Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Transkriptio

1 MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin pikkukaupungissa sopimuksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten vapaus ylittää sisäiset rajat sekä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Viisi perustajamaata allekirjoittivat 19. kesäkuuta 1990 Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen. Sittemmin yleissopimukseen ovat liittyneet myös Italia 27. marraskuuta 1990, Espanja ja Portugali 25. kesäkuuta 1991, Kreikka 6. marraskuuta 1992, Itävalta 28. huhtikuuta 1995 sekä Tanska, Ruotsi ja Suomi 19. joulukuuta Myös Norja ja Islanti ovat liittyneet yleissopimukseen jäsenvaltioiden kanssa 19. joulukuuta 1996 tekemänsä yhteistyösopimuksen nojalla. Schengenin säännöstöä ovat näin ollen soveltaneet täysimääräisesti Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Saksa, Espanja ja Portugali 26. maaliskuuta 1995 alkaen, Italia ja Itävalta 31. maaliskuuta 1998 alkaen sekä Kreikka 26. maaliskuuta 2000 alkaen. Norja, Islanti, Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat soveltaneet Schengenin säännöstöä täysimääräisesti 25. maaliskuuta 2001 alkaen. Schengenin säännöstö liitettiin osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehystä Amsterdamin sopimukseen vuonna 1999 liitetyillä pöytäkirjoilla. Neuvosto teki 20. toukokuuta 1999 päätöksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamisesta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle. Uusissa jäsenvaltioissa tehdyt Schengen-arvioinnit Jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat tehneet uusissa jäsenvaltioissa nk. Schengenarviointeja kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2006 tehtiin 58 arviointikäyntiä, joiden yhteydessä tarkasteltiin tietosuojaa, poliisiyhteistyötä, viisumipolitiikkaa sekä ulkorajojen valvontaa maalla, merellä ja ilmassa. Vuonna 2007 tehtiin vielä 15 uusintakäyntiä ja jatkettiin vesi- ja ilmarajojen arviointeja. Schengenin tietojärjestelmän (SIS) arviointia varten tehtiin yhdeksän tarkastuskäyntiä. Vaikka arviointeihin osallistui myös komission asiantuntijoita, päävastuu niistä on neuvostolla. Arviointien yhteydessä tarkastettiin erityisesti, että uudet jäsenvaltiot soveltavat asianmukaisesti ja tehokkaasti liitännäistoimenpiteitä, jotka mahdollistavat sisärajoilla suoritettavien tarkastusten poistamisen. Arviointikäyntien yhteydessä tarkasteltiin ulkorajojen valvontaa, viisumimenettelyjä, tietosuojaa, poliisiyhteistyötä ja Schengenin tietojärjestelmää. 1

2 Schengen-arvioinnit on nyt saatettu päätökseen, ja ne ovat osoittaneet, että Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro soveltavat Schengenin säännöstöä asianmukaisella tavalla kaikilla osa-alueilla. Menettely Schengen-arvioinnit aloitetaan sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista hakevissa EU:n jäsenvaltioissa asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä sen jälkeen, kun valtio katsoo täyttävänsä kaikki tähän liittyvät edellytykset. Schengeniin jo kuuluvien jäsenvaltioiden tehtävänä on arvioida, täyttyvätkö edellytykset. Arviointien suorittamisesta vastaa neuvosto. Aikataulu 5. marraskuuta 2004 Haagissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyytää puheenjohtajan päätelmissään neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tarkastusten poistamiseksi sisärajoilta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kaikki vaatimukset Schengenin säännöstön soveltamisen aloittamiseksi on täytetty. EU:hun vuonna 2004 liittyneistä valtioista yhdeksän (Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) todetaan vuonna 2006 valmiiksi arviointiin, jossa tarkastellaan muita kuin Schengenin tietojärjestelmään liittyviä Schengenin säännöstön osa-alueita. Tammi lokakuu 2006 Tietosuojaa, poliisiyhteistyötä, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevat arviointikäynnit aloitetaan tammikuun lopussa ja saadaan päätökseen lokakuussa. Joulukuu 2006 Kun kaikkia Schengen-yhteistyön eri osa-alueita koskevat arvioinnit on tehty, neuvosto antaa päätelmät arviointiin osallistuvien jäsenvaltioiden valmiuksista. Päätelmissä luetellaan havaitut puutteet ja paikat, joihin kussakin maassa tehdään uusintakäynti vuonna Lokakuu 2007 Päätelmissä suositellut uusintakäynnit saadaan päätökseen lokakuussa Schengenin tietojärjestelmän soveltamista uusissa jäsenvaltioissa arvioidaan syys- ja lokakuussa marraskuuta 2007 Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto toteaa, että kaikki edellytykset sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamiseksi edellä mainituissa jäsenvaltioissa täyttyvät. 6. joulukuuta 2007 Neuvosto tekee päätöksen, jossa määritellään päivämäärä sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamiselle. 21. joulukuuta 2007 (klo 00.00) Sisäisillä maa- ja vesirajoilla tehtävät tarkastukset poistetaan. 30. maaliskuuta 2008 lentoasemilla tehtävät sisärajatarkastukset poistetaan. Arviointien tärkeimmät havainnot Kun arviointiraporteissa määritellyt, eri osa-alueita koskevat arviointikäynnit saatiin päätökseen joulukuussa 2006, tehtiin alustavat päätelmät kunkin maan valmiuksista. Jos havaitut puutteet olivat vakavia tai rakennustyöt eivät olleet edenneet riittävän pitkälle, määrättiin uusia käyntejä. Jokaisen maan osalta laadittiin luettelo paikoista, joihin uusintakäyntejä oli tehtävä (lähinnä lentokenttiä ja rajanylityspaikkoja). Vuonna 2007 toteutettujen uusintakäyntien yhteydessä todettiin, että kaikissa kohteissa oli tapahtunut huomattavaa edistymistä. 2

3 Asianomaiset jäsenvaltiot osoittivat, että ne ovat riittävän valmiit soveltamaan tyydyttävällä tavalla sekä SIS-tietojärjestelmään liittyviä että muita Schengenin säännöstön määräyksiä. Näin ollen kaikki esteet Schengenin laajentumisen tieltä oli raivattu. Joulukuussa 2007 voitiin tehdä vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös, jonka nojalla tarkastukset poistetaan sisäisiltä maa- ja vesirajoilta 21. joulukuuta 2007 ja ilmarajoilta 30. maaliskuuta Schengen-järjestely Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 35 artiklan 1 kohdan nojalla otettiin käyttöön väliaikainen rahoitusväline, ns. Schengen-järjestely, jonka tarkoituksena oli auttaa Viroa, Latviaa, Liettuaa, Unkaria, Puolaa, Sloveniaa ja Slovakiaa rahoittamaan toukokuun 2004 alusta vuoden 2006 loppuun toimia EU:n uusilla ulkorajoilla Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa ja ulkorajojen valvontaa varten (961 miljoonaa euroa). Schengen-järjestelyn avulla rahoitetut toimet koskevat lähinnä investointeja EU:n ulkorajoilla operatiivisiin laitteisiin ja rajavalvontainfrastruktuuriin, diplomaatti- ja konsuliedustustojen modernisointia, Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja viisumitietojärjestelmään (VIS) liittyviä valmistelutoimia sekä operatiivista ja kielikoulutusta. Schengen-järjestelyyn perustuvan rahoituksen jakautuminen: Miljoonaa EE LV LT HU PL SI SK Yht. Yhteensä ,01 79,7 151,6 165,7 313,87 119,8 53,58 961,45 Schengen-järjestelystä tuetaan myös Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa Bulgariassa ja Romaniassa. Vuodesta 2007 alkaen tähän työhön on saatu tuntuvaa taloudellista tukea myös Euroopan ulkorajarahastosta (1 820 miljoonaa euroa kaudelle ). Schengenin laajentuminen lukuina Uusien Schengen-maiden ulkorajojen pituus Maaulkorajat: Jäsenvaltio Ulkorajanaapuri Km Viro Venäjä 294 Unkari Kroatia 344 Serbia 174 Ukraina 136 Latvia Valko-Venäjä 167 Venäjä 282 Liettua Valko-Venäjä 679 Venäjä 272 Puola Venäjä 210 Valko-Venäjä 418 Ukraina 535 Slovakia Ukraina 97 Slovenia Kroatia 670 Yhteensä

4 Meriulkorajat: Jäsenvaltio Meriulkoraja Km Viro Itämeri 769 Latvia Itämeri 498 Liettua Itämeri 120 Malta Välimeri 246 Puola Itämeri 440 Slovenia Adrianmeri 47 Yhteensä Schengen-alueen kokonaisväestö: 24 Schengen-maan väestön kokonaismäärä on (arvio: Eurostat 2007). Arviointijakso: 2 vuotta ( ) Vuoden 2006 arviointikäynnit: 58 käyntiä, joiden yhteydessä tarkasteltiin tietosuojaa, poliisiyhteistyötä ja ulkorajavalvontaa maa-, vesi- ja ilmarajoilla Vuoden 2007 arviointikäynnit: 15 uusintakäyntiä, joihin kuului myös vesi- ja ilmarajojen arviointia. Vuonna 2007 tehtiin myös yhdeksän Schengenin tietojärjestelmään (SIS) liittyvää arviointikäyntiä. Kysymyksiä ja vastauksia: Schengen-alueen laajentuminen Sisärajatarkastusten poistaminen Mitkä uusista jäsenvaltioista liittyvät Schengen-alueeseen tämän vuoden lopussa? Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Mitkä jäsenvaltiot kuuluvat jo Schengen-alueeseen? Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska; lisäksi Norja ja Islanti ovat assosioituneet siihen. Milloin Kypros, Romania ja Bulgaria liittyvät Schengen-alueeseen? Nämä jäsenvaltiot eivät liity Schengen-alueeseen joulukuun 2007 lopulla. Niiden on vielä läpäistävä Schengen-arviointi ennen kuin ne voivat liittyä Schengen-alueeseen. Tarkkaa ajankohtaa ei voida ennakoida tässä vaiheessa. Milloin sisärajatarkastukset lopetetaan? Tavoitteena on, että rajatarkastukset lopetetaan maa- ja vesirajoilla 21. joulukuuta 2007 ja ilmarajoilla 30. maaliskuuta Millä tavoin Schengen-alueen laajentuminen vaikuttaa kansalaisiin? Sisärajoilla: Kaikki Schengen-alueelle laillisesti saapuvat saavat ylittää kaikki Schengen-alueen sisärajat ilman rajatarkastuksia. Sisärajoja ovat jäsenvaltioiden väliset maarajat, Schengen-valtioiden välisiä lentoyhteyksiä hoitavat lentoasemat sekä Schengenvaltioiden välisiä säännöllisiä lauttayhteyksiä hoitavat satamat. On paikallaan todeta, ettei sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistaminen vaikuta poliisin toimintaan edes raja-alueilla Schengen-alueen sisällä. 4

5 Schengen-alueella: Kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan viisumi (asetus (EY) N:o 539/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EY) N:o 453/2003 ja (EY) N:o 1932/2006), voivat matkustaa yhdellä Schengen-viisumilla koko Schengen-alueella eikä heidän tarvitse enää hakea uusien jäsenvaltioiden kansallista viisumia. Kolmansien maiden kansalaiset, joilla on jonkin Schengen-alueeseen kuuluvan jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa (ks. EUVL C 247, , ja EUVL C 153, ), voivat matkustaa tämän oleskeluluvan turvin eikä heidän tarvitse hakea viisumia. Voiko Schengen-alueen sisällä matkustaa ilman passia tai muuta matkustusasiakirjaa? Jäsenvaltiot voivat vaatia alueellaan olevia pitämään mukanaan asiakirjoja. Säädetyt velvollisuudet julkaistaan lähiviikkoina Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistaminen ei vaikuta satamissa ja lentoasemilla tehtäviin turvatarkastuksiin. Mitä edellytyksiä asetetaan kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsylle? Heillä on oltava voimassa oleva passi tai muu matkustusasiakirja. Heillä on oltava voimassa oleva Schengen-viisumi, jos sellainen vaaditaan, tai jonkin Schengen-alueeseen kuuluvan jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa, joka vastaa Schengen-viisumia. Heillä on oltava tarpeeksi rahavaroja kattamaan suunnitellun oleskelun kustannukset. He eivät saa olla henkilöitä, jotka on asetettu maahantulokieltoon. He eivät saa olla henkilöitä, joiden katsotaan olevan uhka yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille. Näihin maahantuloedellytyksiin ei ole tulossa muutoksia uuden Schengen-maan ulkorajan ylittävien kolmansien maiden kansalaisten osalta. Kansallisten järjestelmien lisäksi heidät kuitenkin tarkastetaan vastedes myös Schengenin tietojärjestelmän avulla. Uudet jäsenvaltiot ovat itse asiassa soveltaneet Schengenin sääntöjä ulkorajoilla tehtäviin tarkastuksiin jo liittymisestään lähtien. EU:n kansalaisilla on oikeus saapua EU:n jäsenvaltioiden alueelle esittämällä pelkästään voimassa oleva passi tai henkilöllisyystodistus edellyttäen, ettei asianomainen henkilö merkitse todellista, välitöntä ja riittävän vakavaa uhkaa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. Maksut Lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävän viisumin hinta on 60 euroa. Yksittäistapauksissa hintaa voidaan kansallisen lain mukaisesti alentaa tai se voidaan jättää kokonaan perimättä, jos näin edistetään kulttuurisia etuja tai jos se katsotaan tarpeelliseksi ulkopolitiikan tai kehitysyhteistyöpolitiikan alalla tai jollakin muulla yleisen edun kannalta keskeisen tärkeällä alalla. Lisätietoja on verkkosivulla: 5

6 Kartta 6