TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008

2 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Hopea - The 2nd cast, kor. Sanni Sihvola Ensi-ilta Kuva: Sampsa Sihvola Yliopistopaino 2009

3 Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Keskeiset tunnusluvut Liite 2 Tilastotiedot esitystoiminnasta Liite 3 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa Liite 4 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Liite 5 Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Liite 6 Opetushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 7 Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Liite 8 Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Liite 9 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat Liite 10 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 11 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 12 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 13 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Liite 14 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Liite 15 Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus Liite 16 TeaKin julkaisutoiminta... 85

4

5 Toimintakertomus

6

7 1.1 Johdon katsaus Teatterikorkeakoulun vuotta 2008 leimasi strategisten painopisteiden, jatkokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen, kehittämisen lisäksi yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksen ennakointi. Hallintoyksikön rakenteita muokattiin kohtaamaan tulevat haasteet uuden hallintojohtaja Esa Hämäläisen johdolla. Hallituksen ulkopuolisten jäsenten määrää lisättiin. Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä Strategiaan linkittyvän LaatuTeaKin kehittäminen eteni hyvin ja kokonaisuus on hahmottunut. Sen keskiössä on johtamisen ja palveluiden sujuvuuden kehittäminen, jotta ydin, opetus ja tutkimus voisivat onnistua. Teatterikorkeakoulun johtamisen ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä ja systemaattisempaa tiedon tuotantoa varten kartoitettiin käytössä olevat palautejärjestelmät. Pidämme olennaisena sähköisen LaatuTeaK-käsikirjamme käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Resursseja on siirretty edelleen jatkokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen rakenteiden ja sisäisen tutkijakoulun kehittämiseen. Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen eli Tutken toiminta alkoi vähitellen vakiintua. Yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa on vilkastunut. Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta tehtiin Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi, jonka tuloksia ei ole vielä tullut. Tohtorin tutkintoja suoritettiin kaksi tavoitteen ollessa kolme. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategian mukaisia toimenpiteitä on viety eteenpäin, mutta työtä on edelleen. Esimerkiksi kotikansainvälistymisen edistämiseen ei ole vielä pystytty paneutumaan. Kansainvälinen toiminta on vilkastunut entisestään ja sitä leimaa diversiteetti ja eripituiset vierailut. Esimerkkeinä mainittakoon, että ruotsinkielisen näyttelijäntyön koulutusohjelman kokonainen vuosikurssi oli kaksi kuukautta vaihdossa Dramatiska Institutetissa Tukholmassa ja tanssijan maisteriopiskelijoista koottu tanssiryhmä TADaC vieraili esityksillään Leedsissä, Lontoossa, Ottawassa, Tallinnassa, Viljandissa, Riiassa ja Pariisissa kotimaisen kiertueen lisäksi. Opettajakunnan asiantuntijatehtävät ovat suuntautuneet 15 maahan. Vierailevia opettajia, tutkijoita ja taiteilijoita kävi 18 maasta. Opiskelijoiden vaihto ja muu kansainvälinen toiminta suuntautui 17 maahan. Teatterikorkeakoulun ydintoiminta, perustutkinto-opetus, sujui hyvin. Vuosi oli muiden yliopistojen tapaan vilkas tutkinnonuudistuksesta johtuen. Tulos olikin ennätyksellinen: 120 maisteria, joista moni oli ns. vanha opiskelija. Opetuksen kehittämisestä ja yhteisestä opetustarjonnasta vastaava yhteisen opetuksen yksikkö, Opek, vahvistui. Opekin avulla haluamme laajentaa taiteellisia näkökulmia ja hyödyntää yhteisen opetuksen synergiaetuja. Yhteisen opetuksen yksikköön kuuluvan avoimen yliopiston toiminta linjautui oikeaan suuntaan ja opiskelijamäärä kasvoi hiukan. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE lakkautettiin talousvaikeuksien takia ja toiminta siirrettiin takaisin emoyliopistoihin. IADEn esittävien taiteiden tiimi toimi sinänsä hyvin ja jatkaa nyt Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluina. Edelleen ongelmia aiheuttaa freelance-taiteilijakunnan maksukyvyn rajallisuus ja mahdollisuus osallistua kustannusperusteisesti hinnoiteltuun koulutukseen. Esitysteknisten konsultointipalvelujen tarjoaja Teakonin tulos saatiin tasapainoon. Tuleva oikeudellinen asema mahdollistaa yhteiskunnallisten palveluiden kehittämisen uusin tavoin. Tavoitteenamme on palvella sekä esittävien taiteiden työmarkkinoiden tarpeita että muuta yhteiskuntaa aiempaa laajemmin. 7

8 Teatterikorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus on laajaa ja suoraa. Maisterit näkyvät huomattavan paljon yhteiskunnassa oman taideammattinsa kautta. Lisäksi taiteilijoiden tietoa artikuloidaan muun yhteiskunnan käyttöön tohtorin tutkintojen ja post doc-tutkimuksen kautta. Teatterikorkeakoulu näkyi laajalle yleisölle avoimien esitystensä kautta. Katsojien määrä oli noin 8700, jossa nousua edellisvuoteen oli Teatterikorkeakoulu puhuttaa myös julkisuudessa: lehdistöosumia oli Teatterikorkeakoulun kirjaston käyttäjäkunnasta 62 % on yliopiston ulkopuolisia. Opetushenkilökunta teki paljon taiteellista työtä myös yliopiston ulkopuolella, mm. elokuvarooleja, ohjauksia, asiantuntija- ja suunnittelutehtäviä. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu oli edelleen vetovoimainen. Sisäänpääsyprosentti oli 4,8. Koulutusta pidettiin yleisesti ottaen laadukkaana. Kokonaisuudessaan Teatterikorkeakoulun tulokseen voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Rehtori Paula Tuovinen 8

9 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttavuus taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin, kuten talouteen. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat myös osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Taiteen tulokset ovat suurelta osin laadullisia. Teatterikorkeakoulun tulokset (120 maisteria) ja niiden vaikuttavuus esittäytyvät suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä taideteoksina ja yksittäisinä suoritteina niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Esitysten tarkoitus on pedagoginen ja ne vaikuttavat alan kenttään. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena. Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu yhä suurelta osin taiteen kentällä. Teatterikorkeakoulussa tehdään kuitenkin jo jonkin verran myös omaa taiteellista post doc-vaiheen tutkimusta. Vuonna 2008 Teatterikorkeakoulu hallinnoi viittä eri tutkimushanketta. Filosofian tohtori, dosentti Pentti Paavolainen teki varttuneen tutkijan rahoituksella elämäkertatutkimusta suomalaisen teatterin perustaja ja fennomaanisten teatteri- ja oopperaharrastusten organisoija Kaarlo Bergbomista ( ). Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen, tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen vetämä hanke Intuitio luovissa prosesseissa: taiteelliset menettelyt, suunnittelu ja päätöksen teko nykytanssissa ja digitaalisen median alueella jatkoi kolmevuotisella rahoituksella. Lisäksi meneillään ovat tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen hanke Rudolf Labanin tilakäsitystensuhde fenomenologisiin näkemyksiin eletystä kehosta, tilasta ja geometriasta ja tanssitaiteen tohtori Teija Löytösen hanke Moving Mosaic Collective Dialogues as a Way of Identifying and Transforming the Teaching Culture of Dance Teachers. Uutena aloitettiin taiteellisen tutkimuksen professori, tohtori Esa Kirkkopellon vetämänä kolmivuotinen ( ) Näyttelijäntaide ja nykyaika tutkimushanke. Hanke on kotimaisen näyttelijäpedagogiikan monitieteellinen ja monitaidollinen tutkimus ja se kokoaa yhteen taideyliopistojen näyttelijäntaiteen tutkimuksen sekä yliopistojen teatterin tutkimuksen. Näyttelijäntaide ja nykyaika -tutkimuksen tavoitteena on koota ja tallentaa Teatterikorkeakoulussa opiskelleen turkkalaisen näyttelijäkunnan taito ja selvittää sen suhde korkeakoulussa tuolloin harjoitettuun näyttelijänpedagogiikkaan sekä selvittää Jouko Turkan kehittelemän ruumiillis-konstruktivistisen näyttelijäpedagogiikan esteettiset, aatehistorialliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja määritellä kriittisesti projektin suhde noihin lähtökohtiin. Lisäksi tavoitteena on tarkentaa säilytetyistä ja kehitetyistä taidoista lähtien uutta kotimaista näyttelijäntyön pedagogiikkaa, joka vastaisi tämän päivän ja tulevaisuuden teatterille asettuvia taiteellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. 9

10 Koulutus Teatterikorkeakoulun toiminnan vaikuttavuuden on taannut perustutkintokoulutuksen laatu. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet ovat arvostettuja taiteilijoita. Laadun takaajana on ennen kaikkea näkemyksellisistä taiteilijoista koostuva opettajakunta, jonka ajantasaisuuden turvaamiseksi opetusvirat täytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat. Seula Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmiin on erityisen tiheä, vuonna 2008 vain 4,8 % hakijoista sai opiskelupaikan. Opintojen keskeyttäminen on harvinaista, tutkinnon suorittaneiden osuus sisään otetuista on ollut viime vuosina lähes 80 prosenttia. Teatterikorkeakoulun jatko-opintoihin liittyvä taiteellinen työ tehdään paljolti yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla: välittömästi taiteessa ja välillisesti kirjoituksissa ja sovelluksissa varsinaisen taidekentän ulkopuolella. Jatkokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa (liite 12). Tohtorikoulutettavien keski-ikä on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Teatterikorkeakoulun opettajakunta sekä osin muu henkilökunta vaikuttaa yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan (liitteet 4, 5 ja 6). Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun myötä heidän yhteytensä ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi (liite 10). Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä. Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan arvostus ja laatu näkyvät myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (liitteet 7 ja 13). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä teatteri-, tanssi- ja esitystaiteen esityksiä tehtiin yhteensä 46 kappaletta. Näistä 31 toteutettiin Teatterikorkeakoulun tiloissa ja muut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Teatterikorkeakoulussa myytiin lippuja 233 eri esitystapahtumaan. Maksullisissa esityksissä oli katsojia 8697 (liite 2) ja ulkopuolisissa yhteistuotannoissa 6850 (liite 3). Taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä esityksiä Taiteellisiin tohtorintutkintoihin sisältyviä töitä oli esitystaiteen ja -teorian, ohjauksen, näyttelijäntyön, valo- ja äänisuunnittelun sekä tanssin aloilta. MUU galleriassa oli nähtävillä Tero Nauhan esitystaiteen teos Silmukka variaatiota. Teos oli osa Tero Nauhan ja maisteriopiskelija Karolina Kucian Kukkia-ryhmän esitystaidetapahtumaa. Pilvi Porkolan teos Johtopäätöksiä esitettiin Kiasmateatterissa. Johtopäätöksiä oli vuonna 2006 aloitetun esityksellisen tutkimussarjan As if kymmenes demonstraatio. Teos toteutettiin yhteistyössä Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Tuija Kokkosen sekä Pauliina Hulkon esitykset tuotettiin yhteistyössä Kiasma-teatterin kanssa. Tuija Kokkosen teokset Esitys merinäköalalla koiran kanssa ja koiralle liikkuivat teatterin, live artin, ympäristötaiteen ja performanssin välimaastossa. Pau- 10

11 liina Hulkon ohjaus Riitta - nainen talossa oli romanttinen komedia seitsemälle miehelle ja kamariorkesterille. Samalla se oli valmisteilla olevan tohtorintutkinnon viides ja viimeinen osa ja ikään kuin sen näyttämöllinen loppupäätelmä. Uni riippukeinussa -installaatio oli Helka-Maria Kinnusen käsikirjoittama ja ohjaama kuunnelma, jonka aihe, huimaus, kuoriutui teoksen aiheeksi väitöstyön tutkimusprosessista. Ylen Radioateljeen tuottama teos oli kuultavissa Teatterikorkeakoulun studiossa Helka-Maria Kinnusen väitöstilaisuuden yhteydessä. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen jatko-opiskelijan Antti Nykyrin teos Väylä oli elävä installaatio äänestä, liikkeestä, tilasta ja materiasta. Teos oli esillä Kaapelitehtaan Valssaamossa. Jaana Kleveringin tanssitaiteen alaan kuuluva teos Soolo itselle ja toiselle esitettiin Ateneum-salissa. Taiteellisia opinnäytteitä Uutta suomalaista musiikkiteatteria nähtiin dramaturgian opiskelija Tua Harnon näytelmässä Mitä sinustakin tulee. Esitys oli musiikkiin erikoistuvien näyttelijöiden maisterin tutkinnon opinnäyte. Kolme säveltäjää, työryhmä ja käsikirjoittaja tutkivat ja etsivät yhdessä uusia tapoja tehdä ja luoda musiikkiteatteria lähtökohtinaan improvisaatio, uudet sävellykset, uudet tekstit ja niiden yhdistelmät. Ohjauksen maisteriopintojen opinnäytetöitä olivat Anni Ojasen ohjaama ja sovittama Slavomir Mrozekin näytelmä Tango, Riko Saatsin ohjaus Heiner Müllerin tekstistä Medeiamateriaalia, Inkariina Simolan ohjaus omasta absurdin huumorin siivittämästä tekstistään Draaman tahto ja Marielle Eklund-Vasaman ohjaus Dominick Argenton pienoisoopperasta Miss Havisham s Wedding Night. Dramaturgian maisteriopintojen opinnäytteitä olivat Okko Leon teksti Nimeni on rakkaus -rakkausnäytelmä, Jussi Moilasen Belgradissa palkittu Nevermind Tarinoita nuoruudesta sekä Saara Turusen käsikirjoittama ja ohjaama Puputyttö. Puputyttö nähtiin myös Tampereella Tutkivan teatterityön keskuksen Demonäyttämöllä ohjauksen opiskelija Sini Pesosen ohjaamana. Esitystaiteen ja teorian maisteriohjelman opinnäytteenä oli Anna Cadian teos Vs., joka perustui löyhästi Valerie Solanasin Scum-manifestiin. Esitystilana oli Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen osaston opiskelijan Otso Linnalaakson toteuttama labyrintti. Koreografian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Elina Pirisen tanssillinen näyttämöteos John, Johnny ja Jenny, Laura Pietiläisen teos Umpio yhdelle katsojalle kerrallaan, Sanni Sihvolan Hopea - the 2nd Cast, Sofia Tsolisin heavy metal - tyylinen Scapegoat, Panu Varstalan Minä, Jarkko Mandelinin No sad songs for me, Ari Kauppilan Herra kontrapunkti ja olematon liikevaihto sekä Sampo Kerolan Kultakutri ja kolme karhua yhteistyössä Aurinkobaletin kanssa. Muu esitystoiminta Suomessa Pyhäjärven Täydenkuun Tanssit -festivaaleilla nähtiin koreografiopiskelijoiden työstämästä liikemateriaalista site specific -esitys resistanssi. Esityksen ohjaajana toimi professori Marjo Kuusela. Satuklassikko Ronja Ryövärintytär toteutettiin yhteistyössä kuuden oppilaitoksen voimin. Astrid Lindgrenin romaaniin perustuva Ronja Ryövärintytär oli lyhennelmä Marjo Kuuselan Kansallisbaletille 1989 tekemästä tanssiteoksesta Jukka Linkolan musiikkiin. Rooleissa tanssivat Kansallisoopperan balettioppilaitoksen ja Teatterikorkeakoulun tanssin koulutusohjelman opiskelijat. Orkesteri oli koottu Helsingin 11

12 ammattikorkeakoulu Stadian ja Helsingin konservatorion nuorista muusikoista. Visuaalisesta ilmeestä vastasivat Taideteollisen korkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun opiskelijat. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat kesäkuun alussa järjestettävälle Hangö Teaterträff -teatterifestivaalille esittäen otteita musiikkiteatteriesityksestään En salig röra. Maisteriopiskelijoiden tanssiteokset Dynastia, Hopea ja Scapegoat tuotettiin yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja Mediakeskus Lumeen kanssa. Valoja äänisuunnittelulaitoksen opiskelijoita oli mukana toteuttamassa Teatterimuseon valon teemavuoden päänäyttelyä Valovuosi - variaatioita valosta. Kesällä 2008 Teatterikorkeakoulun esitystaiteen ja -teorian sekä Kuvataideakatemian paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen maisteriopiskelijat toteuttivat yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa Taiteen tiet -ympäristötaidetapahtuman, joka järjestettiin kolmannen kerran Salon seudulla eri-ikäisten teiden ja reittien varsilla. Näyttelyreitti noudatti rautakaudella noin vuonna 1000 muodostunutta Hiidentietä, joka kulkee Uskelanjoen länsi- ja pohjoispuolella joenrantoja mukaillen Salosta Rekijoelle. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Salon kaupunki, Perttelin ja Kiikalan kunnat sekä alueen paikalliset asukkaat. Työllistyminen Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden tanssi- ja teatteritaiteen maistereiden työelämään sijoittumista on seurattu säännöllisesti Tilastokeskuksen sijoittumistilastojen, yliopiston itse tekemien valmistuvien lähtökyselyn sekä aiemmin valmistuneiden sijoittumisselvityksen perusteella. Aiemmin valmistuneiden sijoittumisselvitys tilattiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyöverkosto Aarresaarelta. Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden pääasiallinen toiminta po. valmistumisvuonna jakautuu seuraavan taulukon mukaisesti (summatiedot eivät ole täydellisiä tietosuojan perusteella tehdyn salauksen vuoksi). Työllisten ja työttömien suhteellinen osuus on pysynyt Tilastokeskuksen tilastoissa kolmen vertailuvuoden aikana hyvin samanlaisena. Työlliset Työttömät Muut 2006 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 22 (69 %) 4 (12 %) 6 (19 %) 2005 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 55 (73 %) 10 (13 %) 10 (13 %) 2004 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 27 (69 %) 7 (18 %) 5 (12,8 %) 12

13 Teatterikorkeakoulu teki keväällä 2008 valmistuneille maistereille lähtökyselyn. Kysely lähetettiin 70 maisteritutkinnon suorittaneelle ja heistä 27 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli näin ollen 38. Kyselyn tulosten perusteella vastaajajoukosta 54 prosenttia toimi freelancerina ja 38 prosenttia päätoimisessa yli puolen vuoden kestoisessa oman alan työsuhteessa. Freelancerit ja päätoimisessa työsuhteessa olevat muodostivat yhteenlaskettuna työllisten osuudeksi 92 % vastaajajoukosta. Loput kahdeksan prosenttia olivat joko työttöminä, äitiyslomalla, opiskelevat tai suorittavat ase- tai siviilipalvelusta tms. Kyselyyn vastanneista suurimman osan (89 %) pääasiallinen tulonlähde oli työ, seuraavaksi suurimpana tulonlähteenä oli apuraha (7 %). Työttömyysturva ei ollut kenenkään vastanneen pääasiallinen tulonlähde. Sen sijaan muu tulonlähde oli yleisin 4 %:lla vastanneista. Vuonna 2008 valmistuneiden työllistyminen oli siis lähtökyselyn perusteella aiempien vuosien (2004, 2005 ja 2006) Tilastokeskuksen vertailutilastoihin nähden parempaa. Vuosina oli vastavalmistuneista noin 70 prosenttia työllisiä kun vuonna 2008 työllisiä näyttää olevan jopa yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. On kuitenkin huomioitava, että Teatterikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen tilastotiedot eivät ole suoraan verrannollisia, sillä Tilastokeskuksen tiedot perustuvat virallisiin työllisyystilastoihin, Teatterikorkeakoulun tiedot asianomaisten omiin ilmoituksiin. Aarresaaren, Akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyöverkoston kysely lähetettiin kaikille 65:lle vuonna 2003 maisteritutkinnon suorittaneelle. Kyselyyn vastasi 13 henkilöä eli vastausprosentti oli 20 %. Kyselyssä selvitettiin vuonna 2003 Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden maisterien työllistymistä viiden vuoden ( ) ajanjaksolla. Aarresaaren kyselytutkimuksen tulosten perusteella oli vastanneiden työmarkkinatilanne: valmistumishetkellä syksyllä 2008 työssä 6 (46 %) 13 (100 %) työttömänä työnhakijana 3 (23 %) 0 (0 %) muussa tilanteessa 4 (31 %) 0 (0 %) Kyselyyn vastanneiden päätyön tehtävien luonne oli ensimmäisessä työssä syksyn 2008 päätyössä taiteellinen 8 (62 %) 8 (62 %) opetus 3 (23 %) 4 (31 %) tutkimus tai konsultointi 2 (16 %) 1 (8 %) Työttömänä valmistumisen jälkeen oli ollut 8 henkilöä, 62 % ja heillä oli keskimäärin 3,6 työttömyysjaksoa. Työttömyysjaksojen kesto oli neljällä enintään 6 kk, yhdellä 7-12 kk ja kahdella yli 12 kk. Aarresaaren tekemän selvityksen mukaan oli vuonna 2003 valmistuneista ollut koulutusta vastaavassa työssä vuoden 2008 loppuun mennessä keskimäärin 3,9 vuotta. Vastanneiden työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen oli keskimäärin 10 ja freelancerina/yrittäjänä toimimisen keskimääräinen aika 3,7 vuotta. 13

14 Vaikka Aarresaaren kyselyn vastausprosentti oli kovin alhainen, voidaan sen perusteella todeta, että kyselyyn vastanneiden Teatterikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden työllisyys oli selvästi parantunut valmistumisen jälkeen. Kyselyhetkellä kukaan vastanneista ei ollut työtön. Vastanneet ovat tehneet pääosan työssäoloajastaan koulutustaan vastaavaa työtä. Kyselyn tulokset ovat lisäksi hyvä esimerkki useasta alan työllistymiselle tunnusomaisesta piirteestä: työsuhteita on useita, työnantajia lukuisia ja työttömyysjaksot ovat yleisiä, mutta pääosin lyhyitä. Teatteri- ja tanssitaiteilijat toimivat työllistyessäänkin useimmiten freelancereina. Työelämäyhteydet Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelujen toimintaa kehitettiin vuoden 2008 aikana siten, että valmistuvia esittelevän painetun EXIT-katalogin toimittamisen lisäksi on kehitetty sähköinen EXIT-kuvapankki. Rekrytointipalvelujen nimi vaihdettiin EXIT-palveluksi. Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan työelämäyhteydet olivat hyvin vahvat. Opiskelijat tekivät lukuisia (45 kpl) harjoitteluja ja muita opintoihin liittyviä taiteellisia töitä ammattikentällä (liite 10). Opiskelijoiden opintoihin liittyvät harjoittelut ja muut taiteelliset työt sijoittuivat paljon myös ulkomaille (liite 14). Opetushenkilökunta teki jonkin verran taiteellista työtä opetuksen yhteydessä (liite 4) ja sen lisäksi runsaasti taiteellista työtä ammattikentällä, yliopiston ulkopuolella (liite 5). Täten se piti yllä ammattitaitoaan ja yhteyksiä työelämään, jotka poikivat usein harjoittelu- ja työpaikkoja myös opiskelijoille. Teatterikorkeakoulussa harjoittelu oli pakollinen osa lähes kaikkien koulutusohjelmien opintoja. Teatterikorkeakoulu myönsi harjoittelutukea ensisijaisesti harjoitteluihin, joista aiheutui ylimääräisiä esim. matka- tai asumiskuluja opiskelijalle. Kansainvälisiin harjoitteluihin myönnettiin lisäksi rehtorin apurahaa. Harjoitellessaan ammattiteattereissa opiskelijat saivat pääsääntöisesti ammattiliittojen sopimusten mukaista palkkaa harjoittelustaan. Teatterikorkeakoulu solmi harjoitteluista harjoittelusopimuksen työnantajan kanssa. Alueellinen kehittäminen Kaikki perusopetuslaitokset tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä oli paljon erityisesti esitystoiminnassa (liitteet 2 ja 3). Pääkaupunkiseudun yliopistojen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu on ollut mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavissa hankkeissa. Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä. Lisäksi Teatterikorkeakoulu oli mukana taideyliopistojen hallinto- ja tukitoimien yhteisessä kartoituksessa. Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu jatkoivat yhteistyötä asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa sekä käynnistivät sen tietotekniikkapalveluiden alueella. 14

15 Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategian neljä painopistealuetta ovat kansainvälinen vaihto- ja vierailutoiminta, kansainväliset tutkinnot, kansainvälinen arki ja monikulttuurisuus. Kansainvälinen työryhmä on laatinut strategian toteuttamissuunnitelman. Kansainvälistymistä edistettiin konkreettisesti lähinnä kolmella ensimmäisellä toimintalinjalla. Kotikansainvälistyminen on toistaiseksi vielä suunnittelutasolla. Kansainvälisen työryhmän laatiman kansainvälistymisstrategian toteuttamissuunnitelmassa asetetut tavoitteet etenivät. Yhteistyötä jo vakiintuneiden yhteistyökorkeakoulujen, kuten Pietarin Teatteriakatemian kanssa syvennettiin. Yhteisiä opintokokonaisuuksia ja maisteriohjelmia suunniteltiin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä tästä on yhteispohjoismaisen oopperaohjauksen maisteriohjelman suunnittelutyö. Opiskelijoiden esityksiä ja henkilökuntaa vieraili ulkomailla festivaaleilla, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa mm. Englannissa, Kanadassa, Virossa, Latviassa, Ranskassa ja Serbiassa. Teatterikorkeakoulu toimi pohjoismaisen teatterikoulujärjestön puheenjohtajana. Teatterikorkeakoulun opiskelijat tekivät opintoihinsa kuuluvia harjoitteluja paljon myös ulkomailla. Erityisenä esimerkkinä tästä on ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutus, jonka kaikki 12 maisterikoulutusohjelman opiskelijaa olivat vuoden 2008 aikana harjoittelussa Pohjoismaissa, mm. Dramatiska Institutetissa, Uppsalan kaupunginteatterissa ja Norrbottensteaterissa Ruotsissa sekä Listaháskóli Íslandsissa Islannissa (liite 14). Henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia kulttuurien väliseen kommunikaatioon vahvistettiin kielikursseilla ja muilla opinnoilla. Lisäksi aloitettiin yliopiston sisäisen viestintämateriaalin kääntäminen myös englanniksi. Opetusmateriaalia käännettiin ja tuotteistettiin, tästä esimerkkinä on aasialaisen teatterin ja tanssin englanninkielinen verkko-oppimateriaali. Esitystoiminta kansainvälisissä yhteyksissä Teatterikorkeakoulun ensimmäisen oman tanssiryhmän TADaCin esitykset saivat ensi-iltansa vuoden 2008 alussa. Ryhmän tanssijat olivat maisteritutkinnon opiskelijoita, jotka suorittavat viimeisen opintovuotensa ammattimaisesti toimivassa ryhmässä. TADaCin taiteellisena johtajana toimi koreografi Jenni Kivelä. Ryhmä esitti viittä ohjelmistossa ollutta teosta usealla paikkakunnalla Suomessa ja kiertueilla Englannissa, Kanadassa, Virossa, Latviassa ja Ranskassa. Keväällä 2008 Teatterikorkeakoulun kandidaatin tutkinnon opinnäytetyönä valmistunut Nevermind tarinoita nuoruudesta palkittiin juryn erikoispalkinnolla ja parhaan naispääosan palkinnolla Belgradissa FIST-festivaalilla (Festival of International Student Theatre). Belgiassa asuva suomalainen koreografi Riina Saastamoinen työsti koreografiaa Underneath Teatterikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin tanssin opiskelijoiden kanssa. Projektia on rahoitettu kansainvälisen Pépinières européennes pour jeunes artistes -organisaation residenssiohjelman avulla. Aikuiskoulutus Taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE, joka aloitti toimintansa , lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Toiminnot siirrettiin lähtien takaisin omiin taustayliopistoihin. Teatterikorkeakouluun siirtyi viisi henkilöä. IADEn toiminta on kokonaisuudessaan raportoitu osana Taideteollisen korkeakoulun tilinpäätöstä. 15

16 IADEn esittävien taiteiden tiimi kehitti yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kysyntälähtöisiä palvelujaan vastaamaan esittävien taiteiden toimialan osaamistarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Lisäksi tiimi tuotti teatterilähtöisiä ja kehollisia menetelmiä soveltavaa koulutusta yrityksille. IADEn eri tiimien välisestä synergiasta etsittiin mahdollisuuksia uusien koulutustuotteiden kehittämiseen. Esittävien taiteiden tiimin neljä keskeistä kehittämishanketta olivat teatterikonseptin kehittäminen ja työyhteisövalmennus Rovaniemen teatterissa, taiteilijoiden osaamista näkyväksi tekevä Portolano-hanke sekä kaksi ESR-hanketta: Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittävissä kulttuurisissa innovaatioissa ja Kolmas Lähde, joka oli esittävien taiteiden tiimin koordinoima. Vuoden 2008 aikana työstettiin kahta kehittämishanketta: Focus on the body in communication and coaching ja Työelämän kehittäminen luovilla menetelmillä. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen Business Bodies konferenssi ja siihen liittyvä julkaisu Business Bodies Avointa yliopistoa on kehitetty kolmivuotiskaudeksi laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Opintoja on tarjottu tutkintovaatimusten mukaisina erikseen Teatterikorkeakoulun omana ja yhteistyöopistojen tarjonnassa olevina opintojaksoina. Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin kuuluvia opintoja on myös avattu tarjoamalla ulkopuolisille opiskelijoille opintopaikkoja ns. yhteisten opintojen kursseilla. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Teatterikorkeakoulun strategiaa täydentää kestävän kehityksen toimenpideohjelma vuosille Teatterikorkeakouluun perustettiin kestävän kehityksen työryhmä, jossa on opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Työryhmä alkoi valmistella uutta kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa ja teki konkreettisia aloitteita ja suunnitelmia kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulussa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden alueilla. Vuonna 2002 käyttöönotettua jätehoitosuunnitelmaa noudattamalla vaikutetaan jätteen kokonaismäärän syntyyn ja lajittelulla hyödynnetään jätteen sisältämät materiaalit. Biojätteen lajittelu laajeni koskemaan Teatterikorkeakoulun molempia kiinteistöjä kokonaisuudessaan ja kartonkikeräys liitettiin lajittelun piiriin. Henkilökunta ja opiskelijat saivat ohjeet työasemien ja valaistuksen sammuttamisesta käytön jälkeen energian säästämiseksi. Teatterikorkeakoulun henkilökunta pyrkii välittämään omilla arvoillaan, valinnoillaan ja toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. 16

17 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa käytettiin tukipalvelujen vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa otantaan perustuvaa työajankäytönseurantaa. Opetusteatterin henkilöstön ja tuottajien työajankäytönseuranta oli jatkuvaa syksystä 2008 alkaen. Opetushenkilökunnan työaika kohdennettiin työsuunnitelmien perusteella. Työsuunnitelmien toteutuminen tarkistetaan lukukausittain. Pääomakustannukset huomioitiin poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty oheisessa taulukossa. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on viime vuosina kohdistunut post doc-tason tutkimukseen, aiemmin ulkopuolista rahoitusta hyödynnettiin enemmän jatkotutkintokoulutuksessa. Kustannuslaskennassa taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintojen opetukseen liittyvä esitystoiminta. Opetushenkilökunnan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole huomioitu korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) TULOSALUE OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA 72 1 % % 55 1 % 72 1 % % 55 1 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT % % % % % % % % % % % % 17

18 Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden jakautuivat vuosina (1 000 ) seuraavasti: Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tohtorin tutkintojen määrien ollessa vähäisiä, on tämän tunnusluvun käyttö Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeaa. Tohtorin tutkintoja suoritettiin vuonna 2006 yksi, vuonna 2007 nolla ja vuonna 2008 kaksi. Täydentävän rahoituksen osuus on noussut jonkin verran vuodesta 2006 ottaen huomioon, että maksullinen täydennyskoulutus siirtyi vuoden 2007 alussa IADEen: % 4 % 5 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun arvon vaihtelu aiheutuu pääosin vuosittaisten tutkintomäärien vaihtelusta. Vuoden 2008 suuri valmistuneiden määrä laski tunnuslukua merkittävästi. Perustutkintokoulutuksen kustannukset suoritettua opintopistettä kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: Kunkin vuoden kustannukset on jaettu kyseisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden määrällä. Tunnusluvun vaihtelua selittää vuotuinen vaihtelu sekä kustannusten että suoritettujen opintopisteiden määrässä. 18

19 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika menee pääosin siihen. Vuonna 2007 perustetun esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (aiemmin tutkimuksen kehittämisyksikkö), Tutken, toiminta jatkokoulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi lähti käyntiin aktiivisesti. Tutkimuksen kehittämisyksikön työvaliokunnan ja johtokunnan päätöksellä tehostettiin jatko-opiskelijoiden opinnäytteiden ohjauskäytäntöjä sekä aloitettiin jatko-opiskelijoiden HOPS-käytäntö (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Jatko-opiskelijoiden valintaprosessia kehitettiin siten, että jatko-opiskelijoiden valinta tapahtuu vain kerran vuodessa. Jatko-opiskelijoita ohjattiin jo nyt ensimmäisen yhteishaun aikana tutkimussuunnitelman laatimisessa. Ohjauksen tehostuminen tulee näkymään lähivuosina suoritettujen tohtoritutkintojen määrän lisääntymisenä. Tieteellinen toiminta oli Teatterikorkeakoulussa määrällisesti vähäistä, sitä vastoin opettajakunnan taiteellinen toiminta oli runsasta (liitteet 4 ja 5) Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv (pl. sivutoiminen 0,2 0,3 0,3 tuntiopetus) Tohtorin tutkinnot / professorit (kokonaisrahoitteiset htv) 0,09 0 0,2 Tohtorin tutkinto-opiskelijat / tohtorin tutkinnot Teatterikorkeakoulu on linjannut, että tutkimus ja taiteellinen toiminta ovat rinnakkaisia toimintoja. Taiteellista toimintaa on kuitenkin runsaasti perustutkintokoulutuksen yhteydessä, vaikka esitystoiminnan päätarkoitus onkin pedagoginen. Pedagoginen esitystoiminta oli Teatterikorkeakoulun toiminnasta yhteiskuntaan näkyvin osa. Vuonna 2008 opetusteatterin esityksillä oli yhteensä 8697 katsojaa, mikä on noin 1500 enemmän kuin vuonna Peruskoulutus Perustutkinto-opiskelijoiden määrä suhteessa opetushenkilökuntaan pysyi melko samalla tasolla edellisvuoteen nähden. Läpäisyprosentti nousi merkittävästi suhteessa vuoteen 2007, mutta oli toisaalta melko samalla tasolla vuoteen 2006 verrattuna. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä suhteessa opetushenkilökuntaan nousi merkittävästi. Tämä johtui pääosin siitä, että vuosi 2008 oli viimeinen vuosi, jolloin tutkinnon sai suorittaa ns. vanhan tutkinnon mukaisena ja tästä syystä maisterintutkintoja suoritettiin ennätysmäärä. Samalla läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden suorittama opintopistemäärä nousi selvästi. Sen sijaan tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuus laski poikkeuksellisen alas. Tämä johtui siitä, että vuonna 2008 tutkinnon suorittaneissa oli lukuisia jo pitkään ammatissa toimineita henkilöitä, jotka olivat aloittaneet opintonsa aiemmilla vuosikymmenillä. 19

20 Perustutkinto-opiskelijat (FTE*)/opetushenkilöstö (htv) 5,4 4,3 4,5 Ylemmät korkeakoulututkinnot/5 vuotta aiemmin aloittaneet (täysimittaiset tutkinnot) 67,4 % 35,5, % 61,9 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/5 vuotta aiemmin aloittaneet, KOTAtunnusluku Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) Uudet opiskelijat/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 103,2 % 193,5 % - 0,6 1,2 2,2 1,1 0,9 1,5 Uudet opiskelijat/perustutkinto-opiskelijat 0,16 0,13 0,23 Suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat Suoritetut opintopisteet/opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot/ ylemmät korkeakoulututkinnot yhteensä 38,9 % 66,7 % 20,5 % *FTE = full time equivalent eli läsnä olevat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet vähintään 30 opintopistettä/vuosi Kansainvälistyminen Kansainvälisessä toiminnassa on saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntynyt jonkin verran. Opettaja- ja tutkijakunnan kansainvälisen toiminnan suhdeluvut ovat pysyneet kuluneella kolmivuotisjaksolla samalla tasolla, tosin pientä vaihtelua on ollut suuntaan ja toiseen. 20

21 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki opiskelijat (FTE) 5,4 % 9,2 % 10,3 % Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk)/ opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) 0,2 0,4 0,2 Ulkomaille lähteneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat/ perustutkinto-opiskelijat (FTE) Ulkomailta saapuneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat/ perustutkinto-opiskelijat (FTE) Ulkomaiset tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / ulkomailta saapuneiden opettajien ja tutkijoiden työskentely omassa yliopistossa (kk) Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet, yhteensä 9,1 % 5,3 % 7,4 % 1,4 % 4,0 % 4,5 % 0,1 0 0,2 0,5 0,8 0, Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yliopistolla oli maksullista toimintaa pääasiassa esitysteknisessä suunnittelu- ja konsultointiyksikössä Teakonissa. Teakonin henkilöstön työaikaa seurattiin jatkuvasti ja henkilöstökustannukset kohdennettiin suoraan projekteille. Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan osuus tukitoiminnoista kohdennettiin maksullisen toiminnan henkilötyövuosien suhteessa koko yliopiston henkilötyövuosiin. Liiketaloudellinen maksullinen toiminta Yliopiston liiketaloudellinen maksullinen toiminta koostui esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön Teakonin palvelujen myynnistä yrityksille ja julkisille laitoksille (82 % tuloista) sekä yliopiston tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille tahoille (18 % tuloista). Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuustavoite oli ja toteuma oli Vaikka kannattavuustavoitetta ei saavutettu, on syytä huomata, että maksullisen toiminnan tulos oli edellisestä vuodesta poiketen ylijäämäinen. Teakonin myyntitulot kasvoivat selvästi vuodesta 2007 ja kun samalla erilliskustannuksia saatiin pienennettyä edellisvuoteen verrattuna, oli tulos ylijäämäinen. 21

22 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta toteuma (1 000 ) 2007 toteuma (1 000 ) 2008 tavoite (1 000 ) 2008 toteuma (1 000 ) Muutos 2007/2008 (1 000 ) Ero tavoite (1 000 ) TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 21 % -30 % 27% Yli-/alijäämä (% tuloista) -2 % -76 % 8 % 3 % Tulot % kustannuksista 97 % 57 % 108 % 105 % Hintatuki 40 Yli-/alijäämä hintatuki huomioituna (1 000 ) 29 Käytettävissä ollut hintatuki 40 0 Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan volyymi vuonna 2008 oli alle joten julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä. 22

23 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT 2007 toteuma (1 000 ) 2008 toteuma (1 000 ) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus 8 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 51 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 1 Henkilöstökustannukset Vuokrat 1 0 Palvelujen ostot 4 16 Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset 9 14 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (1 000 ) Kustannusvastaavuus (%) 74 % 91 % Vertailulukuja vuodelta 2006 ei esitetä, koska yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi oli tuolloin alle euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta paransi rahoittajatahojen myötämielisempi suhtautuminen yleiskustannusten korvaamisen. 23

24 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Vaikka jatko-opiskelijoiden ohjausta ryhdyttiin tehostamaan esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen myötä, ei tohtorin tutkintojen tavoitetta vielä täysin saavutettu. Konkreettisena ohjauksen kehittämisen keinona oli mm. HOPS-käytännön aloittaminen myös jatko-opiskelijoille Tohtorin tutkintojen tavoite Suoritetut tohtorin tutkinnot Tohtoreiden keski-ikä 37-53,5 Teatterikorkeakoulu järjesti Organisation Internationale des Scénographes, Techniciens et Architects de Théâtre OISTAT organisaation ReSEARCH: Designing Performance - Performing Design -konferenssin, jossa oli yli 90 osallistujaa 28 eri maasta. Teatteritaiteen laitos on taiteellisen toiminnan laatuyksikkö vuosina Peruskoulutus Yhteissuunnittelua on asteittain kehitetty jo noin kymmenen vuoden ajan. Kehittämistyön tulokset, paremmin toimivat käytännöt, alkavat yhä selkeämmin näkyä sekä koko yliopiston että laitosten tasolla. Yhteistyö ja koordinointi kattavat myös muut taideyliopistot, Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen ja Tutkivan teatterin keskuksen. Yhteissuunnittelun myötä eri koulutusohjelmien rakennetta on muutettu siten, että useamman koulutusohjelman opiskelijat voivat osallistua samaan opetukseen. Rakenteellisen ja aikataulullisen koordinoinnin ansiosta eritaustaiset opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tavalla joka muistuttaa ammattikentän työtapoja. Kaikki koulutusohjelmat ovat erikseen koonneet tiedot opetustarjonnasta, johon myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat saavat osallistua HOPS: iensa puitteissa. Perusopintojen tieto- ja viestintätekniikan opinnot uudistettiin ja laajennettiin käsittämään myös kuvankäsittelyn, videoeditoinnin ja digitaalisten portfolioiden laatimisen. Verkkomateriaaleja tuotettiin lisää. Niitä käytettiin erityisesti avoimen yliopiston opetuksessa. Palautteenanto ja jatkuva arviointi kuuluvat sisäänrakennettuna taideopetukseen, joka perustuu jatkuvaan kontaktiin ja vuorovaikutukseen. Palautejärjestelmää on täydennetty sähköisellä palautejärjestelmällä, jossa opiskelijat voivat antaa palautetta nimettömästi. Opetukseen integroidun palautteen lisäksi käytössä olivat erilaiset vuosikurssi-, koulutusohjelma- ja laitoskohtaiset palautetilaisuudet, joihin kaikki asianosaiset osallistuvat. Lisäksi esitystoimintaan liittyi erillinen palautekäytäntö. Vuoden 2008 aikana selvitettiin eri koulutusohjelmien palaute- ja ohjauskäytäntöjä. Nämä menetelmät luokiteltiin ja kuvattiin matriisina osana koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. 24

25 Yhteiset, kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille avoimet opinnot arvioitiin. Vastaajat pitivät kurssitarjontaa hyvänä ja monipuolisena. Kurssien aikataulutukseen ja tiedottamiseen toivottiin muutoksia. Lisäksi haluttiin jatkokursseja oppimisen syventämiseksi. Opettajat halusivat lisää tietoja kurssien sisällöistä, jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää HOPSkeskusteluissa. Maisteritutkintojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Kuluneena vuonna oli viimeinen mahdollisuus suorittaa vanhan asetuksen mukainen tutkinto. Opintonsa aiemmin kesken jättäneisiin opiskelijoihin panostettiin lisäämällä opintojen ohjausta. Vuonna 2008 suoritettiin 120 maisterin tutkintoa ja näin ollen kuluneiden kolmen vuoden keskiarvoksi tuli 70 maisteria. Tutkinnon laajuus pysyi lähes entisellään. Vanhojen valmistuneiden opiskelijoiden johdosta maisteritutkinnon keskimääräinen suoritusaika nousi yli 11 vuoteen Hyväksytyt uudet opiskelijat Samana vuonna tai edellisenä syksynä 2. asteen koulutuksen 20,5 % 22,2 % 19,2 % päättäneiden opiskelijoiden osuus päävalintaerissä hyväksytyistä (%) Ylemmät korkeakoulututkinnot: tavoite Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot Suoritetut ylemmät kk-tutkinnot jotka sisältävät aineenopettajakelpoisuuden Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot Perustutkinto-opiskelijoiden määrä Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen laajuus 314 op 308 op 304 op Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen suoritusaika (täysimittaiset tutkinnot) 6,9 v 6,2 v 11,7 v Opiskelijavalinta (erillisvalinnalla tarkoitetaan maisteriohjelmien valintoja): Hakeneet Hyväksytyt Aloittaneet 2006 Päävalinnat Erillisvalinnat Päävalinnat Erillisvalinnat Päävalinnat Erillisvalinnat Opiskelijavalinnassa valintakriteereinä ovat taiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus alalle eikä kiintiöitä uusille ylioppilaille voida käyttää. Sisäänottomäärät vaihtelevat vuosittain, koska kaikkiin koulutusohjelmiin ei oteta uusia opiskelijoita joka vuosi. 25

26 Kansainvälistyminen Ulkomailla opiskeli yli kolmen kuukauden vaihdossa 18 perusopiskelijaa (tavoite 20) yhteensä kahdeksassa eri maassa. Vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 87 kuukautta. Lisäksi yliopiston opiskelijoista 26 osallistui lyhyeen vaihtoon (1vkoalle 3 kk). Vaihdot suuntautuivat 14 maahan ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 48 viikkoa. Yliopisto vastaanotti yhdeksän opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihtoihin ulkomailta. Opiskelijat saapuivat yhdeksästä eri maasta ja vaihtojen kesto oli yhteenlaskettuna 36 kuukautta. Teatterikorkeakoulun opettajista 20 työskenteli ulkomailla yli viikon periodin, näistä yli kahden viikon pituisia vierailuja oli seitsemän. Vastaavasti ulkomaisia opettaja- ja taiteilijavierailuja oli yhteensä 43, joista 11 oli yli 2 viikon pituisia. Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä vuonna 2008 oli 18, kun tavoite oli 10. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä oli seitsemän, tavoitteenkin ollessa seitsemän. Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto, lähtevät yli 3 kk (tavoite/toteutuma) Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto, saapuvat yli 3 kk (tavoite/toteutuma) Ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä (tavoite/toteutuma) /26 20/12 20/18 15/18 10/16 7/5 5/9 5/9 10/18 7/7 Pitkien (yli 3 kk) vaihtojen osuus Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa vaihtelee vuosittain. Vuosina 2008 ja 2006 koko ruotsinkielisen näyttelijäntyön vuosikurssille (12 opiskelijaa) järjestettiin harjoittelu Pohjoismaissa, kun taas vuonna 2007 kaikki pitkät vaihdot olivat yksittäisten opiskelijoiden vaihtoja. Lähtevien opettaja- ja tutkijavierailijoiden määrä pysyi suhteellisen vakiona, mutta saapuneiden määrä kasvoi hieman. Tarjotun vieraskielisen perustutkinto-opetuksen määrä opintopisteinä kasvoi yli sadalla opintopisteellä, myös suoritetun vieraskielisen opetuksen opintopistemäärä nousi jonkin verran Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kansainvälinen vaihto, 26/4 12/9 18/9 lähteneet/saapuneet (yli 3 kk) Opettaja- ja tutkijavierailuiden määrä, lähteneet/saapuneet 7/12 10/12 7/16 (yli 2 vko) Tarjottu vieraskielinen perustutkinto-opetus opintopisteinä Vieraskielisissä opintojaksoissa suoritetut opintopisteet

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Jos olis valta, niin kuin on mieli Ohjaus ja koreografia: Martin Heslop Ensi-ilta 25.11.2006 kello 18 Valokuva: Lari Peltonen Yliopistopaino

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Keisarin uudet vaatteet Ohjaus: Pia Aro Ensi-ilta: 13.9.2007 klo 19.00 Valokuvat: Riikka Sundqvist Yliopistopaino 2008 Toimintakertomus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Juhannusnäytelmä, ohjaus: Juhana von Bagh Ensi-ilta: 17.4.2009 Kuvassa: Kreeta Salminen ja Joonas Saartamo Valokuvaaja: Mari Mäkiö

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016) Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien

Lisätiedot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 %

Tohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 % Asemointitilastot 2015, 1/5 Tampereen teknillisen n määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 1 TOIMINTA-AJATUS (ELI MISSIO) Hyväksytty hallituksessa 2.3.2010. Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA LIITE 1 KAIKKI MOMENTIT YHTEENSÄ LAPIN POLIISILAITOS Selite 2013 2014 2015 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012 Hakijan opas Uudet opiskelijat Vuonna 2012 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön (suomenkielinen), ohjauksen, dramaturgian, valosuunnittelun ja äänisuunnittelun

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Pysyvää ja murenevaa, koreografia Marjo Kuusela, ensi-ilta 23.4.2005, kuva: Tuomo Rainio Ulkoasu: Jaana Forsström Sisällysluettelo I Toimintakertomus

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma)

TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2015 TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma) Kaksivuotinen koulutus, 120 op Tanssijantaiteen maisteriohjelma koostuu kahden

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Svenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle

Svenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 in määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 10.3.2010 Lukuvuoden 2010 2011 työsuunnitelmat ja tuntiopetus Työsuunnitelmat Laitoksia pyydetään laatimaan työsuunnitelmat lukuvuodeksi 2010 2011. Työsuunnitelmat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot