TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007

2 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Keisarin uudet vaatteet Ohjaus: Pia Aro Ensi-ilta: klo Valokuvat: Riikka Sundqvist Yliopistopaino 2008

3 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Keskeiset tunnusluvut Liite 2 Tilastotiedot esitystoiminnasta Liite 3 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa Liite 4 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Liite 5 Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Liite 6 Opetushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 7 Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Liite 8 Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Liite 9 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat Liite 10 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 11 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 12 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 13 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Liite 14 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Liite 15 Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus Liite 16 TeaKin julkaisutoiminta

4

5 5 Toimintakertomus

6 6

7 1.1 Johdon katsaus Vuonna 2007 Teatterikorkeakoulussa käytiin keskustelua rakenteellisesta kehittämisestä. Helsingin taideyliopiston perustamista on kaavailtu vuosia ja asiasta on tehty useampi selvitys. Teatterikorkeakoulu suhtautui avoimen uteliaasti viimeisimpään selvitysmies, professori Turo Virtasen malliin. Hallitus on myös ilmaissut valmiutensa keskustella muista taideyliopistomalleista. Ratkaisuja on mietitty mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmista. Teatterikorkeakoulu on aloittanut varautumisen rakenteellisesta kehittämisestä ja yliopistojen oikeudellisen aseman vaihtumisesta koituviin muutoksiin. Tulevista haasteista on informoitu henkilökuntaa mahdollisimman paljon. Strategiaa 2012 täsmennettiin. Siitä tehtiin tiivistetty julkinen versio ja sisäinen toteuttamissuunnitelma. Taiteellinen tutkimus ja kansainvälistyminen ovat strategisia kehittämiskohteita. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategia valmistui vuonna Seuraavana on vuorossa viestintä- ja henkilöstötoimenpideohjelmien päivittäminen. Strategiaan niveltyvän laatujärjestelmän hahmottamisen myötä toiminnan eri osa-alueita on kehitetty sitä mukaa, kun kohteita ja puutteita on tullut esille. Laatutyön keskiössä on johtamisen ja palveluiden sujuvuuden kehittäminen. Teatterikorkeakoulu sai päätökseen sisäisen rakenteellisen kehittämisen hankkeen valo- ja äänisuunnittelun laitos (VÄS) muuttaessa Tampereelta Helsinkiin heinäkuussa. VÄS aloitti toimintansa peruskorjatuissa tiloissa päivitetyin teknisin varustein. Muutto sujui hyvin ja koko Teatterikorkeakoulu on innostunut opetuksen olennaisesta helpottumisesta ja mahdollisuudesta syventää yhteistyötä myös muiden taideyliopistojen kanssa. Teatterikorkeakoulu on tehnyt tuottavuutta parantavia toimia. VÄSin muutto Helsinkiin parantaa konkreettisesti tuottavuutta: työpanosta siirtyy reilusti olennaiseen, opetukseen. Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämiskeskus IA- DEen siirtyi kolme vakinaista ja yksi määräaikainen työntekijä. Talouspalveluista siirtyi pääkaupunkiseudun palvelukeskus Paveen kaksi henkilöä. Teatterikorkeakoulu osallistuu jatkossa yliopistojen yhteisten palveluiden kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2007 perustettiin tutkimuksen kehittämisyksikkö Tutke yhdistämään kaikki Teatterikorkeakoulussa jo olevat jatkokoulutuksen ja tutkimuksen voimavarat. Teatterikorkeakoulun taiteellisilla professoreilla ei ole automaattisesti jatko-opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimuksen vaatimaa työkalupakkia. Siksi yksikön perustaminen oli tarpeen. Tutken perustamiseen on panostettu sekä henkilö- että rahallisin resurssein. Professoriksi taiteellista jatkotutkintokoulutusta ja tutkimusta kehittämään valittiin ohjaaja, filosofian tohtori Esa Kirkkopelto. Tutkeen perustettiin myös tutkimuskoordinaattorin virka. Yksikköä johtaa teatteritaiteen tohtori, professori Annette Arlander. Kehittämistä tukee laaja johtoryhmä, jotta koko Teatterikorkeakoulun asiantuntemus saadaan yksikön käyttöön. Jatko-opiskeluprosessiin kuuluvat vaiheet on analysoitu ja uudistustyö on alkanut vauhdikkaasti. Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen tavoite on kunnianhimoinen: järjestelmällinen koulutus ja taiteellisen tutkimuksen teoriapohjan ja metodologian kehittäminen. Taideyliopistona Teatterikorkeakoulun erityistehtävänä on artikuloida taiteilijoiden tieto yhteiskunnan käyttöön. Post doc-tutkimus on vasta aluillaan. Vuonna 2007 sai päätöksensä Teatterikorkeakoulun toinen kansainvälinen tutkimushanke Haasteena tieto: tanssi, liike ja ruumiilliset kokemukset ymmärryksen ja maailman konstruoimisen keinoina. Lopputapahtuma Challenging the Knowledge-symposium järjestettiin lokakuussa. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen strategian mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta mm. jokainen opiskelija saisi kansainvälisiä kontakteja opintojensa aikana. Opiskelijoiden ja opettajien kiinnostus kansainväliseen vaihtoon, esi- 7

8 tysvierailuihin ja konferensseihin on edelleen kasvanut. Esimerkiksi teatteritaiteen laitoksella oli kansainvälistä toimintaa 16 maassa, mm.: Yhdysvallat, Venäjä, Baltian maat ja Pohjoismaat. Lyhyet vaihdot ja vierailut ovat Teatterikorkeakoulun toiminnalle luontevia ja niitä tehtiin paljon (57). Ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä on noussut. Ulkomainen kiinnostus Teatterikorkeakoulua kohtaan on lisääntynyt, mutta kielisidonnaisen opetuksen vuoksi opetustarjonta ulkomaisille opiskelijoille on rajallinen. Opetuksen kehittämistä ja yhteisestä opetustarjonnasta vastaavan opetuksen kehittämisyksikkö Opekin aloitteesta tehtiin opintojen ohjauksen arviointi, jonka tulosten perusteella ryhdytään toimiin vuonna Avoin yliopistotoiminta on sijoitettu Opekiin, jotta mm. yhteinen opetustarjonta ja avoimen opetus voitaisiin koordinoida ja siten saada synergiaetuja. Avoin yliopistotoiminta on ollut suhteellisen niukkaa, mutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta edelleen tärkeää. Avoimen toiminnan heikkoutena on ollut minimaalisen henkilökunnan (0,5 henkilöä) takia syntyvä haavoittuvuus. Opetuksen koordinointi on käynnistetty. Määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa ei tapahtunut yllätyksiä. Teatterikorkeakoulusta valmistui 60 maisteria (tavoite 55). Teatterikorkeakoulun sisäänotot vaihtelevat vuosittain ja tuovat heilahteluja tutkintomääriin. Täysmittaisten tutkintojen keskimääräinen suorittamisaika on lyhentynyt viimeiset kolme vuotta, nyt 6,2 vuoteen. Läpäisy vuonna 2007 sen sijaan laski ja oli 35,5 %. Syy läpäisyn heikkouteen johtuu siitä, että täysimittaisen tutkinnon aloittavien opiskelijoiden sisäänotto oli vuonna 2002 vain 31 opiskelijaa. Pienessä joukossa muutamien näyttelijäopiskelijoiden henkilökohtainen menestyminen, merkittävien elokuva- ja tv-roolien saaminen aiheutti ison prosentuaalisen laskun läpäisyyn. Lisäksi valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmassa läpäisy oli heikkoa, mihin on vaikuttanut opiskelu kahdessa kaupungissa, Tampereella ja Helsingissä. Teatterikorkeakoulu ei saavuttanut tohtoritavoitettaan. Uuden järjestelmän vasta käynnistyessä kärsimme vielä vuonna 2007 heikohkosta jatko-opiskelijoiden ohjaustilanteesta ja yksilöllisten elämäntilanteiden tuomista opintojen hidastumisista. Opiskelijamme ovat usein työelämässä kiinni. Alamme jatko-opiskelijoiden haasteena on hankkia rahoitusta paitsi opinnoilleen niin opintoihin liittyviin taiteellisiin produktioihin. Tutkintoihin kuuluvien produktioiden vaatima tuotannollinen työ on ollut opiskelijoille kohtuuton. Vuonna 2008 on odotettavissa, että saavutamme tavoitteemme kolme tohtorintutkintoa. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE aloitti virallisesti toimintansa. Esittävien alojen koulutus on lähtenyt hyvin käyntiin sen suojissa. Esittävien alojen työmarkkinoiden erityispiirteet on otettava huomioon mm. kurssimaksuja määriteltäessä ja täydennyskoulutukseen tulisi saada tukea valtiolta jatkossakin. Toisen erillislaitoksemme, esitystekniikan suunnittelu- ja asiantuntijayksikön Teakonin tavoitetta kannattavuudesta ei saavutettu vieläkään. Alijäämää on tuottanut lähinnä näyttämömekaniikan tilausten määrän vähyys. Näyttämömekaniikan erityissuunnittelija on jäänyt juuri eläkkeelle ja tilanne on arvioitava uudelleen. Kilpailu alalla edellyttää kokonaisratkaisuja esitystilojen suunnittelussa (valo, ääni, kuvatekniikka ja näyttämömekaniikka). Näkymät ovat sikäli hyvät, että monet teatteritalot ja esitystilat Suomessa ovat pakollisen saneerauksen edessä. Kuntien taloustilanteesta riippuu, mitkä saneeraukset lähtevät liikkeelle. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu on edelleen vetovoimainen, vaikka kansainvälinen kilpailu on lisääntynyt. Opettajat ovat alansa parhaimmistoa ja oppimistulokset ovat välillä liiankin vakuuttavia - opiskelijoita houkutellaan töihin jo ennen valmistumistaan. Kokonaisuudessaan Teatterikorkeakoulun tuloksellisuuteen voidaan olla tyytyväisiä kaikkien muutospaineiden keskellä. Rehtori Paula Tuovinen 8

9 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttavuus taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin, kuten talouteen. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat myös osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Taiteen tulokset ovat suurelta osin laadullisia. Teatterikorkeakoulun tulokset (60 maisteria) ja niiden vaikuttavuus esittäytyvät suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä taideteoksina ja yksittäisinä suoritteina niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Esitysten tarkoitus on pedagoginen ja ne vaikuttavat alan kenttään. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena. Teatterikorkeakoulu ja sen opetus näkyvät suomalaisessa mediassa. Kiinnostus esittävien taiteiden aloja kohtaan näkyy mm. Cision -lehdistöosumien määrässä, joita oli Teatterikorkeakoulun kirjastolla on tanssi- ja teatterialan laajimmat kokoelmat ja aktiivisista käyttäjistä 63 % on yliopiston ulkopuolelta. Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu yhä suurelta osin taiteen kentällä. Tavoitteena on, että Teatterikorkeakoulussa tehdään tulevaisuudessa omaa taiteellista tutkimusta post doc-vaiheessa. Tanssi-ja teatteripedagogiikan laitos on koordinoinut kansainvälistä tieteellistä tutkimushanketta Haasteena tieto/challenging the Notion of Knowledge. Hanke valotti ruumiillisen tiedon luonnetta ja merkitystä tiedon tuottamisessa. Hanke sai Suomen Akatemialta ja taiteen keskustoimikunnalta kolmevuotisen ( ) tutkimusrahoituksen ja vuonna 2007 toteutettiin hankkeen päätöstapahtumana Challenging the Knowledge-symposium. Tilaisuudessa oli kansainvälisiä luennoitsijoita ja esiintyjiä: tanssitaiteen tohtori Betsy Fisher Havaijin yliopistosta, koreografian professori Efva Lilja Danshögskolanista Tukholmasta, tanssipedagogi Isabel Marques Brasiliasta ja Inclusive Dance Company Trondheimista, Norjasta. Samassa yhteydessä tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos vietti 10-vuotisjuhliaan. Vuonna 2007 esittävän taiteen tutkijat saivat merkittäviä rahapäätöksiä Suomen Akatemialta ja eri säätiöiltä. Filosofian tohtori, professori Pentti Paavolainen sai varttuneen tutkijan rahoituksen suomalaisen teatterin perustajaa ja fennomaanisten teatteri- ja oopperaharrastusten organisoijaa Kaarlo Bergbomia ( ) koskevan elämäkertatutkimuksen kirjoittamiseen. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen, tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen vetämä hanke Intuitio luovissa prosesseissa: taiteelliset menettelyt, suunnittelu ja päätöksen teko nykytanssissa ja digitaalisen median alueella sai kolmevuotisen rahoituksen. Samoin tanssitaiteen tohtori Teija Löytösen hankkeelle Moving mosaic Collective Dialogues as a Way of Identifying and Transforming the Teaching Culture of Dance Teachers myönnettiin rahoitusta kolmeksi vuodeksi. Koneen säätiö myönsi ensimmäistä kertaa apurahoja taiteelliseen tutkimukseen. Teatteritaiteen alueelta rahoitusta taiteellisen tohtoritutkinnon suorittamiseen sai filosofian maisteri, näytelmäkirjailijaohjaaja Tuija Kokkonen. Tutkimuksessaan Kokkonen tarkastelee suhdetta ei-inhimilliseen esitystapahtumassa. 9

10 Koulutus Toiminnan vaikuttavuuden on taannut perustutkintokoulutuksen laatu. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet taiteilijat ovat arvostettuja. Laadun takaavat ensisijaisesti näkemykselliset taiteilijat ja näkemysten tuoreuden turvaamiseksi opetusvirat on täytetty määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat. Seula Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmiin on erityisen tiheä, vain 5 % hakijoista saa opiskelupaikan. Opintojen keskeyttäminen on harvinaista. Teatterikorkeakoulun oma jatkokoulutukseen liittyvä taiteellinen työ tehdään paljolti yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla: välittömästi taiteessa ja välillisesti kirjoituksissa ja sovelluksissa varsinaisen taidekentän ulkopuolella. Jatkokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa. Tohtorikoulutettujen keski-ikä on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Tohtorit ovat työllistyneet toistaiseksi hyvin, mutta työllistyminen aiheuttaa kuitenkin huolta. Teatterikorkeakoulun opettajat ja osin muu henkilökunta vaikuttavat yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan. Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun lisäksi opiskelijat tekevät paljon omia taiteellisia töitä ja täten yhteydet ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi. Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä. Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan laatu näkyy myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (liitteet 7 ja 13). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä tanssi- ja teatteriesityksiä toteutettiin yhteensä yli 50 erilaista produktiota, joista 42 Teatterikorkeakoulun tiloissa ja muut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Teatterikorkeakoulussa myytiin lippuja 235 eri esitystapahtumaan ja maksullisissa esityksissä oli katsojia Tanssi- ja teatteriproduktioiden ohella on vuoden aikana toteutettu esitystaiteen alaan lukeutuvia teoksia sekä erilaisia installaatioita (liite 2). Jatkotutkintoihin liittyvät taiteelliset työt Taiteellisiin tohtorintutkintoihin sisältyviä töitä olivat vuoden aikana Jaana Kleveringin tanssitaiteen alaan kuuluvat teokset Mulla ei ole mitään päällepantavaa, jota esitettiin mm. Kuopiossa, ja Soolo itselle soolo toiselle, jota esitettiin mm. Oulussa. Tuija Kokkonen vieraili esityksensä Herra Tossavainen kanssa Norjassa syyskaudella. Teatterikorkeakoulun tiloissa toteutettiin neljä Maya Tångeberg-Grischinin teatteritaiteen tohtoritutkintoon sisältyvää teosta, joista yhden kokonaisuuden esitti vaasalaisten opiskelijoiden ryhmä ja muut hän esitti itse. Tångeberg-Grischin on työskennellyt 30 vuoden ajan intialaisen tanssin ja teatterin eri muotojen parissa. Kudiyattom, yksi maailman vanhimmista teatterimuodoista, on hänen tutkimuksessaan keskeinen länsimaisen pantomiimiperinteen uudistamistyössä. Taiteellisia opinnäytteitä uusia esittämisen muotoja etsien Maisteritutkintoihin sisältyviä taiteellisia opinnäytetöitä oli musiikkiteatterin, tanssin, teatterin sekä monilla taiteiden välisillä aloilla erilaisissa näyttämöteoksissa ja installaatioissa. 10

11 Suomenkielisten näyttelijäopiskelijoiden opinnäytteitä esitettiin mm. Liisa Kuoppamäen ohjaamassa näytelmässä Ikuisesti sinun, joka on Rauno Ekholmin käännös Sam Shepardin yksinäytöksisestä näytelmästä Fool for love, Susanna Kuparisen ohjaamassa William Shakespearen näytelmiin Rikhard III ja Henrik IV pohjautuvassa esityksessä Kolme kuningasta ja Inkariina Simolan ohjauksessa Pojasta mieheksi, tytöstä mieheksi. Musiikkiin erikoistuvien näyttelijöiden opinnäytteenä nähtiin uutta musiikkiteatteria edustava teos Isä, jonka ohjaajana vieraili Pirkko Saisio. Pohjoismainen maisteriohjelma NorMan opiskelijoiden ja ruotsinkielisten näyttelijäopiskelijoiden opinnäytteitä nähtiin professori Erik Söderblomin ohjaamassa teoksessa Brott och straff ja teoksessa 2 kön är 1 för mycket, jonka ohjaajana vieraili Richard Turpin Ruotsista. Ohjauksen maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Neda Sokolovskan ohjaama esitys Arthur Schnitzlerin näytelmästä Piirileikki, Ossi Koskelaisen nykyteatterin kenttään lukeutuva ohjaus nimellä Musikaali ja Satu Linnapuomin ohjaus Suojaalue, joka oli devising-metodiin pohjautuva ryhmäpainotteinen työ; käsikirjoitus luodaan prosessissa ja sen päämääränä on ei-juonellinen tarina. Dramaturgian maisteriohjelman opinnäytteenä esitettiin Laura Colliander-Lappalaisen näytelmä kirjailija Hagar Olssonista Sanat tai henki, jonka hän ohjasi itse. Teatteritaiteen maisteritutkinnon valosuunnittelun opiskelijan Willian Ilesin taiteellinen opinnäyte nähtiin tanssiteoksessa Par cour rakkaudesta kahteen seinään. Teos oli koreografiopiskelija Jaakko Simolan maisteritutkinnon opinnäyte. Koreografiopiskelija Maija Hoiskon opinnäyte oli koreografia Onyma, joka esitettiin Porin teatterissa yhteistuotantona Pori Dance Companyn kanssa. Taiteellis-pedagogisia opinnäytteitä oli tanssiteoksissa Isokoira Runttupää ja herättäjäpoika, Ritornello, Kosketuksissa ja Ihon läpi. Teatteritaiteen taiteellis-pedagogisena opinnäytteenä esitettiin Piia Aron sovitus tutusta sadusta Keisarin uudet vaatteet. Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelman opinnäytteitä toteutettiin näyttämöllä ja galleriatiloissa. Teatterikorkeakoulun isossa teatterisalissa esitettiin Elina Latvan teos Elegia ja Sini Haapalinnan generatiiviseksi esitysinstallaatioksi luonnehdittu teos Extreme imaging sensoscope, joka lähenee video- ja mediataiteen kenttää. Satu Palokankaan opinnäytteenä esitettiin teos The Game of Desire. Galleriatiloissa Galleria Jangvassa nähtiin Essi Kausalaisen elävä installaatio Harjoituksia painovoimalle ja valolle. Esitystoiminta pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaista tai kansainvälistä yhteistyötä tehtiin sekä teatteri- että tanssiesityksissä. Live Art -festivaali ja seminaari kokosi viikon mittaiselle festivaalille Teatterikorkeakouluun professori Annette Arlanderin johdolla MA-projekteja esitystaiteen, katoavan taiteen ja performanssin alalta. Vierailevina esiintyjinä nähtiin alan legenda, provosoivan performanssin esittäjä, Karen Finley USAsta ja Tashi Iwaoka kahden hengen esiintyjäryhmänsä kanssa Alankomaista. Marraskuussa toteutettiin yhteistyössä Baltic Circle -festivaalin kanssa Atviras Ratas - Theatre Laboratoryn teatterivierailu Liettuasta. Esityksen Omaelämäkerrallisia improvisaatioita OPEN CIRCLE (Autobiografinés improvizacijos Atviras Ratas) tekijät olivat Liettuassa vuodesta 2006 toimineen nuorten teatterintekijöiden ryhmä. Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälisiä esiintymisiä oli mm. tanssiopiskelijoiden ryhmän esiintyminen Tukholman Danshögskolanissa, dramaturgian koulutusohjelman opiskelija Jussi Moilasen käsikirjoittama ja ohjaama esitys 11

12 Veitset leikkaa ilman Belgradin teatterikoulujen festivaalissa, missä esitys sai juryn erityispalkinnon ja näyttelijäopiskelija Ulla Raition parhaan naisnäyttelijän palkinnon. Dramaturgian opiskelija Maria Kilven voitti näytelmällään Harmin paikka Stückemarktissa Berliinissä. Kilpi oli ensimmäinen Stückemarktiin hyväksytty suomalainen. Esitykset ja kiertueet Suomessa Teatterikorkeakoulun opiskelijoita oli mukana teatteri- ja tanssiesityksissä eri puolilla Suomea ja lisäksi toteutettiin yhteistuotantoina esityksiä monien tahojen kanssa. Koreografiopiskelija Maija Hoiskon koreografia Onyma esitettiin Porin teatterissa yhteistuotantona Pori Dance Companyn kanssa ja koreografiopiskelija Panu Varstalan teos Sininen ooppera toteutettiin yhteistuotantona kajaanilaisen tanssiteatteri Roudan kanssa. Jälkimmäisen teoksen esityksiä oli Kajaanissa ja Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Ruotsinkieliset näyttelijäntyön opiskelijat osallistuivat kesällä Skärgårdsteaternin Suomenlahden ja Turunmaan saaristoon järjestettyyn esityskiertueeseen, joka oli jatkoa monivuotiseen yhteistyöhön. Ohjelmistossa oli Dick Idmanin ohjaamana Georges Feydeaun tekstiin perustuva esitys Hotel Paradiso. Tampereen Teatterikesän ohjelmistossa esitettiin ohjaajaopiskelija Riko Saatsin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Bruno on kuollut, joka valmistui vuonna Teatterikesässä teos herätti myös kansainvälisten teatterifestivaalijärjestäjien huomiota. Tanssitaiteen laitos aloitti yhteistyön Pyhäjärven Täydenkuun tanssit -festivaalin kanssa. Koreografiopiskelijat ja pohjoismaiset vaihto-opiskelijat toteuttivat Tila, talo ja tanssi -paikkasidonnaiseen kurssiin liittyvät esitystapahtumat Pyhäsalmen rautatieasemalla nykytanssifestivaalin aikana. Tanssiryhmä-hankkeen (TADaC) aloitusprojektina syksyllä 2006 esitetty Jorma Uotisen koreografia Arc-en-ciel, teos kymmenelle tanssijalle ja satunnaisille kohtaamisille heidän välillään, esitettiin kesäkuussa 2007 Kuopion tanssii ja soi -festivaalilla. Esitysyhteistyö taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Muiden taideyliopistojen opiskelijoita oli mukana monissa Teatterikorkeakoulun esityksissä. Yhteistyötä tehtiin myös Tampereen yliopiston näyttelijäntyön opiskelijoiden ja monien ammattikorkeakoulujen taidealojen opiskelijoiden kanssa. Taideteollisen korkeakoulun lavastaja- ja pukusuunnitteluopiskelijat sekä valokuvauksen opiskelijat osallistuivat useiden näyttämöteosten toteutukseen tai dokumentointiin. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kanssa toteutettiin monien esitysten äänimaailmoja. Taulukko yhteistyöstä on liitteenä 3. Teatterikorkeakoulun tori oli YLE/TV1 kulttuuritoimituksen Taiteilijaelämää haastattelusarjan kuvauspaikka. Työllistyminen Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden tanssi- ja teatteritaiteen maistereiden työelämään sijoittumista seurataan säännöllisesti. Vuonna 2007 tehtiin kysely, jossa selvitettiin vuosina 2002 ja 2006 valmistuneiden maistereiden sijoittumista työelämään. Selvitys kattoi kaikki koulutus- ja maisteriohjelmat. Kyselyn sai 57 maisteria ja kokonaisvastausprosentiksi muodostui 44 % (25 vastaajaa). Vastaukset kertovat maistereiden sijoittumisesta tilanteen mukaisesti. 12

13 Valmistuneista kyselyyn vastanneista suurin osa, 21 taiteilijaa (84 %), työskenteli freelancerina. Kiinnityksellä / päätoimisessa työsuhteessa oli 1 taiteilija (4 %) ja työmarkkinoiden ulkopuolella oli 3 taiteilijaa (12 %). Varsinaisesti työttömänä oli vain 1 taiteilija. Freelancereista 8 taiteilijaa (38,1 %) työskenteli teatterialan työehtosopimusta noudattavissa tuotannoissa, 10 taiteilijaa (47,6 %) muissa tuotannoissa ja 3 taiteilijaa (14,3 %) oppilaitoksessa. Kysymykseen produktion / työn tekopaikasta vastasi 24 valmistunutta, valmistuneista kukaan ei työllistynyt Ahvenanmaan, Itä-Suomen ja Lapin läänissä. Etelä-Suomen lääni 17 70,8 % Länsi-Suomen lääni 3 12,5 % Oulun lääni 1 4,2 % Ulkomaat 3 12,5 % Ensimmäisen ja viidennen työvuoden välillä ei työllistymisessä ollut merkittäviä eroja. Vuoden 2006 selvitykseen verrattuna suurin muutos kohdistuu kiinnityksellä/päätoimisessa työsuhteessa olevien määrään. Vuonna 2006 (58 vastaajaa) työskenteli 24 taiteilijaa ko. työsuhteessa, vuonna 2007 vain yksi. Työskentely vuosina Freelancer 16 (50 %) 28 (49,1 %) 21 (84 %) Kiinnityksellä / päätoimisessa työsuht. 13 (40,6 %) 24 (42,1 %) 1 (4 %) Ei työssä 3 (9,4 %) 5 (8,8 %) 3 (12 %) Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden pääasiallinen toiminta jakautuu seuraavasti (summatiedot eivät ole täydellisiä tietosuojan perusteella tehdyn salauksen vuoksi): Työlliset Työttömät Muut 2005 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 55 (73 %) 10 (13 %) 10 (13 %) 2004 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 27 (69 %) 7 (18 %) 5 (12,8 %) 2003 TeM Tanssitait. maisteri yhteensä 29 (52,7 %) 12 (21,8 %) 14 (25,5 %) 13

14 Tilastojen analysointia vaikeuttaa myös perinteisten taiteilijan ammattikuvien muuttuminen. Moniammatillisuus, freelancerinä toimiminen, päällekkäiset ja lyhyet työsuhteet ovat nykyään yhä useamman taiteilijan arkipäivää. Teattereissa määräaikaiset 1-2 vuoden sopimukset ovat yleisiä, ja vaikuttaa siltä, että yhä useampi toimii lyhyillä tuotantokohtaisilla sopimuksilla. Palkka on usein lyhytaikaisissa työsuhteissa huono ja apurahojen saaminen on vaikeaa. Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelut välittää tanssi- ja teatterialan töitä ja harjoittelupaikkoja, järjestää työelämään valmentavaa koulutusta sekä neuvoo ja ohjaa esittävien taiteiden alalle valmistuvia taiteilijoita. Alkuvuonna 2008 valmistuneen rekrytointipalveluiden arviointiraportin mukaan työnantajat käyttävät rekrytointiapuna erityisesti Taunoa (Teatterin, tanssin ja elokuvan rekrytointisivusto) ja valmistuvista opiskelijoista tehtyä EXIT-katalogia. Tauno on Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMen, Suomen Näyttelijäliitto ry:n ja Teatterikorkeakoulun yhteinen palvelu. Alueellinen kehittäminen Kaikki perusopetuslaitokset tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja yhteistyötä oli paljon mm. esitystoiminnassa (liitteet 2 ja 3). Pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu on ollut mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavissa hankkeissa, joita ovat olleet kansainvälisen toiminnan edistäminen sekä alueen kaksikielisyyden turvaaminen ja kehittäminen. Lisäksi on seurattu innovaatiopalveluiden kehittämistä. Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä. Vuoden aikana keskusteltiin tekijänoikeuksista ja uusista julkaisemisen muodoista. Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu ovat käynnistäneet palveluyhteistyön hallinto- ja tukipalveluissa. Vuoden 2007 aikana tehtiin taustakartoituksia asiakirjahallinnon ja arkistotoimen, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä tietotekniikkapalveluiden alueella. Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun uusi kansainvälistymisstrategia valmistui vuoden 2007 alussa. Strategian neljä painopistealuetta ovat 1) kansainvälinen vaihto- ja vierailutoiminta, 2) kansainväliset tutkinnot, 3) kansainvälinen arki ja 4) monikulttuurisuus. Kansainvälinen työryhmä on tehnyt strategian toteuttamissuunnitelmaa vuoden aikana. Vaihto- ja vierailutoimintaa on erityisesti kehitetty lähialueilla eli Pohjoismaiden lisäksi Baltiassa ja Venäjällä. Teatterikorkeakoulu koordinoi Nordplus Neighbour/Nabo projektia, joka toteutettiin yhteistyössä Viron Eesti Muusika ja teatriakadeemia Lavakunstikoolin ja Liettuan Lietuvos Muzikos Ir Teatro Akademijan näytelmäopiskelijoiden ja opettajien kanssa. Projektin ensimmäinen osa oli Helsingissä marraskuussa, johon kuului osallistuminen kansainvälisen Baltic Circle -festivaaliin. Venäjällä yhteistyötä tiivistettiin Pietarin Teatteriakatemian kanssa. Opettaja-, opiskelija- ja koordinaattorivierailuilla suunniteltiin tulevaa laajempaa yhteistyötä. Ensimmäinen pitkä opiskelijavaihto toteutettiin ja vuodelle 2008 suunniteltiin molemminpuolisia opettajavaihtoja. 14

15 Erasmus-yhteistyötä syvennettiin erityisesti Saksassa Hochschule für Schauspielkunst Ernst Buschin (HFS) ja Portugalissa Instituto Politécnico de Lisboa-Escola Superior de Dancan kanssa. Berliinissä toteutettiin kaksiviikkoinen workshop, jossa oli mukana Teatterikorkeakoulun ja HFS:n opiskelijoita ja opettajia. Uutena maanosana yhteistyössä on Etelä-Amerikka; yhteistyötä aloitettiin Argentiinassa mm. opettajavaihdon muodossa. Uuden kansainvälisen maisteriohjelman - Master in Opera Directing - suunnittelu aloitettiin yhteistyössä Statens Teaterskolen (Kööpenhamina) ja Kunsthogskolen i Oslo (KHiO) kanssa. Teatterikorkeakoulu koordinoi pohjoismaista Norteas- tanssi- ja teatterikorkeakoulujen verkostoa, johon tällä hetkellä kuuluu 14 korkeakoulua kaikista Pohjoismaista. Teatterikorkeakoulu on myös aktivoitunut FIRST-ARTSMOssa, joka on monialainen suomalaisten ja venäläisten taidekorkeakoulujen muodostama verkosto. Aikuiskoulutus Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen erillislaitos IADE, Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti, aloitti toimintansa IADE toimii työelämän osaamisen vahvistajana luovilla aloilla. IADEn käynnistyessä Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikön henkilöstö siirtyi hallinnollisesti Taideteollisen korkeakoulun alaisuuteen. IADEssa esittävien taiteiden tiimin viisi työntekijää vastaavat tanssi- ja teatterialan täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluista. IADEn esittävien taiteiden tiimi kehitti yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kysyntälähtöisiä palvelujaan vastaamaan esittävien taiteiden toimialan osaamistarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Lisäksi tiimi tuotti teatterilähtöisiä ja kehollisia menetelmiä soveltavaa koulutusta yrityksille. IADEn eri tiimien välisestä synergiasta etsittiin mahdollisuuksia kehittää uusia koulutustuotteita. Perinteisen täydennyskoulutustoiminnan rinnalla IADEn esittävien taiteiden tiimissä valmisteltiin valtakunnallista esittävien taiteiden kehittämishanketta ja sen pilottina tammikuussa 2008 Tykes-rahoituksella käynnistyvää Rovaniemen Teatterin - Lapin alueteatterin kehittämishanketta, joka tuottaa välineitä teattereiden ja tanssiryhmien toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Tiimissä valmisteltiin myös koordinoivan projektin hakemusta valtakunnalliseen ESR-hankeohjelmaan Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana. Avointa yliopistoa on kehitetty kolmivuotiskaudeksi laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Opintoja on tarjottu tutkintovaatimusten mukaisina erikseen Teatterikorkeakoulun omana ja yhteistyöopistojen tarjonnassa olevina opintojaksoina. Teatterikorkeakoulun opintoja on myös avattu tarjoamalla ulkopuolisille opiskelijoille opintopaikkoja ns. yhteisten opintojen kursseilla. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Teatterikorkeakoulun strategiaa täydentää kestävän kehityksen toimenpideohjelma vuosille Toimiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on luontevaa lähtökohtaisesti aineettomalle ja hetkellisenä toteutuvalle esittävälle taiteelle, mikä näkyy mm. esitysten tuotantotavoissa ja yliopiston muun toiminnan kulutustavoissa. 15

16 Valo- ja äänisuunnittelun laitos muutti kesällä 2007 peruskorjattuun vanhaa teollisuuskiinteistöön Helsingin Sörnäisiin Teatterikorkeakoulun päätoimipisteen yhteyteen. Kestävän kehityksen näkökulmasta hyöty on se, että on vältetty uudisrakentamiselta. Lisäksi opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön jatkuva matkustaminen Helsingin ja Tampereen välillä jäi pois. Opetusteatteri tarjoaa Teatterikorkeakoulun esitystoiminnan tarvitsemat teatteritekniset palvelut. Sen verrattain ajanmukaiset työtilat koneistuksineen ja ilmastointeineen mahdollistavat toiminnan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myrkyllisten aineiden käyttöä vältetään, kaikki ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti ja materiaaleja kierrätetään. Puvuston, tarpeiston ja näyttämön toiminnan lähtökohtana on kierrätys ja täydennys. Mahdollisuuksia materiaalien kierrätykseen rajoittavat vähäiset varastotilat. Huoltopalvelut vastaavat Teatterikorkeakoulun kiinteistön hallintaan, kunnossapitoon ja palveluihin liittyvistä asioista. Vuonna 2002 käyttöönotettua jätehoitosuunnitelmaa noudattamalla vaikutetaan jätteen kokonaismäärän syntyyn ja lajittelulla hyödynnetään jätteen sisältämät materiaalit. Lajittelun piiriin kuuluvat biojäte, toimistopaperi- ja pahvi, tietosuojapaperi, metalli-, sähkö- ja elektroniikkajäte, lasi, ongelmajätteet, värikasetit ja sekajäte. Siivousliikkeellä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Hankinnoissa suositaan pitkäaikaisia, huollettavia ja korjattavia tuotteita (huonekalut, laitteet, pestävät kangaspyyhkeet, kestoastiat ja aterimet). Harvemmin käytettäviä tuotteita tai laitteita on vuokrattu. Toimistokoneiden määrää (faksit, kopiokoneet ja tulostimet) on vähennetty keskittämällä ne tiettyihin pisteisiin. Tällä on pyritty myös sisäilman laadun parantamiseen. Vuonna 2006 aloitettua sähkön käytön seurantaa on jatkettu. Viestinnässä panostetaan sähköiseen viestintään. Sisäisessä tiedotuksessa on lisäksi tavoitteena paperin käytön vähentäminen ja suositaan kaksipuolista kopiointia sekä intranetin ja ilmoitustaulujen käyttöä. Teatterikorkeakoulun henkilökunta välittää omilla arvoillaan, valinnoillaan ja toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. 16

17 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa käytetään tukipalvelujen osalta otantaan perustuvaa työajankäytönseurantaa. Opetushenkilökunnan työaika kohdennetaan työsuunnitelmien perusteella. Vuoden 2007 aikana päätettiin siirtyä kevätlukukauden 2008 alusta opetushenkilökunnan osalta käytäntöön, jossa työsuunnitelmien toteutuminen tarkistetaan lukukausittain. Pääomakustannukset on huomioitu poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen, tosin tutkimuksen tulosalueen osuus oli strategisten linjausten mukaisesti kasvussa. Tutkimustoimintaan saatiin vuonna 2007 aiempaa runsaammin ulkopuolista rahoitusta erityisesti Suomen Akatemialta. Taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintoihin liittyvä esitystoiminta, joka muodosti valtaosan yleisölle tarjottavasta taiteellisesta toiminnasta. Opetushenkilö kun nan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole otettu huo mi oon korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. Aikuiskoulutuksen osuus pieneni voimakkaasti aikuiskoulutusyksikön siirryttyä osaksi Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituuttia IADEa. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) TULOSALUE OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA 33 0 % 72 1 % % 34 0 % 72 1 % % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT % % % % % % % % % % % % 17

18 Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden on kehittynyt vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun käyttökelpoisuutta Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeuttaa vuosittaisten tohtorin tutkintojen vähäiset määrät (2005:2, 2006:1, 2007:0) ja siitä seuraava tunnusluvun arvon voimakas vaihtelu. Täydentävän rahoituksen osuus Teatterikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta on lähinnä maksullisen toiminnan volyymin vähenemisen seurauksena kehittynyt vuosina seuraavasti: % 6 % 4 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden on kehittynyt vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun arvon vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti vuosittaisen tutkintomäärien vaihtelusta. Perustutkintokoulutuksen kustannukset suoritettua opintopistettä kohden on kehittynyt vuosina seuraavasti: Kunkin vuoden kustannukset on jaettu kyseisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden määrällä. Tunnusluvun perusteella ovat opetuksen kustannukset kasvaneet varsin voimakkaasti vuodesta 2006 vuoteen Arvon kasvua selittää kustannusten nousu ja suoritettujen opintopisteiden määrän väheneminen Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika menee pääosin peruskoulutukseen. Resurssit jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ovat olleet vähäiset, mikä näkyy tohtorin tutkintojen pienenä määränä. Syksyllä 2007 perustettiin tutkimuksen kehittämisyksikkö Tutke, jonka tehtävänä jatkokoulutuksen ja tutkimuksen edistäminen. Tieteellinen toiminta on erittäin vähäistä, mutta opettajakunnan taiteellinen toiminta on runsasta (liitteet 4 ja 5). 18

19 Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) 0,2 0,2 0,3 Tohtorin tutkinnot / professorit (kokonaisrahoitteiset htv) 0,18 0,09 0 Tohtorin tutkinto-opiskelijat / tohtorin tutkinnot 19, Teatterikorkeakoulu on linjannut, että tutkimus ja taiteellinen toiminta ovat rinnakkaisia toimintoja. Taiteellista toimintaa on kuitenkin runsaasti perustutkintokoulutuksen yhteydessä, vaikkakin esitystoiminnan tarkoitus on pedagoginen. Pedagoginen esitystoiminta on Teatterikorkeakoulun yhteiskuntaan näkyvä osa. Vuonna 2007 opetusteatterin esityksillä oli yhteensä katsojaa. Peruskoulutus Perustutkinto-opiskelijoiden määrä suhteessa opetushenkilöstöön on vähentynyt. Tämä johtuu vuoden 2007 tavallista pienemmästä sisäänotosta, sillä osaan koulutusohjelmista ei otettu lainkaan uusia opiskelijoita. Esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelun laitos ei järjestänyt valintakokeita Tampereelta Helsinkiin muuton takia. Pieni uusien opiskelijoiden määrä näkyy myös suoritettujen opintopisteiden vähentymisenä. Läpäisyprosentti eli valmistuneiden määrä suhteessa viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin on laskenut. Koska valmistuneissa on paljon kaksivuotisen maisteritutkinnon suorittaneita niin omassa laskutavassamme on laskettu vain täysimittaisen tutkinnon suorittaneiden osuus viisi vuotta aiemmin täysimittaisen tutkinnon aloittaneista opiskelijoista. KOTA-tunnusluvut perustuvat laskentatapaan, jossa on otettu huomioon kaikki ko. vuonna suoritetut tutkinnot niiden pituudesta riippumatta ja verrattu sitä täysimittaisen tutkinto-oikeuden saaneiden aloittajamäärään viisi vuotta aiemmin. Silti läpäisyprosentti antaa osin virheellisen opintojen kestosta, koska osa täysimittaisen tutkinnon suorittaneista on valmistunut neljässä vuodessa. Tutkintojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ja vaikuttaa suhdelukuihin kuten tutkintojen määrään suhteessa opetushenkilöstöön ja tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuuteen. Pienessä tutkintojen määrässä kuten vuonna 2006 myös ns. vanhojen opiskelijoiden osuus nousee suhteellisen suureksi ja vaikuttaa tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen osuuteen Perustutkinto-opiskelijat (FTE*) / opetushenkilöstö (htv) 5,1 5,4 4,3 Ylemmät korkeakoulututkinnot / 5 vuotta aiemmin aloittaneet (täysimittaiset tutkinnot) 59,4 % 67,4 % 35,5, % Ylemmät korkeakoulututkinnot / 5 vuotta aiemmin aloittaneet, KOTA-tunnusluku 256,3 % 103, 2 % 193,5 % Ylemmät korkeakoulututkinnot / opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 1,4 0,6 1,2 Uudet opiskelijat /opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) 1,2 1,1 0,9 Uudet opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat 0,19 0,16 0,13 Suoritetut opintopisteet / läsnä olevat opiskelijat Suoritetut opintopisteet / opetushenkilöstö (kokonaisrahoitteiset htv) Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot / ylemmät korkeakoulututkinnot yhteensä 64,8 % 38,9 % 66,7 % *FTE = full time equivalent eli läsnä olevat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet vähintään 30 opintopistettä (op)/vuosi 19

20 Kansainvälistyminen Kansainvälinen toiminta on lisääntynyt jonkin verran ja opettaja- ja opiskelijavaihtojen määrä on hieman noussut Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki opiskelijat (FTE) 4,4 % 5,4 % 9,2 % Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl. sivutoiminen tuntiopetus) 0,2 0,2 0,4 Ulkomaille lähteneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (FTE) 4,1 % 9,1 % 5,3 % Ulkomailta saapuneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (FTE) 1,0 % 1,4 % 4,0 % Ulkomaiset tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilöstön htv (pl sivutoiminen tuntiopetus) 0,1 0,1 0 Opettajien ja tutkijoiden työskentely ulkomailla (kk) / ulkomailta saapuneiden opettajien ja tutkijoiden työskentely omassa yliopistossa (kk) 1,3 0,5 0,8 Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet, yhteensä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yliopiston maksullinen toiminta tapahtui pääasiassa esitysteknisessä suunnittelu- ja asiantuntijayksikössä (Teakon), jonka henkilöstön osalta käytettiin jatkuvaa työajan seurantaa, jossa henkilöstökustannukset kohdennettiin suoraan projekteille. Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan osuus tukitoiminnoista kohdennetaan maksullisen toiminnan henkilötyövuosien suhteessa koko yliopiston henkilötyövuosiin. Liiketaloudellinen maksullinen toiminta Yliopiston liiketaloudellinen maksullinen toiminta koostui esitysteknisen suunnittelu- ja asiantuntijayksikön Teakonin palvelujen myynnistä yrityksille ja julkisille laitoksille (37 % tuloista) sekä yliopiston tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille tahoille (63 % tuloista). Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuustavoite oli , mutta toteuma oli peräti alijäämäinen. Alijäämän suuruuteen vaikuttaa se, että maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista säilyi entisellä tasolla, vaikka tuotot pienenivätkin voimakkaasti. Teakonin toiminta ei kääntynyt odotusten mukaisesti ylijäämäiseksi vuoden 2007 aikana. Teatterikorkeakoulun hallitus käsittelee kevään 2008 aikana Teakonin toiminnan kehittämistoimenpiteitä. Kustannusvastaavuuslaskelma ei sisällä Teakonin yliopistolle valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuuton yhteydessä tekemää suunnittelutyötä. 20

21 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta toteuma (1 000 ) 2006 toteuma (1 000 ) 2007 tavoite (1 000 ) 2007 toteuma (1 000 ) Muutos 2006/2007 (1 000 ) Ero tavoite (1 000 ) TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 1 % 21 % 19 % -30 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -22 % -2 % 2 % -76 % Tulot % kustannuksista 82 % 97 % 102 % 57 % Hintatuki Yli-/alijäämä hintatuki huomioituna (1 000 ) Käytettävissä ollut hintatuki Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 21

22 Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan volyymi vuonna 2007 oli alle , joten julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta vuonna 2007 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT 2007 toteuma (1 000 ) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 162 EU:lta saatu rahoitus 8 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 170 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 Henkilöstökustannukset 150 Vuokrat 1 Palvelujen ostot 4 Muut erilliskustannukset 13 Erilliskustannukset yhteensä 169 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 50 - poistot 1 - muut yhteiskustannukset 9 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 60 Kokonaiskustannukset yhteensä 229 Kustannusvastaavuus (1 000 ) -59 Kustannusvastaavuus (%) 74 % Vertailulukuja vuosilta 2005 ja 2006 ei esitetä, koska yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi oli tuolloin alle euroa. 22

23 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Jatkotutkintokoulutukselle varatut pienehköt resurssit ja järjestelmällisen ohjauksen puute vaikuttivat siihen, että tohtorin tutkintojen tavoitetta ei saavutettu. Teatterikorkeakoulun professoreiden työaika kuluu perustutkinto-opiskelijoiden opettamiseen, eikä taidekentältä tulevilla määräaikaisilla professoreilla ole riittävää osaamista eikä malleja jatko-opiskelijoiden ohjaukseen. Jatkokoulutuksen ja tutkimuksen tilanteen järjestelmälliseksi parantamiseksi syksyllä 2007 perustettiin tutkimuksen kehittämisyksikkö Tutke Tohtorin tutkintojen tavoite Suoritetut tohtorin tutkinnot Tohtoreiden keski-ikä 43, Suomen Akatemian ja taiteen keskustoimikunnan tukema Haasteena tieto: tanssi, liike ja ruumiilliset kokemukset ymmärryksen ja maailman konstruoimisen keinoina oli tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella vuosina toteutettu tutkimushanke. Hankkeessa tarkasteltiin tanssin taiteellisiin ja somaattisiin käytäntöihin liittyvää ruumiillista tietoa. Sen päämääränä oli edistää tietoon liittyvää paradigman muutosta kohti holistisempaa, ruumiillisuudelle sijaa antavaa, tietokäsitystä, sekä vahventaa sellaisia taiteellisia, pedagogisia ja tieteellisiä käytäntöjä, jotka tarkastelevat ruumista subjektina ja monimuotoisen tietämisen lähteenä. Hankkeessa oli mukana kymmenen tanssitaitelijaa, pedagogia ja tutkijaa. Hankkeen lopputapahtuma Challenging the Knowledge-symposium järjestettiin lokakuussa ja samalla ilmestyi loppuraportti Ways of Knowing in Dance and Art. Teatteritaiteen laitos on taiteellisen toiminnan laatuyksikkö vuosina Peruskoulutus Opetuksen kehittämisyksikön aloitteesta tehty opintojen ohjauksen arviointi valmistui vuoden 2007 lopussa. Opiskelijoiden haastatteluun pohjautuvassa arvioinnissa ohjausta tarkasteltiin koko opiskelun ajalta kuuden vaiheen osalta opintojen aloitus, ohjaus opintoja läpileikkaavana toimintana, henkilökohtainen ohjaus, harjoittelun ohjaus, opinnäytteen ohjaus ja työelämäohjaus. Tarkoitus oli saada käsitys nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Tulokset on purettu koulutusohjelmittain ja koko vastaajajoukon osalta. Arvioinnista voidaan nostaa esille erityisesti opiskelijoiden näkemykset ohjauksen kehittämisestä. Ohjauksen nykytilanne on vähintään kohtuullinen, mutta vaatii kehittämistä, jos tavoitteena on, että ohjaus toimii kaikilla osa-alueilla hyvin tai erittäin hyvin. Kaikkia vastauksia tarkasteltaessa opinnäytteen ohjaus ja alkuvaiheen ohjaus toimii nykyisellään vähintään melko hyvin, kun taas ohjaus kokonaisuutena ja (työ)harjoittelun ohjaus toimii melko huonosti. Henkilökohtainen ohjaus ja työelämään ohjaus sijoittuivat näiden väliin. Vastaajat toivoivat ohjauksen tehostamista henkilökohtaisella ja vuosikurssin tai ryhmän tasolla. Tämä tarkoittaa säännöllistä ja koko opiskelun kattavaa toimintaa. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että yleinen ohjaus liittyen opiskeluun, opintojen suorittamiseen, tutkintojen rakenteeseen ja opiskelijoiden valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksiin on riittämätöntä. 23

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Jos olis valta, niin kuin on mieli Ohjaus ja koreografia: Martin Heslop Ensi-ilta 25.11.2006 kello 18 Valokuva: Lari Peltonen Yliopistopaino

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Hopea - The 2nd cast, kor. Sanni Sihvola Ensi-ilta 7.11.2008 Kuva: Sampsa Sihvola Yliopistopaino 2009 Toimintakertomus 1.1. Johdon

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 1 TOIMINTA-AJATUS (ELI MISSIO) Hyväksytty hallituksessa 2.3.2010. Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Juhannusnäytelmä, ohjaus: Juhana von Bagh Ensi-ilta: 17.4.2009 Kuvassa: Kreeta Salminen ja Joonas Saartamo Valokuvaaja: Mari Mäkiö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Pysyvää ja murenevaa, koreografia Marjo Kuusela, ensi-ilta 23.4.2005, kuva: Tuomo Rainio Ulkoasu: Jaana Forsström Sisällysluettelo I Toimintakertomus

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2009 2012

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2009 2012 Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2009 2012 Kansi: TADaC - Theatre Academy Dance Company Teatterikorkeakoulussa aloitti syyskuussa 2007 toimintansa TeaKin ensimmäinen tanssiryhmä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

Tutkinnot ja koulutusohjelmat Tutkinnot ja koulutusohjelmat Teatterikorkeakoulu (TeaK) on esittävien taiteiden yliopisto, joka antaa ylintä tanssi- ja teatteri alan opetusta. Teatterikorkeakoulusta voi valmistua valo- tai äänisuunnittelijaksi,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012 Hakijan opas Uudet opiskelijat Vuonna 2012 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön (suomenkielinen), ohjauksen, dramaturgian, valosuunnittelun ja äänisuunnittelun

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA

KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA TEKIJÄ-hankkeen haastattelututkimuksen tuloksia Projektipäällikkö Maria Salomaa 26.4.2013 TEKIJÄ-hanke 2011 2013 Hankkeen toimintamalleja syksy

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot