Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TTM Henriksson Heidi(TEM) JULKINEN Viite Asia Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous Sofiassa Suomea kokouksessa edustaa ministeri Mattila. Kokouksessa keskustellaan keinoista, joilla voidaan parantaa työvoiman osaamista, tukea moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä, kannustaa työnantajia palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä muun muassa julkisten työvoimapalvelujen ja tiedotuskampanjoiden avulla sekä tehostaa nuorisotakuun noudattamista ottaen huomioon työelämän muutokset. Näkemyksiä vaihdetaan myös siitä, miten EU-tason rahoitusta seuraavalla rahoituskehyskaudella tulisi käyttää osaamisen kehittämiseksi vastaamaan työelämän muutoksia. Suomi kertoo toimistaan työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittämiseksi ja muun muassa nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Työllisyystilanteen kohennuttua erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin kohdistettavat aktivointitoimet voivat nostaa tehokkaasti työllisyysastetta. Suomen tavoitteena on nostaa työ-, opetus- ja sosiaalipolitiikan toimin koko väestön työllisyysastetta, tunnistaa ja tavoittaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, vähentää rekrytointi- ja kohtaanto-ongelmia, nopeuttaa työnhakijoiden työllistymistä ja pidentää työuria. Osaamisten kehittämisessä tulee ottaa huomioon digitaliset taidot ja työelämän muutokset. Erityistesti maahanmuuttajien osalta on tärkeää kehittää naisten osaamista ja työllistymistä. Lounaalla keskustellaan työmarkkinajärjestöjen roolista Euroopan sosiaalipilarin toimeenpanossa. Suomen osalta voidaan todeta, että työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuuksia tukea pilarin toimeenpanoa sekä palkkaukseen että työntekijöiden muihin oikeuksiin liittyviltä osin.

2 Asialista: Ei asialistaa 2(9)

3 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TTM Heinonen Liisa(TEM) JULKINEN 3(9) Asia EU/Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous Sofiassa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa ministerikokouksessa keskustellaan EU:n sosiaalipilarin työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä koskevien periaatteiden toimeenpanosta. Lounaalla keskustellaan työmarkkinaosapuolten roolista sosiaalipilarin toimeenpanossa. Suomen kanta Osaavan työvoiman saatavuus on työllisyystilanteen kohennuttua noussut useilla sektoreilla merkittäväksi haasteeksi niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa. Työvoiman liikkuvuuden ja osaavan työvoiman maahanmuuton edistämisen ohella työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittäminen laadukkaan ja työllisyyttä edistävän koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla ovat keskeisiä prioriteetteja EU:ssa ja kansallisella tasolla. Jotta työvoiman osaaminen vastaisi työmarkkinoiden tarpeita, on tärkeää kehittää sekä perustaitoja että erilaista ja tasoista ammatillista osaamista. Vaikka aikuisväestön koulutukseen osallistuminen on Suomessa korkealla tasolla, työn murros ja työllistymisen edistäminen edellyttävät enenevää panostusta jatkuvaan oppimiseen. Ammatillisen koulutuksen reformiin kuuluvat henkilökohtaiset opintopolut, laajaalainen osaaminen, tiivis työelämäyhteistyö sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen. Korkeakoulutuksen visiossa vuodelle 2030 tavoitteena ovat joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Korkeakouluopintojen on oltava joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Suomen tavoitteena on nostaa työ-, opetus- ja sosiaalipolitiikan toimin koko väestön työllisyysastetta, tunnistaa ja tavoittaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, vähentää rekrytointi- ja kohtaanto-ongelmia,

4 4(9) nopeuttaa työnhakijoiden työllistymistä ja pidentää työuria. Työvoimakoulutusta suunnataan erityisesti niille, joiden osaamistasossa on puutteita aiemman ammatillisen koulutuksen puuttumisen tai työmarkkinoiden teknologisen ja rakenteellisen muutoksen tai vanhentuneen osaamisen vuoksi sekä muista syistä työmarkkinoilla heikommassa asemassa oleville. Osaamista lisäävien toimenpiteiden tulee koulutuksen lisäksi sisältää digitalisaation sekä työ- ja toimintakyvyn näkökulmat. Työikäisten työ- ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalihuollon toimintakykyä tukevilla palveluilla. Jatko- ja täydennyskoulutuksena toteutettavaa ammatillisesti suuntautunutta työvoimakoulutusta kehitetään nopeasti ja joustavasti työmarkkinoiden ja työnantajien tarpeisiin vastaavaksi. Koulutusohjelmia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työnantajien kanssa ja suunnataan tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä työnhakijoiden osaamistason nostamista ja osaamisen päivittämistä etenkin rekrytointitilanteissa. Myös työ- ja elinkeinohallinnon ja työnantajien yhdessä rahoittamien koulutusmallien käyttöä lisätään. Matalan kynnyksen koulutusta on tarpeen kohdistaa henkilöille, joilla on puutteelliset digitaidot ja heikot perustaidot. Innovaatiopolitiikan yhteyttä osaamisen mahdollistamiseen tulisi rakentaa systemaattisesti. Suomi tukee sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän poistamista osana sosiaalisten oikeuksien pilaria. Tasaarvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma on tärkeä sisällyttää läpileikkaavasti sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoon. Suomi katsoo, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa tulisi jatkossa paremmin huomioida sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. EU-maissa on suuri joukko osatyökykyisiä, jotka tarvitsevat mahdollisuuksia osallistua työelämään. Mielenterveyden häiriöt muodostavat merkittävän osuuden sairauspäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä sekä sairauksien vuoksi menetetystä tuottavuudesta. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain 2,3 miljardin arvoisen työpanoksen menetyksen. Kustannuksia voidaan alentaa ehkäisemällä mielenterveyden häiriöitä ja tunnistamalla ja hoitamalla niitä varhaisessa vaiheessa. Työllisyystilanteen kohennuttua erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin kohdistettavat aktivointitoimet voivat nostaa tehokkaasti työllisyysastetta. Myös naisten työllisyyden lisääminen on keskeinen osa kestävää kasvua. Jotta sukupuolittain eriytynyt työnjako ei jäykistäisi työmarkkinoita ja haittaisi resurssien ja osaamispotentiaalin tehokasta käyttöä, nuorille on tarjottava näkymiä kaikenlaisiin töihin sukupuolesta riippumatta. Nuorten työttömyys on laskenut tasaisesti vuoden 2016 kesästä alkaen. Vuoden 2017 syksyllä nuorten työttömyys alkoi alentua aiempaa tasaista alenemista nopeammin ja nopean laskun trendi

5 5(9) jatkuu yhä. Suomessa nuorisotakuun tavoitteena on, että nuorille tarjotaan työtä tai palvelua ennen 3kk työttömyyden ylittymistä. Tällä hetkellä 67,6%:lla nuorista työttömistä työnhaku päättyy ennen 3kk työttömyyden ylittymistä. Vuoden 2017 vastaavana ajankohtana 58%:lla nuorista työnhaku päättyi ennen 3kk ylittymistä. Hallituksen poikkihallinnollisen NEET-ohjelman kohderyhmä ovat nuoret, joilla on vaikeuksia päästä koulutukseen tai kiinnittyä työelämään. Nuorten matalan kynnyksen monialaisia julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja on koottu ohjaamoissa saman katon alle. Nuoria neuvotaan, ohjataan ja tuetaan henkilökohtaisesti elämän hallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten valmiuksien kehittämiseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Ohjaamoa kehitettiin aluksi Euroopan sosiaalirahaston tuella, mutta toiminnan positiivisten tulosten vuoksi hallitus on päättänyt vakiinnuttaa ohjaamotoiminnan hankerahoituksen päätyttyä. Ohjaamon osaksi ollaan parhaillaan rakentamassa psykososiaalisen tuen toimintamalleja, joilla pyritään tunnistamaan ja tukemaan elämän hallinnan tukea tarvitsevia nuoria pärjäämään arjessa, työssä ja koulutuksessa. Nuoria kuullaan toimia kehitettäessä. Myös nuorten työpajatoiminnalla tuetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osaamista, työkykyä ja mahdollisuuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen ovat Suomessa merkittäviä haasteita ja tärkeitä politiikan tavoitteita, joilla voidaan parantaa myös osaavan työvoiman saatavuutta. Erityisesti maahanmuuttajanaisten, kansainvälistä suojelua nauttivien sekä myöhään koulun aloittaneiden nuorten maahanmuuttajien koulutuksen väyliä ja työllisyyttä tulee vahvistaa. Maahanmuuttajien koulutuspolkuihin maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden koulutuspolkujen kehittämiseen sekä integroitumista edistäviin toimiin onkin kiinnitetty erityistä huomiota ja ohjattu myös rahoitusta. Maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi kotoutumiskoulutusta on uudistettu työelämälähtöisemmäksi. Nivomalla opetusmoduuleita kohderyhmän mukaan esimerkiksi ammatillisiin opintoihin, vapaaehtoistyöhön, verkko/etäopiskeluun tai muuhun omaehtoiseen opiskeluun lähiopetusjaksojen välillä nopeutetaan pääsyä työelämään ja jatko-opintoihin. Jatko-opintoihin tai työmarkkinoille pääsyä helpotetaan myös parantamalla tiedonkulkua eri vaiheissa kertyneestä maahanmuuttajan osaamisesta ja kielitaidosta. Maahanmuuttajille tulisi olla tarjolla myös tarkoituksenmukaisia koulutuspolkuja eri koulutusmuodoissa siten, että kielitaitoa voidaan vahvistaa muun opiskelun rinnalla nopeuttaen siirtymistä kohti työmarkkinoita. Lounaskeskustelu: Työmarkkinajärjestöjen rooli sosiaalipilarin toimeenpanossa on keskeinen. Järjestöt voivat Suomessa vaikuttaa merkittävällä tavalla Euroopan sosiaalisen pilarin toimeenpanoon, koska työehtosopimusten

6 6(9) kattavuus on laajaa ja sopimukset kattavat palkkauksen ohella myös työehtoja koskevia määräyksiä. Paikallista sopimista on edistetty muun muassa vuonna 2016 allekirjoitetulla hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimuksella työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja palkkauksen tuottavuuden kehitykseen sopeuttamisen helpottamiseksi. Työmarkkinajärjestöillä on tärkeä rooli samapalkkaisuuden edistämisessä. Suomessa hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat pitkään toteuttaneet kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi. On tärkeää, että myös EU-tasolla pyritään hyödyntämään työmarkkinajärjestöjen välineitä ja osaamista pilarin toimeenpanossa kunnioittaen järjestöjen toimivaltaa solmia ja tulkita työehtosopimuksia sekä valvoa niiden noudattamista. Pääasiallinen sisältö Ministerit keskustelevat kokouksessa työllisyyttä edistävästä koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta, uusien osaamismahdollisuuksien tarjoamisesta aikuisille työmarkkinoiden tuleviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa ja nuorisotakuuta koskevien EUsuositusten seuranta. Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjassa pyydetään: - esittelemään hyviä kokemuksia keinoista, joilla työvoiman osaamista on parannettu ja suunniteltu parannettavan. - esittämään näkemyksiä siitä, miten EU-tason rahoitusta seuraavalla rahoituskehyskaudella tulisi käyttää osaamisen kehittämiseksi vastaamaan työelämän muutoksia. - kertomaan miten moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä tuetaan esimerkiksi yhden luukun periaatteella toimivien palvelujen avulla - esittelemään keinoja, joilla työnantajia kannustetaan ja tuetaan palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä muun muassa julkisten työvoimapalvelujen ja tiedotuskampanjoiden avulla sekä - pohtimaan miten nuorisotakuuta voidaan tehostaa ottaen huomioon työelämän muutokset. Lounaalla keskustellaan työmarkkinajärjestöjen roolista Euroopan sosiaalipilarin toimeenpanossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa neuvostossa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu

7 Työllisyysjaosto EU29 kirjallinen menettely Koulutusjaosto kirjallinen menettely Sosiaalijaosto EU (9) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TEM: Liisa Heinonen, liisa.heinonen@tem.fi Pauliina Porkka, pauliina.porkka@tem.fi Markku Virtanen, markku.virtanen@tem.fi Janne Savolainen, janne.savolainen@tem.fi Tiina Polo, tiina.polo@tem.fi Anna Bruun, anna.bruun@tem.fi OKM: Merja Hilpinen, merja.hilpinen@minedu.fi Petri Haltia, petri.haltia@minedu.fi STM: Sarita Friman, sarita.friman@stm.fi Noora Saarinen, noora.saarinen@stm.fi Eeva Raevaara, eeva.raevaara@stm.fi Elina Palola, elina.palola@stm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(9)

9 9(9) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM