Mikä tulevaisuusverstas on?

Transkriptio

1 1 Mikä tulevaisuusverstas on? Tulevaisuusverstas on opetusmenetelmä, jota jokaisen opettajan kannattaisi kokeilla ainakin kerran vuodessa. Se on menetelmä, jossa oppijat pääsevät toteuttamaan luovuuttaan, ratkomaan ongelmia ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Tulevaisuusverstas siis harjaannuttaa oppijoissa valmiuksia, joita tarvitaan niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Tulevaisuusverstasta voisi kutsua myös ideatakomoksi tai ajatushautomoksi. Tulevaisuusverstas on ongelmanratkaisun, ideoiden löytämisen, erilaisten ajatusten ja vaihtoehtojen punnitsemisen, suunnittelun, osallistumisen ja luovuuden oppimisympäristö. Tulevaisuusverstaassa työstetään yleensä vain yhtä teemaa kerrallaan. Tulevaisuusverstaassa oppijat erilaisten vaiheiden kautta tunnistavat ongelmia, ideoivat tulevaisuuden ideaalitilaa, asettavat tavoitteita ja yhteistoiminnallisesti hakevat realistisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ongelmiin. Tulevaisuusverstaassa on kolme eri vaihetta: 1. Ongelma- tai teemavaihe 2. Ihannetilavaihe (mielikuvitusvaihe) 3. Todellistamisvaihe Vaiheita on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. Tulevaisuusverstas edellyttää osanottajiltaan aktiivisuutta, mielenkiintoa yhteistä tulevaisuutta kohtaan, halua selvittää ja tutkia asioita sekä valmiuksia vaihtaa tietoja ja kokemuksia ryhmän muiden jäsenten kanssa. Tulevaisuusverstasta voidaan käyttää mm. teoriassa opittujen asioiden soveltamiseen tosielämän ongelmiin, tulevaisuuden suunnitteluun sekä uusien asioiden ideoimiseen. Esimerkkejä tulevaisuusverstaan soveltamisesta on tämän paperin lopussa. Verstastyön vaiheet I Ongelma- tai teemavaihe Tulevaisuusverstas käynnistyy aina teeman asettamisella. Teema tarkoittaa laajasti ottaen aihepiiriä, jota tulevaisuusverstaassa lähdetään työstämään. Opettaja voi

2 2 asettaa tulevaisuusverstaan teeman. Joissakin tapauksissa teema voi nousta myös oppijoilta, heitä askarruttavista asioista, mielenkiinnonkohteistaan jne. Tulevaisuusverstaan teemalle tai ongelmalle voidaan asettaa seuraavia kriteereitä: - teema tai ongelma on kaikille tuttu - osanottajilla on teemasta tai ongelmasta tietoja tai omakohtaisia kokemuksia - teema tai ongelma on aito (ei siis keksimällä keksitty asia) - osanottajilla ei ole olemassa teemaan tai ongelmaan jo valmiita ratkaisuja - teema tai ongelma on riittävän monitahoinen (sen ratkaisemiseen ei ole yhtä selvää linjaa) - teemaan tai ongelmaan ei välttämättä ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua - teema tai ongelma voi jakautua useisiin alaongelmiin Tulevaisuusverstaan aluksi opettaja esittelee tulevaisuusverstaan teeman ja kertoo tulevaisuusverstastyöskentelystä. Kaikkia verstaan vaiheita ei ole tarpeen selvittää heti aluksi, vaan ennemminkin voi painottaa tulevaisuusverstaan luovaa ja yhteisöllistä luonnetta: kaikenlaiset ajatukset ovat verstastyöskentelyssä tervetulleita ja kaikkien panos on tärkeä. Teeman asettamisen jälkeen osanottajat ryhtyvät keräämään verstaan aiheeseen liittyviä ongelmia, haasteita tai uhkia / teemaan olennaisesti liittyviä asioita esim. fläpeille tai erillisille papereille. Opettaja voi esim. asettaa ympäri luokkaa fläppipapereita, joille osanottajat käyvät kirjaamassa aiheeseen liittyviä ongelmia. Ongelma- tai teemavaiheessa kannattaa välttää keskustelua: ajatukset on tarkoitus kirjoittaa ylös (hiljaisuudessa). Keskustelulle tulee aikaa ja tilaa myöhemmin. Ongelmien / asioiden keruulle voidaan määritellä etukäteen käytettävissä oleva aika. Tulevaisuusverstaan ohjaaja voi myös tarkkailla tilannetta ja kun hän huomaa osanottajien ajatusvirran alkavan tyrehtyä ja samojen ongelmien alkavan toistua, hän voi lopettaa ongelmien keruuvaiheen. Ongelmien / asioiden keruun jälkeen ne käydään yhdessä läpi. Jos ongelmia on kirjattu fläpeille, fläpit voi leikata osiin siten, että kukin ongelma on omalla paperillaan. Osanottajat voivat ryhmitellä samankaltaiset ongelmat omiin luokkiinsa. Luokittelun tarkoituksena on tunnistaa, mitkä asiat liittyvät toisiinsa ja millaisia suurempia ongelmakimppuja asiaan sisältyy. Ongelmaryhmiä voi asiasta riippuen muodostua noin Osanottajien kannattaa mahdollisuuksien mukaan antaa tehdä luokittelu itse, sillä se auttaa asian moniulotteisessa ymmärtämisessä. Usein keskinäisen keskustelun kautta oppijat pääsevät tyydyttävään ryhmittelyyn. Jos luokittelu ei kuitenkaan tunnu etenevän, ohjaaja voi hienovaraisesti ohjata sitä eteenpäin.

3 3 Kun ongelmat / asiat on luokiteltu, ryhmä äänestää siitä, mitkä asiat otetaan jatkotyöstämisen kohteeksi verstaassa. Jokainen osanottaja voi antaa ongelmille / asioille pisteitä sen mukaan, mikä tai mitkä niistä tuntuvat olennaisimmilta ja mitkä eivät saisi jäädä myöhemmän verstaskäsittelyn ulkopuolelle. Pisteiden määrä per osanottaja kannattaa pitää sitä pienempänä, mitä suurempi ryhmä on kyseessä (esim. kolme pistettä / osanottaja on usein sopiva määrä). Äänensä osanottaja voi jakaa usean ehdotuksen kesken tai antaa ne kaikki yhdelle ehdotukselle. Pisteiden antamisen jälkeen pisteet lasketaan yhteen. Eniten pisteitä saaneet ongelmat, uhat tai haasteet / asiat ovat jatkotyöskentelyn kohteena tulevaisuusverstaan seuraavissa vaiheissa. Kun käsiteltävät aiheet on valittu, osanottajat valitsevat näistä jatkoon päässeistä teemoista heitä eniten kiinnostavan verstaan aiheen. II Ihannetilavaihe (mielikuvitusvaihe) Tulevaisuusverstaan toinen vaihe on eräänlaista mielikuvitusleikkiä ja visiointia. Kun ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin ongelmia ja haasteita / teemaan liittyviä asioita, toisessa vaiheessa keskeistä on mahdollisuuksien pohtiminen. Mielikuvitusvaiheessa kuvitellaan ihannetilaa: toimintaympäristöä sellaisena, että ongelmat / asiat ovat ratkaistu tai haasteet ovat toteutuneet: miltä näyttää, miltä tuntuu, mikä on toisin verrattuna nykyhetkeen. Mielikuvitusvaiheessa ei siis mietitä konkreettisia keinoja tai tapoja, joilla ongelmat väistyvät vaan pohditaan millainen itse tilanne tai ympäristö on, kun ongelmia, haasteita tai uhkia ei ole. Osanottajia kannattaa nimenomaisesti muistuttaa, että keinoja ei edes saa ajatella tässä vaiheessa. Päinvastoin: mielikuvitusvaiheessa kaikki on mahdollista. Mitä luovempia tai villimpiä asioita osanottajat pystyvät mielikuvitusvaiheessa tuottamaan, sitä antoisampia usein ovat koko verstaan tulokset. Mielikuvitusvaihe voidaan toteuttaa pienryhmissä tai yksilökohtaisesti riippuen pitkälti tulevaisuusverstaan teemasta sekä tavoitteesta. Käytännössä mielikuvitusvaihe voi tarkoittaa esim. ryhmän yhteisen kuvan laatimista, jolla ryhmä piirtää ja kirjoittaa asioita, jotka kuvaavat tavoiteltavaa ihannetilaa. III Todellistamisvaihe Todellistamisvaiheessa keinot ja menetelmät ihannetilaan pääsemiseksi ovat olennaisia. Todellistamisvaiheessa voidaan ottaa askeleita kohti päämäärää. Tulevaisuusverstaan osanottajat voivat miettiä, mitä päämäärää kohti he haluavat kulkea

4 4 sekä millaisia askeleita heidän tulee ottaa niihin pääsemiseksi. He voivat myös arvioida mitä kukin askel tuottaa, milloin se otetaan, missä se konkreettisesti näkyy ja tuntuu. Todellistamisvaihetta varten voi koostaa myös kirjallisen lomakkeen, jossa voidaan kysyä, miksi tavoitteen toteutuminen on tärkeää, mitä keinoja ja menetelmiä tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan, kuka tekee mitäkin, milloin asioita tehdään, millaisia resursseja asioiden toteutumiseen tarvitaan, millaista apua tai tukea kaivataan jne. Jatkotyöskentelystä kannattaa sopia täsmällisesti: kuka tekee, mitä, koska jne. Työskentelyn lopuksi eri teemoja työstäneiden verstaiden kannattaa esitellä omat ihannetilansa sekä todelliset ratkaisuehdotuksensa muille ryhmille. Tulevaisuusverstaan arviointi Tulevaisuusverstaan kaikkien kolmen vaiheen läpikäyminen on olennainen osa prosessia. Yksi yhtä tärkeä osa tulevaisuusverstasta on prosessin jälkeinen arviointi. Arviointiin ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää, vaan arviointitapaan vaikuttavat mm. tulevaisuusverstaan teema ja verstaan tavoitteet. Arvioinnissa voidaan pohtia mm. mitä osanottajat ovat oppineet prosessista, millaisia ajatuksia, kommentteja tai kysymyksiä heille heräsi tms. Vinkkejä opettajalle / verstaan vetäjälle 1. Verstas on suunniteltava niin hyvin kuin pystyy. Tulevaisuusverstas on kuitenkin menetelmä, jossa verstaan vetäjä ei voi koskaan täysin tietää tai ennustaa verstaan lopputulemaa. Verstastyöskentely on prosessi, jossa osanottajat ovat rakentajia. 2. Aikataulua kannattaa seurata tarkasti ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni, jottei verstaan tärkeässä todellistamis- ja purkuvaiheessa tule liian kiire. 3. On uskallettava keskeyttää mielenkiintoisetkin keskustelut. 4. On muistettava eri vaiheiden tarkoitus ja pelisäännöt. Mitään vaihetta ei kannata jättää väliin. 5. Tulevaisuusverstas vaatii aikaa. Verstas kaikkine vaiheineen vaatii n. 3 tuntia aikaa, mutta sen huolelliseen toteutukseen saa helposti kulumaan 4-6 tuntiakin. Verstas on tehokkain kerralla toteutettuna (ei siis eri päiville pilkottuna) eli se kannattaa toteuttaa sellaisina päivinä, jolloin opettaja voi järjestää siihen riittävästi aikaa. (Ns. luppopäivät lukukausien lopussa soveltuisivat mainiosti tulevaisuusverstaan pitämiseen. Riittävän pitkän työskentelyrupeaman saa usein järjestettyä myös useamman opettajan yhteistyöllä).

5 5 Esimerkkejä tulevaisuusverstaiden soveltamisesta kouluissa: Luokanvalvojat / ryhmänohjaajat: - Tulevaisuusverstaan avulla voi suunnitella esim. luokan juhlia, yhdessä järjestettävää tapahtumaa tai vaikka leirikoulua. Tulevaisuusverstas sopii hyvin luokan ryhmäyttämiseen ja luokkahengen parantamiseen. - Tulevaisuusverstaan avulla on myös mm. työstetty ratkaisuja parempaan ruokailukäyttäytymiseen tai koulukiusaamisen ehkäisyyn. Luonnontieteet - Tulevaisuusverstaan avulla voidaan miettiä sovelluksia esim. jätteiden kierrätykseen, energian säästöön tmv. Kun opiskelijat ovat ensin opiskelleet perusasioita jätteiden kierrätyksestä, energian säästöstä ymv., voidaan tulevaisuusverstaan avulla pohtia esim. jätteiden kierrätyksen ja energian säästön tehostamista omassa koulussa. Kielten opiskelu - Vieraissa kielissä tulevaisuusverstaan aiheeksi voi valita melkein minkä tahansa ajankohtaisen tai oppijoita kiinnostavan aihepiirin, jota lähdetään yhdessä työstämään. Olennaista kielten opiskelussa on, että verstaan työskentely toteutetaan opiskeltavaa kieltä käyttämällä. Verstastyöskentely harjoittaa niin suullista kuin kirjallistakin kielitaitoa kuin huomaamatta, kun oppijat työstävät heitä kiinnostavaa asiaa eri näkökulmista. Terveystieto - Tulevaisuusverstaan avulla voidaan hakea konkreettisia ratkaisuja eri terveyteen vaikuttaviin asioihin (esim. ruokavalio, liikunta, uni). Verstaassa oppijat voivat tutkailla omaan terveyteensä vaikuttavia ongelmia ja uhkia ja hakea niihin ratkaisuehdotuksia hauskassa ja luovassa hengessä. Projektit - Tulevaisuusverstas sopii hyvin koulun tai luokan projektien suunnitteluun ja ideoimiseen. Esim. kansainväliseen hankkeeseen osallistuttaessa oppijat voivat hankkeen aluksi tulevaisuusverstaan avulla ideoida erilaisia hankkeen toteutustapoja. Aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian opiskelu - Tulevaisuusverstas on lähtökohtaisesti menetelmä, jossa harjoitellaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen liittyviä taitoja. Menetelmän tavoitteena on, että passiivisuus vaihtuu osallistumiseen ja että tämän tuloksena syntyy uusia tulevaisuuden visioita ja sosiaalisia ratkaisuja.

6 6 - Helsingin kouluissa on useamman vuoden ajan toteutettu vuosittain tulevaisuusverstaita, joissa luokat ideoivat parhaita tapoja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää omaa kouluympäristöään (ns. Hesan nuorten ääni -hanke). Verstaiden tuottamista ideoista äänestetään parhaat jatkoon ja parhaille ideoille on myös rahoitusta luvassa kaupungin taholta. Yrittäjyyskasvatus - Yrittäjyyskasvatuksessa tulevaisuusverstaalla on lukuisia soveltamismahdollisuuksia. Tulevaisuusverstaan avulla voidaan työstää liikeideoita, liiketoimintasuunnitelmia, oppijoiden omia hankkeita, tuoteideoita, vaikuttamissuunnitelmia jne. - Tulevaisuusverstas kehittää hyvin myös yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena olevia valmiuksia: tulevaisuusorientaatiota, luovuutta, tavoitteellisuutta, yhteistyökykyä, vastuullisuutta, ongelmanratkaisukykyä, omaa aloitteellisuutta jne. Tietoa tulevaisuusverstas-menetelmästä Jungk, R. & Müllert, N.R Tulevaisuusverstaat. Suomen Lataamo. Luovuutta suunnitteluun - osallisuutta toteutukseen Työkirja lasten ja nuorten työpajoihin ja suunnittelupiireihin. Sisäasiainministeriö, Suomen kuntaliitto, Viherympäristöliitto. Mäkelä, R Yhteisöllisyydestä. Perusteluja, tulkintoja, menetelmiä. Kiljavan opisto. Humanistinen ammattikorkeakoulu.