Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM KVY Neal Tiina(STM) Viite Asia EU; Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous Luxembourgissa Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous käsittelee kokouksessaan työ- ja sosiaalikysymysten hallintaa puheenjohtajamaiden kysymysten pohjalta. Työ- ja sosiaaliministereiden kokouksessa keskustellaan sosiaalisesta ulottuvuudesta EU:n ohjausrakenteessa (EMU, talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, avoin koordinaatiomenetelmä). Työministereiden lounaalla keskustellaan nuorisotakuusta ja työpaikkojen luomisesta. Kokouksen yhteydessä keskustellaan myös Algerian, Marokon ja Tunisian työministereiden kanssa yhteistyöstä nuorten työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi työ- ja tasa-arvoministerit pohtivat yhdessä sitä, miten työelämän muutokset vaikuttavat naisten ja miesten asemaan työmarkkinoilla ja miten uusiin haasteisiin tulisi vastata.

2 Asialista: [Asialista] 2(8)

3 Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO TEM (8) TMO Heinonen Liisa(TEM) JULKINEN Asia EU/Työ- ja sosiaaliministereiden epävirallinen kokous Luxembourgissa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous käsittelee kokouksessaan työ- ja sosiaalikysymysten hallintaa puheenjohtajamaiden kysymysten pohjalta. Työ- ja sosiaaliministereiden kokouksessa keskustellaan sosiaalisesta ulottuvuudesta EU:n ohjausrakenteessa (EMU, talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, avoin koordinaatiomenetelmä). Työministereiden lounaalla keskustellaan nuorisotakuusta ja työpaikkojen luomisesta. Kokouksen yhteydessä keskustellaan myös Algerian, Marokon ja Tunisian työministereiden kanssa yhteistyöstä nuorten työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi työ- ja tasa-arvoministerit pohtivat yhdessä sitä, miten työelämän muutokset vaikuttavat naisten ja miesten asemaan työmarkkinoilla ja miten uusiin haasteisiin tulisi vastata. Suomi pitää myönteisenä ja ajankohtaisena keskusteluja EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä. Vaikka konkreettiset ratkaisut sosiaalisiin näkökohtiin ja työllisyyteen liittyviin haasteisiin (mm. lisääntyvä eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen, väestörakenteen ikääntyminen) ovat jäsenvaltioiden vastuulla, on niitä perusteltua nostaa yhteiseen poliittiseen keskusteluun mahdollisimman varhain hyödyntäen olemassa olevia seurantavälineitä. Vertaistuen ja vertaispaineen avulla voidaan edistää tarvittavien rakenteellisten muutosten toteuttamista jäsenmaissa. On myös tärkeää, että EU-taso toimii eri sektoreilla koherentilla tavalla näihin haasteisiin vastattaessa. Suomi katsoo, että EU:n sosiaalisen ulottuvuuden voimistaminen ei edellytä nykyisten toimivaltajakojen muuttamista, vaan sosiaalisten näkökohtien asianmukaista huomioon ottamista nykyisten toimivaltojen puitteissa.

4 Keskeistä ovat jäsenvaltioiden omat toimet ja niiden sitoutuminen tarvittaviin muutoksiin. Sosiaalisen ulottuvuuden tehostamisen ei tulisi merkitä lisääntyvää yhteisvastuuta eri jäsenvaltioiden sosiaaliturvan kustannuksista. 4(8) Suomi tukee puheenjohtajavaltion näkemystä vahvistaa TSTK neuvoston roolia ja sosiaalista näkökulmaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Eurooppalaista ohjasjaksoprosessia tulee kehittää siten, että hyödynnetään paremmin sektorikohtaista osaamista ja tiivistetään eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Avoimen koordinaation menetelmän tulokset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon myös eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Jäsenmaiden sosiaalipoliittisten reformien ex-ante tarkastelut tulisi tehdä edelleen jäsenmaiden vapaaehtoisuuden pohjalta. Sosiaalipolitiikan toimissa tulee painottaa yleiskattavuusperiaatetta tarkoittamaan kaikkien pääsyä riittävään sosiaaliturvaan sekä korkean tason sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin (for all). EU-aloitteita tulisi arvioida myös niiden sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta Suhtaudumme varauksellisesti erillisen sosiaali- ja työllisyysasioita käsittelevän Eurogroupin perustamiseen. Sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ja sosiaaliset haasteet koskettavat kaikkia EU jäsenvaltioita. Keskeistä on vahvistaa nykyisiä rakenteita, kuten TSTK neuvosto, sosiaalisen suojelun komitea (SPC) ja työllisyyskomitea (EMCO), EMU:n sosiaalisessa ulottuvuudessa. TSTK-neuvostolla on keskeinen rooli työllisyysasteen nostamista ja köyhyyden torjuntaa koskevien tavoitteiden edistämisessä ja seurannassa. Suomi tukee muun muassa lähtökohtaa, jonka mukaan työmarkkinoilla tulee olla sopiva tasapaino työmarkkinoiden jouston ja turvaverkkojen välillä. Myös työvoiman maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus ovat keinoja, joilla voidaan parantaa yhdessä koulutuksen ja työnvälityksen ja muiden työvoimapoliittisten toimien kanssa työvoiman kysynnän ja osaavan työvoiman kohtaantoa. Suomi pyrkii kehittämään nuorisotakuuta siten, että vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta olisi yhdellä taholla. Nuorten tukemiseksi parannetaan edelleen yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelut kytketään paremmin osaksi nuorisotakuuta. EU:n ja Algerian, Marokon ja Tunisian työministereiden yhteisessä kokouksessa Suomi korostaa erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä koulutuksen työelämäläheisyyden merkitystä työllisyyden edistämisessä. Suomi tukee EU:n yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi mainituissa maissa, mutta katsoo, että koulutuspolitiikkaa tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Ammatillisen koulutuksen yhteistyötä koskeva aloite tulee käsitellä myös koulutusneuvostossa ja varmistaa sen yhdenmukaisuus olemassa oleviin koulutussektorin toimiin. Suomi pitää tärkeänä, että työvoiman kehittäminen ja muut työllisyyttä edistävät toimet kohdistetaan molempiin sukupuoliin. Suomi tukee Pohjois-Afrikassa muun muassa naisten työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä yhdessä Kansainvälisen työjärjestö (ILOn) kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa ja vahvistaa toimiaan naisten työllisyyden lisäämiseksi ja työn ja perheen yhteensovittamisen edistämiseksi. On olennaista parantaa sekä naisten että miesten mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen kaikissa elämänvaiheissa ja löytää monipuolisia keinoja edistää miesten perhevapaiden

5 5(8) käyttöä. Toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen edistää myös naisten työllisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti naisten urakehitykseen ja palkkatasa-arvoon. EU:n toimenpiteet palkkaerojen kaventamiseksi ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa ovat antaneet tärkeän tuen kansalliselle tasa-arvotyölle. Suomi korostaa, että myös tulevaisuudessa tarvitaan erillinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia, johon työelämän tasa-arvoa ja työn ja perheen yhteensovittamista edistävät toimet voidaan sisällyttää. Pääasiallinen sisältö Työ- ja sosiaaliministereiden, työmarkkinajärjestöjen, EP:n työllisyyskomitean edustajien ja komissaari Thyssenin kokouksen aiheena on sosiaalisen hallinnan vahvistaminen EU:ssa. Puheenjohtajavaltion mukaan keskustelun tavoitteena on elvyttää sosiaalinen Eurooppa, puuttumatta toimivallanjakoon, integroimalla sosiaalinen ulottuvuus EU:n ohjausrakenteeseen. Puheenjohtajavaltion mukaan eurooppalainen ohjausjakso tulee uudistaa ja TSTK-neuvoston tulee ottaa oma roolinsa. On muistettava SEUT- sopimuksen 9 artiklaan, jossa todetaan, että Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. Puheenjohtajan tausta-asiakirjan mukaan talouskriisi on jättänyt jälkeensä työttömyyttä ja köyhyyttä EU:ssa. EU:n tulisi tavoitella sosiaalista AAA-luokitusta ja säilyttää kaikkien jäsenvaltioiden intresseissä Eurooppalainen sosiaalinen malli. Yhteisillä sosiaalisilla tavoitteilla ja koordinoiduilla sosiaalipolitiikalla on ratkaiseva rooli Eurooppalaisen identiteetin määrittelyssä ja ne voivat samanaikaisesti edistää kasvua ja kilpailukykyä. Sosiaalinen ulottuvuus on edellytys integraatiolle ja demokraattiselle konsensukselle sekä työllisyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien EU2020 tavoitteiden saavuttamiselle. Puheenjohtaja pyytää keskustelun jäsentämiseksi jäsenmaiden näkemyksiä seuraaviin aiheisiin: 1) Sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen EU:ssa huomioiden sosiaaliset epätasapainot ja EMU:n hallintajärjestelmän sektoriaalinen lähestymistapa, 2) Sosiaalisen ulottuvuuden tehostaminen Eurooppalaisessa ohjausjaksossa huomioiden seurattavat sosiaalipoliittiset trendit (Trends to Watch/Social Protection Performance Monitoring) ja horisontaalinen sosiaalinen lauseke (Horizontal Social Clause), sekä sovittujen sosiaalisten standardien edistäminen euroalueella 3) Avoimen koordinaation menetelmän, ml. sosiaalisten vaikutusten arvioinnin, kehittäminen keinona edistää unionin ja EMU:n sosiaalista ulottuvuutta. Puheenjohtaja viittaa tausta-asiakirjassaan myös komission puheenjohtaja Junckerin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin, euroryhmän puheenjohtaja Dijsselbloemin, EKP:n pääjohtaja Draghin sekä EP:n puhemies Schulzin henkilökohtaisessa ominaisuudessaan kesäkuun Eurooppa-neuvostolle antamaan raporttiin EMUn tulevaisuudesta sekä puheenjohtajamaan teettämään selvitykseen Euroopan unionin yhteisistä sosiaalisista arvioista, fokuksena sosiaalinen osallisuus sekä sosiaalinen suojelu. Ministerit keskustelevat lounaalla nuorisotyöttömyyden torjunnasta ja nuorisotakuun toimeenpanosta sekä tarpeesta vahvistaa nuorisotakuuta. Puheenjohtajamaan tausta-

6 6(8) asiakirjassa muistutetaan edelleen korkeasta nuorten työttömyydestä sekä myös nuorten työsuhteiden usein tilapäisestä luonteesta. Laadukkaiden työpaikkojen syntyminen edellyttää ammatillista koulutusta. Puheenjohtajavaltion toivoo näkemyksiä siitä, miten nuorten työllisyyttä voidaan edistää ja minkälaisia EU-tason toimia tarvitaan kansallisten ja alueellisten aloitteiden tukemiseen. Mukana keskustelussa ovat myös ILOn pääjohtaja Guy Ryder ja EIP:n presidentti Werner Hoyer sekä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Kokoukseen liittyy myös työministereiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kokous Algerian, Marokon ja Tunisian työministereiden kanssa. Sen aiheena on yhteistyö nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Tarkoitus on vaihtaa myös hyviä käytäntöjä muun muassa ammatillisesta koulutuksesta ja koulutusjärjestelmistä. Myös Euro-Maghrebyhteistyöverkostoon viitataan. Mukana on myös Maailman Pankin Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan varapresidentti Hafez Ghanem. Puheenjohtajamaa on tehnyt aloitteen Algerian, Marokon ja Tunisian nuorten työllisyyden edistämiseksi ammatillisen koulutuksen avulla. Hankkeen avulla mm. parannettaisiin ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä, koulutustarpeiden ennakointia, ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja laatua. Puheenjohtajamaa toivoo hankkeelle EU:n, Maailmanpankin ja Euroopan investointipankin rahoitusta. Hankkeen yhteydessä tulee huomioida jo olemassa oleva yhteistyötä, voimassa olevat yhteistyösopimukset ja EU:n nykyiset hankkeet alueella. EU:lla on myös Tunisiassa, Algeriassa ja Marokossa ammatillisen koulutuksen kehittämisyhteistyötä Torinossa sijaitsevan Euroopan koulutussäätiön kautta. Työllisyys- ja tasa-arvoministerien ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen kokouksen aiheina ovat muuttuvat työmarkkinat ja muutoksista naisille ja miehille aiheutuvat haasteet. Kysymykset liittyvät työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä miesten että naisten näkökulmasta, erityisesti konkreettisiin keinoihin miesten perhevapaiden käytön lisäämiseksi ja työpaikkojen käytäntöjen uudistamiseksi. Keskustelu liittyy yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseen työmarkkinoilla, naisten työllisyysasteen nostamiseen sekä sukupuolten tasa-arvoon Eurooppa 2020-strategiassa. Keskustelun tarkoituksena on nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja tarkastella politiikan muutoksia työelämän tasa-arvon ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen alueilla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa neuvostossa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu - Sosiaalijaoston kirjallinen menettely Työllisyysjaoston kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely

7 Suuren valiokunnan kirjallinen menettely (8) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liisa Heinonen, TEM, puh , liisa.heinonen(at)tem.fi Pauliina Porkka, TEM, , pauliina.porkka(at)tem.fi Janne Savolainen, TEM, , janne.savolainen(at)tem.fi Pasi Korhonen, STM, , pasi.korhonen(a)stm.fi Eeva Raevaara, STM, , eeva.raevaara(at)stm.fi Maija Iles, STM, , maija.iles(a)stm.fi Markus Seppelin, STM, , markus.seppelin(a)stm.fi Eero Lahtinen, STM, , eero.lahtinen(a)stm.fi Antero Kiviniemi, EUE, , antero.kiviniemi(a)formin.fi Minna Polvinen, OKM, , minna.polvinen(a)minedu.fi Johanna Hulkko, VNK, , johanna.hulkko(a)vnk.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(8) LIITTEET Asiasanat ammatillinen koulutus, tasa-arvo, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat - neuvosto Hoitaa Tiedoksi OKM, OM, STM, TEM EUE, SM, UM, VM, VNK, YM