TAMPERE 1 Konsernihallinto. Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa nostettuihin huomioihin

Transkriptio

1 TAMPERE 1 Konsernihallinto Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa nostettuihin huomioihin Sisällys 1. KAUPUNGIN TALOUDEN ANALYYSI, LUKU VALTUUSTON ASETTAMIEN VUOSITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN, LUKU 5 5 Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit, luku 5 5 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, luku MUUT TOIMINNAN JA TALOUDEN ARVIOINNIT, LUKU 6 6 Valtuustokauden strategian toteutuminen, luku Viestintä kaupungin strategisena menestystekijänä, luku Konsernipalveluyksikkö Koppari, luku Sähköiset palvelut, luku Työllisyydenhoito, luku Varhaiskasvatus ja esiopetus, luku Lastensuojelu, luku Mielenterveys- ja päihdepalvelut, luku Tampereen Vesi, luku Tampereen Voimia, luku Finnpark Oy, luku Liitteet Liite 1: Sivistys- ja kulttuurilautakunta Liite 2: Sosiaali- ja terveyslautakunta Liite 3: Elinvoima- ja osaamislautakunta Liite 4: Yhdyskuntalautakunta

2 TAMPERE 2 Konsernihallinto Kaupungin talouden analyysi, luku 4 Huomio s. 11: Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin taloudesta Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010-luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Lausunto Talousjohtaja Jukka Männikkö Sivistys- ja kulttuurilautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Elinvoima- ja osaamislautakunta sekä Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus seuraa talousarvion toteutumista aktiivisesti. Toimintayksiköt raportoivat toiminnasta ja taloudesta kaupunginhallitukselle vuoden aikana viisi kertaa ja kaupunginvaltuustolle kolme kertaa. Lisäksi tilinpäätöksessä käsitellään ja arvioidaan laajasti kaupungin ja konsernin taloutta. Raporttien, talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksella ja kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus ottaa kantaa kaupungin talouden tasapainottamiseen. Kaupunginhallitus on talousraportteja käsitellessään reagoinut uhkaaviin talousarvioylityksiin ja edellyttänyt kaupungin toimintayksiköitä jatkamaan ja toteuttamaan talouden tehostamistoimenpiteitä. Kaupunginhallitus on kehottanut kau-

3 TAMPERE 3 Konsernihallinto pungin toimintayksiköitä pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin välttämään uhkaavat talousarvion ylitykset. Toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle vuoden aikana talousraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallitus on myös tarvittaessa esittänyt lisätalousarvion kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupunginvaltuuston tehtävänä on tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä arvioida, ovatko toimenpiteet olleet riittäviä ja ovatko talousarvioylitykset hyväksyttäviä vai ei. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa tavoitellaan vuosittain kaupungin talouden tasapainottamista. Kaupunginvaltuusto päättää talouden tasapainottamisesta hyväksyessään talousarvion ja taloussuunnitelman. Valtuusto on hyväksynyt viime vuosina taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (talousarviovuosi) alijäämäiseksi ja talous on tasapainotettu taloussuunnitelman myöhempinä vuosina. Taloussuunnitelmassa asetettua tasapainotavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu. Lautakunnat Kaikilla palvelualueilla toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella johtoryhmä on antanut palveluryhmille ohjeeksi edelleen parantaa kirjanpidon suoriteperusteisuutta ja ennusteiden realistisuutta. Palvelualueilla talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulee ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä. Lautakunnat arvioivat kriittisesti nykyisiä toimintojaan ja tekevät tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyödyntäen. Sivistys- ja kulttuurilautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunnan (Liite 1) on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä.

4 TAMPERE 4 Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen (Liite 2) osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Elinvoima- ja osaamislautakunta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vuoden 2017 talousarviossa on tiettyjä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talousarvion ylitysuhkat kohdistuvat pääosin ammatillisen koulutuksen palveluryhmään ja johtuvat pääosin ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen leikkauksista. Päivitetty toisen asteen koulutuksen kilpailukykysuunnitelma käsitellään elinvoima- ja osaamislautakunnassa vuoden 2017 aikana. Kilpailukykysuunnitelmaan sisällytetään toimenpide-esitykset ammatillisen koulutuksen menojen sopeuttamiseksi. Talouden tasapainottamiseksi uudistetaan johtamista ja palvelurakenteita erityisesti työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen palveluissa. Työllisyydenhoidon osalta uudistukset toteutetaan työllisyydenhoidon kuntakokeilun kautta. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Maa- ja tilaomaisuuden hallintaa kehitetään, tavoitteena mm. maa- ja tilaomaisuuden tulontuottamiskyvyn parantaminen. Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiympäristön palvelualueen ytimen muodostavassa kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa tilikauden 2016 toimintakate toteutui 6,8 milj. talousarviota parempana toimintatuottojen suotuisan kehityksen myötä. Kaupungin kasvusta ja käynnissä olevista suurista hankkeista aiheutuu kuitenkin kasvupaineita myös palvelualueen menoihin. Jotta ylitysuhilta jatkossakin säästytään, talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle.

5 TAMPERE 5 Konsernihallinto Talouden tasapainoa hallitaan erityisesti siirtymällä digitaalisiin prosesseihin maankäytössä ja kehittämällä toimintaa muun muassa lean-ajattelua hyödyntäen. Työhyvinvointiin ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen kiinnitetään huomiota osana toiminnan digitalisoitumista. Prosessien uudistaminen tuottaa toiminnallisia säästöjä ja mahdollistaa henkilöstömenojen vähentämisen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen. Lautakuntien lausunnot kokonaisuudessaan ovat liitteenä (liitteet 1-4). 2. Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen, luku 5 Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit, luku 5 Huomio s. 14: Tarkastuslautakunnan arviointi konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien vuositavoitteiden toteutumisesta Konsernihallinnolle ja tilaajalle asetettuja vuositavoitteita oli 27 eli 8 vähemmän kuin edellisvuonna. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vuositavoitteiden vähentäminen ja keskittyminen kaupungin kehittämisen kannalta olennaiseen on ollut kuntalain mukaista ja toivottavaa. Tavoitteiden muotoilua konkreettisempaan suuntaan on kuitenkin edelleen aiheellista kehittää, jotta kaupunginvaltuustolle muodostuisi selkeä käsitys siitä, mikä on tavoite ja miten sen toteutuminen mitataan. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien vuositavoitteista 59 % toteutui (29 % v. 2015), 15 % toteutui osittain (31 % v. 2015), 19 % ei toteutunut lainkaan (34 % v. 2015). Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tavoitteet toteutuivat edellisvuotta paremmin. Lausunto Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen uutta, vuoteen 2030 ulottuvaa strategiaa valmistellaan pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta. Tavoitteena on, että uusi strategia on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä Uusi strategia sisältää myös tavoitteita valtuustokaudelle Tavoitteiden valmistelussa lähtökohtana on, että ne ovat selkeästi muotoiltuja, toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia ja mitattavissa olevia. Tampereella strategia on perinteisesti laadittu laajassa yhteistyössä ja kaupunginvaltuusto on linjannut strategian keskeiset sisällöt, mukaan lukien valtuustokauden tavoitteet ja mittarit. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, luku 5 Huomio s. 16: Tarkastuslautakunnan arviointi hyvinvointipalvelujen vuositavoitteiden toteutumisesta

6 TAMPERE 6 Konsernihallinto Hyvinvointipalveluiden vuositavoitteista toteutui 13. Osittain toteutui yksi tavoite ja yhdeksän ei toteutunut lainkaan. Tavoitetta 20 ei voitu arvioida, koska toisen asteen koulutuksen organisointia muutettiin kesken vuoden Toisen asteen koulutuksen vuositavoitteista kaksi oli sellaisia, joiden kohdalla tarkastuslautakunnan näkemys tavoitteen toteutumisesta poikkeaa kaupunginhallituksen arvioinnista. Tavoitteen 19 toteutumisen mittari oli Kunta10- työhyvinvointimittauksen tulos. Tulos oli heikentynyt edellisestä vuodesta, mutta kaupunginhallitus arvioi tavoitteen osittain toteutuneeksi. Muiden hyvinvointipalveluiden tavoitteiden osalta tarkastuslautakunta yhtyy kaupunginhallituksen näkemykseen tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumisesta raportointia on yleisesti edelleen aiheellista kehittää. Vastuuhenkilöiden tulisi raportoinnissaan vastata selkeämmin siihen, mitä alun perin on ollut tarkoitus mitata. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan raportoinnista tulisi jättää pois sellaiset toimenpiteet ja selvitykset, joilla ei ole yhteyttä alkuperäiseen tavoitteeseen. Myös tavoitteiden muotoilua tulee edelleen kehittää konkreettisempaan suuntaan. Lausunto tavoitteen 19 toteutumisen osalta Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että toisen asteen koulutuksen vuositavoite on arvioitu osittain toteutuneeksi, vaikka molemmat tavoitteeseen liittyvät mittarit ovat heikentyneet. Strategiaraportoinnissa on kirjattu, että toisen asteen koulutuksen Kunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta on silti korkeampi kuin kaupunkitasolla. Tulos työyhteisöjen kehittämisestä on myös laskenut, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen johdosta strategiaraportoinnin kirjaukset tarkistettiin ja ilmeni, että edellä mainittu tavoite 19 on raportoitu virheellisesti. Toisen asteen koulutuksen henkilöstön kokemus vaikutusmahdollisuuksistaan on parantunut, ei heikentynyt. Tulos työyhteisöjen kehittämisen osalta on laskenut, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 3. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit, luku 6 Valtuustokauden strategian toteutuminen, luku 6.1 Huomio s. 26: Tarkastuslautakunnan arviointi strategian toteutumisesta Kaupungin talouden kuuden vuoden alijäämä on vakavasti otettava asia. Kaupungin tulee harkita, pitääkö talouden tasapainottaminen ottaa seuraavan strategian kärkitavoitteeksi niin, että keinot määritellään jo strategiassa. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallitus ottaa vahvemman ja näkyvämmän roolin talouden tasapainottamisessa.

7 TAMPERE 7 Konsernihallinto Tampereen kaupunkistrategian visio voisi olla minkä tahansa Suomen kasvukeskuksen visio. Kaupungin omaleimaisuuden tai valittuihin asioihin keskittymisen ei tarvitse olla itsetarkoitus, mutta ilman tätä visiolla ei ole sellaista merkitystä strategian ohjaajana, mitä sillä voisi olla. Yhteinen Tampere -näkökulma on muihin verrattuna omaleimaisinta Tampereen kaupunkistrategiassa. Yhdessä tekeminen näkyi mm. palvelumallityössä ja joukkoliikenneuudistuksessa, jotka tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan ovat valtuustokauden merkittäviä onnistumisia. Palvelumallityössä asukkaiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien yhteinen osallistuminen alueensa kehittämiseen on viety käytäntöön. Palvelumalli on hyvä väline kasvavan kaupungin määrätietoiseen ja hallittuun kehittämiseen. Kaupunkiseutua koskeva joukkoliikenneuudistus on valtuustokauden toinen selvä onnistuminen, joka on tehty hyvin suunnitellen ja kuntalaisia kuunnellen. Palvelumallin kehittäminen ja joukkoliikenneuudistus ovat strategian kestävän yhdyskunnan näkökulman tavoitteita. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon omistajapolitiikka. Tämä antaa nyt Tampereellekin mahdollisuuden tehdä uudenlaisen, koko konsernia koskevaa strategian. Omistajaohjauksen roolia tulee vahvistaa ja vuoropuhelua tytäryhteisöjen kanssa saada paremmaksi. Tampereen Pulssi on kaupunkistrategian näkökulmien mukaan jaoteltu kokoelma vaikuttavuusindikaattoreita eri aiheista. Pulssia voi hyödyntää niin strategian toteutumisen arvioinnissa kuin uusien tavoitteiden suunnittelussa. Lausunto Talousjohtaja Jukka Männikkö Strategiajohtaja Reija Linnamaa Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Talouden tasapainon saavuttaminen on eräs taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite, joka tulee näkymään myös Tampereen uudessa strategiassa. Tasapainottamiskeinojen tarkempi määrittely ja toteutus on perusteltua esittää talousarviossa ja palvelu- ja vuosisuunnitelmissa. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallitus on vuosittain edellyttänyt kaupungin toimintayksiköitä jatkamaan ja toteuttamaan talouden tehostamistoimenpiteitä ja kehottanut toimintayksiköitä pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin välttämään talousarviota uhkaavat ylitykset. Kaupunginhallitus on myös esittänyt vuoden aikana kaupunginvaltuuston päätettäväksi lisätalousarvioita. Talouden tasapainottamisessa olennaista on toteuttaa toiminnan rakenteellisia muutoksia ja optimoida palveluverkko. Talouden tasapainon saavuttaminen on helpompaa, jos kaupunki ei omin päätöksin käynnistä uusia menoja lisääviä palveluja. Valtuuston on syytä edellyttää ja kannustaa kaupungin toimintayksiköitä jatkamaan ja tehostamaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä.

8 TAMPERE 8 Konsernihallinto Tampereen uutta, vuoteen 2030 ulottuvaa strategiaa valmistellaan pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta. Strategialuonnoksessa talouden tasapainottamisen keinoina ovat esillä muun muassa tulopohjan vahvistaminen työllisyyttä vahvistavilla toimenpiteillä sekä palvelurakenteen uudistaminen siirtämällä painopistettä hyvinvointia tukeviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Strategialuonnoksen sisällöistä myös muun muassa digitalisaation laajamittaisella hyödyntämisellä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä on taloutta tasapainottavia vaikutuksia. Tampereen visiota ja strategisia painopisteitä vuodelle 2030 valmistellaan syksyn aikana. Tavoitteena on kokonaisuus, joka viestii selkeästi strategian valinnoista. Kaupunginvaltuusto linjaa vision ja strategisten painopisteiden sisällön strategian hyväksymisen yhteydessä. Strategiatyön rinnalla tehdään Tampereen brändityötä. Brändityössä kirkastetaan edelleen kaupungin keskeisiä viestejä ja erottautumistekijöitä strategiatyön perustalta. Omistajapolitiikka on uuden kuntalain mukaisesti aiempaa vahvemmin esillä uudessa strategiassa. Omistajapolitiikkaa koskevat linjaukset täsmentyvät valmistelun edetessä. Niitä täydennetään kaupunginvaltuuston hyväksymillä konserniohjeella ja omistajaohjauksen periaatteilla. Omistajaohjauksen periaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa asia jätettiin pöydälle ja palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Omistajaohjauksen periaatteet sisältävät Tampereen kaupungin yleiset omistajapoliittiset linjaukset, joista selkeät pääviestit tullaan kirjaamaan myös uuteen strategiaan. Strategian kautta voidaan määritellä yleisluontoisia linjauksia, joita tulee noudattaa kaupunkikonsernin kaikissa omistamiseen liittyvissä ratkaisuissa. Yksityiskohtaisemmat yhtiökohtaiset omistajastrategiat luodaan jokaiselle strategiselle omistukselle erikseen ja niistä päättää kaupunginhallituksen konsernijaosto. Omistajapolitiikka on uuden kuntalain mukaisesti aiempaa selvemmin esillä tulevassa strategiassa. Tampereen Pulssi on strategian vaikuttavuuden arviointiin kehitetty työkalu, jossa visuaalisesti kuvataan tavoitteiden toteutumista. Sitä tullaan käyttämään myös uuden strategian tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Pulssin toteutuksesta vastaa konsernipalveluyksikkö Kopparin tietojohtamispalvelut yhdessä konserniohjauksen strategia- ja kehittämisyksikön kanssa. Tietojohtamispalveluiden ja strategia- ja kehittämisyksikön asiantuntijat ovat mukana valmistelemassa myös uuden strategian tavoitteita. Lisäksi strategian toteuttamisen seurantaa ja raportointia kehitetään kokonaisuudessaan uuden strategian myötä.

9 TAMPERE 9 Konsernihallinto Viestintä kaupungin strategisena menestystekijänä, luku 6.2 Huomio, s. 29: Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin viestinnästä ja maineen hallinnasta Viestinnän siirtäminen osaksi konsernihallintoa vahvistaa kaupungin viestintäyksikön asemaa. Strategisen viestinnän konsernitasoista ohjausta tulee edelleen vahvistaa ja selkeyttää. Särkänniemen tiedotuspolitiikka herätti negatiivista huomiota ja kritiikkiä lehdistössä. Konsernihallinnon tehtävä on osaltaan varmistaa, että vastaavat tilanteet eivät pääse toistumaan. Viestinnälle ei ole asetettu tavoitteita maineenhallintaan nähden. Tampere-kuva on tutkimusten mukaan positiivinen, joten mainetavoitteiden asettamista voisi olla aiheellista harkita vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kaupungin mainetta ja vetovoimaisuutta edistäviä toimijoita on konsernissa useita. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että viestinnän eri osapuolten, viestintäyksikön, uuden elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sekä Tredean, yhteistyö on saumatonta. Lausunto Viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Viestinnän kehittäminen osana kaupungin strategista toimintaa otetaan huomioon uudessa, valmisteilla olevassa strategiassa. Viestintää kehitetään monikanavaiseksi, saavutettavaksi ja kaupungin tavoitteiden saavuttamista palvelevaksi sekä kumppanuuksia tukevaksi. Viestintäyksikkö on mukana kaupungin kehitysohjelmien ja keskeisten hankkeiden viestinnän suunnittelussa ja koordinoinnissa esimerkiksi raitiotie, keskustan kehittäminen, Hiedanranta sekä Smart Tampere ja digiohjelma. Omistajaohjauksen kanssa tehdään yhteistyötä liikelaitosten ja yhtiöiden viestinnän koordinoinnissa. Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt vastaavat itse viestinnästään Hyvä hallinto- ja johtamistapaohjeen (CG-ohje) mukaisesti. Ohjeen mukaan tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava, että tiedottaminen on riittävää ja että se täyttää kuntalain vaatimukset. Tiedottamisesta vastaa tytäryhteisön toimitusjohtaja tai vastaava sekä hallitus.

10 TAMPERE 10 Konsernihallinto Konsernipalveluyksikkö Koppari, luku 6.3 Huomio s. 31: Tarkastuslautakunnan arviointi konsernipalveluyksikkö Kopparista Konsernipalveluyksikkö Koppariin koottiin vuoden 2016 alusta lukien laajasti konsernin tukipalveluja. Toimintojen keskittämisellä pyritään saavuttamaan taloudellisia ja tuotannollisia etuja. Ensimmäisen vuoden jälkeen voidaan todeta, että suunta on oikea. Yksikön koko muuttuu merkittävästi, jos kaupungin sote-palvelut ja niiden tukipalvelut siirtyvät maakuntaan vuoden 2019 alusta. Asiakastyytyväisyys oli ensimmäisen kyselyn mukaan keskimäärin hyvällä tasolla. Kuitenkin palkanlaskennan vertailututkimuksen mukaan kehitettävä osa-alue oli asiakastyytyväisyys. Henkilöstön työhyvinvoinnissa on Kunta10 -työhyvinvointitutkimuksen mukaan kehitettävää kaikilla osa-alueilla, kun tuloksia verrataan koko kaupungin tuloksiin. Vuosi 2016 oli kuitenkin Kopparin ensimmäinen toimintavuosi ja työhyvinvointiin on panostettu useilla tavoilla. Tarkastuslautakunta seuraa Kopparin työhyvinvoinnin kehittymistä tulevina vuosina. Lausunto Hallintojohtaja Heli Hirvelä Asiakastyytyväisyys, erityisesti palkanlaskenta Konsernipalveluyksikkö Koppari on kehittämissuunnitelmansa mukaisesti toteuttanut ja toteuttaa sekä asiakkuuden hallinnan että asiakaspalvelun parantamiseksi useita kehittämistoimenpiteitä. Kopparissa toteutettiin ajalla 10/2016-3/2017 Asiakaspalvelun kehittäminen Kopparissa -projekti. Projektissa rakennettiin Kopparille keskitetty ja yhtenäinen palautteen ja palvelupyyntöjen hallintajärjestelmä (Efecte). Tämä mahdollisti muun muassa asiakkaiden palvelupyyntöjen käsittelyn seurannan reaaliajassa, mikä mahdollistaa sen, että palvelupyyntöjen käsittelyn eteneminen voidaan varmistaa ja todentaa. Uusi toimintamalli ja järjestelmä mahdollistavat myös jatkuvan asiakastyytyväisyyden mittaamisen niin sanotulla kohtaamiskyselyllä. Kohtaamiskyselyssä valtaosalle (satunnaisesti valituista) palvelupyynnöistä lähetetään kysely, jossa asiakas arvioi tyytyväisyytensä saamaansa palveluun asteikolla Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti johdon kuukausiraportoinnissa. Palkanlaskennan asiakastyytyväisyyden parantamiseksi on tehty useita toimenpiteitä. Joulukuussa 2016 otettiin käyttöön palautteen ja palvelupyyntöjen hallintajärjestelmä (Efecte). Lisäksi palkanlaskennan asiakaspalvelun osalta on suunnitteilla toiminnallisia muutoksia, jotka tähtäävät asiakaspalvelun parantamiseen. Palkanlaskennassa otettiin käyttöön kohtaamiskysely alkaen. Tämän mittauksen perusteella palkanlaskennan asiakastyytyväisyyden keskiarvo on

11 TAMPERE 11 Konsernihallinto helmi-heinäkuun välisenä aikana ollut 9, joten tältä osin asiakastyytyväisyyden tilanne on hyvä. Henkilöstön työhyvinvointi Konsernipalveluyksikkö Koppari on asiantuntijaorganisaatio, joten henkilöstön työhyvinvointi on menestymisen kannalta erityisen tärkeätä. Kopparissa on käsitelty henkilöstön kanssa tiimeittäin sekä vuosittain tehtävän työtyytyväisyyskyselyn että Kunta10-kyselyn tulokset. Jokainen tiimi on kirjannut Kopparin yhteiseen taulukkoon konkreettiset tehtävät toimenpiteet, joilla kyselyissä esiin nousseita haasteita pyritään ratkaisemaan. Kehittämiskohteita on tunnistettu yhteensä 67 ja niiden ratkaisemiseen suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista seurataan systemaattisesti Sähköiset palvelut, luku 6.4 Huomio s. 37: Tarkastuslautakunnan arviointi sähköisistä palveluista Tampereen kaupungin sähköisiä palveluja käytetään väkilukuun suhteutettuna suurista kaupungeista eniten. Matkakorttien nettilatauspalvelu on saanut suuren suosion. Digitalisaation visio on kunnianhimoinen: vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaikissa tilanteissa varaudutaan myös muihin asiointikanaviin. Aina tulee olemaan ihmisiä, joille näiden palvelujen käyttö ei ole mahdollista tai toivottua. Sähköisten palvelujen kehittäminen on edennyt tietojärjestelmäkohtaisesti, jolloin asioita on aikaansaatu nopeammin. Tästä johtuen Tampereella ei juuri ole käytössä teknisesti kertakirjautumiseen soveltuvia ratkaisuja, mikä on valtakunnallisena tavoitteena. Valitusta toimintatavasta johtuen sähköisten palvelujen kirjo on moninainen. Tietojärjestelmätoimittajien kilpailuttaminen oli kaupungille pakollinen toimi, kun optiovuosia ei ollut käytettävissä. Uudistetulla ICT-infrastruktuurilla tavoitellaan kustannussäästöjä. Näin isoa palvelujen uudelleenkilpailuttamista ja siitä seuraavaa muutosprosessia tehdään ensimmäistä kertaa ja kokemukset eivät kaikilta osin ole hyviä. Palvelujen siirto on viivästynyt ja lukuisat tietokatkot ovat vaikeuttaneet kaupungin palvelujen toimivuutta. Palvelujen siirtovaiheen aiheuttamia ongelmia ei ole riittävästi otettu sopimuksissa huomioon. Riskienhallinnan osalta tulee ratkaista, mitkä ovat varajärjestelmät palvelujen toimivuuden varmistamiseksi. Tietokatkojen syyt tulee selvittää perusteellisesti ja järjestelmätoimittajat saada osaltaan kustannusvastuuseen. Viivästyminen on aiheuttanut siirtymävaiheessa ylimääräisiä kustannuksia, kun järjestelmien ylläpidosta maksetaan yhtä aikaa kahdelle toimittajalle. Tarkastuslautakunta seuraa, millaisia sanktioita asioista sovitaan. Jatkossa tietojärjestelmätoimittajan sopimuksen päättyessä kaupungin on varmistuttava siirron saumattomuudesta.

12 TAMPERE 12 Konsernihallinto Lausunto Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala Julkisten palvelujen tulee olla kaikkien kansalaisten saavutettavissa ja käytettävissä heidän iästään, taidoistaan, olosuhteistaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Palvelujen digitalisoituminen tapahtuu asteittain, mikä tarkoittaa sitä, että uudet digitaaliset palvelut tulevat aluksi aikaisemmin käytössä olevien asiointikanavien rinnalle. Digitaaliset asiointikanavat täydentävät jo olemassa olevia palveluja ja asiointikanavia antaen asioiville ajasta ja paikasta riippumattoman valinnanmahdollisuuden. Digitaaliset asiointikanavat lisäävät palvelujen saatavuutta osalle väestöstä, mutta osa valitsee jatkossakin perinteisen heille tutun asiointitavan. Uusista palveluista tiedottaminen, niiden käytön ohjaus ja opastus ovat tärkeitä, jotta kaikilla on mahdollisuus saavuttaa ne ja toimia yhdenvertaisesti digitaalisessakin yhteiskunnassa. Käynnissä olevassa siirtymävaiheessa uusien palvelujen käyttäjämäärät kasvavat ja perinteisempien palvelujen käyttäjämäärät laskevat. Uudet digitaaliset palvelut korvaavat aikanaan kokonaan perinteisiä asiointikanavia, mutta siirtymäaikana tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja asioiden hoitoon. Perustietotekniikan palveluiden kilpailutus eli Pirta II -hanke toteutetaan aikavälillä Hanke on jaettu kolmeen osaprojektiin, joista kaksi on päättynyt. Hankkeen aikana on havaittu kolme merkittävää kokonaisuutta, jotka vaikuttivat laatuun alentavasti: 1. Siirtovaiheessa ei saatu käyttää vastaanottavan toimittajan ja tietoliikennetoimittajan suosittelemaa tekniikkaa. Luovuttavan toimittajan vaatima tekniikka oli riskialttiimpi, mistä aiheutui suurin osa katkoksista. Jatkossa määritellään tarkemmin luovuttavan toimittajan vastuut ICT-sopimuksiin. 2. Siirtojen vaiheistuksen ja aikataulutuksen laatimisessa oli haasteita lähtötilanteesta johtuen. Tästä aiheutui liian isot kokonaisuudet, joiden johdosta häiriöt koskivat laajaa joukkoa palveluja. Nyt suoritetun siirron yhteydessä on tehty pohjatyöt sille, että siirtojen vaiheistukset kyetään jatkossa suorittamaan hallitusti pienemmissä osissa. 3. Iso hanke, joka oli pilkottu pienempiin osaprojekteihin, tehtiin oman toimen ohella sekä projektipäälliköiden että muiden avainhenkilöiden osalta. Jatkossa ainakin projektipäälliköiden on oltava päätoimisia. Nykyisen jatkuvan palvelun riskien minimoimiseksi ja laatutason varmistamiseksi on käynnistetty palveluiden ulkopuolinen auditointi, joka valmistuu marraskuuhun 2017 mennessä. Auditoinnissa varmistetaan, että nykyiset siirretyt palvelut ovat palvelusopimuksen mukaisia ja mahdolliset kehittämiskohteet tunnistetaan. Kaikkien katkojen syyt on selvitetty perusteellisesti, ne on käsitelty sovitusti ja niiden osalta on tehty korjaavat toimenpiteet, jotka estävät vastaavan vian uusiutumisen.

13 TAMPERE 13 Konsernihallinto Työllisyydenhoito, luku 6.6 Huomio s. 44: Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin työlisyydenhoidosta Kaupunki ei ole saavuttanut strategiatavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentymisestä. Työllisyystilanne parani jonkin verran vuonna 2016, mutta pitkäaikaistyöttömyys paheni entisestään. Nuorisotyöttömyys kääntyi vuoden 2016 lopussa lievään laskuun. Työllisyystilanne jatkuu vaikeana edelleen. Työllistämistoiminnalle asetetuista tavoitteista osa on sellaisia, jotka ovat riippuvaisia muista kuin kaupungin omista tekijöistä. Työllisyyteen vaikuttavat myös TE-keskus, yksityinen sektori ja taloussuhdanteet. Lisäksi suuri osa tavoitteista on sidonnaisia asiakkaiden lukumääriin. Asiakasmäärien mittaamista tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuuden lisääminen ja pitkän aikavälin todellisten työllistämisvaikutusten seuranta. Tarkastuslautakunta esittää harkittavaksi tällaisten mittareiden käyttöä toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi. Kaupunki on kahtena edellisenä vuotena pienentänyt ja vuosittain säästänyt työllistämistoimiin osoitetusta määrärahasta samalla kun työttömyysaste on kasvanut, työttömyyden laatu vaikeutunut ja työmarkkinatuen kuntaosuus noussut. Säästöt johtuivat valtion palkkatukipäätösten myöntämislinjausten kiristymisestä. Työllisyysmäärärahojen tehokasta käyttöä on tärkeää harkita kesken vuoden uudelleen sellaisessa tilanteessa, jossa työllistämistoimet ovat kiinni myös toisen osapuolen määrärahoista. Työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda. Työllisyydenhoidon prosessia ei ole kuvattu ja palveluita on hankala erottaa toisistaan. Järjestelmää tulisi kauttaaltaan selkeyttää ja palveluista tiedottamista tehostaa. Selkeyttämisen tulisi johtaa myös siihen, että elinkeinoelämä voisi paremmin hyödyntää työllistämispalvelujen asiakkaita. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintojen selkeyttämistä tulisi harkita siten, että kokonaisuutta johtaa yksi strateginen toimija, jolloin myös työllisyydenhoidon tytäryhteisöjen palvelujen käyttöä ja asemaa tulisi pohtia. Lausunto Elinvoima- ja osaamislautakunta (Liite 3) Tampereen kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun (työllisyyskokeilu) puitteissa. Kokeilusta on säädetty lailla (505/2017) ja se toteutetaan ajalla Työllisyyskokeilun tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyys ja parempi vaikuttavuus sekä säästöt julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuteen. Työllisyyspalveluissa käytettävät mittarit uudistetaan edellä mainitun pohjalta. Huomioon otetaan myös valtakunnallisesti seurattavat mittarit. Tavoitteet määritellään kokeilun kohderyhmän mukaisiksi ja niin, että niiden toteutumiseen pysty-

14 TAMPERE 14 Konsernihallinto tään vaikuttamaan kaupungin omilla toimilla. Työllisyyspalvelujen mittarit jakautuvat kolmelle tasolle: strateginen taso, prosesseja koskeva toiminnallinen taso ja yksilöä koskeva taso. Yksilötasolla tapahtuvan muutoksen tunnistamiseksi otetaan kaikissa tiimeissä käyttöön asiakastyössä käytettävä sähköinen palvelutarvearviotyökalu, joka tarjoaa kuvatusta palvelutarjoomasta asiakkaan tarpeeseen vastaavia palveluja. Palvelutarjonta selkiytetään ja viestintää palveluista lisätään asiakkaille eri viestintäkanavissa. Kokeilun aikana työttömyyttä koskevia tietoja pystytään analysoimaan aiempaa paremmin, koska käytössä on valtion TEpalvelujen URA-tietojärjestelmä. Työllisyyskokeilu selkiyttää työllisyyspalvelujen kokonaisuutta keskittämällä muuta kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömien työnhakijoiden palvelut kaupungin hoidettavaksi. Tampereen kaupunki vastaa myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluja kokeilulaissa määritellylle asiakasryhmälle. Kokeilun asiakasryhmään kuulumattomien työnhakijoiden lakisääteisistä TEpalveluista vastaa Pirkanmaan TE-toimisto. Työllisyyskokeilun ja TE-toimiston välillä on edelleen myös yhteistyössä hoidettavia asioita. Kuntasektorin tavoitteena on osoittaa työllisyyskokeiluilla hyödyt palvelujen yksiin käsiin keskittämisestä sekä suurien kaupunkien kyky vastata näistä palveluista. Kokeiluilla halutaan vaikuttaa maakuntauudistuksen myötä käyttöön otettaviin palveluihin ja palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoihin sekä määritellä tulevaisuuden kunnan rooli työllisyyden edistämisessä. Työllisyyskokeilun sateenvarjon alla kehitetään kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuutta ja siinä tarkastellaan myös tytäryhteisöjen roolia sekä otetaan huomioon palveluntuottajat ja yhteistyökumppanit. Sarkan ja Sykkeen toimintaa suunnataan tukemaan työllisyyskokeilun tavoitteita. Elinvoima- ja osaamislautakunnan alaisen toiminnan osalta yhdistetään toimintaa ammatillisen koulutuksen, yrityspalvelujen ja työllisyyspalvelujen kesken asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hyvinvointipalvelujen kanssa määritellään yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Työllisyyspalvelujen läpinäkyvyyttä ja selkeyttä asiakkaille lisätään. Digitaalisten palvelujen käyttöönotolla ja henkilökohtaisen palvelun lisäämisellä tuetaan työnhakijoiden työllistymistä ja omaa aktiivisuutta. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Varhaiskasvatus ja esiopetus, luku 6.7 Huomio s.49: Tarkastuslautakunnan arviointi varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta Valtuuston tilaajalle asettama vuositavoite avoimen varhaiskasvatuspalvelun lisäämisestä ei toteutunut. Sen sijaan palvelusetelipäivähoitoa lisättiin reilusti yli tavoitteen. Tuotannolle asetetuista tavoitteista mikään ei toteutunut.

15 TAMPERE 15 Konsernihallinto Kaikki asetetut vuositavoitteet ovat määrällisiä. Laadullisten tavoitteiden asettamista olisi aiheellista harkita, koska se voisi edesauttaa sekä laadun että vaikuttavuuden mittaamista ja kehittämistä. Myös yksityisille toimijoille tulisi mahdollisuuksien mukaan asettaa laajemmin laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto. Palvelusetelipäivähoidon määrä on riippuvainen siitä, tuleeko markkinoille yksityisiä toimijoita. Kaupungin tulee mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että se tarjoaa yksityisille päiväkodeille soveltuvia tontteja tai muita tiloja. Kattavan palveluverkon turvaaminen on tärkeää ja tarkoituksenmukaista, koska varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa jatkuvasti. Tampere ei rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta siten kuin laki mahdollistaisi. Päivähoidon ryhmäkokoja ei myöskään kasvatettu varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Tuloksellisuustarkastelussa se on talouden ja tehokkuuden näkökulmista negatiivista, mutta laadun kannalta positiivista. Päiväkotihoidon tarjoaminen ja siitä tiedottaminen perheille on tärkeää. Esiopetuksen täydentävä toiminta on Aluehallintoviraston huomautuksen mukaan järjestetty tarkoitushakuisella palveluohjauksella pääosin kerhotoimintana. Kaupungin menettely ei ole laadun näkökulmasta tarkoituksenmukaista, vaikka toiminta voidaankin järjestää kerhomuodossa edullisemmin. Kaupunki aikoo jatkossakin tuottaa palvelua kerhotoimintana. Yksityisen päivähoidon valvonta oli vuoden 2016 aikana enemmän jälkikäteen reagoivaa kuin ennakoivaa. Julkisuuteen nousi useita tapauksia yksityisen päivähoidon laatuun liittyen. Lain velvoittama valvonnan määrä ei välttämättä riitä takaamaan laadukasta yksityistä palvelutuotantoa. Kaupungin olisi suositeltavaa kehittää valvonnan prosessia ja suhteuttaa valvontaresurssit tarkoituksenmukaiselle tasolle. Toiminnan lähtökohtana tulisi olla ennakoiva valvonta sekä yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Lausunto Sivistys- ja kulttuurilautakunta (Liite 1): Tampereen kaupunkiseudulla luodaan vuoden loppuun mennessä varhaiskasvatukseen pedagogista toimintaa ja laatua arvioiva järjestelmä osana varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta -hanketta. Järjestelmä kattaa myös yksityisen päivähoidon. Varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt seuraavat syntyvien lasten määriä, asukasmääriä alueittain sekä laadittuja suunnitteita. Lisäksi seurataan yksiköiden täyttö- ja käyttöastetta. Lukumääriä verrataan yksiköistä vapautuvien paikkojen määrään. Kunnallisen palveluverkon lisäksi palvelutarpeen lisäystä katetaan yksityisellä varhaiskasvatuksen palvelutuotannolla (palveluseteli). Tilakeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä alueiden uudisrakentamisen osalta.

16 TAMPERE 16 Konsernihallinto Yksityisen päivähoidon valvonnan prosessia kehitetään sisäiseltä tarkastukselta saatujen toimintaohjeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma, vuosille , on laadittu ja se on hyväksytty Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa Vuosiraportti tarkastuskäynneistä esitellään Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa vuosittain. Valvonnan ja ohjauksen prosessikuvaus laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Valvonnan ja ohjauksen seurantataulukko otetaan käyttöön elokuussa. Taulukossa näkyy reaaliaikaisesti palveluntuottajien toiminnan tilanne. Viranomaispäätökset tehdään Selma-järjestelmään. Arkistonmuodostussuunnitelman mukainen dokumentointi toteutetaan syksyn 2017 aikana. Lastensuojelu, luku 6.8 Huomio s. 54: Tarkastuslautakunnan arviointi lastensuojelusta Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut. Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta.

17 TAMPERE 17 Konsernihallinto Lausunto Sosiaali- ja terveyslautakunta (Liite 1.) Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta. Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen. Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut, luku 6.9 Huomio s. 58: Tarkastuslautakunnan arviointi mielenterveys- ja päihdepalveluista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito - suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen.

18 TAMPERE 18 Konsernihallinto Lausunto Sosiaali- ja terveyslautakunta (Liite 2): Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat. Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati. Tampereen Vesi, luku 6.13 Huomio, s. 74: Tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen Vedestä Tampereen Vesi Liikelaitos on asiakasmäärältään suuri palveluntuottaja, joka tarjoaa vesihuollon palveluja myös naapurikunnille. Lähes koko kaupungin kattavan, jatkuvasti toimitettavan keskeisen peruspalvelun toiminnan tulee olla jatkuvaa ja laadultaan hyvää. Tarkastuslautakunta esittääkin, että vesilaitoksen palvelulle asetettaisiin myös laatutavoitteita. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksena vesilaitoksen ensisijaisena kehityskohteena on tiedotustoiminnan parantaminen ja toissijaisina kehittämiskohteina vesilaitoksen toiminnan uskottavuus, sen asiakaspalvelu sekä vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin. Myös tarkastuslautakunta näkee nämä kehityskohteet tärkeinä. Liikelaitoksen laskuttamaton vedenkulutus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että putkistojen uusimisvauhti pidetään riittävänä, jotta putkivuodot jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

19 TAMPERE 19 Konsernihallinto Kaupinojan vedenottamon saneeraus on viivästynyt jo vuodella. Tarkastuslautakunta seuraa, miten saneeraus saatetaan loppuun tehokkaasti ja laadukkaasti. Toisinaan keskustellaan siitä, kerääkö kaupunki piiloveroa vesimaksuilla. Edellä tekstissä tehdyn tarkastelun perusteella voidaan todeta, että näin ei ole. Kaupunki ei kerää piiloveroa vesimaksuilla, vaan vesimaksut ovat muihin vesilaitoksiin nähden alhaiset Tampereen Veden tuloksellisuusarvioinnin perusteella voidaan todeta, että toiminnan tuloksellisuus on melko hyvällä tasolla. Lausunto Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Toimitusjohtaja Pekka Pesonen, Tampereen Vesi Tiedotustoimintaan panostetaan koko ajan voimakkaasti ottamalla käyttöön uusia palveluja. Näitä ovat mm. vikapäivystyksen häiriötiedotepalvelu noin 30 yhtäaikaiselle soittajille, reaaliaikainen vedenlaatupalvelu Vellamo ja kesäkaudella 2017 käyttöön tuleva reaaliaikainen, nettipohjainen häiriötiedotekartta. Käytössä ovat lisäksi Tampereen Veden kotisivut, joihin on koottu tietoja mm. hankkeiden etenemisestä. VVY:n tiedotuskampanjoihin, kuten Hanavesi- ja Pyttykampanjoihin, on osallistuttu. Asiakaslehti Vesitehras ilmestyy kahdesti vuodessa. Lisäksi palautteiden seurantajärjestelmää on uudistettu, hankkeiden rakentamisaikaista tiedottamista on tehostettu sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksista on tehty tarkempia analyyseja ja käynnistetty niiden pohjalta suunnattuja toimenpiteitä. Vesihuoltolaitoksen toiminnan laadullinen perustaso on määritelty alan erityislainsäädännössä, mm. vesihuoltolaissa, vesilaissa ja ympäristölaissa toiminnan eri osa-alueille asetettujen erilaisten laatuvaatimusten ja -suositusten kautta. Jatkuva parantaminen on sertifioidun laatu- ja ympäristöjärjestelmän perusperiaate, jonka toteutumista valvotaan ulkoisten ja sisäisten auditointien kautta. Veden laatu ja toimitusvarmuus kuuluvat v valtuustolle raportoitaviin tavoitteisiin. Tuloksellisuuspalkkion yksikkökohtaisiin kertapalkkiokriteereihin ja - mittareihin sisältyy kaikissa Tampereen Veden yksiköissä asiakastyytyväisyyden parantumista tai toiminnan muuta parantumista edellyttäviä tavoitteita. Laskuttamattoman veden määrää minimoidaan jatkamalla järjestelmällistä verkostojen saneerausta, jolloin putkistovuotojen määrä saadaan pidettyä hallinnassa sekä huolehtimalla siitä, että verkostorakentamisessa käytetään jatkossakin laadukkaita materiaaleja. Myös hyödyntämällä verkostomallinnusta ja vedentuotannon automaatiojärjestelmää niin, että pumppauksista johtuvat painevaihtelut verkostossa voidaan jatkossakin minimoida, sekä pitämällä verkostoveden lämpötila mahdollisimman tasaisena ympäri vuoden, jolloin putkistomateriaalien lämpölaajenemisesta ja -supistumisesta putkistoihin kohdistuva rasitus vähenee. Tasaisen lämpötilan tavoitetta edistävät mm. nykyisten pohjavedenottamoiden käytön turvaaminen, aikanaan tekopohjaveden käyttöön siirtyminen Ruskon ve-

20 TAMPERE 20 Konsernihallinto denpuhdistuslaitoksen raakavetenä sekä Kaupinojalla Näsijärven syvänteestä pintakerrosta tasaisemmasta lämpötilasta tapahtuva vedenotto. Tampereen Voimia, luku 6.14 Huomio, s. 77: Tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen Voimiasta Tampereen Voimia Liikelaitos kehittää toiminnan vaikuttavuuden mittaamista hyvinvointi-indeksillä. Tämä on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hyvä osoitus siitä, että asiakkaan kokemaa hyvinvointia voidaan mitata. Kun toimintaa voidaan mitata, sitä voidaan myös johtaa ja kehittää. Liikelaitoksen tuloksellisuus on hyvällä tasolla. Sitä mitataan monin eri mittarein ja se on parantunut vuosien suunnitelmallisella työllä. Kehittämisohjelmaan sisältynyt Ruskon ateriakeskuksen rakentaminen päätettiin siirtää sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi myöhempään ajankohtaan. Uudistuksen aiheuttama epävarmuus saattaa aiheuttaa taloudellisia menetyksiä Tampereen kaupungille. Toisaalta se tuo myös mahdollisuuden harkita ja selvittää sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteisiä mahdollisuuksia. Ateriapalveluiden asiakastyytyväisyys parani, mutta puhtaanapitotyön asiakastyytyväisyys on alhaisella tasolla, erityisesti puhtaanapidon ostopalvelujen osalta. Puhtaanapitotyön asiakastyytyväisyyden parantamiseen on tarpeellista panostaa jatkossa. Lausunto Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Toimitusjohtaja Tarja Alatalo, Tampereen Voimia Tampereen Voimiassa on vuoden 2017 alusta organisoitu uudelleen asiakkuuksien hallinta ja hankinnat toimintaedellytysten parantamiseksi. Puhtauspalvelun asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi on tarkennettu laadunvalvontakäytäntöjä, tuotu laadunvalvonta paremmin asiakkaalle näkyväksi ja tehty sitä myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Ostopalvelujen sopimusjohtamista ja -valvontaa on tehostettu ja siirrytty puhtauspalveluissa vaikuttavuusperusteiseen hankintaan sitä mukaa, kun entiset sopimukset päättyvät. Vuoden 2017 aikana vaikuttavuusperusteisia puhtauspalveluhankintoja pystytään tekemään noin pariin kymmeneen kiinteistöön. Finnpark Oy, luku 6.15 Huomio, s. 79: Tarkastuslautakunnan arviointi Finnpark Oy:stä Yhtiön liiketoiminta-alue on epätavanomainen yhdistelmä pysäköintipalveluja ja kiinteistöjen kehitystä. Erityisesti pysäköintipalveluihin liittyvä liiketoiminta vaikut-