TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Pysyvää ja murenevaa, koreografia Marjo Kuusela, ensi-ilta , kuva: Tuomo Rainio Ulkoasu: Jaana Forsström

2 Sisällysluettelo I Toimintakertomus 1 Rehtorin katsaus toimintaan 1 2 Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tulokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset 19 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 21 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslauselma 23 5 Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset 23 6 Yhteenvetotoedot väärinkäytöksistä 23 II Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Allekirjoitukset

3 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Tilastotiedot Teatterikorkeakoulun esitystoiminnasta Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Opetushenkilökunnan tieteellinen toiminta Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Opiskelijoiden tieteellinen toiminta Koulutusyhteistyö esitystoiminnassa Opetusteatterin koulutusyhteistyö Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus

4 I Toimintakertomus

5 1 Rehtorin katsaus toimintaan Helmikuussa 2005 Teatterikorkeakoulussa järjestettiin rehtorin vaali ja allekirjoittanut tuli valituksi jatkamaan rehtorina Lauri Siparin jälkeen. Teatterikorkeakoulun strategian viimeinen osa valmistui kesäkuussa juuri ennen vahdin vaihtoa. Kesä oli vedenjakaja, silta uuden rehtorin aikaan. Vararehtorina aloitti ruotsinkielisen näyttelijäntyön professori Erik Söderblom. Uusi johto aloitti perehtymisen työhönsä ja samalla vasta valmistuneen strategian tarkentamisen. Teatterikorkeakoulun perustyö, opetus ja tutkimus jatkoivat nousevaa linjaa laadullisesti ja määrällisesti. Teatterikorkeakoulusta valmistui kaksi tohtoria. Tavoitteesta jäätiin hiukan jälkeen. Pienessä yliopistossa yksittäisten ihmisten elämäntilanteet vaikuttavat poikkeuksellisen paljon koko yliopiston tohtoritulokseen. Teatterikorkeakoulun tohtorikoulutuksen tavoitteena on laatu - erityisesti taiteelliselle tutkimukselle asetetaan korkeat laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet. Vuoden 2005 taiteellisen tohtorin, Kirsi Monnin työ oli poikkeuksellisen laadukas ja merkittävä koko tanssitaiteen kentälle. Teatterikorkeakoulu lähes kaksinkertaisti maisteritavoitteensa (45). Vuonna 2005 maistereita valmistui peräti 82, mikä on huima tulos. Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen osaltaan vauhditti ns. vanhojen opiskelijoiden haluja valmistua, mutta myös henkilökohtaiseen opintosuunnitteluun panostettiin aiempaa enemmän. Tulevaisuudessa opettajan ja opiskelijan väliseen kontaktiin ja opintojen ohjaukseen kiinnitetään vieläkin enemmän huomiota. Vuonna 2005 kaikki laitokset aloittivat henkilökohtaisen opintosuunnitelman kehitystyön. Läpäisyprosentti on hyvä. Ylemmän korkeakoulututkinnon keskimääräinen suorittamisaika näyttää hidastuneen, mikä johtuu vanhojen opiskelijoiden tavallista runsaammasta valmistumisesta. Kaksiportaisuuteen siirtyminen aiheutti tavanomaista enemmän työtä opintopalveluiden henkilökunnalle ja opettajakunnalle. Uuden palkkausjärjestelmän suunnittelu aiheutti epävarmuutta ja painetta koko yliopistolle, mutta ponnistuksesta selvittiin kuitenkin kohtuullisesti. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen muuton valmistelu vaati paljon työtä, mutta hanke myös eteni kiitettävästi loppusuoralle. Vuonna 2005 monet yliopistopoliittiset ja sisäiset muutokset pakottivat henkilökuntaa valpastumiseen, mikä koettiin sekä raskaana että inspiroivana. Vuonna 2005 kävi ilmeiseksi työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys. Pyrkijän ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu on edelleen arvostettu ja vetovoimainen. Oppimistulokset ovat vakuuttavia. Teatterikorkeakoulun merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja koko yhteiskunnalle voi pitää kiitettävänä. Luovien alojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja tässä muutoksessa Teatterikorkeakoulu haluaa olla mukana proaktiivisesti. Teatterikorkeakoulu on kansainvälisempi kuin koskaan. Opiskelijoiden ja opettajien kiinnostus kansainväliseen vaihtoon, esitysvierailuihin ja konferensseihin on kasvanut. Samoin kansainvälinen kiinnostus Teatterikorkeakoulua kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2005 järjestettiin iso kansainvälinen 1

6 kurssi Big Stage, jolle osallistui kymmeniä tamperelaisia, helsinkiläisiä, ruotsalaisia ja virolaisia opiskelijoita ja opettajia. Kurssi järjestettiin Helsingin Kaupunginteatterin tiloissa. Kansainvälistyminen edellyttää entistä enemmän panostusta ja suunnitelmallisuutta tulevaisuudessa. Vuosi 2005 on ennakoinut toimintaympäristön ja oppimisympäristön tulevia muutoksia ja toiminta on ollut lievässä myllerryksessä aiempia vuosia enemmän. Kokonaisuudessaan Teatterikorkeakoulun tuloksellisuuteen voidaan olla tyytyväisiä. Paula Tuovinen Rehtori 2

7 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttavuus taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin, kuten talouteen. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat osa markkinajärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä, eheyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Taiteen tulokset ovat suurelta osin laadullisia. Teatterikorkeakoulun tulokset (82 maisteria ja 2 tohtoria) ja niiden vaikuttavuus esittäytyvät suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä taideteoksina ja yksittäisinä suoritteina niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Kalenterivuonna 2005 opetusteatterissa esitettiin 35 teoksesta 212 julkista esitystä. Esitysten määrä ei kerro vaikuttavuudesta vaan niiden laatu on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole siten tavoite (toimintakertomuksen liite 1). Taiteellinen tutkimus eli taiteen tekeminen tapahtuu yhä suurelta osin taiteen kentällä peruskoulutuksen jälkeen, eikä näy teatterikorkeakoulun omassa toiminnassa. Valmistuneiden työllistyminen on hyvää, mutta on merkille pantavaa, että suuri osa työllistyy lyhytaikaisiin ja huonosti palkattuihin työsuhteisiin tai toimii apurahoilla. Teatterikorkeakoulun oma jatkokoulutukseen liittyvä taiteellinen tutkimus tehdään paljolti yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Taiteellisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla, välittömästi taiteessa ja välillisesti kirjoituksissa ja sovelluksissa varsinaisen taidekentän ulkopuolella. Tieteellinen jatkokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa. Tohtorikoulutettujen keski-ikä on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatkokoulutus tapahtuu usein taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Teatterikorkeakoulun kirjastolla on tanssi- ja teatterialan laajimmat kokoelmat ja asiakkaista n. 70% tulee yliopiston ulkopuolelta (taulukko 5). Toiminnan vaikuttavuuden on taannut koulutuksen laatu. Laadun takaavat ensisijaisesti näkemykselliset taiteilijat ja näkemysten tuoreuden turvaamiseksi on opetusvirat täytetty määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat. Seula Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmiin on erityisen tiheä. Samasta syystä opinnot keskeytetään harvoin. Teatterikorkeakoulun läpäisyprosentti on hyvä ja noususuuntainen (taulukko 5). Teatterikorkeakoulun opettajat ja osin muu henkilökunta vaikuttavat yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan. Opiskelijat tekevät jo koulutuksen aikana työtä ammattikentällä mm. harjoittelun aikana mutta myös koulutuksen ulkopuolella. Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä. Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan laatu näkyy myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (toimintakertomuksen liitteet 2-11, 14). 3

8 Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma. Teatterikorkeakoulun kansainvälistyminen on kasvussa (toimintakertomuksen liitteet 5, 10). Pitkille vaihtoopiskelujaksoille lähtijöitä oli 12, tulijoita kolme. Lyhyille jaksoille vaihtoon lähteneitä oli 135, tulijoita 31. Jokaisella laitoksella on omat kansainväliset yhteistyöverkostonsa. Vuonna 2005 kansainvälisestä yhteistyöstä voisi mainita seuraavia esimerkkejä: Uusiin eurooppalaisiin teksteihin perustuvia näytelmiä esitettiin vuoden alkupuolella ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksen järjestämällä pohjoismaisella minifestivaalilla, jonka aikana nähtiin uutta eurooppalaista ja kotimaista draamaa, esityksiä nähtiin kolmella eri kielellä. Osa näytelmistä siirtyi sittemmin ammattiteattereiden ohjelmistoihin. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitos tuotti osana pohjoismaista maisteriohjelmaa (NorMa - det Nordiska Magisteråret) Dostojevskin tekstiin perustuvan liiketeatteriesityksen Idiots According to Dostoevsky. Koreografina toimi kansainvälisesti tunnettu venäläinen koreografi Sasha Pepelyaev. Esityksen ympärillä toteutettiin hienon vastaanoton saanut kiertue joka ulottui Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan. Kiertueeseen osallistui noin 25 henkeä ja se oli viime vuosien mittavimpia suomalaisen teatterin vientihankkeita. Teatterikorkeakoulussa vieraili kalenterivuoden aikana Eesti Muusikaakadeemian Kõrgem Lavakunstikool Tallinnasta esittäen näytelmän Tom Cruise ja Liblikad sekä Tukholman Danshögskolan esittäen useiden ruotsalaisten nykykoreografien teoksia. Vierailut olivat jatkoa monta vuotta jatkuneelle yhteistyölle. Teatteritaiteen laitoksen opiskelijoiden esitys Depressio vieraili Puolassa Varsovan teatterikoulufestivaaleilla ja koreografiopiskelija Eeva Muilu esitti voitokkaasti soolonsa Vermiculus Amsterdamin ITs-festivaaleilla sekä palkintomatkallaan Marokon Casablancassa. Valo- ja äänisuunnittelun laitos teki matkan World Stage Design -konferenssiin Torontoon, jossa esiteltiin myös laitoksen professorin Markku Uimosen ja jatko-opiskelija Tomi Humaliston taiteelliset työt. Professori Uimonen toimi puoli vuotta vierailevana professorina Hong Kong Academy for Performing Artsissa. Teatterikorkeakoulun yhteydessä toimii maksullisen toiminnan yksikkönä itsenäinen ja riippumaton esitystekninen suunnittelu- ja konsultointiyksikkö Teakon. Teakon vei esitysteknistä osaamista sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Teakonin toimialoina ovat monialainen esitys-, kokous-, presentaatioja viihdetilojen tekninen ja akustinen suunnittelu sekä tilojen kokonaislogistisen toiminnan jäsentäminen. Teakonin suunnittelijat ovat suunnitelleet pääosan Suomen merkittävimpien esitystilojen rakennus- ja peruskorjausprojekteista. Suunnittelua tehtiin myös koulu- ja auditoriotiloihin. Teatterikorkeakoulu on pyrkinyt kehittämään aikuiskoulutusta. Vuonna 2005 valmisteltiin täydennyskoulutuksen liittämistä Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Työikäiselle aikuisväestölle syntyy uudenlainen osaamisen kehittämiskeskus vuonna

9 Vuonna 2005 Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö järjesti 38 koulutusta, joihin osallistui 439 opiskelijaa. Koulutuksessa pääpaino oli lyhytkursseissa, jotka suunnattiin teatteri- ja tanssialan ammattilaisille. Lisäksi lyhytkursseja toteutettiin eri yhteisöjen ja yritysten tilaamina ja tilaajan tarpeiden mukaan räätälöidysti. Erityisesti pitkät koulutusohjelmat (yli 20 ov) palvelivat elinikäisen oppimisen periaatteita teatteri- ja tanssialalla. Ne tarjosivat välineen kehittää itseään ja laajentaa omaa osaamista työelämän muuttuvia tarpeita vastaavasti: Draamamenetelmät pedagogisina ja yhteisöllisinä työkaluina koulutuksen päätteeksi opiskelijat ja kouluttajat kirjoittivat Teatterikorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneen artikkelikokoelman Hyvä hankaus teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina, jossa opiskelijat kuvasivat menetelmien soveltamista erilaisissa työelämän konteksteissa. Balettipedagogien täydennyskoulutus oli ensimmäinen laatuaan ja myös kansainvälisesti korkealaatuiseksi opetuskokonaisuudeksi arvostettu. Tanssiterapiakoulutus (80 ov) valmistaa eri alojen ammattilaisia toteuttamaan tanssia terapiamuotona useissa eri konteksteissa. Fördjupade studier för regi och dramaturgi koulutuksella on ollut vaikutusta koko ruotsinkielisen teatterikentän toimintaan Suomessa. Teatterin ja tanssin yleisötyö tarjosi välineitä lähestyä teatterin ja tanssin perinteistä esitystoimintaa uusilla tavoilla. Myös avoimen yliopiston toimintaa kehitettiin vuonna 2005 tavoitteena hyödyntää perusopetuksen teoriaopetusta opetustarjonnassa. Avoimen yliopiston kursseille osallistui opiskelijaa. Avoin yliopisto vei Teatterikorkeakoulun osaamista maakuntiin. Perustutkinto-opetuksen osalta koulutusyhteistyötä tehtiin muiden taideyliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa. Kaikki perusopetuslaitokset tekivät yhteistyötä muiden taideyliopistojen kanssa ja yhteistyötä oli paljon mm. esitystoiminnassa (toimintakertomuksen liitteet 13, 15). Teatterikorkeakoulu ja sen opetus näkyvät suomalaisessa mediassa. Kiinnostus esittävien taiteiden aloja kohtaan näkyy mm. Observer -lehdistöosumien määrässä, joita oli (Taulukko 5). 2.2 Toiminnan tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa käytetään tukipalvelujen osalta otantaan perustuvaa työajankäytönseurantaa. Opetushenkilökunnan työaika kohdennetaan työsuunnitelmien perusteella. Pääomakustannukset on huomioitu poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty taulukossa 1. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen ja suurin osa kiinteistä kustannuksista kohdistui koulutuksen tulosalueelle. Tutkimuksen osuus opetusministeriön rahoituksella katetussa toiminnassa pysyi lähes ennallaan. 5

10 Taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintoihin liittyvä esitystoiminta, joka muodosti valtaosan yleisölle tarjottavasta taiteellisesta toiminnasta. Opetushenkilökunnan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole otettu huomioon korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. Aikuiskoulutuksen osalta käytettiin koulutuspoliittista tukirahaa sekä täydennyskoulutuksen tuotekehitysrahoitusta, mikä näkyi opetusministeriön rahoitusosuuden kasvuna. Maksullisen toiminnan volyymin lasku erityisesti Teakonin osalta heijastui yhteiskunnallisten palvelujen tulosalueen kustannusten laskuna. Taulukko 1. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) TULOSALUE OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA % % 33 0 % % % 34 0 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT % % % % % % % % % % % % Teatterikorkeakoulun keskeisten tulosalueiden (perus- ja jatkotutkintokoulutus) osalta kustannusten ja loppusuoritteiden (maisterin ja tohtorin tutkinnot) välisen suhteen kehitys vuosina on esitetty ohessa. Tunnusluku on laskettu kolmen vuoden liukuvana keskiarvona siten, että tulos on esitetty aina viimeisimmän vuoden kohdalla. Tulosalue Perustutkintokoulutus Jatkotutkintokoulutus Tunnuslukujen tulkintaa vaikeuttaa se, että pienenä yliopistona Teatterikorkeakoulussa vuosittain suoritettavien tutkintojen määrä vaihtelee mm. eri koulutusohjelmien sisäänottorytmien eroavuuksien seurauksena. Samoin panostus jatkokoulutukseen kasvattaa menoja useana vuonna, ennen kuin tohtorin tutkintojen määrä kasvaa panostuksen suhteessa. 6

11 Tuottavuus Teatterikorkeakoulun tuottavuuden kuvaamiseen soveltuvia tunnuslukuja ovat - suoritettujen opintopisteiden määrä opettajahenkilötyövuotta kohden, - perustutkintokoulutuksen kustannukset läsnä olevaa opiskelijaa kohden sekä - opiskelijoiden valmistuminen tavoiteajassa. Tunnusluvuista ensimmäinen ilmaisee yhden opetustoimeen kohdennetun henkilötyövuoden tuottamaa opintopistekertymää eli hyväksyttyjä opintosuorituksia. Opetushenkilöstöön on laskettu vakinaisen opetushenkilöstön lisäksi myös annettu sivutoiminen tuntiopetus. Tunnusluku on neutraali opiskelijamäärien vaihtelulle, mutta sivutoimisen tuntiopetuksen määrä vaihtelee vuosittain. Toinen tunnusluku ilmaisee kutakin opiskelijaa kohden sitoutuneen kustannusosuuden. Opiskelijamäärä on vuoden viimeisen päivän tilanne, ja tunnusluvun arvoon vaikuttaa opiskelijamäärien vuosittainen vaihtelu, joka johtuu sisäänottorytmien ja valmistuvien määrien eroaavuuksista. Kolmas tunnusluku (läpäisyprosentti) kertoo, montako prosenttia viisi vuotta aiemmin aloittaneista opiskelijoista on valmistunut tavoiteajassa. Tunnusluku ilmaisee opiskelijoille suunnattujen palveluprosessien kokonaistoimivuutta tavoitteeseen nähden. Tunnusluku on neutraali opiskelijamäärän ja opetushenkilöstön määrän vaihteluille. Tunnusluku op/opettajahtv 324 op 287 op 316 op 272 op 292 op /opiskelija Läpäisyprosentti 46,7 % 64,3 % 51,7 % 58,5 % 59,4 % Näistä tunnusluvuista on vuosittaisten vaihtelujen eliminoimiseksi laskettu indeksi, jossa kunkin tunnusluvun paino on sama ja kunkin tunnusluvun keskimääräinen arvo vuosien aikana on 100. Tunnusluvuille ei ole asetettu tavoitearvoa, joten viitearvona indeksiä laskettaessa on käytetty tätä ajanjakson keskimääräistä arvoa. Ensimmäisen ja kolmannen tunnusluvun osalta keskimääräistä suurempi tunnusluvun arvo antaa 100 korkeamman indeksiarvon. Keskimmäisen tunnusluvun osalta 100 ylittävä indeksiarvo tulee, kun tunnusluku on keskimääräistä pienempi Indeksin arvo Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Yliopiston maksullinen toiminta tapahtui pääasiassa kahden vain maksullista toimintaa toteuttavan yksikön puitteissa (Teakon ja aikuiskoulutusyksikkö). Näissä yksiköissä käytettiin jatkuvaa työajan seurantaa, jonka perusteella henkilöstökustannukset kohdennettiin suoraan projekteille. Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan osuus tukitoiminnoista kohdennetaan maksullisen toiminnan henkilötyövuosien suhteessa koko yliopiston henkilötyövuosiin. 7

12 Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Julkisoikeudelliset tulot koostuivat pääasiassa avoimen yliopiston kurssimaksuista. Lisäksi julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituloissa on 880 kirjaston kaukolainoihin liittyviä tuloja. Avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen oli tulossopimuksessa osoitettu euron määräraha. Taulukko 2. Kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta TUOTOT Muutos Toteuma toteutunut toteutunut tavoite toteuma 2003/2004 /tavoite (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 3 Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) -125 % % % - 72 % Alijäämä (% tuloista) % % % - 93 % Tulot % kustannuksista 40 % 38 % 38 % 52 % Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 8

13 Liiketaloudellinen maksullinen toiminta Yliopiston liiketaloudellinen maksullinen toiminta koostui esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön (Teakon) palvelujen myynnistä yrityksille ja julkisille laitoksille sekä aikuiskoulutusyksikön palvelujen myynnistä kotitalouksille ja yrityksille. Teakonin osuus liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tuotoista oli 19 % ja aikuiskoulutusyksikön 47 %. Yliopiston muun maksullinen toiminnan osuus oli 34 % tuloista ja se koostui tila-, laite- ja pukuvuokrauksesta. Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuustavoite oli , mutta toteuma oli alijäämäinen. Suuri syy alijäämäiseen tulokseen oli Teakonin tilauskannan romahtaminen vuonna Teakonin tulot vuonna 2005 olivat , kun tulot vuonna 2004 olivat ja vuonna 2003 tulot olivat Yksikön käyttöjäämä talousarviovuoden 2005 toiminnan osalta oli alijäämäinen ja alijäämä yhteiskustannusten kohdentamisen jälkeen oli Yksikön taloudellista asemaa helpotti aiempien toimintavuosien kumulatiivinen ylijäämä Teakonin toiminnan vaikeudet alan muuttuneessa kilpailutilanteessa olivat tiedossa jo vuoden 2004 aikana. Teakonin toiminnan tulevaisuutta käsiteltiin yliopiston hallituksen kokouksessa ja hallitus päätti saamansa selvityksen jälkeen, että yksikön kulurakennetta karsitaan ja toimintaa jatketaan, koska oli aiheellista olettaa toiminnan kääntyvän kannattavaksi vuodesta 2006 lukien. Vuoden 2005 alijäämäinen tulos yksikön osalta oli siis odotettu. Tällä hetkellä on perustellusti aiheellista olettaa yksikön toiminnan olevan ylijäämäistä viimeistään vuodesta 2007 lukien, mutta jo vuoden 2006 tuloskin voi olla ylijäämäinen. Aikuiskoulutusyksikön maksullisen toiminnan tulos vuonna 2005 oli alijäämäistä, mutta yksikön taloudellista tulosta paransi yliopiston käytössä ollut koulutuspoliittinen hintatuki ja täydennyskoulutuksen tuotekehitykseen osoitettu määräraha. Taulukossa 4 on esitetty erikseen aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisten suoritteiden osalta. Talousarviossa myönnetty hintatuki on esitetty alijäämän jälkeen. Erittely talousarviossa myönnetyn hintatuen käytöstä on esitetty taulukon jälkeen. 9

14 Taulukko 3.Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta (koko TeaK) TUOTOT Muutos Toteuma toteuma toteuma tavoite toteuma 2004/2005 /tavoite (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Käyttöjäämä (% tuloista) 14 % 22 % 22 % 1 % Yli-/alijäämä (% tuloista) - 6 % 9 % 2 % - 22 % Tulot % kustannuksista 94 % 110 % 102 % 82 % Hintatuki (1 000 ) Ylijäämä (% tuloista) hintatuki huomioituna 5 % 18 % 16 % - 6 % Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 10

15 Taulukko 4. Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta TUOTOT Muutos 2004/2005 toteutunut toteutunut toteutunut (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot 13 Tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä % KÄYTTÖJÄÄMÄ % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä % Kokonaiskustannukset yhteensä % YLI-/ALIJÄÄMÄ % Käyttöjäämä (% tuloista) 2 % 12 % - 2 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -29 % -7 % - 22 % Tulot % kustannuksista 77 % 93 % 82 % Hintatuki (1 000 ) Ylijäämä (% tuloista) hintatuki huomioituna 7 % 20 % 8 % Kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta ja korkokantana on käytetty reaalikorkoa 2) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta ja korkokantana on käytetty nimelliskorkoa 11

16 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan rahoitusrakenne aikuiskoulutuksen osalta (1 000 ) % Maksullisen toiminnan tuotot Koulutuspoliittinen tukiraha Täydennyskoulutuksen tuotekehitysraha Rahoitus yhteensä Erittely talousarviossa myönnetyn hintatuen käytöstä maksullisessa toiminnassa Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90 Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Yhteensä Teatterikorkeakoulun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi vuonna 2005 oli alle , joten yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä Tuotokset ja laadunhallinta Teatterikorkeakoulun tuotokset on esitetty kootusti taulukossa 5, jossa on esitetty myös vertailutiedot kahteen edelliseen vuoteen. Teatterikorkeakoulun maisteritavoite vuodelle 2005 oli 45 ja tohtoritavoite 3. Teatterikorkeakoulun opetuksen laatu opiskelijan näkökulmasta on pysynyt keskimäärin hyvänä. Vuonna 2005 ei tehty varsinaista koulutuksen arviointia. Vuoden 2003 arvioinnissa Teatterikorkeakoulun vahvuuksiksi nousivat monipuolisuus, hyvät erilaiset opettajat, huippuammattilaiset vierailevat opettajat, hyvä ilmapiiri, yhteistyö laitosten ja muiden taideyliopistojen kanssa ja esitystoiminta. Kehittämiskohteiksi nähtiin opetuksen sirpaleisuuden ja määrän vähentäminen, henkilökohtaisen palautteen lisääminen, tuotantojen keventäminen, opetuksen ja teorian yhdistäminen luovasti sekä teoriaopintojen ja taiteellisen keskustelun lisääminen. Nämä kehittämiskohteet olivat edelleen ajankohtaisia. Teatterikorkeakoulun maine laadukkaana yliopistona on pysynyt vakaana. Sen houkuttelevuutta kuvaa, että Teatterikorkeakouluun oli suhteellisesti ottaen vaikeinta saada opiskelupaikka koko Suomen yliopistoista. Opiskelijat pitävät tasa-arvokyselyn mukaan Teatterikorkeakoulua tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena paikkana. Sukupuolten välinen tasa-arvo on hyvä, mutta laitosten ja koulutusohjelmien välisessä tasaarvossa nähtiin puutteita. Koulutuksen laatu on olennainen Teatterikorkeakoulun opetuksen vetovoimaisuudelle. Näkemykselliset taiteilija-opettajat takaavat opetuksen laadun; opettajakunnan rekrytointi on Teatterikorkeakoulun laadun avain. Tarvetta on kuitenkin Teatterikorkeakoulun opettajien pedagogisen johtajuuden kehittämiseen. 12

17 Teatterikorkeakoulu on parhaillaan kehittämässä systemaattisia laatutyökaluja ja mittareita toimintansa laatua varmistamaan. Vuoden 2005 aikana valmisteltiin CAF -mallin pohjalta koko organisaation käyttöön soveltuva itsearviointimalli, jonka pilotointi tehdään vuonna Laatua varmistavien tekijöiden kokonaisuus hahmottuu tunnuslukuineen vuoden 2006 aikana. Yhtenä tukipalveluiden tulosten ja laadun kehittämisen esimerkkinä vuodelta 2005 voidaan mainita Teatterikorkeakoulun kirjasto. Kirjastossa tehtiin kattava inventaario ja sen toimintoja vertailtiin Turun kauppakorkeakoulun ja Svenska Handelshögskolanin vastaavien toimintojen kanssa. Hankintaprosessit kuvattiin ja uudistettiin. Kirjasto siirtyi käyttämään Hanselin suosittelemaa kansainvälistä kausijulkaisujen hankintakanavaa. Kirjastossa tehtiin myös laaja kirjallinen selvitys AV-aineistojen tarpeista, jonka perusteella hankittiin toista sataa DVD-elokuvaa ja musiikkia. Myös AV-aineiston katselutilat ja laitteet uudistettiin. Teatterikorkeakoulun toiminnan luonteesta johtuen AV-aineisto on entistä tärkeämpi osa kirjaston kokoelmia. Teatterikorkeakoulun kirjaston kaikkien kokoelmien hankinta kaksinkertaistui vuonna 2005 edelliseen vuoteen verrattuna. Yliopistokirjastojen ja kirjastoneuvoston kanssa käynnistettiin keskustelu kirjaston asiakaspalveluprosessin (aineistojen hankinta, kokoelmien ylläpito ja palveluiden tuottaminen) laadun kehittämisestä. Kehittämisen kohteena ovat vertailtavuus, yhteiset tunnusluvut ja raportointi. 13

18 Taulukko 5. Koontitaulukko keskeisistä tunnusluvuista Koulutus Hyväksytyt perustutkintoa suorittavat uudet opiskelijat Hakeneet (hakemukset) Sisäänpääsyprosentti 5,1 % 3,7 % 5,1 % Läsnä olevat perustutkintoa suorittavat opiskelijat (31.12) Tutkinnon suorittaneet/5 vuotta aiemmin aloittaneet = läpäisyprosentti 1) 51,7 % 58,5 % 59,4 % Normiajassa valmistuneiden osuus kaikista valmistuneista 2) 64,0 % 61,9 % 64,8 % 45 op suorittaneiden osuus kaikista läsnä olevista opiskelijoista 48,6 % 46,9 % 46,1 % Alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä Ylempien kk-tutkintojen määrä Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä 29,2 28,4 30,0 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä 25,1 25,1 26,3 Ylempien kk-tutkintojen keskimääräinen suorittamisaika (vuotta) 5,2 6,1 7,5 Ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen laajuus (opintoviikkoa) 166,5 ov 170 ov 168,9 ov Suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärä op op op Perustutkintokoulutuksen kustannukset/ ylemmät kk-tutkinnot (3 v. ka) Budjettirahoituksen osuus perustutkintokoulutuksessa 99 % 99 % 99 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetushenkilöstö 1,8 0,8 2,1 Opintopisteet/opetushenkilöstö Koulutuksen laatuyksiköt Kansainvälinen opiskelijavaihto, lähteneet (yli 1 vko) Kansainvälinen opiskelijavaihto, saapuneet (yli 1 vko) Täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärä Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneiden lukumäärä Aikuiskoulutus -tulosalueen kustannukset Budjettirahoituksen osuus aikuiskoulutus -tulosalueen kustannuksista 3) 61 % 70 % 64 % Tuotantojen määrä (=ensi-illat) Katsojien määrä esityksissä Tutkimus Tohtorin tutkintojen määrä Tohtorin tutkinnon suorittaneiden keski-ikä 39,5-43,5 Jatkotutkintokoulutus -tulosalueen kust. / tohtorin tutkinnot (3 v. ka.) Tohtorin tutkinnot/professori 0,2-0,2 Tieteellisten julkaisujen määrä Ulkomailla julkaistut tieteelliset julkaisut Tieteelliset julkaisut/professori 1,3 1,5 1,8 Tutkimuksen tulosalueen kustannukset Budjettirahoituksen osuus tutkimuksen tulosalueen kustannuksista 86 % 88 % 92 % Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen 100 % % Ulkop. tutkimusrahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta 14 % 12 % 8 % Taiteellinen toiminta (opetushenkilöstön oma) Taiteellinen toiminta -tulosalueen kustannukset Budjettirahoituksen osuus tait. toiminta-tulosalueen kustannuksista 98 % 98 % 97 % Tulosalueen osuus kokonaiskustannuksista 1 % 1 % 0,3 % Yhteiskunnalliset palvelut (kirjasto, opetusteatteri, Teakon) Yhteiskunnalliset palvelut -tulosalueen kustannukset Budjettirahoituksen osuus yht.k.palvelut - tulosalueen kustannuksista 56 % 63 % 56 % Yhteiskunnalliset palvelut -tulosalueen osuus kokonaiskustannuksista 8 % 8 % 6 % Lehdistöosumat, lkm vuodessa Kirjaston ulkopuolisten käyttäjien %-osuus 72 % 70 % 67 % Kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut, lähteneet Kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut, saapuneet ) Tunnusluku kertoo, montako prosenttia viisi vuotta sitten aloittaneista täysimittaista tutkintoa suor. opiskelijoista on valmistunut keväällä ) Tunnusluku kertoo normiajassa valmistuneiden täysimittaista tutkintoa suor. opiskelijoiden osuuden kaikista v valmistuneista opiskelijoista. 3) Tunnusluku kertoo koulutuspoliittisen tukirahan ja aikuiskoulutuksen tuotekehitysrahoituksen osuuden yksikön toiminnan rahoituksesta 14

19 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tärkein henkilöstöä koskeva asia vuonna 2005 oli uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon valmistautuminen. Sekä henkilöstöä että esimiehiä valmennettiin uuteen ohjausjärjestelmään koulutuksilla pyrkien samalla myös lähiesimiestyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Samalla selkiytettiin esimiesalaissuhteita. Keväällä 2005 toteutettiin henkilökunnan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi ja vaativuuden arvioinnit käsiteltiin vaativuudenarviointiryhmissä. UPJ:n käyttöönotto jatkuu vuoden 2006 aikana joulukuussa 2005 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti. Henkilöstöpalvelut toteutti lokakuussa 2005 koko henkilökuntaa ja opiskelijoita koskevan tasa-arvokyselyn. Tuloksia käytettiin Teatterikorkeakoululle laadittavan tasa-arvosuunnitelman pohjamateriaalina. Valtaosa vastaajista katsoi sukupuolten tasa-arvon toteutuvan hyvin ja Teatterikorkeakoulun olevan demokraattinen työpaikka. Heikoimmin tasa-arvon katsottiin toteutuvan eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä. Teatterikorkeakoulu ei osallistunut Kaiku -työhyvinvointiohjelmaan vuonna 2005 henkilöstövaihdosten ja äitiyslomien vuoksi. Sen sijaan Teatterikorkeakoulu haki vuodelle 2006 Kaiku -kehittämisrahaa taideyliopistojen yhteisesti järjestämää esimiesvalmennusta varten. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Tehtyjen henkilötyövuosien määrä vuonna 2005 oli 129 htv, josta budjettivaroin 120 htv. Henkilötyövuodet jakaantuvat eri yksiköittäin oheisen taulukon mukaisesti Henkilötyövuodet vuosina naiset miehet Opetushenkilökunta % 45 % Muu henkilökunta % 38 % Laitokset % 47 % Opetusteatteri % 64 % Informaatioyksikkö*) % 42 % Viestintä % 10 % Aikuiskoulutusyksikkö % 23 % Teakon % 82 % Hallintoyksikkö % 22 % Yhteensä % 42 % josta budjettivaroin ** ** *) Sisältää kirjaston, it-palvelut ja virtuaaliyliopiston. Vuosien tiedot on muutettu vuoden 2005 organisaatiorakenteen mukaiseksi **) tietoa ei ole saatavana 1 Henkilötyövuosiin ei sisälly kohtalaisen runsaslukuista joukkoa Teatterikorkeakoulussa työsuhteisina työskenteleviä, lähinnä taiteilijoiden eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä, joiden työaikaa ei ole määritelty, vaan he työskentelevät urakkaluontoisesti (ohjaus, lavastus, puvustus) kokonaispalkalla. 15

20 Pääosa Teatterikorkeakoulun henkilökunnasta oli virkasuhteisia ja kokoaikaisia. Miesten osuus henkilökunnasta oli 42 % (40 %/ vuonna 2004). Valtion budjettitalouden henkilöstöstä miehiä oli 51 % vuonna Teatterikorkeakoulun henkilöstöä ja sen rakennetta kuvaavia tunnuslukuja on esitetty kootusti oheisessa taulukossa 6. Taulukko 6. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Koontitaulukko henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista Henkilöstön lukumäärä (31.12 tilanne) Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -5,5 % -2,9 % 3,0 % Henkilötyövuosien määrä (ilman sivutoimista tuntiopetusta) Sivutoiminen tuntiopetus, htv, laitokset 17,1 15,5 13,0 Sivutoiminen tuntiopetus, htv, aikuiskoulutusyksikkö 5,8 2,0 3,1 Sivutoiminen tuntiopetus, htv, avoin yliopisto 0,9 2,5 1,8 Keski-ikä, vuotta 43,8 44,7 44,1 45 vuoden ikäisten ja vanhempien %-osuus henkilöstöstä 44,2 % 49,3 % 49,3 % Koulutustasoindeksi 4,9 5,1 5,0 Koulutustasoindeksi, naiset 5,3 5,4 5,4 Koulutustasoindeksi, miehet 4,4 4,7 4,6 Määräaikaisten (ilman tukityöllistettyjä) lukumäärä, joilla ei taustavirkaa Määräaikaisten (ilman tukityöllistettyjä), joilla ei taustavirkaa, %-osuus 8,7 % 6,7 % 8,0 % Määräaik. naisten (ilman tukityöllistettyjä) lkm, joilla ei taustavirkaa Määräaik. naisten (ilman tukityöll.), joilla ei taustavirkaa, %-osuus 9,9 % 7,6 % 8,8 % Kokoaikaisten henkilöiden lukumäärä Kokoaikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä 95,7 % 96,3 % 93,5 % Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä 4,3 % 3,7 % 6,5 % Kokonaistyövoimakustannukset, (1 000 ) Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta 86,3 % 86,2 % 86,2 % Välilliset työvoimakustannukset, (1 000 ) Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista 47,3 47,5 48,1 Lähtövaihtuvuus % 5,5 % 4,4 % 7,5 % Tulovaihtuvuus % 11,6 % 8,1 % 7,5 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä 0,0 % 0,7 % 0,0 % Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 6,1 8,9 7,1 Työterveyshuolto, /henkilötyövuosi Työkunnon edistäminen ja ylläpito, /henkilötyövuosi Työtyytyväisyyden edistäminen ja ylläpito, /henkilötyövuosi Koulutus ja kehittäminen, /henkilötyövuosi

21 Päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön keski-ikä ,4 42,8 42,8 43,8 44,7 44, Päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuosina Henkilöstöpoliittisena linjauksena oli edelleen se, että Teatterikorkeakoulun opetusvirat voidaan täyttää tapauskohtaisen harkinnan perusteella määräajaksi, yleensä 5-7 vuodeksi. Määräaikaisuutta käytettiin turvaamaan teatteri- ja tanssialan koulutuksellinen kehitys rekrytoimalla opetusvirkoihin saatavilla olevaa alansa parhaimmistoa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa (tukipalvelut) olevan henkilökunnan määrä oli 8 % henkilökunnasta, kun vastaavasti koko valtion budjettitalouden piirissä olevan määräaikaisen henkilöstön osuus oli 20 % vuonna Teatterikorkeakoulussa on aina ollut runsaasti produktioissa määräaikaisesti työsopimussuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Työllistämisvaroin palkatun henkilökunnan määrä oli 1,3 htv (0,7 htv/ vuonna 2004, 2,2 htv/ vuonna 2003). Kaikki työllistämisvaroin palkatut työskentelivät opetusteatterissa. 17

22 Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Teatterikorkeakouluun päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan koulutusaste oli tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2 mukaan 5,0, joka vastaa lähinnä alinta korkea-astetta. Koulutusasteeseen vaikuttaa muun muassa se, että opetusteatterin henkilökunta koostuu nk. käsityöläisammattilaisista, joilla ei aikaisemmin ole ollut alan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoista koulutusmahdollisuutta. Valtion henkilöstön keskimääräistä koulutustasoa kuvaava indeksi oli 5,2 vuonna Vuoden 2005 aikana kaksi henkilöä opiskeli työn ohella ammattitutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa. Henkilökuntaa osallistui lisäksi mm. johtamiskoulutukseen ja taidepedagogiseen koulutukseen sekä omiin että taideyliopistojen yhdessä toteuttamiin uutta palkkausjärjestelmää ja atk-järjestelmiä koskeviin koulutuksiin. Henkilöstön hyvinvointi Uuden yhteistoimintaneuvoston toimikausi alkoi Tärkeimpiä yt-neuvostossa käsiteltyjä asioita olivat mm. Teatterikorkeakoulun strategian kolmas osa Yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämisyhteistyöstä päättäminen. Teatterikorkeakoulussa on jatkettu henkilökunnalle ja opiskelijoille tarkoitettua psykologin vetämää työnohjaustyyppistä vastaanottoa. Lisäksi henkilökunnalla ja opiskelijoilla oli mahdollisuus käydä korkeakoulupastorin vastaanotolla. Teatterikorkeakoulu jatkoi myös Helsingissä hyvää yhteistyötä S- työterveyspalveluiden kanssa ja Tampereella Medivireen kanssa. S-työterveyspalvelut teki työpaikkakäynnin syyskuussa Tällöin keskusteltiin korkeakoulun yleistilanteesta, UPJ-, tuottavuus- ja palvelukeskushankkeista sekä korkeakoulurakenteiden kehittämisestä ja kierrettiin muutamissa työpisteissä. Yksittäisiin työpisteisiin mm. sisääntuloaulan infopiste, kirjasto ja opetusteatterin puvusto tehtiin työergonomiakäyntejä ja annettiin ergonomiasuosituksia. Työsuojelupäällikkö ja uudet työsuojeluvaltuutetut osallistuivat Työsuojelun perusteet valtionhallinnossa - kurssille. Teatterikorkeakoulun pelastussuunnitelma päivitettiin vuonna Teatterikorkeakoulussa järjestettiin pelastusharjoitukset ja tietoisku toimenpiteistä tulipalon sattuessa. Kaikkiaan 16 henkilöä osallistui ensiavun kertauskursseille ja lisäksi kaksi henkilöä ensiavun peruskurssille. Henkilökunnalle järjestettiin erityyppistä jumppaa (mm. tanssillinen jumppa, Pilates) kerran viikossa ja näihin oli mahdollisuus osallistua tunnin ajan viikossa työajalla. Henkilökunnan vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa tuettiin uimalippujen muodossa (noin puolet uimalippujen hinnasta) ja lisäksi jatkettiin yhteistyösopimusta Helsingin yliopiston yliopistoliikunnan kanssa. Henkilökunnalle oli tarjolla hierontapalveluja kahden yksityisen palvelun tarjoajan toimesta. Hierontapalvelut olivat henkilökunnalle maksullisia, mutta niissä oli mahdollista käydä työajalla. Henkilökunnan virkistyspäivä toteutettiin kesäkuussa kokopäiväretkenä Hankoon. Ylityökorvauksia maksettiin eniten huollon henkilökunnalle ja viikonloppuisin tapahtuneiden tuotantojen johdosta opetusteatterin tekniselle henkilökunnalle. Yli- tai lisätyökorvauksia maksettiin 23 henkilölle (yhteensä 738 h ja ). Vapaana ylitöitä piti 16 henkilöä yhteensä 97 päivää (17 henkilöä yhteensä 119 päivää/ vuonna 2004). 2 Koulutusluokituksen indeksit ovat alempi perusaste (1); ylempi perusaste (2), keskiaste (3,5), alin korkea-aste (5); alempi korkeakouluaste (6); ylempi korkeakouluaste (7); tutkijakoulutusaste (8). 18

23 Teatterikorkeakoulun henkilökunnan poissaolot Poissaolot pv hlö keskim. pv hlö keskim. Sairaus Äitiys/isyys/vanh/hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Osittainen hoitovapaa Vuorotteluvapaa Opintovapaa Vv. muu virka/toimi (muualla) Palkaton yksityisasia Palkallinen yksityisasia Kuntoutus Ay-koulutus Työtapaturma Osa-aikaeläke Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohden oli hieman vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (8,8 pv/htv/ vuonna 2004). Sairauspoissaolojen kesto (työpäivää/tapaus) oli 3,4 päivää, kun se koko valtiolla oli 4,9 työpäivää/tapaus vuonna Valtiokonttorin työtapaturmiksi hyväksymiä tapaturmia sattui kolme. Lyhyiden 1-3 sairauspäivän pituisten poissaolojen osuus muodosti valtaosan kaikista sairauspoissaoloista (83 %). 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset Perusopetuksen laadulliset tavoitteet saavutettiin kiitettävästi vuonna Opetuksen laatu on jatkuvassa seurannassa. Keskeinen osa opetuksen tuloksista on näkyvillä sisäisissä demonstraatioissa ja julkisesti avoimissa esityksissä. Oppimisen tavoitteena ei ole yhteismitallinen tasalaatu eikä hetken tulos, joten tulosten analysointi on moniarvoista ja sisältää oletuksia tulevaisuuden vaikuttavuudesta. Opiskelijoiden järjestelmällistä itsearviointia tullaan lisäämään tulevina vuosina. Opetussuunnitelmien laadinnassa ja laitosten välisessä koordinoinnissa on jonkin verran ongelmia. Opetuksen suunnitteluun ja sen rytmiin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Opetussuunnitelmatyö on olennainen osa kehitteillä olevaa laadunvarmistusjärjestelmää. Määrällisten tavoitteiden osalta ylempien korkeakoulututkintojen tavoite ylitettiin yli 80 %, mikä oli poikkeuksellista ja tulee tuskin toistumaan lähitulevaisuudessa. Vuosittaisia vaihteluja eliminoiva kolmen vuoden liukuva keskiarvo kuitenkin tullee ylempien korkeakoulututkintojen osalta lähivuosina asettumaan selvästi 50 tutkinnon yläpuolelle. Tavoitteen saavuttaminen ja ylittyminenkin kertoo osaltaan paitsi yliopiston tuloksellisesta toiminnasta myös siitä, että esittävän taiteen kentällä toimivat taiteilijat arvostavat itse loppuun suoritettua yliopistollista tutkintoa. 19

24 Taiteellinen tutkimus on saanut Teatterikorkeakoulussa yhä enemmän painoarvoa. Taiteellisten jatkoopiskelijoiden motivaatio ja näkyvyys ovat kasvaneet yhä enemmän ja he profiloituvat yhä selkeämmin. Kansainvälinen kiinnostus on kasvanut. Taiteellisen tutkimuksen laadun kehittämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Teatterikorkeakoulussa oli vuoden 2005 lopussa 41 jatko-opiskelijaa, mikä ylittää strategiassa asetetun tavoitemäärän vuoteen Myös ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä on nousussa. TeaKin strategisena painopistealueena on tutkimuksen ja jatko-opintojen kehittäminen. Tekijälähtöisen ja kokemuspohjaisen tutkimustiedon tarve teatterin ja tanssialan yliopistotasoisessa opetuksessa on jatkuva. Tohtorin tutkintojen määrällistä tavoitetta ei saavutettu. Teatterikorkeakoulun strategian mukainen panostaminen jatkotutkintokoulutukseen tulee lähivuosina nostamaan suoritettujen tohtorin tutkintojen määrää. Strateginen painotus jatkokoulutukseen ja tutkimukseen sekä siihen liittyvään taiteelliseen työhön, edellyttää organisatorisia ja taloudellisia panostuksia alueelle. Taiteellinen toiminta taideyliopistossa voidaan määritellä eri tavoin. Käytännössä taiteellista toimintaa tapahtuu elimellisenä osana koulutustakin, mm. esitystoiminnassa. Esitysten perusta ja arviointikriteerit ovat kuitenkin koulutuksellisia. Varsinainen taiteellinen toiminta on opettajakunnan aktiivisuutta taidekentällä ja jatko-koulutuksen/tutkimuksen yhteydessä tapahtuvaa taiteellista työtä. Opettajakunta ei kuitenkaan toistaiseksi sisällytä omaa taiteellista toimintaa työsuunnitelmiinsa. Taiteellisen tutkimuksen yliopistollisesta nuoruudesta johtuen siihen liittyvää taiteellista toimintaa on toistaiseksi vielä vähän. Tämä johtuu myös siitä, että perusopetuksen resursseja ei voida juurikaan ohjata taiteelliseen toimintaan. Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia tulevina vuosina. Yliopiston vapaata toimintamenorahoitusta siirtyi seuraavalle vuodelle noin 6 %, joka on yhden kuukauden toimintamenojen (8 %) tavoitetasoa alempi. Tämä kertoo osaltaan yliopiston kireästä rahoitusrakenteesta ja siitä, ettei Teatterikorkeakoululla muista yliopistoista poiketen ole käytettävissään merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Teatterikorkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan pitää erittäin hyvänä. Teatterikorkeakoulu on maamme ainoa alan ylintä opetusta kattavasti antava yliopisto ja sen tehtävä on valtakunnallinen kouluttaessaan mm. ohjaajia, koreografeja ja valo- ja äänisuunnittelijoita sekä pedagogeja koko Suomen tarpeisiin. Kansainvälinen vaikuttavuus on kohtuullista. Kansainvälinen vaikuttavuus kasvaa Teatterikorkeakoulun järjestelmällisemmästä aktiivisuudesta ja liikkuvuudesta erityisesti Pohjoismaissa, Baltiassa ja Euroopassa sekä rajallisesti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. 20

25 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi Talousarvion toteutumalaskelma Talousarvion toteutumalaskelma osoittaa talousarvion toteutumisen yliopistossa ja se sisältää kaikki kirjanpitoon sisältyneet talousarviotilit. Tilikauden aikana käytettiin noin edellisvuodelta siirtyneitä määrärahoja. Vuonna 2005 käytettävissä olleista määrärahoista siirtyi käytettäväksi vuonna Varsinaisen toimintamenomäärärahan osuus siirtomäärärahoista oli Summasta on opetusministeriön joulukuussa 2005 myöntämää hankerahoitusta valo- ja äänisuunnittelun laitoksen uudistilan varusteluun vuosille Varsinaisten toimintamenojen siirtomääräraha ilman tuota erää on , mikä oli noin 6 % kokonaistoimintamenorahoituksesta mukaan lukien edellisvuodelta siirtynyt rahoitus. Muista siirtyneistä määrärahoista noin on sidottu täydennyskoulutuksen tuotekehitystoimintaan ja aikuiskoulutuksen koulutuspoliittiseen hintatukeen noin Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja siirtyi noin Tuotto- ja kululaskelma Yliopiston tuottoerät pienenivät , eli lähes 20 %. Maksullisen toiminnan tulot jäivät , eli 28 % tavoitetta pienemmäksi. Syitä vähenemään on tarkemmin käsitelty kohdassa Kummatkin yliopiston suurimmat menoerät, palkkaukset ja vuokramenot, kasvoivat tasoltaan hieman vuodesta Palkkausmenot kasvoivat 3,4 % ja vuokramenot 3 %. Muut käyttömenot säilyivät lähes vuoden 2004 tasolla. Vuosia on vertailu meno- ja rahoitusrakenteen osalta tarkemmin taulukossa 7. Yliopiston käyttöomaisuuden kuluminen näkyy tuotto- ja kululaskelmassa poistoina ( ), jotka olivat selvästi suuremmat kuin käyttöomaisuuden hankintamenot ( ). Siirtotalouden kulut kotitalouksille ( ) tarkoittavat opetus- ja tutkimushenkilökunnalle sekä opiskelijoille maksettuja apurahoja. Tase Taseen vastaavasta puolesta ilmenee yliopiston omaisuuteen sidotun pääoman määrä omaisuuslajeittain. Yliopiston sidotusta pääomasta käyttöomaisuuden osuus oli 78 % ja lyhytaikaisten saamisten osuus 15 %, loppuosa muodostui vaihtoomaisuudesta ja kassatilillä olevista varoista. Taseen vastattavalla puolella rahoitus on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Lyhytaikaisen vieraan pääoman suurin yksittäinen erä on lomapalkkavelka ( ). 21

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Talousarvio 29 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille 27 29 painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA LIITE 1 KAIKKI MOMENTIT YHTEENSÄ LAPIN POLIISILAITOS Selite 2013 2014 2015 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 23.8.2005 Dnro 136/7.9.1/05 PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 G:\Hallinnon-yksikkö\Taloushallinto\Tulossuunnitelma & TAE\2006\Alustava tulossuunnitelma 2007-2010

Lisätiedot

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018 TAULUKKO 1. KANSALAISVARMETEEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA KANSALAISVARMENNE 2015 2016 2017 2018 TOTEUMA Ennuste Ennuste Ennuste TUOTOT 1 918 716 2 112 000 2 112 000 2 112 000 aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Sisällys. 7. Toiminnan tunnuslukuja... 20 LÄHTEET... 27

Sisällys. 7. Toiminnan tunnuslukuja... 20 LÄHTEET... 27 Sisällys TAUSTAKSI... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1 Henkilöstön työpanos... 3 1.2 Vakituiset ja määräaikaiset... 4 1.3 Sivutoiminen tuntiopetus... 5 1.4 Ikärakenne... 6 1.5 Osa-aikaisuudet...

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys Kumottu 20.11.2014 1 (7) määräyksellä VK/1078/00.01/2014 11.1.2011 Dnro VK 529/03/2010 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Jos olis valta, niin kuin on mieli Ohjaus ja koreografia: Martin Heslop Ensi-ilta 25.11.2006 kello 18 Valokuva: Lari Peltonen Yliopistopaino

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutus Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPRATIIVINN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Ammatillinen koulutus Sopimuksen tarkoitus: Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja,

Lisätiedot