TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

2 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Jos olis valta, niin kuin on mieli Ohjaus ja koreografia: Martin Heslop Ensi-ilta kello 18 Valokuva: Lari Peltonen Yliopistopaino 2007

3 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...35 Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma...38 Tuotto- ja kululaskelma...39 Tase...40 Liitetiedot...41 Allekirjoitus...45 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Esteettömyys tehdyt toimenpiteet ja suunnitelma Liite 2 Keskeiset tunnusluvut Liite 3 Tilastotiedot esitystoiminnasta Liite 4 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa Liite 5 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Liite 6 Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Liite 7 Opetushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 8 Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Liite 9 Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Liite 10 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat Liite 11 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 12 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 13 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 14 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Liite 15 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Liite 16 Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus Liite 17 Teatterikorkeakoulun julkaisutoiminta

4

5 5 Toimintakertomus

6 6

7 1.1 Johdon katsaus Vuonna 2006 Teatterikorkeakoulussa keskityttiin strategian päivittämiseen ja siitä johdetun toteuttamissuunnitelman muokkaamiseen. Strategiset painopistealueet ovat taiteellisen ja taiteilijalähtöisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen kehittämisessä. Strategiatyön rinnalla paneuduttiin rehtorin johdolla laatujärjestelmän kehittämiseen. Teatterikorkeakoulun laatujärjestelmän perustana on ajatus siitä, että opiskelija on asiakas. Laatutyön kohteeksi on määritelty johtamisen ja palveluiden sujuvuuden kehittäminen siten, että järjestelmä varmistaa keskittyneen, hyvän oppimistapahtuman. Teatterikorkeakoulun ydin, opetus jatkui normaaliin tapaan. Opetus on laadukasta, vaikkakin yllättävät opettajakunnan vaihdokset aiheuttivat jonkin verran ongelmia. Opetuksen kehittämistä varten perustettiin opetuksen kehittämisyksikkö, jonka tehtäviin kuuluu koordinoida koulutusohjelmien yhteistä opetusta, avointa yliopistoa ja opetuksen kehittämistä. Jatkokoulutus ja tutkimus ovat muutosvaiheessa ja vastaavanlaisen tutkimuksen kehittämisyksikön perustamista on valmisteltu. Pedagoginen esitystoiminta on laajaa. Vuonna 2006 opetusteatterissa oli 50 ensi-iltaa. Teatterikorkeakoulusta valmistui yksi tohtori. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, mutta tiedossa on kuitenkin parempia vuosia, jolloin tavoitteemme tulee ylittymään. Tavoitteen saavuttamista ovat hankaloittaneet niukahkot jatkotutkintokoulutukselle varatut resurssit sekä järjestelmällisen ohjauksen puute. Teatterikorkeakoulun taiteellisten professoreiden työaika kuluu perustutkinto-opiskelijoiden opettamiseen. Jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ei ole aina myöskään malleja eikä osaamista. Käytännössä työ on levännyt pääosin yhden päätoimisen jatkotutkinnoista vastaavan professorin ja osa-aikaisesti taiteellisista tutkinnoista vastaavan professorin harteilla. Lisäresurssien suuntaamiseen alueelle ei ole ollut toistaiseksi mahdollisuuksia. Pienessä yliopistossa myös yksittäisten ihmisten elämäntilanteet vaikuttavat poikkeuksellisen paljon koko yliopiston tohtoritulokseen. Teatterikorkeakoulun tohtorikoulutuksen tavoitteena on järjestelmällisempi koulutus ja laatu. Erityisesti taiteelliselle tutkimukselle asetetaan korkeat laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet. Vuonna 2006 valmistuneen tohtorin Maaria Rantasen työ käsitteli teatterikentälle ajankohtaista kysymystä - näyttelijöiden työuupumusta. Teatterikorkeakoulussa on meneillään tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen organisoimana kansainvälinen tutkimushanke Challenging the Notion of Knowledge. Teatterikorkeakoulusta valmistui 32 maisteria. Vuonna 2005 maistereita valmistui peräti 82, mikä oli poikkeuksellinen piikki kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtymisen ja osin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönoton johdosta. Vuoden 2006 pieni luku, 32, taas selittyy sisäänottojen välivuosilla: neljässä koulutusohjelmassa (tanssin, tanssijan, koreografin ja ruotsinkielisen näyttelijäntyön) oli normaali valmistumisen välivuosi. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käytäntöjä kehitettiin edelleen laitoksilla. Läpäisyprosentti on hyvä, samoin tavoiteajassa suorittaneiden määrä. Maistereiden keski-ikä on lähes 30 vuotta. Monessa koulutusohjelmassa, kuten ohjaus ja koreografia, hyväksytyt opiskelijat omaavat keskimääräistä enemmän elämänkokemusta ja/tai ovat jo työskennelleet taidekentällä. Teatterikorkeakoulu kansainvälistyy nopeasti. Opiskelijoiden ja opettajien kiinnostus kansainväliseen vaihtoon, esitysvierailuihin ja konferensseihin on kasvanut. Vuonna 2006 eri laitosten kansainvälisestä toiminnasta kerättyjen tietojen perusteella luotiin tulevaisuutta luotaava kansainvälistymisen osastrategia. Erityisesti Euroopan ulkopuolella kiinnostus 7

8 Teatterikorkeakoulua kohtaan on lisääntymässä. Myös kansainvälistymisen ongelmana on resurssien rajallisuus. Kansainvälisiä asioita on hoitanut yksi suunnittelija. Kansainvälistyminen edellyttääkin enemmän myös laitosten panostusta ja suunnitelmallisuutta tulevaisuudessa. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen muutto Tampereelta Helsinkiin varmistui. Muuton suunnittelu ja entiseen HOK-Elannon keskusvarastoon saneerattavien tilojen rakentaminen ovat olleet työn alla. Saneerausprojekti on sujunut odotetusti ja hyvässä hengessä rakennuttajan kanssa. Teatterikorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Kuvataideakatemia valmistelivat täydennyskoulutustensa yhdistämistä yhteiseksi organisaatioksi. Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämiskeskus IADE perustettiin, mutta viime metreillä Kuvataideakatemia päätti jäädä hankkeesta pois johdon vaihduttua. Teatterikorkeakoulu näkee IADEn hienoksi mahdollisuudeksi kehittää esittävien alojen täydennyskoulutusta ja ulottaa alan osaamista yhteiskunnan muillekin osaalueille. Esittävien alojen kentällä ollaan huolissaan maksullisen täydennyskoulutuksen kalleudesta alan ammattilaisille. Esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön Teakonin tilanne on paranemassa, vaikka vuosi 2006 olikin vielä alijäämäinen. Odotukset ovat kuitenkin positiiviset, koska teatterikentällä on odotettavissa paljon talojen saneerauksia. Teakonille valittiin uusi toiminnanjohtaja ja samalla päätettiin panostaa erilliseen valosuunnittelijaan, jotta toiminnanjohtaja voi keskittyä johtamiseen ja asiakkaiden hankintaan. Kirjaston toiminnan kehittäminen on jonkin verran viivästynyt. Vuonna 2006 suunniteltiin oppimiskeskusta, joka tulee kirjaston yhteyteen. Kirjaston pienuuden takia palvelutason saaminen nykyaikaiselle tasolle on vaikeaa, mutta tilanteen odotetaan parantuvan ensi vuonna, mikäli oppimiskeskus saadaan alkuun. Teatterikorkeakoulu järjesti marraskuussa 2006 tapaamisen teatteri- ja tanssialan opetusta järjestäville korkeakouluille. Tilaisuudessa keskusteltiin työnjaon, profiloinnin ja ylempien amk-tutkintojen kysymyksistä. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto aiheutti painetta ja lievää kitkaa koko yliopistolle. Järjestelmä hakee paikkaansa todennäköisesti vielä pitkään. Vuonna 2006 rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuusohjelman tuoma epävarmuus ja muutosten pohdinta aiheuttivat henkilökunnalle työtä ja huolta. Teatterikorkeakoulussa käytiin kuitenkin hyvässä hengessä keskustelua selvitysmies, professori Turo Virtasen ehdottamasta Helsingin taideyliopistosta. Teatterikorkeakoulussa valmisteltiin myös talouspalveluiden osittaista siirtymistä pääkaupunkiseudun seitsemän yliopiston palvelukeskukseen. Siirtymisestä vallitsi yksimielisyys. Työyhteisössä on kuitenkin ollut havaittavissa uupumista lisääntyvien muutos- ja työpaineiden takia. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu on edelleen arvostettu ja vetovoimainen. Oppimistulokset ovat vakuuttavia. Teatterikorkeakoulun merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja koko yhteiskunnalle voi pitää edelleen kiitettävänä. Onkin sanottu, että Teatterikorkeakoulu on esittävien alojen alitajunta, jossa tutkitaan niitä asioita, joita kentällä ei vielä nähdä tai uskalleta tutkia. Kokonaisuudessaan Teatterikorkeakoulun tuloksellisuuteen voidaan olla tyytyväisiä. Rehtori Paula Tuovinen 8

9 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttavuus taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin, kuten talouteen. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat myös osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Taiteen tulokset ovat suurelta osin laadullisia. Teatterikorkeakoulun tulokset (32 maisteria ja 1 tohtori) ja niiden vaikuttavuus esittäytyvät suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä taideteoksina ja yksittäisinä suoritteina niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Vaikka esitysten tarkoitus on pedagoginen, ne vaikuttavat alan kenttään. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena. Teatterikorkeakoulu ja sen opetus näkyvät suomalaisessa mediassa. Kiinnostus esittävien taiteiden aloja kohtaan näkyy mm. Observer -lehdistöosumien määrässä, joita oli Teatterikorkeakoulun kirjastolla on tanssi- ja teatterialan laajimmat kokoelmat ja asiakkaista 61 % on yliopiston ulkopuolelta. Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu yhä suurelta osin taiteen kentällä. Tavoitteena on, että Teatterikorkeakoulussa tehdään tulevaisuudessa omaa taiteellista tutkimusta post doc-vaiheessa. Tanssi-ja teatteripedagogiikan laitos koordinoi kansainvälistä tieteellistä tutkimushanketta Haasteena tieto/challenging the Notion of Knowledge. Hanke valottaa ruumiillisen tiedon luonnetta ja merkitystä tiedon tuottamisessa. Hanke sai Suomen Akatemialta ja taiteen keskustoimikunnalta kolmevuotisen ( ) tutkimusrahoituksen ja vuonna 2006 toteutettiin Zodiak Uuden tanssin keskuksen kanssa yhteinen, yleisölle avoin viikon tapahtuma, jossa oli esityksiä, työpajoja, esitelmiä ja keskustelutilaisuuksia. Koulutus Toiminnan vaikuttavuuden on taannut perustutkintokoulutuksen laatu. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet taiteilijat ovat arvostettuja. Laadun takaavat ensisijaisesti näkemykselliset taiteilijat ja näkemysten tuoreuden turvaamiseksi opetusvirat on täytetty määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat. Seula Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmiin on erityisen tiheä, vain 5 % hakijoista saa opiskelupaikan. Opintojen keskeyttäminen on harvinaista. Teatterikorkeakoulun oma jatkokoulutukseen liittyvä taiteellinen työ tehdään paljolti yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella 9

10 tavalla, välittömästi taiteessa ja välillisesti kirjoituksissa ja sovelluksissa varsinaisen taidekentän ulkopuolella. Tieteellinen jatkokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa. Tohtorikoulutettujen keski-ikä on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Tohtorit ovat työllistyneet toistaiseksi hyvin, mutta työllistyminen aiheuttaa kuitenkin huolta. Teatterikorkeakoulun opettajat ja osin muu henkilökunta vaikuttavat yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan. Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun lisäksi opiskelijat tekevät paljon omia taiteellisia töitä ja täten yhteydet ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi. Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä. Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan laatu näkyy myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa. (Liitteet 5-8 ja 11-14). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä tanssi- ja teatteriesityksiä toteutettiin 50 erilaista produktiota, joista 35 Teatterikorkeakoulun tiloissa ja muut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Teatterikorkeakoulussa myytiin pääsylippuja 169 esitystapahtumaan ja maksullisissa esityksissä oli katsojia 7027 (Liite 3). Esitysten kirjoa on laajentanut esitystaiteen alaan lukeutuvat teokset sekä erilaiset ääni- tai valoinstallaatiot tai teokset, jotka toteutuvat osittain verkkoympäristössä. Jatkotutkintoihin liittyvät taiteelliset työt Taiteellisiin tohtorin tutkintoihin sisältyviä töitä olivat vuoden aikana Teatterikorkeakoulun tiloissa toteutetut Ville Sandqvistin ohjaustyö Frank Wedekindin näytelmästä Lulu (Pandoran lipas) ja uusintaesityksenä Ari Tenhulan digitaalinen teos Mielenliike. Muissa tiloissa toteutettiin Anna Allgulinin ohjaustyö Sonen Klockrike-teatterissa, Soile Lahdenperän tanssiteos Myrskyn ja myötätuulen Terraario Zodiakissa, Pilvi Porkolan esitystaiteen alaan kuuluva työ Todellisuuden tutkimuskeskuksessa ja valosuunnittelija Tomi Humaliston monialainen teos Pimeä projekti Kiasmassa. Tieteellispainotteista tohtorin tutkintoa valmisteleva Kirsi Heimonen toteutti tanssivideon osittain verkkoympäristöön. Taiteellisia opinnäytteitä uusia esittämisen muotoja etsien Maisterin tutkintoihin sisältyviä taiteellisia opinnäytetöitä tehtiin musiikkiteatterin, tanssin, teatterin ja uusilla taiteiden välisillä aloilla. Pipsa Longan uuden tekstin Kuoliaaksi kutitus pohjalta ohjasi Heidi Räsänen melodramaattisen musikaalihirviön hellyydenkipeydestä ja noloudesta. Dramaturgian opiskelija Laura Colliander-Lappalainen toteutti oman tekstinsä Helanpään salissa ääni-installaationa, johon yleisö tutustui kuunnellen ja tilassa vapaasti liikkuen. Dramaturgian opiskelija Maria Kilven opinnäytetyö Epilogi (tilanteita) esitettiin kokonaan ilman varsinaisia esiintyjiä. Epilogin valo- ja ääni-installaatioiden lisäksi tekstiä syötettiin seinälle tietokoneiden dialogina. Näyttelijäopiskelijoiden taiteellisia opinnäytteitä oli musiikkiteatteriesityksessä, näytelmässä Lulu ja Riko Saatsin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Bruno on kuollut, joka nähdään vielä Tampereen Teatterikesän ohjelmistossa elokuussa

11 Koreografiopiskelijoiden maisterin tutkinnon opinnäytteitä olivat Eeva Muilun tanssiteos Nuolaise ja tipahda sekä Heli Meklinin Kajaanin Routaryhmälle toteuttama esitys Granny Smith. Taiteellis-pedagogisia opinnäytetöitä olivat Hanna Ojalan valtasuhteita teatterityöryhmässä tutkiva esitys Rohkeat ja Suomessa harvinaisempi naamioteatteriteos, jonka tekijät Soile Mäkelä ja Davide Giovanzana ovat opiskelleet aiemmin Ranskassa ja Sveitsissä. Kesällä helsinkiläisessä Galleria Jangvassa oli esillä valo- ja äänisuunnittelun opiskelijoiden Mikael Erikssonin ja Teemu Määttäsen Kehätie tilateos. Esitystoiminta pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaista tai kansainvälistä yhteistyötä tehtiin sekä teatteri- että tanssiesityksissä. EU-rahoitteisen Pépinières européennes pour jeunes artistes organisaation kautta vieraili israelilais-ranskalainen koreografi Yuval Pick Suomessa valmistaen uuden tanssiteoksen Kilpikonnan muistikirjasta, joka toteutettiin Aleksanterin teatterissa yhteistuotantona Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Tanssinopiskelijat esittivät Yuval Pickin teoksen syyskuussa myös Ranskassa, Lyonin kansainvälisillä Biennale de la danse 2006 nykytanssifestivaaleilla. Toinen ryhmä tanssinopiskelijoita esitti Tero Saarisen koreografian Huukit Ranskassa, Carolyn Carlsonin johtamassa June Events tapahtumassa Pariisissa. Ranskalainen ohjaaja Philip Boulay vieraili ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella ja ohjasi näytelmän La Dispyten av Marivaux. Elokuussa Teatterikorkeakoulu otti vastaan kansainvälisen teatteri- ja tanssialan tutkijoiden konferenssin (FIRT/IFTR) monisataisen väen ja tarjosi nähtäväksi useita esityksiä, joista mm. Eeva Muilun Nuolaise ja tipahda sai esiintymiskutsuja ulkomaille. Vuoden lopussa järjestettiin pohjoismainen ohjaustyön seminaari - Nordiskt regiseminar - sekä irlantilaisen Caroline McSweeneyn johtama yhteistyökurssi, jonka päätteeksi opiskelijat esittivät devising metodilla toteutetut neljä esitystä. Seminaariin osallistui ohjauksen opettajia ja opiskelijoita muista Pohjoismaista sekä Baltiasta ja Pietarista. Esitykset ja kiertueet Suomessa Yhteistyötä muiden suomalaisten teatteri- ja tanssialan toimijoiden kanssa oli runsaasti vuoden 2006 aikana. Teatterikorkeakoulun opiskelijoita oli mukana lukuisissa teatteri- ja tanssiesityksissä eri puolilla Suomea ja lisäksi toteutettiin yhteistuotantoina esityksiä. Esimerkiksi Ylioppilasteatterin kanssa esitettiin kaksi dramaturgian maisteriopiskelijoiden opinnäytetyötä: Heini Junkkaalan Nainen, johon aina rakastut ja Pipsa Longan opinnäyte Lykkyä tyttö, lykkyä! Tanssinopiskelijat esittivät kiertueella Suomessa koreografi Tero Saarisen teosta Huukit ja professori Marjo Kuuselan koreografiaa Keväästä talveen Tampereella, Ylivieskassa, Kokkolassa, Pyhäjärvellä ja Kuopiossa. Kuopio tanssii ja Soi festivaaleilla nähtiin Huukit teoksen sijasta Petri Kekonin koreografia Runotanssi ja Kuuselan teos Keväästä talveen Astor Piazzollan musiikkiin. Reijo Kelan vuonna 1990 toteuttama Cityman sai uusintaesityksen toukokuussa, kun tanssin opiskelija Panu Varstala teki siitä versionsa Helsingin keskustassa Ylioppilasaukiolla. Varstala vietti viikon 24h/vrk samassa lasiseinäisessä mökissä kuin Reijo Kela aikoinaan. Tanssiryhmä-hankkeen esitykset aloitettiin syksyllä, kun Jorma Uotinen vieraili koreografina Teatterikorkeakoulussa. Arcen-ciel on teos kymmenelle tanssijalle ja satunnaisille kohtaamisille heidän välillään. Teos esitetään myös kesäkuussa 2007 Kuopion tanssii ja soi -festivaalilla. 11

12 Esitysyhteistyö taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Muiden taideyliopistojen opiskelijoita oli mukana monissa esityksissä ja yhteistyötä tehtiin myös Tampereen yliopiston näyttelijäopiskelijoiden ja monien ammattikorkeakoulujen kanssa. Kuvataideakatemian opiskelijat ja TeaK esitystaiteen ja teorian maisteriohjelman opiskelijat toteuttivat yhteisen projektin Tuntematon Töölö paikasta paikkaan. Performansseja ja video- ja ääni-installaatioita sisältävä esitystaide-kaupunkitaide kokonaisuus toteutettiin kävelykierroksina Hesperian puistossa ja sen lähiympäristössä. Taideteollisen korkeakoulun lavastaja- ja pukusuunnitteluopiskelijat sekä valokuvauksen opiskelijat osallistuivat useiden näyttämöteosten toteutukseen tai dokumentointiin ja Sibelius-Akatemian muusikoiden kanssa toteutettiin monien esitysten äänimaailmoja. Teatterikorkeakoulun tori toimi näyttely- ja tapahtumatilana myös muiden taideyliopistojen projekteille. Keväällä toteutettiin Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osaston tekstiilitaiteen koulutusohjelman näyttelyprojekti ja Kuvataideakatemian opiskelijoiden tilateos oheistapahtumineen. Työllistyminen Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden teatteri- ja tanssitaiteen maistereiden työelämään sijoittumista seurataan säännöllisesti. Vuonna 2006 tehtiin kysely vuosina 2001 ja 2005 valmistuneille 126:lle teatteri- ja tanssitaiteen maisterille. Vastaukset kertovat maistereiden sijoittumisesta tilanteen mukaisesti. Kyselyn kokonaisvastausprosentiksi muodostui 46, mitä ei voi pitää hyvänä, mutta luku antaa kuitenkin suhteellisen luotettavan yleiskuvan tilanteesta. Valmistuneista kyselyyn vastanneista puolet, 28 taiteilijaa (49,1 %), työskenteli freelancerinä. Kiinnityksellä / päätoimisessa työsuhteessa oli 24 taiteilijaa, (42 %) ja työmarkkinoiden ulkopuolella oli 5 taiteilijaa (9%). Varsinaisesti työttömänä 58:sta vastanneesta oli vain 2. Freelancereista 11 taiteilijaa (39 %) työskenteli teatterialan työehtosopimusta noudattavissa tuotannoissa ja 14 taiteilijaa villeissä tuotannoissa (50%) ja 3 taiteilijaa (11 %) oppilaitoksissa. Kysymykseen produktion / työn tekopaikasta vastasi 54 valmistunutta, jotka jakautuivat seuraavasti: Etelä-Suomen lääni % Ahvenanmaan lääni - Länsi-Suomen lääni 8 14,8 % Itä-Suomen lääni 1 1,9 % Oulun lääni 5 9,3 % Lapin lääni 1 1,9 % Ulkomaat 5 9,3 % On merkille pantavaa, että suuri osa työllistyy lyhytaikaisiin, usein palkatta tehtäviin tuotantoihin tai huonosti palkattuihin työsuhteisiin tai toimii apurahoilla, useimmiten pääkaupunkiseudulla. 12

13 Alueellinen kehittäminen Perustutkintokoulutuksessa yhteistyötä tehtiin muiden taideyliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa. Teatterikorkeakoulu järjesti teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tapaamisen marraskuussa Tilaisuudessa keskusteltiin profiloinnista ja työjaosta sekä ylempien amk-tutkintojen tarpeesta. Kaikki perusopetuslaitokset tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen kanssa ja yhteistyötä oli paljon mm. esitystoiminnassa (Liitteet 3 ja 4) ja laatujärjestelmien kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu on ollut mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavissa hankkeissa, joita ovat olleet kansainvälisen toiminnan edistäminen sekä alueen kaksikielisyyden turvaaminen ja kehittäminen. Lisäksi on seurattu innovaatiopalveluiden kehittämistä. Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä: hallintojohtaja ohjausryhmän puheenjohtajana ja vastaava tuottaja vuoden 2006 aikana käynnistyneessä ns. tuottajaryhmässä. Vuoden aikana keskusteltiin toimintaympäristön muutoksista, palveluiden kehittämistarpeista ja kustannusrakenteesta. Teemoina olivat mm. uuden tekijänoikeuslain vaikutukset esittäviin taiteisiin, digitaaliset aineistot ja uusi korkeakoulukeksintölaki. Lapin yliopisto irtautui tekijänoikeuspalveluista vuoden päättyessä. Tekijänoikeuspalvelun toimintaedellytyksiin ja linjauksiin päätettiin palata HERA-hankkeen etenemisen myötä. Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun kansainvälistyminen on kehittymässä. Vaihto-opintojen ja - opettamisen lisäksi kansainväliseen toimintaan kuului myös pohjoismaisten teatterikorkeakoulujen Nordplus-verkoston koordinoiminen. Teatterikorkeakoulun verkostohankkeita ovat pohjoismainen ohjaajantyön Nordplus-seminaari, devising-menetelmän käyttö teatterityössä yhteistyössä Oslon ja Dublinin teatterikorkeakoulujen kanssa sekä yhteistyön syventäminen Berliinin teatterikorkeakoulun kanssa näyttelijäntyön, dramaturgian ja ohjauksen koulutusohjelmissa. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksen opiskelijat suorittivat kolmen kuukauden harjoittelun Ruotsissa osallistumalla Dramatiska Institutetin dramaturgia- ja ohjaajaopiskelijoiden opinnäytetöihin. Uusia avauksia kahdenvälisissä sopimuksissa on Saksassa, Portugalissa, Mosambikissa, Namibiassa ja Australiassa. Yliopisto oli vahvasti mukana FIRT/IFTR- the International Federation for Theatre Research tutkimus konferenssissa Global vs. Local elokuussa 2006 Helsingissä. Konferenssia varten Teatterikorkeakoulu koosti englanninkielisen esitteen kaikista tehdyistä ja vireillä olevista jatko-opintoihin liittyvistä tutkimustöistä. Vuoden 2006 aikana on aloitettu uuden kansainvälistymisstrategian laadinta. Keväällä 2006 kartoitettiin Teatterikorkeakoulussa jo toteutuvaa kansainvälistä toimintaa ja koulutusohjelmien ja yksiköiden kansainvälistä yhteistyötä koskevia toivomuksia. Kaikki koulutusohjelmat ja yksiköt nimesivät kansainvälisen vastuuhenkilön, ja näiden joukosta rehtori nimesi joulukuussa 2006 kv. työryhmän. Kansainvälistymisstrategia valmistui vuoden 2007 alussa. 13

14 Aikuiskoulutus Teatterikorkeakoulu on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään aikuiskoulutusta. Vuonna 2006 valmisteltiin täydennyskoulutuksen liittämistä Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. IADE Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämiskeskus syntyi vuoden 2007 alussa. Työikäiselle aikuisväestölle syntyi uudenlainen osaamisen kehittämiskeskus. Vuonna 2006 aikuiskoulutusyksikkö järjesti 18 koulutusta, joihin osallistui yhteensä 332 opiskelijaa. Koulutuksessa pääpaino oli asiantuntijaohjelmissa, jotka suunnattiin teatteri- ja tanssialan ammattilaisille. Lisäksi lyhytkursseja toteutettiin eri yhteisöjen ja yritysten tilaamina ja tilaajan tarpeiden mukaan räätälöidysti. Avoimen yliopiston toimintaa on edelleen pyritty kehittämään vuonna 2006 tavoitteena hyödyntää perusopetuksen teoriaopetusta opetustarjonnassa. Avoimen yliopiston kursseille osallistui 971 opiskelijaa. Avoin yliopisto vei Teatterikorkeakoulun osaamista myös maakuntiin. Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Teatterikorkeakoulun strategiaa täydentämään on laadittu kestävän kehityksen toimenpideohjelma vuosille Toimiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on luontevaa esittävälle taiteelle toteutuen mm. esitysten tuotantotavoissa ja yliopiston muun toiminnan kulutustavoissa. Opetusteatteri tarjoaa Teatterikorkeakoulun esitystoiminnan tarvitsemat teatteritekniset palvelut. Sen eri osastoilla työtilat, koneistus ja ilmastointi mahdollistavat toiminnan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myrkyllisten aineiden käyttöä vältetään, kaikki ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti ja materiaaleja kierrätetään. Puvuston toiminnan lähtökohtana on kierrätys ja täydennys. Näyttämön mahdollisuuksia lavastusmateriaalien kierrätykseen rajoittavat vähäiset varastotilat. Huoltopalvelut vastaavat Teatterikorkeakoulun kiinteistön hallintaan, kunnossapitoon ja palveluihin liittyvistä asioista. Vuonna 2002 käyttöönotettua jätehoitosuunnitelmaa noudattamalla vaikutetaan jätteen kokonaismäärän syntyyn ja lajittelulla hyödynnetään jätteen sisältämät materiaalit. Lajittelun piiriin kuuluvat biojäte, toimistopaperi- ja pahvi, tietosuojapaperi, metalli, sähkö- ja elektroniikkajäte, lasi, ongelmajätteet, värikasetit ja sekajäte. Siivousliikkeellä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Hankinnoissa suositaan pitkäaikaisia, huollettavia ja korjattavia tuotteita (huonekalut, laitteet, pestävät kangaspyyhkeet, kestoastiat ja aterimet). Harvemmin käytettäviä tuotteita tai laitteita on vuokrattu. Sähkön käytön seuranta on aloitettu. Viestinnässä panostetaan sähköiseen viestintään. Sisäisessä tiedotuksessa on lisäksi tavoitteena paperin käytön vähentäminen ja suositaan kaksipuolista kopiointia sekä intranetin ja ilmoitustaulujen käyttöä. Teatterikorkeakoulun henkilökunta välittää omilla arvoillaan, valinnoillaan ja toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. 14

15 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa käytetään tukipalvelujen osalta otantaan perustuvaa työajankäytönseurantaa. Opetushenkilökunnan työaika kohdennetaan työsuunnitelmien perusteella. Pääomakustannukset on huomioitu poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty taulukossa 1. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen, tosin tutkimuksen tulosalueen osuus oli strategisten linjausten mukaisesti kasvussa. Taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintoihin liittyvä esitystoiminta, joka muodosti valtaosan yleisölle tarjottavasta taiteellisesta toiminnasta. Opetushenkilö kun nan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole otettu huo mi oon korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. Aikuiskoulutuksen osalta opetusministeriön rahoitus koostui koulutuspoliittisesta tukirahasta sekä täydennyskoulutuksen tuotekehitysrahoituksesta. Taulukko 1. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) TULOSALUE OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA % 33 0 % 72 1 % % 34 0 % 72 1 % YHTEISKUNNALLISET PAL- VELUT % % % % % % % % % % % % 15

16 Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden on kehittynyt vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kyseiseltä vuodelta. Tunnusluvun käyttökelpoisuutta Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeuttaa vuosittaisten tohtorin tutkintojen vähäiset määrät (2004:0, 2005:2, 2006:1) ja siitä seuraava tunnusluvun arvon voimakas vaihtelu. Täydentävän rahoituksen osuus Teatterikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta on lähinnä maksullisen toiminnan volyymin vähenemisen seurauksena kehittynyt vuosina seuraavasti: % 5 % 6 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden on kehittynyt vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kyseiseltä vuodelta. Tunnusluvun arvon voimakas vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti vuosittaisen tutkintomäärien vaihtelusta (2004:43, 2005:82, 2006:32). Kun kunkin vuoden perustutkintokoulutuksen tulosalueen kustannukset suhteutetaan kunkin vuoden aikana suoritettuihin opintopisteisiin, jää tunnusluvun vuosittainen vaihtelu huomattavasti vähäisemmäksi. Tunnusluku onkin Teatterikorkeakoulun kannalta informatiivisempi kuin kunakin vuonna suoritettua maisterin tutkintoa kohden laskettu kustannus

17 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika menee pääosin peruskoulutukseen. Resurssit jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ovat olleet vähäiset, mikä näkyy tohtorin tutkintojen vähäisenä määränä. Tieteellinen toiminta on erittäin vähäistä, mutta opettajakunnan taiteellinen toiminta on runsasta (liitteet 5 ja 7) Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) 0,3 0,2 0,2 Tohtorin tutkinnot / professorit (kokonaisrahoitteiset htv) 0 0,18 0,09 Tohtorin tutkinto-opiskelijat / tohtorin tutkinnot 19,5 46 Teatterikorkeakoulu on linjannut, että tutkimus ja taiteellinen toiminta ovat rinnakkaisia toimintoja. Taiteellista toimintaa on kuitenkin runsaasti perustutkintokoulutuksen yhteydessä, vaikkakin esitystoiminnan tarkoitus on pedagoginen. Pedagoginen esitystoiminta on Teatterikorkeakoulun yhteiskuntaan näkyvä osa. Vuonna 2006 opetusteatterin esityksillä oli yhteensä katsojaa. Peruskoulutus Perustutkinto-opiskelijoiden määrä suhteessa opetushenkilöstöön on lisääntynyt jonkin verran. Läpäisyprosentti eli valmistuneiden määrä suhteessa 5 vuotta aiemmin aloittaneisiin on noussut. Koska valmistuneissa on paljon 2-vuotisen maisteritutkinnon suorittaneita niin omassa laskutavassamme on laskettu vain täysimittaisen tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuotta aiemmin täysimittaisen tutkinnon aloittaneista opiskelijoista. KOTA-tunnusluvut perustuvat laskentatapaan, jossa on otettu huomioon kaikki ko. vuonna suoritetut tutkinnot niiden pituudesta riippumatta ja verrattu sitä täysimittaisen tutkinto-oikeuden saaneiden aloittajamäärään 5 vuotta aiemmin. Tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuuden lasku johtuu osin pienestä tutkintojen määrästä ja silloin ns. vanhojen opiskelijoiden määrä nousee suhteellisen suureksi Perustutkinto-opiskelijat (FTE*) / opetushenkilöstö (htv) 5,1 5,1 5,4 Ylemmät korkeakoulututkinnot / 5 vuotta aiemmin aloittaneet (täysimittaiset tutkinnot) 58,9 % 59,4 % 67,4 % Ylemmät korkeakoulututkinnot / 5 vuotta aiemmin aloittaneet, Kota-tunnusluku 104,9 % 256,3 % 103,2 % Ylemmät korkeakoulututkinnot / opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 0,7 1,4 0,6 Uudet opiskelijat / opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 0,7 1,2 1,1 Uudet opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat 0,15 0,19 0,16 Suoritetut opintopisteet / läsnä olevat opiskelijat Suoritetut opintopisteet / opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot / ylemmät korkeakoulututkinnot yhteensä 61,9 % 64,8 % 38,9 % *FTE = full time equivalent eli läsnä olevat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet vähintään 30 opintopistettä (op)/vuosi 17

18 Kansainvälistyminen Kansainvälinen toiminta on lisääntynyt jonkin verran ja opettaja- ja opiskelijavaihtojen määrä on hieman noussut Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki opiskelijat (FTE) 5,3 % 4,4 % 5,4 % Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / opetus- ja tutkimushenkilöstön htv 0,1 0,2 0,2 (pl sivutoiminen tuntiopetus) Ulkomaille lähteneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (FTE) 3,9 % 4,1 % 9,1 % Ulkomailta saapuneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (FTE) 1,0 % 1,0 % 1,4 % Ulkomaiset tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl sivutoiminen tuntiopetus) 0 0,1 0,1 Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / ulkomailta saapuneiden opettajien 0,6 1,3 0,5 ja tutkijoiden työskentely omassa yliopistossa (kk) Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet, yhteensä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yliopiston maksullinen toiminta tapahtui pääasiassa kahden vain maksullista toimintaa toteuttavan yksikön puitteissa (Teakon ja aikuiskoulutusyksikkö). Näissä yksiköissä käytettiin jatkuvaa työajan seurantaa, jonka perusteella henkilöstökustannukset kohdennettiin suoraan projekteille. Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan osuus tukitoiminnoista kohdennetaan maksullisen toiminnan henkilötyövuosien suhteessa koko yliopiston henkilötyövuosiin. Liiketaloudellinen maksullinen toiminta Yliopiston liiketaloudellinen maksullinen toiminta koostui esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön Teakonin palvelujen myynnistä yrityksille ja julkisille laitoksille sekä aikuiskoulutusyksikön pal velujen myynnistä kotitalouksille ja yrityksille. Teakonin osuus liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tuotoista oli 35 % ja aikuiskoulutusyksikön 37 %. Yliopiston muun maksullinen toiminnan osuus oli 28 % tuloista ja se koostui tila-, laite- ja pukuvuokrauksesta. Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuustavoite oli , mutta toteuma oli alijäämäinen. Alijäämä kuitenkin väheni voimakkaasti vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna ja maksullisen toiminnan odotetaankin olevan ylijäämäistä vuonna Maksullisen toiminnan tilannetta paransi selkeimmin Teakonin tilauskannan elpyminen. Aikuiskoulutusyksikön maksullisen toiminnan tulos vuonna 2006 oli alijäämäistä, mutta yksikön taloudellista tulosta paransi yliopiston käytössä ollut koulutuspoliittinen hintatuki ja täydennyskoulutuksen tuotekehitykseen osoitettu määräraha. Alijäämää selittää osaltaan se, että yksikön henkilöstön työaikaa sitoutui lähes euron edestä Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutin IADEn käynnistämiseen. 18

19 Taulukko 2. Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta (koko TeaK) 2004 toteuma (1 000 ) 2005 toteuma (1 000 ) 2006 tavoite (1 000 ) 2006 toteuma (1 000 ) Muutos 2005/2006 (1 000 ) Ero tavoite (1 000 ) TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 22 % 1 % 19 % 21 % Yli-/alijäämä (% tuloista) 9 % - 22 % 2 % - 2 % Tulot % kustannuksista 110 % 82 % 102 % 97 % Hintatuki Yli-/alijäämä hintatuki huomioituna (1 000 ) Käytettävissä ollut hintatuki Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 19

20 Taulukossa 3 on esitetty erikseen aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisten suoritteiden osalta. Talousarviossa myönnetty hintatuki on esitetty alijäämän jälkeen. Erittely talousarviossa myönnetyn hintatuen käytöstä on esitetty taulukon jälkeen. Taulukko 3. Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta toteutunut (1 000 ) 2005 toteutunut (1 000 ) 2006 toteutunut (1 000 ) Muutos 2005/2006 (1 000 ) % TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot 13 1 Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä % YLI-/ALIJÄÄMÄ % Käyttöjäämä (% tuloista) 12 % - 2 % - 10 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -7 % - 22 % 37 % Tulot % kustannuksista 93 % 82 % 73 % Hintatuki (1 000 ) Ylijäämä hintatuki huomioituna (1 000 ) Käytettävissä ollut hintatuki Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 20

21 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan rahoitusrakenne aikuiskoulutuksen osalta (1 000 ) % Maksullisen toiminnan tuotot Koulutuspoliittinen tukiraha Täydennyskoulutuksen tuotekehitysraha Rahoitus yhteensä Erittely talousarviossa myönnetyn hintatuen käytöstä maksullisessa toiminnassa Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Yhteensä Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan volyymi vuonna 2006 oli alle , joten julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Teatterikorkeakoulun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi vuonna 2006 oli alle , joten yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä. 21

22 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Tohtorin tutkintojen tavoitetta ei saavutettu. Siihen vaikuttivat jatkotutkintokoulutukselle varatut pienehköt resurssit ja järjestelmällisen ohjauksen puute. Teatterikorkeakoulun professoreiden työaika kuluu perustutkinto-opiskelijoiden opettamiseen, eikä taidekentältä tulevilla määräaikaisilla professoreilla ole riittävää osaamista eikä malleja jatko-opiskelijoiden ohjaukseen. Käytännössä jatko-opiskelijoiden ohjauksesta on vastannut yksi päätoiminen professori, jolle kuuluu myös runsaasti perusopetusta, ja taiteellisista tutkinnoista on osa-aikaisesti vastannut yksi professori. Rehtorin asettama työryhmä on valmistellut tutkimuksen kehittämisyksikön perustamista, jotta jatkokoulutuksen ja tutkimuksen tilannetta voidaan järjestelmällisesti parantaa Tohtorin tutkintojen tavoite Suoritetut tohtorin tutkinnot Tohtoreiden keski-ikä - 43,5 37 Peruskoulutus Tutkinnonuudistus on toteutettu ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat on otettu käyttöön. Vuonna 2006 perustettiin opetuksen kehittämisyksikkö, joka koordinoi yhteissuunnittelua, järjestää yhteisiä opintoja, arvioi ja kehittää opetusta ja opintojen ohjausta. Syksyllä 2006 aloitettiin arviointiprojekti, joka tähtää nykyisten ohjauskäytäntöjen selvittämiseen ja ohjauksen kehittämiskohteiden löytymiseen painottaen opiskelijan näkökulmaa. Opiskelijoille joulukuussa tehdyn kyselyn alustavien tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjauksen nykytilanne vaatii kehittämistä. Palautteenanto ja jatkuva arviointi kuuluu sisäänrakennettuna taideopetukseen. Vuoden 2006 aikana teatteritaiteen laitos otti pilottina käyttöön sähköisen palautejärjestelmän, jossa opiskelijat voivat antaa palautetta nimettömästi. Tämä täydentää jo käytössä olevia tapoja kuten opintojakson viimeisellä kerralla pidettyä ryhmäpalautekeskustelua ja opiskelijoiden kirjallista itsereflektoivaa arviointia. Virtuaali- ja viestintätekniikan käyttöä on lisättynä osana virtuaaliyliopistohanketta. Verkko-oppimateriaalien lisäksi vuonna 2006 panostettiin erityisesti videoeditointi- ja kuvankäsittelykursseihin ja edistettiin digitaalista portfoliotyöskentelyä ottamalla käyttöön sähköinen portfolio-ohjelma. Opiskelijavalinnassa valintakriteereinä ovat taiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus alalle eikä kiintiöitä uusille ylioppilaille voida käyttää. Sisäänottomäärät vaihtelevat vuosittain, koska kaikkiin koulutusohjelmiin ei oteta uusia opiskelijoita joka vuosi. Maisteritutkintojen määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden 2005 ennätyksen jälkeen vuonna 2006 valmistui vain 32 maisteria. Kolmen vuoden keskiarvo, 52 tutkintoa, ylittää kuitenkin selvästi tavoitteen 45 tutkintoa. Valo- ja äänisuunnittelun laitos oli koulutuksen laatuyksikkö vuosina

23 Uudet opiskelijat: tavoite Hyväksytyt uudet opiskelijat Samana vuonna tai edellisenä syksynä 2. asteen koulutuksen päättäneiden 28,6 % 12,8 % 20,5 % opiskelijoiden osuus päävalintaerissä hyväksytyistä (%) Ylemmät korkeakoulututkinnot: tavoite Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot Suoritetut ylemmät kk-tutkinnot jotka sisältävät aineenopettajakelpoisuuden Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot Perustutkinto-opiskelijoiden määrä Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen laajuus 306 op 304 op 314 op Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen suoritusaika (täysimittaiset tutkinnot) 6,1 v 7,5 v 6,9 v Opiskelijavalinta, pää- ja erillisvalinnat: hakeneet, hyväksytyt, aloittaneet (erillisvalinnalla tarkoitetaan maisteriohjelmien valintoja). Hakeneet Hyväksytyt Aloittaneet 2004 Päävalinnat Erillisvalinnat Päävalinnat Erillisvalinnat Päävalinnat Erillisvalinnat Kansainvälistyminen Ulkomailla opiskeli yli kolmen kuukauden vaihdossa 26 perusopiskelijaa (tavoite10) yhteensä seitsemässä eri maassa. Vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 108 kuukautta. Yliopisto vastaanotti 5 opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihtoihin ulkomailta ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 29 kuukautta. Lisäksi yliopiston opiskelijoista 62 osallistui lyhyeen vaihtoon (1 vko - alle 3 kk). Vaihdot suuntautuivat 15 maahan ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 103 viikkoa. Teatterikorkeakoulun opettajista 18 opettajaa työskenteli ulkomailla; yli 2 viikon pituisia vierailuja oli seitsemän. Vastaavasti ulkomaisia opettaja- ja taiteilijavieraita oli yhteensä 29, joista 12 yli 2 viikon pituisia. Ulkomaisia opettajia oli Venäjältä, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Hollannista, Ranskasta, Irlannista ja Hongkongista. 23

24 Ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä vuonna 2006 oli 18, kun tavoite oli 15. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto, yli 3 kk: tavoite / toteutuma / / / 26 Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä, tavoite / toteutuma 15 / / / 18 Pitkien (yli 3 kk) vaihtojen osuus Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa on kasvanut selvästi Perus- ja jatko-opiskelijoiden kansainvälinen vaihto, yli 3 kk: lähteneet / saapuneet yli 3 kk 12 / 3 12 / 3 26 / 4 Opettaja- ja tutkijavierailuiden määrä: lähteneet / saapuneet (yli 2 vko) 6 / 11 7 / 8 7 / 12 Tarjottu vieraskielinen perustutkinto-opetus (op) Vieraskielisissä opintojaksoissa suoritetut opintopisteet Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Avoin yliopisto Avoimen yliopiston väylää ei ole mahdollista toteuttaa, sillä Teatterikorkeakoulussa tutkinto-opiskelijoiden valinta perustuu monivaiheisissa valintakokeissa osoitettuun lahjakkuuteen. Avoimen yliopiston toiminnassa on pyritty hyödyntämään perusopetuksen teoriaopetusta opetustarjonnassa. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Avoimen yliopiston kursseille osallistui 971 opiskelijaa. Laskennallisen kokovuotisen opiskelijapaikkatavoitteen saavuttamista vaikeuttaa koulutusalakohtaisen kustannuskertoimen puuttuminen määrärahan mitoituksesta. Alan opetus on useimmiten yksilöllistä tai kontaktiopetusta pienissä ryhmissä Tavoite Toteuma Avoimeen yliopisto-opiskeluun osallistuneiden määrä Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Täydennyskoulutus Vuonna 2006 valmisteltiin yliopistolain mukaisen yhteisen yksikön, Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADEn perustaminen, minkä yhteydessä aiemmat Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikön ja Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämiskeskuksen toiminnot yhdistettiin. Instituutin tehtävänä on toimia luovien alojen valtakunnallisen elinikäisen oppimisen, täydennyskoulutuksen ja alan kehittämistoiminnan instituuttina, joka toimii yliopistojen ja yhteiskunnan rajapinnoilla vuorovaikutuksessa asiakaskunnan kanssa ja toteuttaa osaltaan yliopistojen kolmatta tehtävää. Pitkät koulutuskokonaisuudet, jotka saatiin päätökseen vuoden 2006 aikana, tarjosivat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti teatteri- ja tanssialoilla mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita 24

25 vastaavasti. Näitä olivat Tanssiterapian pitkä koulutusohjelma (80 ov/144 op) ja Fördjupade studier för regi och dramaturgi (40 ov/ 72 op). Uusina aloitettiin Taiteilija moniosaajana (30 op) ja Teatterilähtöiset menetelmät pedagogisina ja yhteisöllisinä työkaluina (60 op). Vuoden aikana toteutettiin myös ensimmäinen Teatterin johtamisen koulutus, joka sai osallistujilta runsaasti kiitosta. Lyhyt kurssitoiminta keskittyi pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tilaamaan ja niille räätälöityyn koulutukseen perinteisen taiteilijoille suunnatun kurssitarjonnan ja Tekniikan kevätpäivien lisäksi. IADEn perustamisen valmistelu vei huomattavasti henkilökunnan työaikaa. Henkilökunta myös väheni yhdellä koulutuspäällikön jäädessä eläkkeelle vuoden 2006 alussa. Vuonna 2006 aikuiskoulutusyksikkö järjesti 18 koulutusta, joihin osallistui yhteensä 332 opiskelijaa Täydennyskoulutuskurssien määrä Täydennyskoulutuskursseille osallistuneiden määrä Opetuksen tuntimäärä (yhteensä): seminaarit / ajankohtaiskurssit asiantuntijaohjelmat erikoistumisopinnot Esitystekninen suunnittelu- ja konsultointiyksikkö Teakon Esitystekninen suunnittelu- ja konsultointiyksikkö Teakonin merkittävimpiä suunnittelu- ja konsultointiprojekteja vuonna 2006 olivat Kansalliskirjaston äänen digitointiyksikön suunnittelu ja hankinnan konsultointi, Kansallisteatterin pienen näyttämön ja Willensaunan saneerauksen hankesuunnittelu ja UPM:n pääkonttorin AV-varustelun suunnittelu ja hankinnan konsultointi. Teakon on suunnitellut Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun uudistilojen AV-varustelun. Lisäksi Teakon on suunnitellut Teatterikorkeakoulun studioteattereiden sähköteknisen peruskorjauksen, vastannut mediaverkon suunnittelusta ja hankinnan konsultoinnista sekä kehittänyt näyttämömekaniikan suunnittelun laatujärjestelmän. Laadunhallinta Teatterikorkeakoulun laatujärjestelmän perustana on ajatus siitä, että opiskelija on asiakas. Laatutyön kohteeksi on määritelty siten palveluiden sujuvuuden ja johtamisen kehittäminen siten, että järjestelmä varmistaa keskittyneen, hyvän oppimistapahtuman. Keskiössä on oppimisen tukeminen. Laatujärjestelmän tavoitteena on tehdä Teatterikorkeakoulun toiminta sujuvaksi ja oppimista tukevaksi sekä tuottaa tietoa johdolle siitä, toteutuvatko strategiset tavoitteet oikeansuuntaisesti. Laatujärjestelmä tukee keskeisten strategisten linjausten toteutumista. Laatujärjestelmä rakentuu ydinprosessilähtöiseen malliin. Laatujärjestelmän keskeisimmät tavoitteet ovat: Oppimista tukevien toimintojen sujuvuus Läpinäkyvä ja selkeä johtaminen Opiskelijatyytyväisyys Henkilökunnan työhyvinvointi Jatkuva kehittäminen, joka pohjautuu tietoon 25