden mukaan. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on uudistettu ja tasa-arvonäkökulma on otettu huomioon. Ajankohtaista on haastaa stereotyyppiset koulutus- ja uravalinnat ja tehdä nais- ja miesenemmistöisistä aloista houkuttelevampia sekä tukea naisten urakehitystä. Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma toteuttaa muun muassa Segregaation purkutalkoot -tutkimushanketta. Se pureutuu stereotypioihin perusasteen koulutuksessa ja tekee kehittämisehdotukset keskeisille toimijoille.

19 Talouselämän päättäjien enemmistö on myös Suomessa miehiä. Valtiovallan tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta yhdessä yritysten itsesääntelyn kanssa on kantanut hedelmää. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut vuoden 2008 keskimäärin 12 prosentista 27 prosenttiin. Hallitus on asettanut tavoitteeksi vuodesta 2003 lähtien vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia valtioomisteisten yhtiöiden hallituksiin (valtion kokonaan omistamat ja valtioenemmistöiset yhtiöt). Valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä tavoite on saavutettu. Ajankohtaista on nyt sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen myös kuntasektorin ja muussa julkisoikeudellisessa määräysvallassa olevien yhtiöiden hallituksissa. Palkkojen läpinäkyvyydestä Komission mukaan (kertomus palkkojen läpinäkyvyydestä annetuin suosituksen täytäntöönpanosta) yrityksen tai organisaation palkkapolitiikkaa voitaisiin muuttaa läpinäkyvämmäksi antamalla työntekijöille mahdollisuus saada sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja muiden samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien palkkatasosta, ml. erilaiset palkanlisät. Toimenpide lisäisi palkkatietämystä ja helpottaisi palkkavertailua kaikenkokoisilla työpaikoilla. Toimenpiteellä voisi olla myös ennaltaehkäisevää vaikutusta mahdollisissa palkkasyrjintäepäilytilanteissa. Komission suositus kannustaa jäsenvaltioita selventämään samanarvoisen työn käsitettä lainsäädännössään. Suomi on todennut raportissaan 2015 palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämistä koskevan suosituksen täytäntöönpanosta, että samanarvoisen työn käsitteen ottaminen lain tasolle voisi selkeyttää palkkavertailujen tekemistä. Se voisi myös lisätä sukupuolineutraalien työn arviointi- ja luokitusjärjestelmien kehittämistä ja käyttöä. Suomi täyttää varsin hyvin komission palkkauksen läpinäkyvyyteen liittyvän suosituksen ohjeet. Suomi on todennut em. raportissaan komissiolle, että pidemmällä tähtäimellä Suomi haluaa kehittää samapalkkaisuuteen liittyvää järjestelmäänsä nykyistä läpinäkyvämmäksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu 19(21) Sosiaaliasioiden jaosto 25: ; EU-ministerivaliokunta: kirjallinen menettely

20 20(21) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Eeva Raevaara, STM, eeva.raevaara@stm.fi, p Outi Viitamaa-Tervonen, STM, outi.viitamaa-tervonen@stm.fi,p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM