Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon grand. Ari Laitinen ruotsinsuomalaisen kielenhuollon konkari. Suomen kieli RUOTSINSUOMALAISTA KIELENHUOLTOA

Transkriptio

1 Suomen kieli RUOTSINSUOMALAISTA KIELENHUOLTOA Riina Heikkilä Ari Laitinen ruotsinsuomalaisen kielenhuollon konkari Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon grand old man, Ari Laitinen, oli kunniavieras ruotsinsuomalaisen kielenhuollon juhlaseminaarissa Laitinen piipahti myös Kielineuvostossa kertomassa kielenhuollon ja oman kielenhuoltajanuransa vaiheista. Laitinen on kotoisin Jyväskylästä. Ruotsiin hän muutti vuonna 1968, ja jo sitä ennen hän oli parina kesänä Ruotsissa töissä. Laitisen koulutustausta on monipuolinen. Hän on opiskellut niin suomea ja pohjoismaisia kieliä kuin biologiaa ja kemiaakin. Yhtä monipuolinen on työkokemus ja työpaikkojen kirjo: panimo, mielisairaala, mainostoimisto, radio, viikkolehti, koulu, kustantamo ja Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Hän pitääkin tärkeänä sitä, että on saanut elämänkokemusta monelta alalta siitä on ollut hyötyä myös kielenhuoltajan työssä. Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon taustaa Laitinen kertoo, että ruotsinsuomalaista kielenhuoltotyötä tehtiin jo ennen vuotta 1975, jolloin Ruotsinsuomalainen kielilautakunta perustettiin. Toimin seitsemänkymmentäluvulla Ruotsin radiossa freelance-toimittajana. Radioon tuli toisinaan kielikysymyksiä, ja kieliasioista kiinnostunut kollegani Leena Häyrynen ehdotti, että alkaisin toimittaa kieliohjel- 4 kieliviesti Kieliviesti 154.indd :30:19

2 Ari Laitinen, omakuva maa. Mietimme ohjelmalle sopivaa nimeä, ja Leena hyväksyi ehdotukseni: Sanaseula. Otin viikoittaisessa viisiminuuttisessa esille sellaisia kysymyksiä, joihin olin itse kääntäjän- ja toimittajantyössäni törmännyt tai joita minulta oli kyselty. Sanaseulasta tuli yksi suomenkielisen radion pitkäikäisimmistä ohjelmista; sitä lähetettiin yli 20 vuoden ajan ajan. Loppuvuosina Sanaseulan tekijäjoukko laajeni ja ohjelmien sisältö monipuolistui. (Laaja-alaisella linjalla jatkaa myös Sisu radion uusi kieliohjelma Kielipuoli.) Ari Laitinen on työskennellyt kielen parissa monella taholla. Maahanmuuttovirastossa hän aloitti kielenkääntäjänä vuonna 1971, ja siellä hän sai kollegansa Irma Henrikssonin kanssa ratkoa käännösongelmien ohella myös terminologiaan ja kielenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Kielijaostossa työhön kuului mm. työmarkkina-, sosiaali- ja lakikielen sanastojen laatimista tulkeille, samoin asioimistulkkien koulutusta kesäkursseilla. Myös työskennellessään toimittajana Viikkoviesti-lehdessä Laitinen sai vastailla lukijoiden esittämiin kielikysymyksiin. Keskeisimpänä hahmona ja 1970-luvuilla Ruotsissa puhutun suomen kuvaajana ja kehittäjänä oli Osmo Hormia, Tukholman yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden tulisieluinen professori, jonka oppilas Laitinen oli. Yhteiskunnallisesti suuntautunut Hor- kieliviesti Kieliviesti 154.indd :30:19

3 mia suomensi vuoden 1970 vaiheilla Ruotsin sosiaaliluettelon ja joutui tällöin luomaan suuren osan keskeistä yhteiskunnallista sanastoa. Laitinen jatkoi tätä työtä aikana, jolloin ei ollut käytettävissä tietokoneita, ei nettiyhteyksiä eikä aina muitakaan mahdollisuuksia tarkistaa kaikkien termiehdotusten paikkansapitävyyttä. Silloiset sanakirjatkin oli tehty lähinnä Suomen oloja silmälläpitäen. Haasteita oli enemmän kuin tarpeeksi, joskus tuntui jopa siltä kuin olisi erehdyksessä saanut ylleen liian suuren takin. Eräänä päivänä työhuoneeseeni Riddarholmenilla astui iäkäs suomenruotsalainen kielimies, oppikirjojen laatija Anders Collín pohtimaan kanssani tekeillä olevan sanakirjansa (Uusi ruotsi-suomi sanakirja, Otava 1989) käännösehdotuksia. Collínin klassikko Ruotsin kielen käännöstehtäviä oli tullut tutuksi lukioluokilla, ja nyt niiden legendaarinen tekijä oli edessäni kyselemässä neuvoja minulta! Ruotsi oli tuolloin yhteiskunnallisen kehityksen osalta hyvän matkaa Suomea edellä. Monille keskeisille termeille ja käsitteille ei vielä ollut suomenkielistä vastinetta. Kääntäjät ja tulkit joutuivat useinkin siltä istumalta tavalla tai toisella selvittämään suomeksi, mistä milloinkin oli kysymys. Joskus oli pakko kouraista hattuaan todella syvältä. Työtehtävät kun saattoivat koskea kaikkea maan ja taivaan väliltä: edessä pöydällä voi olla käännettävänä rattijuoppoustuomio, valtiollisen tiedotuslehden Viikkoviestin artikkeleita, postikortteja Olof Palmelle, sahateollisuuden työehtosopimus, veroilmoitusopas, haukkumakirje viranomaiselle, kemiallisen WC:n asennusohjeet Apua asiantuntijoilta Työssä kääntäjänä ja toimittajana syntynyt eri alojen osaajien verkosto oli avuksi, kun omat rahkeet eivät riittäneet mitä tapahtui usein. Pohjois-Ruotsista lähtöisin oleva tukholmalainen kaksikielinen juristi Yngve Nestén tarjosi auliisti apuaan, samoin Maahanmuuttoviraston tulkkikoulutuksesta vastannut oikeus- ja konferenssitulkki Fredrik Hafrén ja viraston sosiaalialan asiantuntija Sirkka Kaasila. Lahden yli jouduttiin soittelemaan tuon tuostakin termien perään. Kiitollisena muistelen, miten muuan helsinkiläinen insinööri Nyman, jota en koskaan tavannut ja jonka etunimeäkään en painanut mieleeni, antoi yleensä tekniselle termille suomalaisen vastineen viidessä sekunnissa rahatta ja hinnatta! Osmo Hormian alkuun panemaa ruotsinsuomalaista kielenhuoltotyötä vauhdittamaan astui toinen tulisielu: filosofian lisensiaatti Solfrid Söderlind, kielenkääntäjänä ja tulkki. Laitinen arvelee, että lautakunnan perustaminen olisi lykkäytynyt vuosilla ilman Söderlindin järkiperäistä ja tarmokasta työpanosta. Lautakunta perustetaan Ollessaan suorittamassa asevelvollisuuttaan Siviilipuolustuskoulussa Katrineholmissa Laitinen sai puhelun. Soittaja oli Söderlind, joka kertoi Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan perustamisesta ja kysyi Laitiselta, voisiko tämä ryhtyä kielilautakunnan kanslian esimieheksi. Puhelun aikana Laitinen lupautui tehtävään. Kielenhuoltotyötä hän hoiti ensin kotinsa työhuoneesta käsin. Vuosien varrella koottu kielialan kirjasto kymmenine eri alojen sanastoineen tuli näin ahkeraan käyttöön. Ennen pitkää lautakunnalle järjestyi työhuone Ruotsin kielilautakunnan muuttaessa uusiin toimitiloihin Birger Jarlsgatanille. Siellä Laitinen sai avukseen Hannele Ennabin, jonka kielitaitoja ja kielentajua hän oli oppinut arvostamaan tämän toimiessa opiskeluaikanaan kesätöissä kääntäjäharjoittelijana Maahanmuuttovirastossa. Lautakunnan budjetti oli aluksi varsin niukka: Ruotsin valtiolta saatu vuotuinen 6 kieliviesti Kieliviesti 154.indd :30:19

4 määräraha kr muodosti siitä pääosan. Lautakuntaan tuli mitä erilaisimpia kysymyksiä, usein kääntäjiltä, tulkeilta, opettajilta, toimittajilta tai muilta, joille moitteeton suomen kieli oli tärkeä. Moni oli törmännyt työssään ruotsinkieliseen sanaan tai sanontaan, jolle kaipasi suomalaista vastinetta. Harvinaista ei ollut sekään, että kysyjä ilmaisi tarvitsevansa tukea kielikiistassa. Molemmat osapuolet olivat useinkin oikeassa, erimielisyyttä oli syntynyt makuasioista. Kielipoliisiksi Hannelesta ja minusta ei juurikaan ollut, mutta muunlaista apua tarjottiin mahdollisuuksien mukaan. Erään Haaparannalta työtä hakevan virolaisen eläinlääkärin piti osoittaa suomen kielen taitonsa voidakseen saada työpaikan. Niinpä hän soitti meille lautakuntaan, ja kun totesin että soittaja, virolaisesta korostuksestaan huolimatta, puhui täysin ymmärrettävää suomea, jolla luulisi selviävän niin koiran kuin sen omistajankin kanssa, niin kirjoitin hänelle todistuksen suullisesta suomen kielen taidosta. Ruotsinsuomalaisessa kielilautakunnassa saimme jo alusta alkaen hoitaa eräänlaisen yleisen tietotoimiston virkaa. Työtehtävät laajenivat. Esitelmöin kielenhuollon ja terminologian alalta ruotsalais-suomalaisissa kääntäjäseminaareissa, milloin Espoon Hanasaaressa, milloin Tukholman yliopistossa. Opetin myös suomalaisten radiotoimittajien kieliseminaareissa eri puolilla Ruotsia. Kielenkäyttöä pohdittiin toimittajien kanssa niin Radio Norrbottenissa Luulajassa kuin suomenkielisessä toimituksessa Skövdessäkin. Lautakunta teki yhteistyötä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa, ja lautakunnassa oli sekä suomen että ruotsin kielen edustajat Suomesta. Puheenjohtajana toimi Osmo Hormia ja varapuheenjohtajana professori Bertil Molde Ruotsin kielilautakunnasta. Maahanmuuttovirastossa toimi kielijaosto, jossa eri kielten kääntäjillä oli mahdollisuus neuvotella yhdessä käännösongelmista. Jo silloin todettiin, että oli eduksi, kun eri kielten käännösmalleista voitiin ottaa oppia ja saada ideoita. Maahanmuuttovirastossa aikanaan työskennelleistä Hannele Ennabin ohella kaksi muutakin kääntäjää aloitti sittemmin Ruotsinsuomalaisessa kielilautakunnassa: Paula Moisander ja Paula Ehrnebo. Taide vei mukanaan Niin lähellä sydäntä kuin kieliasiat minulle olivatkin, nuoruudessa syntynyt intohimoni kuvataiteeseen alkoi Ruotsinsuomalainen kuitenkin viedä minua mukanaan. kielilautakunta Kävi ilmeiseksi, ettei maalaaminen syntyi sosiaalisesta jäisi harrastukseksi, vaan siitä tulisi tilauksesta, tarve oli minulle elämäntapa. Kielenhuol- suuri. toon liittyvien tehtävien hoitoon ei jäisi riittävästi aikaa. Samoihin aikoihin minulle tarjoutui tilaisuus järjestää elämäni ensimmäinen näyttely Galleri Skriptors Hörnassa Hornsgatanilla Tukholmassa. Niinpä päätin jättää kielilautakunnan esimiehen tehtävät minua pätevämmille ja siirtyä vapaaksi taiteilijaksi. Laitisen debyytti oli vuonna 1978 Tukholmassa, ja sen jälkeen hän on pitänyt toista sataa näyttelyä Euroopassa ja USA:ssa. Laitisen teoksia on esillä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, Ruotsissa muun muassa Pohjoismaisessa akvarellimuseossa Tjörnissä. Akvarelliopetuksen Laitinen aloitti 90-luvun alussa ja jatkaa sitä edelleen. Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä kursseja hän on ohjannut Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjassa, Virossa, Latviassa, Portugalissa, Italiassa, Venäjällä, Ranskassa ja Kroatiassa. Pääosa osal- kieliviesti Kieliviesti 154.indd :30:19

5 listujista on kuitenkin Ruotsista tai Suomesta. Keväällä 2015 Suomessa julkaistiin Minervan kustantamana runoilija Anna-Mari Kaskisen ja Ari Laitisen yhteistyönä syntynyt kirja Tänään sinua kiitän. Parhaillaan kaksikko työstää seuraavaa kirjaa, joka julkaistaan keväällä Sen kuvitus koostuu Laitisen merimaalauksista. Taiteilijan kädestä on syntynyt myös julisteita sekä kirjan- ja levynkansia suomalaisille ja ruotsalaisille kustantamoille ja levy-yhtiöille. Taiteilijantyön ohessa Laitinen on ollut monessa mukana. Hänen vaimonsa työ lääkärinä on vienyt pariskunnan monesti ulkomaille, muun muassa Nigeriaan ja Thaimaahan. Ulkomailla Laitinen on mm. laatinut bangkokilaisen lähetyssairaalan terveyskasvatustyöhön liittyviä kuvituksia ja AV-ohjelmia. Singaporessa hän on ottanut valokuvat kiinalaiseen kasviskeittokirjaan. Pohjois-Nigerian Kadunassa hän on maalannut alttaritaulun. Burman viidakkoalueella Laitinen on Thaimaasta käsin käynyt kolmesti, ensimmäisellä kerralla sota-alueella sijaitsevan Salween-joen yli uiden! Aivan kokonaan ei Laitinen kielialan töitä kuitenkaan ole jättänyt. Hänen äänensä kuuluu Suomessa selostajana monissa mainoksissa ja tietovideoissa. Hän on myös viime vuosina harrastuksenaan koonnut tuhatmäärin suomen kielen idiomeja, joista julkaistaan kooste Kieliviestin tulevissa numeroissa. Haastattelun lopuksi Laitinen sanoo, että vuonna 1975 oli korkea aika perustaa Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Suomalaisiahan oli ollut Ruotsissa jo kauan, kieltä oli puhuttu pitkään, mutta ruotsinsuomi, myös vasta muuttaneiden kieli, oli selvästikin alkanut olla huollon tarpeessa. Ruotsinsuomalainen kielilautakunta syntyi sosiaalisesta tilauksesta, tarve oli suuri. Lautakunnan palvelut tarjosivat pienten alkujen päivinäkin halukkaille kielenhuoltoa ja terminologista tukea. Ari Laitinen iloitsee kielilautakunnan toiminnan kasvusta ja monipuolistumisesta, mutta toteaa, että suomen kieli Ruotsissa on tänäänkin monella tavoin uhanalainen. Vähemmistökieli ruotsinsuomi jää helposti paperina hyllylle, koska sen kuvitellaan tulevan halvemmaksi. Kieltä, sen käyttöä ja käyttömahdollisuuksia koskevat ongelmat on tunnistettava ja tunnustettava, kissa on nostettava pöydälle ja sille on tehtävä jotakin! - Kielenhuoltoseminaari 2016 Kielineuvoston perinteinen kielenhuoltoseminaari järjestetään ensi vuonna perjantaina Suomi-instituutissa Tukholmassa. Lisätietoja myöhemmin verkkosivustollamme Tervetuloa! 8 kieliviesti Kieliviesti 154.indd :30:19