Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:"

Transkriptio

1 ESITYS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOA KOSKEVAKSI SUOMEN KANSALLISEKSI OHJELMAKSI 2014 NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset (asetuksen (EU) N:o 514/ artikla) Viranomaiset ja niiden yhteystiedot: Viranomaise n nimi Viranomaise n päällikkö Osoite Sähköposti Nimeämis päivä Siirretyt toiminnot Vastuuvirano mainen Sisäministeriö, kansainväliste n asioiden yksikkö (ei vielä virallisesti nimetty) Laura Yli- Vakkuri PL 26 (Kirkkoka tu 12), Valtione uvosto, Suomi rmin.fi Tarkastusviran omainen Sisäministeriö, sisäisen tarkastuksen yksikkö (ei vielä virallisesti nimetty) Jyrki Pennanen PL 26 (Kirkkoka tu 12), Valtione uvosto, Suomi min.fi Valtuutettu viranomainen 1 Valtuutettu viranomainen 2 Valtuutettu viranomainen n (enintään 10) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot: 1

2 a) pääasiallinen vastuunjako viranomaisen organisaatioyksiköiden välillä; b) tarvittaessa sen suhde valtuutettuihin viranomaisiin, siirrettävät toiminnot ja tärkeimmät menettelyt näiden siirrettyjen toimintojen valvomiseksi; sekä c) tiivistelmä tärkeimmistä menettelyistä tuensaajien maksupyyntöjen käsittelemiseksi ja menojen hyväksymiseksi ja kirjaamiseksi. Esitetään lyhyt kuvaus suunnitellusta hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä (asetuksen (EU) N:o 514/ artiklan 2 kohdan g alakohta). max.900 merkkiä Rahaston vastuuviranomainen tulee olemaan sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö. Rahastojen tarkastusviranomainen tulee olemaan sisäministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksiköt ovat hoitaneet vastaavia tehtäviä myös edeltävän ohjelmakauden SOLID-rahastoissa. Delegoituja viranomaisia ei nimetä. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä tulee säilymään samankaltaisena kuin SOLID-rahastoissa. On katsottu, että yhteisestä järjestelmästä on merkittäviä synergiaetuja. Rahastojen vastuuviranomainen jakaantuu kahteen tiimiin: (1) valmistelu- ja toimeenpanotiimiin sekä (2) valvonta- ja tarkastustiimiin. Maksupyyntöjen käsittelyssä ja menojen hyväksymisessä ja kirjaamisessa noudatetaan horisontaaliasetuksessa edellytettyjä menettelyjä. Kansallisen ohjelman soveltamisala kattaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan. Toimissa huomioidaan ruotsinkielisen tiedon ja koulutuksen tarpeet. 1 JAKSO: TIIVISTELMÄ Esitetään koko ohjelmaa koskeva tiivistelmä, jossa tuodaan esiin kansalliset strategiat ja tavoitteet (toivotut tulokset). max merkkiä Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäinen turvallisuus rakentuu häiriöttömästi ja luotettavasti toimivista viranomaispalveluista ja -yhteistyöstä, varautumisesta sellaisiin tekoihin ja tapahtumiin, joita ei voida tehokkaasti ennalta ehkäistä ja turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä. Erityistavoitteessa 1 tavoitteena on yhteisen viisumipolitiikan tukeminen, ml. laittoman maahantulon ehkäiseminen. Keskeistä ovat kansallisen viisumitietojärjestelmän ja - 2

3 prosessien kehittäminen ja yhdyshenkilöjärjestelmän kehittäminen. Toimilla kehitetään viisumiprosesseja (ml. tietojärjestelmät) siten, että pystytään paremmin vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Yhdyshenkilötoiminnassa tavoitteena on viranomaisyhteistyön kehittäminen, yhdyshenkilöiden kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti olosuhteiden muuttuessa, laittoman maahantulon estäminen ja viisumiprosessin tukeminen. Viisumipolitiikassa tavoitteena on edistää henkilöiden liikkumista (mm. bona fide -henkilöt) torjuen samalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Konsuliyhteistyö ja yhdysmiesten sijoittaminen edustustoihin estävät tehokkaasti laitonta maahantuloa. Viisumipolitiikassa nojataan Kansalaispalvelustrategiaan, Maahanmuuton tulevaisuus -strategiaan ja Laittoman maahantulon vastaiseen strategiaan. Viisumipolitiikan keskiössä on viisumikäsittely Venäjällä. Yhdennetty rajavalvonta -erityistavoitteen 2 alla tavoitteena on Suomen hallitusohjelman mukaisesti rajavalvontaviranomaisten toimintakyvyn turvaaminen ja varautuminen itäliikkuvuuden muutoksiin mm. rajavalvontaa kehittämällä. Rajaturvallisuuden merkittävimmät haasteet ovat kasvavan rajaliikenteen hallinta ja rajojen valvontakyvyn pitäminen uskottavana. EUROSUR-tavoitteen alla kehitetään mm. kansallista koordinaatiokeskusta ja tilannekuvajärjestelmiä. Lisäksi tavoitteesta rahoitetaan mm. rajavalvontatekniikkaa ja -järjestelmiä. Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian yksi painopiste on turvallisuusriskejä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen. Venäjän ja muiden keskeisten kolmansien maiden kanssa kehitetään vakaata rajatilannetta edistäviä toimenpiteitä. Operatiivinen tuki -erityistavoitteen rahoitusta käytetään mm. tietojärjestelmien ylläpitokustannuksiin (viisumitietojärjestelmä, SIS II ja muut rajavalvontaan liittyvät järjestelmät), EUROSUR-koordinaatiokeskuksen henkilöstökustannuksiin ja alusten/muiden kulkuvälineiden huolto- ja ylläpitokustannuksiin. Tukea käyttävät ulkoasiainministeriö, Rajavartiolaitos ja poliisi. Suomi on hakenut rahoitusta erityistoimista Frontex-laitteisiin. Rikollisuuden torjuminen ja ehkäiseminen -erityistavoitteen 5 alla painopisteitä ovat terrorismin, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä ekstremismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja ehkäiseminen. Myös rikosten uhrien tuen ja suojelun parantamiseen, todistajansuojelulakiin, rikoksentorjuntaan, kyberrikollisuuteen ja talousrikoksiin liittyvät toimet ovat painotuksia. Kansallinen terrorismintorjuntastrategia noudattaa EU:n terrorisminvastaista strategiaa ohjaten terrorismin vastaista työtä ja kehittämistoimenpiteitä. Terrorismin, radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennalta estämiseen liittyvää toimintaa kehitetään kansallisten väkivaltaisen ekstremismin torjuntaohjelman, terrorismin torjuntaohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan. 3

4 Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa pyritään mm. viranomaisyhteistyön, toiminnan ja tiedonvaihdon esteiden purkamiseen, korostetaan kiinnijäämisriskiä ja rikoksilla saadun hyödyn poisottamiseen tehostetuilla viranomaisten yhteistoimilla sekä toteutetaan myös korruption vastaisia toimia. Jäsenvaltioiden ja EU:n kriisien- ja riskienhallintakyvyn parantaminen -erityistavoitteen 6 alla tavoitteina ovat henkilöiden ja infrastruktuurin suojeleminen erilaisia uhkia vastaan sekä eri viranomaisten valmiustoimet. Toimenpiteet liittyvät Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) kuvattujen uhkamallien mukaisten uhkien torjuntaan ja niihin varautumiseen. YTS:ssä on kuvattu uhkamalleja, joista sisäministeriön vastuulla ovat suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus sekä rajaturvallisuuden vakavat häiriöt. YTS:n yksi seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta on sisäinen turvallisuus. Em. uhkamallit muodostavat keskeisen uhan sisäiselle turvallisuudelle. Rahaston tuki on Suomen ulkorajavalvonnalle, viisumiasioiden kehittämiselle ja sisäisen turvallisuuden toimialalle merkittävä, koska viranomaisten toimiin kohdistuu ohjelmakaudella merkittäviä säästövelvoitteita ja resurssivähennyksiä. Lisäksi rahaston tuella voidaan kehittää ja edistää EU-säännösten edellyttämiä toimia sisäisen turvallisuuden alalla, kuten edeltävälläkin ohjelmakaudella. Suomea koskevat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet huomioidaan rahoitettavissa toimissa. 2JAKSO: JÄSENVALTION LÄHTÖTILANNE Lähtötilanne on tiivistelmä jäsenvaltion tilanteesta joulukuussa 2013 rahaston kannalta olennaisilla aloilla. Tässä jaksossa on esitettävä: kuvaus jäsenvaltion lähtötilanteesta, täydennettynä tarpeiden asianmukaista arviointia varten tarvittavilla asiatiedoilla; analyysi jäsenvaltion tarpeista, mukaan lukien poliittisen vuoropuhelun keskeisistä kysymyksistä; tiedot tähän mennessä toteutetuista toimenpiteistä, myös aiempien sisäasioiden rahastojen avulla toteutetuista toimenpiteistä; arvio kansallisista tarpeista, myös asianomaisissa arvioinneissa havaituista haasteista; sekä tiedot kansallisen talousarvion alustavista vuotuisista määrärahoista, jaoteltuina kansallisissa ohjelmissa asetettujen erityistavoitteiden mukaan. Kaikkien tietojen on oltava itsenäisiä, eikä niiden yhteydessä saa viitata liiteasiakirjoissa oleviin tietoihin eikä niissä saa olla hyperlinkkejä. Mukaan voidaan liittää lisätietoja sisältävä asiakirja. 4

5 Mahdolliset liiteasiakirjat eivät ole osa asetuksen (EU) N:o 514/ artiklan 7 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä kansallisen ohjelman hyväksymisestä. max merkkiä Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Valtioneuvosto on hyväksynyt Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeiset seikat rajatarkastuksissa ja rajojenvalvonnassa sekä rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumisessa v ovat kasvava rajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä, tuleva EU-sääntely ja varautuminen mahdolliseen EU-Venäjä - viisumivapauteen. Rajavartiolaitos (RVL) on päävastuuviranomainen rajaturvallisuustehtävissä, -valvonnassa ja - tarkastuksissa. Ulkoasiainministeriö (UM) on Schengen-viisumiasioissa kansallinen keskusviranomainen. Poliisi vastaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisesta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, rikosten ennalta estämisestä, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Tulli vastaa mm. Suomeen tuotavien ja Suomesta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta sekä tullirikosten estämisestä, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksella on keskeinen rooli oikeusturvan takaamisessa. RAJAT Itärajan suurilla rajanylityspaikoilla ei kaikkina ajankohtina ole pystytty takaamaan rajaliikenteen sujuvuutta matkustajamäärien kasvun takia. Maaulkorajan ylityksiä oli v n. 13 miljoonaa. Pääosan rajaliikenteen kasvusta muodostavat venäläiset, jotka on Schengenin säännöstön mukaan tarkastettava perusteellisen rajatarkastusprosessin mukaisesti. Globaalin talouden muutokset vaikuttavat rajaliikenteen kehitykseen nopeasti. Rajanylityspaikkojen liikenneväylien ja infrastruktuurin uudistaminen kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla on aloitettu. Myöhemmin kehittämistoimet laajennetaan pohjoisemmille rajanylityspaikoille. Rajanylityspaikkojen kehittämisohjelma on yhteen sovitettu Venäjän kanssa. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemaan, joka on Suomen vilkkain rajanylityspaikka, investoidaan. Rajaliikenteen kasvu asettaa haasteita tietojärjestelmille ja tietoturvaratkaisuille. Älykkäät rajat -paketin toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää matkustajavirtojen hallinnassa ja edellyttää myös kansallisia hankintoja, kuten biometriikan lukulaitteet ja kansallisten tietojärjestelmien muutokset. Uusista teknologioista mainittakoon myös esim. mobiililaitteisiin suunniteltu rajatarkastussovellus. Komissio on myös ehdottanut keskitetyn AFIS-järjestelmän rakentamista, joka palvelisi etupäässä rajanylityspaikoilla ja viisuminmyönnössä. 5

6 RVL:ssa ylläpidetään tilannekuvaan perustuvaa ympärivuorokautista johtamis- ja toimintavalmiutta. Rajojen valvontaa tehdään jalan, koira- ja ajoneuvopartioina sekä vesi- ja ilma-alusvalvontana. Partioiden käyttämät kulkuneuvot on varustettu kenttäjohtojärjestelmällä, jolla jaetaan ja vastaanotetaan tilannekuvaa. Valvontaa täydennetään teknisellä valvonnalla, joka kattaa n. 5 % Suomen vastuulla olevasta EU:n ulkorajasta. Partiointia Suomen ja Venäjän rajalla on vähennetty edeltävällä ohjelmakaudella n. 30 %. Myös alkaneella ohjelmakaudella tehdään vähennyksiä, joitakorvataan lisäämällä ja kehittämällä valvontatekniikkaa ja partioiden liikkuvuutta parantamalla. RVL:n esikuntaan sijoitettu NCC ylläpitää kansallista tilannekuvaa (NSP), täydentää ja seuraa eurooppalaista tilannekuvaa (ESP), yhteistä rajojen takaista tilannekuvaa (CPIP), koordinoi kansallisten rajavalvontaan osallistuvien resurssien käyttöä ja vastaa kansallisesta ja kansainvälisestä operatiivisesta tiedonvaihdosta. NCC:n toimintaan osallistuvat myös poliisi ja tulli. Suomi jakaa tapahtumatietotason tapahtumat kaikkien EUROSURissa mukana olevien jäsenmaiden kanssa. Lisäksi Suomella on kahdenvälistä yhteistyötä Viron ja Norjan kanssa. Itämeren rajaviranomaisten kesken ei tällä hetkellä kyetä vaihtamaan tietoa tehokkaasti. Paremmalla kansainvälisellä tiedonvaihdolla taustatiedot esim. aluksesta ja siinä mukana olevista ihmisistä olisivat käytettävissä jo ennakolta. Yhteistyö Venäjän kanssa perustuu hallitusten väliseen sopimukseen, joka sisältää paikallisja aluetason rajavaltuutettujärjestelmän, jonka kautta tietojen vaihto pääasiassa tehdään. Lisäksi tietoa vaihdetaan esikuntien ja päälliköiden säännöllisissä tapaamisissa. Suomen ja Venäjän rajaviranomaisilla on käytössä varhaisvaroitusjärjestelmä, jota käytetään esim. kun maarajalla on laittoman maahantulon tapauksia. Maiden välille kehitetään reaaliaikaista yhteistä meritilannekuvajärjestelmää. Rajavartijoiden perus- ja jatkokoulutus täyttää yhteiseurooppalaisen opetussuunnitelman (CCC) vaatimukset. Venäjän kielen koulutuksen lisäämistarpeeseen on tartuttu Schengentarkastusten suositusten johdosta. Koulutustiloja ja -laitteita on kuitenkin uudistettava. VIISUMIT Viisumihakemusten määrä erityisesti Venäjällä on kasvanut. V Suomen edustustoihin jätettiin hakemusta, joista Venäjällä oleviin edustustoihin Myönteisiä päätöksiä tehtiin Suomen 92 ulkomaan edustustosta 60 käsitteli viisumihakemuksia v Edustustot käsittelivät hakemuksia myös muiden Schengenmaiden puolesta. UM:n viisumitoiminnan kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut Venäjällä. Kasvaneiden hakemusmäärien johdosta on toteutettu paikkariippumaton viisumikäsittely, minkä puitteissa on avattu viisumipalvelukeskus Kouvolassa. Viisumihakemusten 6

7 vastaanotto on ulkoistettu Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa, Murmanskissa, Kiovassa ja osittain Bangkokissa. Kehittämistoimenpiteet laajennetaan koko edustustoverkkoon huomioiden konsulilainsäädännön muutokset. Viisumihakijoiden palvelun parantamiseksi ja toiminnan resurssien tehostamiseksi yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa lisätään. Sähköisen asioinnin hyödyntäminen, järjestelmämuutokset ja henkilökunnan ammattitaito ovat haasteita, joihin pyritään vastamaan koulutuksella. Laittomaan maahantuloon käytetään usein vääriä/väärennettyjä asiakirjoja. Ulkorajalla paljastettiin v n. 220 väärennöstä. Jälkikäteinen maassaoloedellytysten selvittäminen ja laittomasti maahan tulleen henkilön maastapoistamiseen liittyvät toimet työllistävät monia viranomaisia ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Mahdolliseen viisumivapauteen pyritään valmistautumaan siten, ettei Suomesta tule kauttakulku- tai kohdemaa laittomalle maahantulolle Schengen-alueella. Laittoman maahantulon paine on jatkuvaa ja lievässä kasvussa, mutta tilanne on vakaa. Rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahantulon ehkäisemisessä ja torjunnassa yhdyshenkilötoiminta on tärkeää. Toiminnan ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen tuo lisäarvoa viranomaistoimenpiteille. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten yhdyshenkilöverkostoja tarkoituksenmukaisesti reagoimalla muuttuviin olosuhteisiin. Yhdyshenkilöitä on Virossa, Latviassa, Intiassa, Kiinassa, Nigeriassa ja Venäjällä. RIKOLLISUUDEN EHKÄISEMINEN JA TORJUMINEN Rikostorjunnan pääasialliset tarpeet liittyvät viranomaisten toiminnallisten tietojärjestelmien kehitykseen, teknologia- ja laitteistohankintatarpeisiin, teknisen tiedonhankinnan, analyysitoiminnan ja tietojohtoisen toiminnan tarpeisiin sekä viranomaisyhteistyön edelleen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Rikosten ehkäisyä koskevaa tietotaitoa on kehitettävä. Kasvava rajaliikenne heijastuu erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Omaisuusrikosten ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvun lisäksi kasvava rajaliikenne lisää myös tavanomaisen rikollisuuden määrää erityisesti liikennerikkomuksissa. Tehtävistä suoriutuminen edellyttää viranomaisilta mm. kielikoulutusta ja tulkkauspalveluiden kehittämistä. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden yhteydet laittomaan maahantuloon ovat huomionarvoisia, koska laittomat maahantulijat ja heidän identiteettinsä ovat helposti rikollisten hyödynnettävissä. Ihmiskauppa on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomen huumausainemarkkinat ovat melko vakaat, mutta huolena on muuntohuumeiden ohella lisääntyvä kannabiksen kotikasvatus ja amfetamiinin, ekstaasin ja muiden psykoaktiivisten aineiden ja vahvojen lääkkeiden salakuljetus. Suomen lainsäädännön mukaan huumeiden hallussapito, valmistus, kasvatus, salakuljetus, myynti ja välittäminen on 7

8 laitonta. Lisäksi Suomi nähdään sijaintinsa vuoksi lisääntyvässä määrin reittinä Venäjälle huumeiden salakuljetuksessa. Huumeiden käytön ja huumerikollisuuden kasvun estämiseksi toteutetaan kansallista toimintaohjelmaa ja ennalta estävää toimintaa. On kehitettävä toimia, joilla tunnistetaan heikkoja signaaleja, jotka saattavat johtaa ääriliiketoimintaan, rikollisjärjestön perustamiseen tai jäsenyyteen. On myös edistettävä toimia, joilla tuetaan rikollisjärjestön jäseniä irtautumaan rikollisesta toiminnasta. Tämä edellyttää moniviranomaisyhteistyötä mm. poliisin, rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaalialan työntekijöiden kanssa ja paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämistä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyy harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Kansallisesti pyritään mm. viranomaisyhteistyön, toiminnan ja tiedonvaihdon esteiden purkamiseen, kiinnijäämisriskin korottamiseen ja rikoshyödyn poisottamisen tehostamiseen. Viranomaisyhteistyön ohella talousrikosten ja harmaan talouden torjunnan pääasialliset tarpeet liittyvät poliisin toiminnallisten tietojärjestelmien kehitykseen ja teknologia- ja laitteistohankintatarpeisiin. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu lisää todistajansuojelun tarvetta ja rikosasioita hoitavien virkamiesten suojelutarvetta. Tarpeet todistajansuojeluohjelmaan ja tulevan kansallisen lainsäädännön toimeenpanoon liittyvät mm. tietojärjestelmiin, prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteena on myös uhrien/todistajien tukemismenetelmien kehittäminen terrorismin/radikalisoitumisen uhreille ja lähipiirille ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen tehostaminen. Rikoksen uhrien tukipalveluiden parantaminen on tavoite, jota edellyttävät kansainväliset sitoumukset ja säädökset. Terrorismin, radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennalta estämiseen liittyvää toimintaa kehitetään väkivaltaisen ekstremismin torjuntaohjelman, terrorismin torjuntaohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteiden mukaan analyysitoiminnolla, tilanneseurannalla ja tietojen vaihdolla, pohjoismaisella yhteistyöllä ja yhteisharjoituksin. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisen osalta kansalliseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on kirjattu erityistoimenpiteitä, joiden lisäksijärjestetään mm. koulutusseminaareja, tiedonvälitystä ja yhteisten käytäntöjen kehittämistä. Korruption torjunnan tehostamisessa painopisteitä ovat korruptiotilannekuvan päivittäminen, eri toimijoiden valveutuneisuuden parantaminen, viranomaisten korruptioon liittyvän osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö OECD:n, Euroopan neuvoston, EU:n ja YK:n kanssa. Viranomaisten kyberturvallisuuden suorituskykyä on edistettävä esim. kehittämällä kyberturvallisuutta parantavia tietojärjestelmiä, verkoissa tapahtuvaa tiedustelua ja 8

9 tiedonvaihtoa myös kansainvälisesti. Tiedonsaantimahdollisuuksia ja analyysikykyä tulee edelleen parantaa. Tietoverkoissa ilmenevä järjestäytynyt rikollisuus ja laiton tiedustelu on lisääntynyt ja tekninen toimintaympäristö kehittyy nopeasti. Kasvavaan tietotekniikka- ja tietoverkkorikollisuuteen on panostettava. Rikosteknistä ja rikospaikkatutkintaa (esim. laboratoriotoiminta) kehitetään vastaamaan EUdirektiivin vaatimuksia. RISKIEN JA KRIISIEN HALLINTA Kriittisten infrastruktuurien suojaaminen riskejä vastaan (terrorismi, rikollisuus ja onnettomuudet) on tullut haasteellisemmaksi. Kansallisten haavoittuvuuksien kartoitus on käynnissä. Tärkeimpiä sektoreita ovat energiantuotanto- ja jakeluketju sekä sähkö- ja tietoliikenneverkot. Infrastruktuurin suojaamistoimien kehittäminen ja resilienssin parantaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Ulkoinen ulottuvuus on tärkeä osa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista. Energian ja sähköverkkojen osalta kriittiset infrastruktuurit ovat verkottuneet Suomen naapurimaihin, joista osa on EU:n jäsenvaltioita, Norja kuuluu ETA-alueeseen ja Venäjä on EU:n ulkopuolinen valtio. Verkottuneisuuden ja keskinäisten riippuvuussuhteiden takia em. maiden kriittisten infrastruktuurien häiriöt voivat aiheuttaa seurauksia Suomessa. On välttämätöntä tehostaa kv. yhteistyötä tällä alalla mm. tietoturvan ja tietojärjestelmien osalta, lisäämällä koulutusta, yhteistyötä, kokemuksista oppimista, tietojenvaihtoa ja tutkimus- ja kehittämistyötä ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Suomessa tehdään pelastuspalvelumekanismin edellyttämää kansallisten riskien määrittelytyötä, jossa käsitellään riskejä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Riskien määrittelyn jälkeen suunnitellaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja kartoitetaan suurimmat puutteet varautumisessa ja priorisoidaan kehittämiskohteet. CBRNE-uhkaan varaudutaan toteuttamalla kansallista terrorismin torjunnan strategiaa CBRNE-asioiden osalta ja toimeenpanemalla CBRN- ja E-toimintasuunnitelmia. Toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi asetetaan strateginen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia kansallinen CBRNE-strategia, luoda edellytykset viranomaisten ja elinkeinoelämän tietoisuuden ja koulutuksen kehittämiseksi, luoda edellytykset tarvittavan yhteensopivan välineistön hankkimiseksi eri viranomaisille ja kehittää ja seurata kansainvälistä yhteistyötä. Keskeisenä ajatuksena työryhmällä on CBRNE-uhkien ennaltaehkäisyn ja operatiivisen toiminnan kehittäminen. Kehittämistarpeita ovat mm. koulutus, harjoitukset, C- ja B -vaarojen havainnointi ja ydinlaitosten ulkopuolisen ydinmateriaalin valvonta. Lainvastaisen toiminnan havaitsemiseen liittyvää kansallista havaitsemisarkkitehtuuria tulee kehittää edelleen, 9

10 samoin tilannekuva-, tiedonvaihto- ja riskienhallintajärjestelmiä. Kahdella paikkakunnalla on ydinvoimalaitos. Säteilyvaaratilanteiden hallintaa harjoitellaan yhdessä pelastustoimeen osallistuvien tahojen ja myös naapurimaiden kanssa. 3 JAKSO: OHJELMAN TAVOITTEET (ASETUKSEN (EU) N:O 514/2014 ARTIKLA 14.5) Kaikkien erityistavoitteita koskevien tietojen on oltava itsenäisiä, eikä niiden yhteydessä saa viitata liiteasiakirjoissa oleviin tietoihin eikä niissä saa olla hyperlinkkejä ERITYISTAVOITE 1: Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen / ISF-B artikla 3(2)(a) Esitetään asianmukainen strategia, jossa määritellään kansalliset tavoitteet, sekä kuvaus erityisasetusten tavoitteiden huomioon ottamisesta, jotta lähtötilanteen perusteella yksilöidyt tarpeet voidaan täyttää. max merkkiä Tavoitteena on yhteisen viisumipolitiikan tukeminen, ml. laillisen maahantulon edistäminen, laittoman maahantulon ehkäiseminen. Keskeistä laittoman maahantulon ehkäisemisessä on kahden- ja monenvälinen yhteistyö lähtömaiden ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa. Kansallisesti laittoman maahantulon vastaisen toiminnan tavoitteena on, EU:n rajaturvallisuusstrategiaa mukaillen, viranomaisyhteistyöllä estää ja paljastaa Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja sen järjestämistä ja ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta. Yhteistyön taso kolmansien maiden viranomaisten kanssa on selvitettävä ja tarvittaessa sitä on kehitettävä ja tehostettava. Tehokas yhteistyömuoto on yhdyshenkilötoiminta, jonka tavoitteena on edistää laillista ja ehkäistä laitonta maahantuloa yhteistyössä asemamaan viranomaisten sekä alueella toimivien muiden yhteistyötahojen kanssa, sekä luoda ja ylläpitää yhteyksiä alueella toimivaan yhteistyöverkostoon. Tavoitteena on kehittää nykyistä yhdyshenkilöjärjestelmää ja laajentaa toimintaa sellaisille alueille, joilla on havaittavissa laittoman maahantulon ilmiöitä. Maahanmuuton tulevaisuus -strategian linjausten mukaan yhdyshenkilötoimintaa on kehitettävä hakijoiden oikeusturvaa kunnioittaen. Viisumipolitiikassa tavoitteena on edistää henkilöiden liikkumista helpottaen bona fide - henkilöiden liikkumista, torjuen samalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Viisumipolitiikan toteuttamisessa nojataan Kansalaispalvelustrategiaan, Maahanmuuton tulevaisuus - strategiaan ja Laittoman maahantulon vastaiseen strategiaan. Toiminta pohjautuu neliportaiseen rajaturvallisuusmalliin. Väärinkäytökset pyritään estämään jo lähtömaissa perustuen sekä kehittyviin tietojärjestelmiin että henkilökunnan koulutukseen ja yhteistyöhön sekä lähtömaan viranomaisten, kolmansien maiden viranomaisten ja muiden Schengen- 10

11 valtioiden kanssa. Suomen viisumipolitiikan keskiössä on viisumikäsittely Venäjällä. Viisumihakemusten nopeaa ja laadukasta käsittelyä turvaamaan kehitetään edelleen paikkariippumatonta viisumikäsittelyä. Kansalaispalvelustrategian mukaisesti tutkitaan myös mahdollisuuksia keskittää viisumikäsittelyä alueellisiin (konsulaatti)keskuksiin. Asiakkaita ohjataan sähköisten tai ulkoistettujen palveluiden käyttöön. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan henkilökunnan koulutukseen sekä riittävyyteen ja toimiviin IT-järjestelmiin. Kehittämiskohteena on kansallinen viisumitietojärjestelmä SUVI, joka on yhteydessä CVIS:iin. Kansallista viisumitietojärjestelmää tulee kehittää hyödyntämään nykyistä enemmän taustarekisterijärjestelmiä (esim. SIS II). EU:n viisumisäännöstön uudistamisen ja älykkäitä rajoja koskevien asetusten myötä myös SUVI:in voidaan tarvita uusia toiminnallisuuksia. EU:n viisumisäännöstön uudistaminen sekä RTP voivat lisätä myös edustustoihin kohdistuvaa painetta, kun viisumin hakemista helpotetaan. Tältä osin tulee varmistaa edustustojen riittävä resursointi ulkoistamispalvelujen kehittämisen rinnalla KANSALLINEN TAVOITE 1: kansalliset valmiudet - viisumit / ISF-B artikla 9(2)(b) Huomio: kansalliset valmiudet -tavoitteiden rahoituksen sekä viisumit-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) että rajat-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) tulee olla vähintään 25 % kansallisesta ohjelmasta/perusteltava miksi näin ei ole. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max merkkiä Kehittämiskohteena on Suomen kansallinen viisumitietojärjestelmä (SUVI), joka on yhteydessä CVIS:iin. VIS-käyttöönotto saatetaan loppuun, jonka jälkeen tulee ottaa käyttöön VIS MAIL Communication Mechanism -viestintä- ja konsultaatiojärjestelmä. Vismail Communication Mechanism - käyttöönotto (VMCM) VIS-järjestelmän roll-outin jälkeen on velvoittava ja siten pakollinen tietojärjestelmän toiminnallisuus. Suomen osalta Venäjän alueen viisumihakemusmäärät asettavat viisumitietojärjestelmälle haasteita jatkuvan käytettävyyden ja lakisääteisen käsittelyajan suhteen. SUVI on ollut tuotantokäytössä yli viisi vuotta, jolloin ulkomaalaislakiperusteinen vaatimus tietojen poistosta ja arkistoinnista yli viisi vuotta vanhojen tietojen osalta ajankohtaistuu. Myös järjestelmän teknologinen arkkitehtuuri ja toiminnallisuus joutuvat uudelleenarvioitavaksi, sillä liittymärajapintojen 11

12 määrä kasvaa. SUVI-järjestelmä asennetaan uudelle alustalle. Järjestelmään tehdään myös tasomuutoksia, joka kehittää järjestelmän toimintakykyä vastaamaan paremmin tarpeita kommunikoida CVIS:n kanssa. SUVI-järjestelmää tulee kehittää hyödyntämään nykyistä enemmän taustarekisterijärjestelmiä (esim. SIS II). On myös huomioitava kehitystyön vaikutukset taustajärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin. Valmistelussa olevat viisumisäännöstön muutokset tuovat muutoksia viisumikäsittelyprosesseihin ja VIS-keskusjärjestelmään, jotka tulee huomioida Suomen kansallisessa viisumijärjestelmässä. Paikkariippumatonta viisuminkäsittelyprosessia kehitetään edelleen, ja sen jatkokehitys vaatii tietojärjestelmämuutoksia. Rajanylityspaikat tulee varustaa siten, että VIS-asetuksen mukaiset velvoitteet voidaan täyttää. Rahoituksen painopisteet: Kansallisen viisumitietojärjestelmän toiminnallisuuden edelleen kehittäminen (huomioiden sekä VIS-järjestelmän vaatimat toiminnallisuudet, viisumisäännöstön kehittäminen ja mahdollinen RTP:n integraatio). Rajanylityspaikkojen varustaminen VIS-asetuksen edellytysten mukaisesti, esim. asiakirjojen lukulaitteet ja sormenjälkilukijat. Paikkariippumattoman viisuminkäsittelyprosessin laajentaminen ja edelleen kehittäminen huomioiden myös tarvittavat toimet tietojärjestelmien kehittämisessä. Edustustojen/konsulaattien kunnostamistoimet turvallisuusnäkökohdat huomioiden KANSALLINEN TAVOITE 2: unionin säännöstö - viisumit / ISF-B artkla 9(2)(g) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max merkkiä Viisumisäännöstön kehittämisessä tavoitteena on helpottaa bona fide - henkilöiden liikkumista, säilyttää Schengen-alueen yhteinen turvallisuus ja tarjota viisumivelvollisten maiden kansalaisille mahdollisimman kattavat ja joustavat viisumipalvelut. Suomen erityisiä tavoitteita ovat pitkien monikertaviisumeiden lisääminen aina kun se on mahdollista mm. turvallisuusnäkökohdat 12

13 huomioon ottaen ja myös turisteille. Schengen-viisumin hakupaikkoja tulee olla mahdollisimman kattavasti maailmalla ja viisumikäsittelyn tulisi olla mahdollisimman nopeaa ja joustavaa. Viisumihakemisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi jäsenmaiden painopisteen arvioidaan jatkossa olevan yhteistyön lisäämisessä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. Viisumisäännöstöä kehitettäessä tutkitaan eri mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on viisumihakemusten vastaanottokeskusten määrän lisääminen ja mahdollisesti levittäminen myös niihin asemapaikkoihin, joissa ei ole läsnä jäsenmaiden edustustoja. Hakemukset käsittelisi alueellinen (konsulaatti)viisumikäsittelykeskus. Selvitetään viisumihakemusten vastaanoton ulkoistamista eri paikoissa. EU:n viisumihelpotussopimuksia kehittämällä voidaan kehittää sopimusmaiden ja jäsenmaiden taloudellisia suhteita ja helpottaa yritystoimintaa ja kansalaisten liikkumista toistensa alueella. Tavoitteen alla otetaan huomioon ohjelmakauden aikana Suomeen kohdistuvien Schengen-tarkastusten suositukset. Rahoituksen painopisteet: Koulutetaan viisumien käsittelyyn ja seurantaan osallistuvien viranomaisten henkilöstö, joka käyttää viisumijärjestelmää. Koulutus sisältää sekä viisumihakemuksen käsittelyyn liittyvän sisältö- että järjestelmäkoulutuksen. Koulutuksen resursoinnissa on huomioitava sekä viisumisäännöstön muutokset että sen edellyttämät järjestelmämuutokset. Huomioidaan myös etäkoulutusvalmiuksien ja - menetelmien kehittäminen. Tulevien Schengen-arviointien edellyttämien toimenpiteiden toimeenpano kansallisesti. Unionin viisumisäännöstön kehittämiseen liittyvät toimet. Viisumihakemusten vastaanoton ulkoistaminen (esim. New Delhi, Peking ja Ankara) KANSALLINEN TAVOITE 3: yhteistyö konsuliasioissa / ISF-B artikla 9(2)(c) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos 13

14 vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max merkkiä Riittävän yhdyshenkilöverkoston ylläpitäminen ulkomailla on Suomelle tärkeää. Yhdyshenkilötoiminta tukee viisuminmyöntöprosessia ja se on myös todettu tehokkaaksi keinoksi laittoman maahantulon torjumisessa. Yhdyshenkilötoimintaa jatketaan ja edelleen kehitetään, ja yhteishankkeita suunnitellaan. Kansalaispalvelujen strategiassa tärkeä painopistealue on pohjoismaisen ja EU-yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. yhdyshenkilötoiminnan, viisumiedustamisen, yhteisten tilojen tai muuten yhteisen toiminnan kautta. Laittoman maahantulon torjumisen edellytyksiä vahvistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja uusien tietoteknisten ja muiden välineiden avulla. Matkustajamäärien kasvu Venäjältä Suomeen ja ylipäänsä Itäisestä Euroopasta Schengen-alueelle on huomattava tekijä jo nyt. Lisääntyvään liikkuvuuteen ja viisumivapauksiin on tarpeen valmistautua yhdessä erityisesti naapurimaiden kesken. Viisumitoiminnassa jäsenmaiden painopisteen arvioidaan jatkossa olevan yhteistyön lisääminen ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. Yhteisten viisumihakemusten vastaanottokeskusten määrän lisääminen, mikäli mahdollista, ja levittäminen myös niihin asemapaikkoihin, joissa ei ole läsnä jäsenmaiden edustustoja parantaa myös viisumiasiakkaiden palvelua. Riittävä lähtömaa- ja alueellinen asiantuntemus voitaisiin turvata keskittämällä viisumihakemusten käsittely suurempiin alue-edustustoihin. Ennen mahdollisen EU-Venäjä -viisumivapauden toteutumista on suurilla viisumihakemusmailla edessään mittava urakka viisumin biometristen tunnisteiden käyttöönotossa. Vaikka hakemusten vastaanotto ja sormenjälkien otto on ulkoistettu, aiheuttaa se edustustoissa merkittävää lisätyötä täydet viisumioikeudet omaavalle henkilöstölle. Lisäksi tulee taata VIS-järjestelmän riittävä maakohtainen kapasiteetti. Rahoituksen painopisteet: Yhdyshenkilöverkoston kehittäminen ja tarvittaessa laajentaminen lähtö- ja kauttakulkumaissa tukemaan viisuminmyöntöprosessia ja konsuliyhteistyötä. Konsuliyhteistyön edelleen kehittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet Schengen-viisumeihin liittyen (esim. yhteiset edustussopimukset muiden jäsenvaltioiden kanssa). 14

15 Yhteistyö viranomaisten ja jäsenvaltioiden välillä varautumisessa mahdollisiin itäisten Schengen-rajanaapureiden viisumivapauksien vaikutuksiin ERITYISTOIMI 1: yhteistyö konsuliasioissa / ISF- B liite II Kuvaa miten toimi aiotaan toteuttaa ja anna perustelut rahoitusosuudelle. Ainoastaan päätoteuttajana olevan jäsenvaltion tulee listata mukana olevat jäsenvaltiot, mukaan lukien heidän roolinsa ja mahdollinen rahoitusosuus, jos tarpeen, ja osallistuvan jäsenvaltion tulee kuvata roolinsa toimessa sekä rahoitusosuus, jos tarpeen. Suomi tulee ohjelmakaudella 2014 mahdollisesti osallistumaan konsuliyhteistyötä koskevan erityistoimen toteuttamiseen hankekumppanina ERITYISTAVOITE 2: rajat Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on rajavalvontaviranomaisten toimintakyvyn turvaaminen sekä varautuminen mahdolliseen EU-Venäjä -viisumivapauteen mm. rajavalvontaa kehittämällä. Rajaturvallisuuden merkittävimmät haasteet ovat kasvavan rajaliikenteen hallinta sekä rajojen valvontakyvyn pitäminen uskottavana. Haasteena on uskottavan rajojen valvonnan ylläpitäminen rajanylityspaikkojen välialueella, koska määrärahaleikkaukset pakottavat vähentämään valvontaa. EU -rahoitus on välttämätöntä, jotta valvonnan taso voidaan ylläpitää riittävänä ja rajatilanne vakaana. EUROSURin kaikkia tasoja kehitetään ja järjestelmään liittyviä toiminnallisuuksia yhteen sovitetaan. Schengen-arvioinneissa v todettiin rajatarkastuksen pääsääntöisesti olevan kunnossa ja erityisesti kiitettiin PTR-yhteistyötä. Rajatarkastusjärjestelmään kohdistuu painettaulkorajaliikenteen kasvaessa jatkuvasti niin ilma-, maa- kuin merirajan rajanylityspaikoilla. Rajanylityspaikkojen rakenteiden, henkilöstön, prosessien ja tekniikan kehittäminen vastaamaan kasvavan rajaliikenteen ja mahdollisen viisumivapauden edellyttämiä vaatimuksia on Suomelle strategisesti merkittävä asia. Uuden teknologian edelleen kehittämistä, testausta ja käyttöönottoa on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta, joka koskee koko rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämistä. Rajatarkastusten automatisointia kehitetään edelleen yhdessä RTP:n kanssa, huomioiden matkustajavirtojen kasvu ja EU-laajuisten järjestelmien (esim. VIS ja EES) aiheuttama viive (biometriikka) rajatarkastusprosessille. On myös varauduttava Älykkäät rajat -paketin toimeenpanoon. On myös varauduttava komission edellyttämän AFIS-järjestelmän kehittämiseen 15

16 Maahanmuuton tulevaisuus -strategian mukaisesti laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa on ehkäistävä ja torjuttava viranomaisyhteistyössä niin lähtömaissa, lähialueilla, ulkorajoilla kuin sisämaassakin sekä kehittämällä rajaturvallisuusjärjestelmää kansallisesti ja EU-tasolla ottaen huomioon perusoikeuksien kunnioittamisen ja tietosuojan vaatimukset. Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian yksi painopiste on turvallisuusriskejä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen. Venäjän ja muiden keskeisten kolmansien maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Yhdyshenkilötoiminta on oleellinen osa neliportaista rajaturvallisuusjärjestelmää ja se on todettu tehokkaaksi keinoksi laittoman maahantulon torjumisessa. Suomi on sitoutunut toimimaan yhteistyössä EU-Lisan kanssa ja toteuttamaan tarvittavat yhteisten tietojärjestelmien kehittämistyöt ja ratkaisut. Kehittämiskohteena on mm. kansallinen SIS II, joka on yhteydessä C.SIS:iin. Kansallinen SIS II liittyy laajempaan poliisitoiminnan järjestelmään. Järjestelmään toteutetaan integraatiot muihin kansallisiin/ kansainvälisiin tietojärjestelmiin eri viranomaistahoilla. Komission edellyttämät toimet, ml. päivitysvelvoitteet sekä kansalliset kehittämistarpeet edellyttävät EU-rahoitusta KANSALLINEN TAVOITE 1: EUROSUR JA RAJAVALVONTA / ISF-B artikla 9 (2)(a) Huomio: EUROSUR-tavoitteelle tulee kohdentaa vähintään 10 % kansallisesta ohjelmasta tai perustella, miksi vähimmäisrahoitusvaatimusta ei noudateta. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). EUROSUR-järjestelmään kuuluvia alueellisia ja paikallisia elementtejä on kehitettävä (NCC, RCC, tekniset valvontajärjestelmät, tiedonsiirto, partiot ja niiden kalusto). Kansallisia ja kansainvälisiä tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden yhteiskäyttöä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa on kehitettävä sekä kansallisesti että osana kehitteillä olevaa EU-jäsenvaltioiden yhteistä merellistä tiedonvaihtoympäristöä (CISE). CISE-toimintaympäristö on tulevaisuuden visio yhteisesti sovittujen standardien kokonaisuudesta, joka mahdollistaa tiedonvaihdon. EUROSUR kansainvälisen tietojenvaihdon järjestelmänä luo osaltaan CISEen standardeja ja rajapintavaatimuksia. Kansallisia tietojärjestelmiä tulee uudistaa kahden- ja monenvälisen 16

17 tiedonvaihdon edellyttämällä tavalla. Valvontatekniikkaa lisätään ja kehitetään niin maa- kuin merirajoillakin sekä liikkuvuutta parannetaan, jolloin mahdollistetaan reagointi rajatilanteen äkillisiin muutoksiin. Uskottavan suorituskyvyn ylläpito toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla edellyttää uudenlaista tekniikkaa (esim. miehittämättömät ilmaalusjärjestelmät, nykyaikaiset partiotason optroniset laitteet, tilannekuvasovellus partiotason laitteessa, mobiilipäätelaite). Suunnitelmien mukaan lentäviä sensoreita hyödynnetään partiokohtaisena järjestelmänä, jossa kahden miehen partio lennättää lennokkia raja-alueella ja kykenee näin yhden partion aikana kattamaan nykyistä merkittävästi laajemman valvonta-alueen. Rahoituksen painopisteet: EUROSUR-/NCC-tilojen ja siihen liittyvän alueellisen johtokeskuksen tilojen valmistelut, tekninen varustelu ja tietojärjestelmät. Maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien kehittäminen. Tilannekuvajärjestelmien kehittäminen ja uudistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Alusten ja ilma-alusten sekä partioajoneuvojen johtamis- ja valvontajärjestelmien uusiminen. Partioalusten ja -ajoneuvojen hankinta. Kehitetään lentäviä sensoreita hyödyntävää rajavalvontatekniikkaa. Kehitetään partiotason tilannekuvaa (optroniset välineet sekä mobiililaite, jossa tietoturvallinen tilannekuvasovellus) KANSALLINEN TAVOITE 2: tiedonvaihto / ISF-B artikla 9 (2)(d) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Sujuva rajanylikulkuliikenne sekä asiakirjojen ja henkilöllisyyksien oikeellisuuden tarkistus edellyttävät viranomaisen omien järjestelmien ja 17

18 rekisterien hyvää yhteentoimivuutta sekä yhteisiä kehittämistoimia kansallista ja kansainvälistä tilannekuvaa ja tiedonvaihtoa koskien. Rahoituksen painopisteet: Rajatarkastuksia itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla tehostetaan kattamalla tarkastuskentät suojatulla langattomalla verkolla langattomien rajatarkastuslaitteiden käytettävyyden varmistamiseksi (2G-/3Gverkkojen ruuhkautumiset). Rajavalvontaan ja -tarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen (esim. CoastNet, Ulkonet). Ulkonet on rekisterikyselyjärjestelmä. Rajatarkastaja voi tämän kansallisen portaalin kautta käydä läpi kaikki käytössä olevat rekisterit ja tietokannat yhdellä ajolla. CoastNetjärjestelmää käytetään Itämeren rajavalvontayhteistyössä osallistujamaiden väliseen tiedonvaihtoon Kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon liittyvien päätelaitteiden ja ohjelmistojen hankkiminen. Tilannekuvajärjestelmien ja tietojenvaihtoympäristöjen sekä tietojenvaihtoyhteistyön kehittäminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti KANSALLINEN TAVOITE 3: unionin yhteiset vaatimukset / ISF-B artikla 9 (2)(e ja f) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Laajennetaan sellaisen tekniikan käyttöönottoa, joka mahdollistaa sujuvan rajanylikulkuliikenteen sekä asiakirjojen ja henkilöllisyyksien oikeellisuuden tarkistuksen huomioiden yhteiseurooppalaisen Älykkäät rajat -hankkeen mukanaan tuomat järjestelmät. Automaattisten rajatarkastuslinjastojen laajentamisella kasvavia matkustajavirtoja pystytään käsittelemään sujuvasti. Uusissa toiminnallisuuksissa otetaan huomioon mahdollisuus kolmansien maiden kansalaisten tarkastusten suorittamiseen. Kehitystyötä tehdään parhaillaan yhteistyössä Frontexin kanssa. Tämä edellyttää Älykkäät rajat -ohjelman mukaisesti kykyä 18

19 rekisteröityjen matkustajien tunnistamiseen, matkustajan sormenjälkien ottamiseen ja tarkastamiseen sekä rajanylitystietojen sähköiseen tallentamiseen. Samassa yhteydessä selvitetään rajatarkastusautomaattien käyttömahdollisuuksien laajentamista matkustajaterminaalien ulkopuolelle tukemaan maantierajanylityspaikkojen pääosin ajoneuvoissa tapahtuvia kaistatarkastuksia. Tavoitteena tulee myös olla rajatarkastusautomaattien keskitetty tilannekuva, hallinta sekä tekninen ylläpito. Rajavalvontakoulutuksen ja -osaamisen tulee seurata yhteisten eurooppalaisten vaatimusten ja standardien kehittymistä. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Frontexin kanssa. Koulutusympäristön kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta. Suomelta puuttuu kansallisella tasolla rajan ylittävien matkustajien matkustusasiakirjojen hallinnointiympäristö ja liittymä ICAO:n kansainväliseen varmennepankkiin (ICAO PKD). Tavoitteena on hyödyntää varmennetietoja kansallisessa matkustusasiakirjojen allekirjoitus- ja sormenjälkivarmenteiden hallinnointiympäristössä (NPKD) ja liittyä ICAO PKD -varmennepankkiin, joka edesauttaisi matkustajatietojen hyödyntämistä komission edellyttämällä tavalla. Rahoituksen painopisteet: ABC-linjastojen laajentaminen huomioiden erityisesti kolmansien maiden kansalaiset sekä nykyisten laitteiden uusiminen ja automaattien toiminnallisuuksien parantaminen. Rajaturvallisuuskoulutuksen koulutusympäristön eli koulutustilojen ja - laitteiden uusiminen ja kehittäminen edelleen KANSALLINEN TAVOITE 4: unionin säännöstö - rajat/ ISF-B artikla 9(2)(g) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Viimeisimmässä Schengen-tarkastuksessa v todettiin, ettei rajatarkastuksissa ollut juurikaan huomautettavaa. Havaitut akuutit puutteet on korjattu. Pitempikestoisten osalta(esim. Tullin ja poliisin rajatarkastushenkilöstön koulutus) toimenpiteet on käynnistetty. 19

20 Arvioinnin mukaan rajavartijoiden kielitaitoa tulisi parantaa siten, että yhä useampi pystyisi tekemään perusteellisen maahantulotarkastuksen kokonaan venäjäksi. Rajavartijoiden kielitaidon kehittäminen on pitkäkestoinen ja tärkeä tavoite erityisesti venäläisten matkustajien suuresta määrästä johtuen. Arvioinnissa kehotettiin parantamaan matkustajista ennakkoon saatavien tietojen hyödyntämistä rajatarkastuksissa. Suomelta on toistaiseksi puuttunut API-tietojen hyödyntäminen täysimääräisesti lentoliikenteessä, mutta tämän mahdollistava järjestelmä on otettu käyttöön v ja sitä laajennetaan v Vastaavasti myös raidesekä meriliikenteen ennakkotietojen saannissa sekä automaattisessa käsittelyssä on kehittämisen varaa. Yhteinen ja ristikkäinen eri viranomaisten tietojärjestelmien käyttö on Suomessa yleistä. API-tietojen siirto on integroitu hakujärjestelmään, mikä tarjoaa esikäsiteltyä tietoa rajatarkastusjärjestelmään. Vastaanottotekniikkaa uudistetaan ohjelmakaudella. Rahoituksen painopisteet: Venäjän kielen koulutuksen tehostaminen, esimerkiksi verkkomateriaalin tuottaminen ja koulutuksen ostaminen paikallisesti. Matkustajista ennakkoon saatavien API-tietojen vastaanottotekniikan uudistaminen KANSALLINEN TAVOITE 5: tulevaisuuden haasteet / ISF-B artikla 9(2)(h) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Tälle kansalliselle tavoitteelle ei esitetä kansallisessa ohjelmassa kohdennettavaksi rahoitusta KANSALLINEN TAVOITE 6: kansalliset valmiudet rajat / ISF-B artikla 9(2)(b) Huomio: kansalliset valmiudet -tavoitteiden rahoituksen sekä viisumit-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) että rajat-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) tulee olla vähintään 25 % kansallisesta ohjelmasta/perusteltava miksi näin ei ole. 20

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Erityistavoite 1 - Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen. Yhteensä , , ,90 63 %

Erityistavoite 1 - Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen. Yhteensä , , ,90 63 % SM1620767 1 (7) 02.08.01 SMDno-2016-1311 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 5.9. 30.9.2016 haussa n kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 1 Sisällys 1. JOHDANTO...4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kuvaus ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista...

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0333 (NLE) 5728/17 SCH-EVAL 34 SIRIS 18 COMIX 69 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016 Luonnonmarjojen poimintatyö Ulkoasiainministeriön ennalta määrittämistä viisumivelvollisista maista tulevien ulkomaalaisten henkilöiden on mahdollista suorittaa

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Sisäministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄMINISTEREIDEN JA EU-INSTITUUTIOIDEN EDUSTAJIEN KOKOUS ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Sisäministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄMINISTEREIDEN JA EU-INSTITUUTIOIDEN EDUSTAJIEN KOKOUS ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Sisäministeriö MINVA SM201600167 KVY Rytkönen Riikka(SM) 23.03.2016 Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäministereiden ja EUinstituutioiden edustajien kokous 24.3.2016 OIKEUS JA SISÄMINISTEREIDEN JA EUINSTITUUTIOIDEN

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos)

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita turvallisessa Suomessa. Sisäministeri Paula Risikko, Turku

Ajankohtaisia asioita turvallisessa Suomessa. Sisäministeri Paula Risikko, Turku Ajankohtaisia asioita turvallisessa Suomessa Sisäministeri Paula Risikko, Turku 13.12.2016 Seitsemän teemaa 1. Sisäisen turvallisuuden strategia ja toimenpideohjelma 2. Poliisi resurssit 3. Pelastustoimen

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/2151(DEC) 14.12.2016 TARKISTUKSET 1-21 Marian Harkin (PE592.088v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet Helsinki 21.4.2016 Tapio Puurunen SM:n hallinnonalalla Yleistä Sisäministeriö on tarkistanut oman hallinnonalansa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot