TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

2 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Juhannusnäytelmä, ohjaus: Juhana von Bagh Ensi-ilta: Kuvassa: Kreeta Salminen ja Joonas Saartamo Valokuvaaja: Mari Mäkiö Yliopistopaino 2010

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Tutkimustoiminta Koulutus Työllistyminen Alueellinen kehittäminen Kansainvälinen toiminta Aikuiskoulutus Kestävä kehitys Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Peruskoulutus Kansainvälistyminen Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Peruskoulutus Kansainvälistyminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laadunhallinta Tilat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön poissaolot Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot (1-17) Allekirjoitus... 50

4 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Keskeiset tunnusluvut Liite 2 Tilastotiedot esitystoiminnasta Liite 3 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa Liite 4 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Liite 5 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan taiteellinen toiminta Liite 6 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 7 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Liite 8 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Liite 9 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat Liite 10 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 11 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 12 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 13 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Liite 14 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Liite 15 Hallinto- ja tukipalveluhenkilökunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 16 TeaKin julkaisutoiminta... 82

5 5 Toimintakertomus

6 6

7 1.1. Johdon katsaus Vuosi 2009 oli ennennäkemättömän vilkas. Teatterikorkeakoulussa valmistauduttiin historialliseen yliopistolain muutokseen, laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin sekä järjestettiin ensimmäinen promootio. Uuden yliopistolain valmistelu heijastui opettaja- ja tutkijakunnan arkipäivään. Erityisesti ehdotus päätöksentekojärjestelmän muuttumisesta aiheutti keskustelua ja aktivoi opettajakuntaa. Keskustelua käytiin kuitenkin rakentavassa hengessä ja leimaavinta koko prosessissa olikin ripeä ja asiallinen tarttuminen muutokseen. Uusi yliopistokollegio, hallitus ja rehtori aloittivat työnsä syksyllä. Hallitus uudisti myös keskeiset säädökset. Valmistautuminen aiheutti painetta hallintoyksikössä, jossa ennennäkemättömän työpaineen alla olivat erityisesti talous- ja henkilöstöpalvelut. Teatterikorkeakoulussa panostettiinkin työhyvinvoinnin, johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Opetuksessa ja tutkimuksessa oli merkille pantavaa kansainvälistymisen kehittyminen. Teatterikorkeakoulun historian ensimmäinen englanninkielinen maisteriohjelmakokeilu Live Art and Performance Studies (LAPS) aloitettiin syksyllä Opiskelijoita on kuusi edustaen kuutta eri kansallisuutta. Lisäksi opiskelijat järjestivät kansainvälisen Inter-auto-prese-turbancedocu-formativity-festivaalin. Kansainvälisyys näkyi entistä enemmän Teatterikorkeakoulun arkipäivässä. Yhteistyötä Itämeren alueen esittävien taiteiden korkeakoulujen kanssa on jatkettu ja yhteistyö Pietarin Teatteriakatemian kanssa on vakiintumassa. Tutkintovaatimusten valmistelussa hyödynnettiin muiden eurooppalaisten korkeakoulujen vaatimuksia. Lyhyet vierailut ovat Teatterikorkeakoulun toiminnalle tyypillisiä. Ulkomaisia vieraita, luennoitsijoita, opettajia ja hallintoväkeä kävi lähes päivittäin. Opiskelijoiden vaihto ja muu kansainvälinen toiminta suuntautui 18 maahan. Jatkotutkintokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen kehittämiseen panostettiin edelleen. Jatkotutkinto-opiskelun prosessit ovat vakiintuneet ja Teatterikorkeakoulun sisäinen tutkijayhteisö on innostunut ja aktiivinen. Rehtorin kyselyn perusteella jatkotutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyys ohjaukseen on parantunut. Vuonna 2009 tohtoreita valmistui kaksi, joista toinen oli norjalainen. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus (Tutke) on vahvistunut ja työ on lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Tutke järjesti mm. kansainväliset Colloquium on Artistic Research in Performing Arts- ja Stanislavski-seminaarit. Suomen Akatemian teettämä kansainvälinen arviointi Research in Art and Design in Finnish Universities arvioikin Teatterikorkeakoulun tutkimustyön vaikuttavaksi (impressive), vaikka rajalliseksi henkilöstöltään ja kooltaan. Suomen Akatemian arvioinnin mukaan Teatterikorkeakoulussa tehtävä tutkimus palvelee sekä teorian muodostusta että opetusta monella tasolla. Syksyllä 2009 aloitettiin Teatterikorkeakoulun promootioperinne. Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä promovoitiin 17 Teatterikorkeakoulusta valmistunutta tohtoria ja kuusi kunniatohtoria. Teatterikorkeakoulun perustutkinto-opetus sujui normaaliin tapaan. Maistereita valmistui odotetusti 42 tavoitteen ollessa 55. Tutkintomäärä vaihtelee vuosittaisen luonnollisen sisäänottovaihtelun vuoksi. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu on edelleen yllättävänkin vetovoimainen, vaikka ulkomaiset korkeakoulut ovat lisänneet houkuttelevuuttaan. Sisäänpääsyprosentti oli 3,7 %. Rehtorin kyselyn mukaan Teatterikorkeakoulun opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja opettajien taiteelliseen tasoon. Koulutusohjelmat tekivät paljon yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma tuotti yhdessä Teatterimuseon kanssa Valovuosi-dvd:n, joka on kattava dokumentaatio samannimisestä teemanäyttelystä. 7

8 Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin syksyllä. Työtä laadunvarmistuksen kokonaisuuden luomiseksi ja eri osa-alueilla tehtiin runsaasti. Työ on kestänyt jo vuosia ja Teatterikorkeakoulun näkökulmasta laadunvarmistuksen käsite, merkitys ja työkalut on ymmärretty ja ne ovat käytössä kattavasti. Teatterikorkeakoulun järjestelmä kiteytettiin lauseeseen LaatuTeaK on sähläyksen vähentämistä. Laadunvarmistusjärjestelmään tehtyjen noin 30 prosessikuvauksen hyöty on huomattu esimerkiksi opetusteatterissa, jonka prosessit lävistävät koko TeaKin ydintoiminnan ja ovat monimutkaisuudessaan vaikeasti hahmotettavissa. Opetusteatterissa otettiin käyttöön myös ns. kiintiöpäiväjärjestelmä, jotta työpanos voidaan jakaa hallitusti eri tuotantojen kesken. Yhteiskunnalliset palvelutehtävät ovat kehittymässä. Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut on laajentanut työtään ja saanut uusia asiakkaita ja projekteja. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä on hieman kasvanut vaikkakin tarjontaa on jouduttu supistamaan, koska taiteilijakunnan ja työnantajien maksukyky on heikko. Sen sijaan esitysteknisten konsultointipalvelujen tarjoaja Teakonin tulos on alijäämäinen. Teakonin toimintojen kehittäminen on jatkossa välttämätöntä. Harkinnassa on Teakonin ja Kouken yhdistäminen yhteisen brändin alle ja niiden johtamisen ja asiantuntijatyön eriyttäminen. Erityisesti on mainittava, että Teatterikorkeakoulu liittyi Green Office -järjestelmään ja piti ensimmäiset ekopäivänsä. Tavoitteena on osallistua ympäristön suojeluun kaikilla tasoilla. Teatterikorkeakoulun tuloksellisuuteen voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Rehtori Paula Tuovinen 8

9 Teatterikorkeakoulun johtavat toimielimet Hallitus ( , YoL 645/1997) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Tuovinen Paula (pj) Söderblom Erik (vpj) Liimatainen Juhani Vierikko Vesa Anttila Eeva Kirkkopelto Esa Ruikka Maarit Outinen Kati Kuuranne-Autelo Marja-Liisa Sevelius Harriet Kaiku Jan-Peter Joro Elisa Wager Kaj Koskivaara Raija Pesonen Sini Kivi Aino Nieminen Riku Kotkaniemi Saara Itkonen Juho Hokkanen Sakari Humalisto Tomi Lahdenperä Soile Nevala Maria-Liisa Matheson Nicole Jakobsson Leif Hiilivirta Helena Gesterberg Nils Soininvaara Osmo Yliopistokollegio ( , YoL 558/2009) Professoriryhmän edustajat varaedustajat Tenhula, Ari (pj) Monni, Kirsi Kirkkopelto, Esa Arlander, Annette Outinen, Kati Liimatainen, Juhani Anttila, Eeva Opettajien ja tutkijoiden edustajat Sevelius, Harriet Porkola, Pilvi Muun henkilökunnan edustajat Kaiku, Jan-Peter Wager, Kaj Opiskelijoiden edustajat Poijärvi, Annika Lehtinen, Laura Tähtivirta, Kimmo Itkonen, Juho (vpj) varaedustajat Pirhonen, Tiina varaedustajat Karlsson, Ann-Charlotte Kaakinen, Keijo varaedustajat Maijala, Lauri Juntila, Kristina Putkonen, Katja Grotenfelt, Wilhelm 9

10 Hallitus ( , YoL 558/2009) Nevala, Maria-Liisa (pj) Gesterberg, Nils (vpj) Jakobsson, Leif Hiilivirta, Helena Uimonen, Markku Ruikka, Maarit Karjunen, Kimmo Korhonen, Pekka Harno, Tua Johtoryhmä Tuovinen, Paula (rehtori) Söderblom, Erik (vararehtorina asti) Hämäläinen, Esa (hallintojohtaja) 10

11 1.2. Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttaminen taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla, on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Teatterikorkeakoulun toiminnan konkreettisia tuloksia ovat valmistuvat maisterit, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä tekemillään taideteoksilla ja yksittäisillä suoritteilla niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu esittävissä taiteissa yhä lähes yksinomaan taiteen kentällä, yliopiston ulkopuolella. Sen ohella Teatterikorkeakoulussa tehdään jonkin verran taiteellista post doc -vaiheen tutkimusta. Vuonna 2009 Teatterikorkeakoulu järjesti ensimmäisen promootionsa. Promootiotilaisuudessa vihittiin kaikki 17 promootioon mennessä Teatterikorkeakoulusta valmistunutta tohtoria. Kunniatohtorin arvo myönnettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, tanssitaiteilija Deborah Haylle, ohjaaja Kaisa Korhoselle, ohjaaja Jouko Turkalle, professori Juha Vartolle ja valo- ja äänisuunnittelija Ilkka Volaselle. Vuonna 2009 Teatterikorkeakoulu hallinnoi kolmea eri tutkimushanketta. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen, tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen vetämänä tehtiin Intuitio luovissa prosesseissa: taiteelliset menettelyt, suunnittelu ja päätöksen teko nykytanssissa ja digitaalisen median alueella -hanketta. Tanssitaiteen tohtori Teija Löytönen veti hanketta Moving mosaic Collective Dialogues as a Way of Identifying and Transforming the Teaching Culture of Dance Teachers. Taiteellisen tutkimuksen professori, tohtori Esa Kirkkopellon vetämänä oli Näyttelijäntaide ja nykyaika -tutkimushanke. Hanke on kotimaisen näyttelijäpedagogiikan monitieteellinen ja monitaidollinen tutkimus, joka kokoaa yhteen taideyliopistojen näyttelijäntaiteen tutkimuksen sekä yliopistojen teatterin tutkimuksen Koulutus Teatterikorkeakoulun toiminnan vaikuttavuus nojaa laadukkaaseen perustutkintokoulutukseen, sillä TeaK on ennen kaikkea esittävien taiteiden opetusta antava yliopisto. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet ovat arvostettuja taiteilijoita. Opettajakunta koostuu näkemyksellisistä taiteilijoista. Opettajakunnan taiteellisen ajantasaisuuden turvaamiseksi opetustehtäviin palkataan pääsääntöisesti määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat, jotka käyvät läpi monivaiheiset valintakokeet. Teatterikorkeakouluun hakeneista hyväksyttiin vuonna 2009 opiskelijoiksi 3,7 %. 11

12 Teatterikorkeakoulun jatko-opintoihin liittyvä taiteellinen työ tehdään valtaosin yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkotutkintokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla, yhtäältä välittömästi taiteessa ja taiteena ja toisaalta välillisesti artikkeleissa ja muissa sovelluksissa taidekentän ulkopuolella. Jatkotutkintokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa (liitteet 6 ja 12). Tohtorikoulutettavien keski-ikä (49,5) on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Teatterikorkeakoulun henkilökunta vaikuttaa yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan (liitteet 4, 5, 6 ja 15). Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun myötä heidän yhteytensä ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi (liite 10). Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä (liitteet 7 ja 12). Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan arvostus ja laatu näkyvät myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (liitteet 7 ja 13). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä teatteri-, tanssi- ja esitystaiteen esityksiä tehtiin yhteensä 46 kappaletta. Näistä osa esitettiin kahden tai useamman teoksen yhteisilloissa. Esityksistä 36 toteutettiin Teatterikorkeakoulun tiloissa ja loput eri tahoilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö sekä oppilaitosten että ammattikentän kesken oli vilkasta ja tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden verkottua myös koulun ulkopuolisen kentän kanssa. Esitystoimintaan kuuluivat myös kiertueet koti- ja ulkomailla. Esitystoiminta oli monimuotoista ja sisälsi keskenään hyvin erilaisia esityksiä aina teatteri- ja tanssiesityksistä ja verkossa tapahtuvasta reaaliaikaisesta performanssista monta erillistä esitystä sisältäneeseen viikon mittaiseen Live Art -festivaaliin. Teatterikorkeakoulussa myytiin lippuja 191 eri esitystapahtumaan. Maksullisissa esityksissä oli 6660 katsojaa (liite 1) ja ulkopuolisissa kiertue-esityksissä ja muissa yhteistuotannoissa 4040 katsojaa (liite 1). Taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä esityksiä Taiteellisiin tohtorintutkintoihin liittyviä TeaKissa esitettyjä taiteellisia töitä olivat Antti Nykyrin teos Kamariesitys, Anna Allgulinin O!DiPUSS.A.S. sekä Maya Tångeberg-Grischinin Mnemosynes berättelser solopantomim. Muita jatkotutkintoihin sisältyneitä esityksiä olivat mm. Davide Giovanzanan Pirandello Project Korjaamon Vaunusalissa ja Julius Elon Dialogues Kiasma-teatterissa. Taiteellisia opinnäytteitä Koreografian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Maija Nurmion All tomorrow s parties, Veli Lehtovaaran Paperiliidokki / Paperplane - propositions, tautologies, contradictions and reprises yhteistyössä belgialaisen Performing Arts Research and Training Studios in kanssa sekä Nina Mamian Quo vadis Hamlet?, joka toteutettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Teatteri Quo Vadiksen kanssa. Teos esitettiin lisäksi Rostockin Volkstheatressa. Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelman opinnäytteitä oli kolme. Kristina Junttilan Vierailu Vanhainkodissa toteutettiin 12

13 opastettuna kierroksena Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden huoneissa. Muita esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Leena Kelan Alter ego -performanssiteos, jota sai seurata reaaliaikaisesti neljän viikon ajan osoitteessa sekä Marko Alastalon Aivomusiikkilaboratorio, jossa yksi katsoja kerrallaan pääsi kuuntelemaan oman aivotoimintansa muuttamista musiikiksi. Tanssinopettajan maisteriohjelman kaksi opinnäyteteosta olivat Erika Messon koreografia Nostos ja Tiina Pistemaan koreografia Näennäistä. Näiden opinnäytetöiden pedagogisena päämääränä oli muodostaa elävä suhde taiteilijuuden ja opettajuuden välillä. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelijat tekivät lisäksi taiteellis-pedagogisia opinnäytteitä eri teattereihin ja oppilaitoksiin. Ohjauksen koulutusohjelman maisterin tutkinnon opinnäytteitä olivat Aleksis Meaneyn sovittama sukupolvitulkinta Homeroksen runoteoksesta Ilias sekä Liisa Mustosen ohjaus Lasinen eläintarha Kansallisteatteriin. Dramaturgian koulutusohjelman maisterin tutkinnon opinnäytteitä olivat Katariina Kaarelan Tänne on vaikea osata yhteistyössä Teatteri Takomon ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa sekä Anna Viitalan Orlando, joka esitettiin Puoli-Q -teatterissa. Pohjoismaisen näyttelijäntyön maisteriohjelman (NorMa) opiskelijat esittivät yhteisessä opinnäytteessään Moderna klassiker nykyajan klassikkoja ruotsiksi ja englanniksi. Näytelmät olivat: Bildbeskrivning (ruotsiksi), Gagarin Way (englanniksi), Iphigeneia (ruotsiksi) ja Shopping and Fucking (ruotsiksi). Moderna klassiker oli kansainvälinen yhteistyöproduktio, jossa mukana olivat TeaKin lisäksi ohjauksen koulutusohjelmat Oslosta ja Riikasta. Lavastuksen osalta mukana olivat norjalainen Akademi for Scenekunst sekä Taideteollinen korkeakoulu. Yllä mainittujen lisäksi esitettiin näyttelijäntyön, tanssijoiden sekä valo- ja äänisuunnittelun taiteellisia opinnäytteitä. Yhteistyöproduktiot ja vierailut Yhteistyötä tehtiin opinnäytteiden lisäksi monissa eri tuotannoissa. Näistä esimerkkinä mm. Ravit, joka oli tanssin koulutusohjelman opiskelijoiden ja alan ammattilaisten neljän lyhytkoreografian yhteistyöhanke Turun Manillan vanhassa viinatehtaassa ja Aurinkobaletin esitystilassa. Työryhmä koostui tanssin ammattilaisista, Teatterikorkeakoulun tanssin ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmien opiskelijoista, Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian musiikin sekä Tampereen ammattikorkeakoulun valoilmaisun koulutusohjelman opiskelijoista. Tanssitaiteen laitoksen opiskelijoita osallistui Kainuussa toteutettuun Routa-ryhmän YDIN-kulttuurihankkeeseen, joka oli osa Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallista Myrsky-nuorisohanketta. YDIN-hankkeessa taiteilijat veivät tanssia ja teatteria kouluihin, oppilaitoksiin ja laitoksiin. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista kasvua, edistää nuorten hyvinvointia, tukea toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja sekä nuorten sosiaalisten avujen kehittymistä. Pépinières européennes pour jeunes artistes -organisaation residenssiohjelman myötä TeaKissa valmistettiin Underneathesitys Stoaan. Teoksen koreografina oli residenssiohjelmaan valittu Riina Saastamoinen ja tanssijoina tanssin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Esitys toteutettiin yhteistyössä Teatterikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Taiteen keskustoimikunnan kanssa. Teatterikorkeakoulun tuottama dramaturgian opiskelija Saara Turusen ohjaama ja käsikirjoittama Puputyttö-esitys vieraili Helsingin kaupunginteatterin Pasilan näyttämön ohjelmistossa. Ohjauksen koulutusohjelman opiskelija Anni Ojasen ohjaama Tango taas vieraili Tampereen Teatterikesässä. 13

14 Theatre Academy Dance Company -tanssiryhmän (TADaC09) toiminta oli jatkoa lukuvuonna opetusministeriön hankerahoituksella toteutetulle pilottiprojektille. Ryhmän tanssijat olivat maisteritutkinnon opiskelijoita, jotka suorittivat viimeisen opintovuotensa ammattimaisesti toimivassa ryhmässä. TADaC09:n ensi-ilta oli Teatterikorkeakoululla, jonka jälkeen ryhmä esitti kahden teoksen ohjelmistoaan useilla paikkakunnilla koti- ja ulkomailla. Lisäksi TADaC vastaanotti tanssivierailun Tallinnasta. Viidennen vuosikurssin ruotsinkielisen näyttelijäntyön opiskelijoiden ja pohjoismaisen näyttelijäntyön maisteriohjelman opiskelijoiden työdemonstraatio Fantastic stories and personal moments vieraili Pietarissa Students of Master -festivaalilla. Alun perin esityksen kielenä oli ruotsi, mutta Pietarissa ryhmä esiintyi englanniksi. Esitys simultaanitulkattiin myös osittain venäjäksi. Vierailu oli osa Teatterin Tiedostuskeskuksen Seeds of imagination -hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa siltoja Suomen ja Venäjän teatterikenttien välille. Teatterikorkeakoulu jatkoi myös yhteistyötä Pietarin valtiollisen Teatteriakatemian kanssa, jonne ohjauksen koulutusohjelman opiskelija Lija Laine ohjasi Patrik Marverin näytelmän Closer. Ohjaajaa lukuun ottamatta työryhmä koostui ko. akatemian opiskelijoista. Näytelmän esityskielenä oli suomi. Esitys- ja katsojamäärien vertailutiedot Esitysten määrä Maksaneita Vapaalippuja Katsojia yhteensä katsojia Työllistyminen Työllistymistilastot Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan Teatterikorkeakoulusta ylemmän korkeakoulututkinnon vuosina suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2007 jakautuu seuraavan taulukon mukaisesti (summatiedot eivät ole täydellisiä tietosuojan perusteella tehdyn salauksen vuoksi) Työlliset Työttömät Muu 1 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 180 (66 %) 34 (12 %) 57 (37 %) Vertailutietona esitetään samoin Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan valmistuneiden pääasiallinen toiminta po. valmistumisvuonna. Vuonna 2007 valmistuneet näyttävät sijoittuneen työelämään hieman heikommin kuin vuonna 2005 valmistuneet omana valmistumisvuotenaan. 14

15 Työlliset Työttömät Muu 2007 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 38 (63 %) 10 (17 %) 12 (20 %) 2006 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 22 (69 %) 4 (12 %) 6 (19 %) 2005 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 55 (73 %) 10 (13 %) 10 (13 %) Työelämäyhteydet Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelujen toimintaa kehitettiin vuonna 2009 luomalla sähköinen valmistuvia esittelevä EXIT-tietokanta (tietokanta julkaistaan keväällä 2010). Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan työelämäyhteydet olivat hyvin vahvat. Opiskelijat tekivät runsaasti harjoitteluja ja muita opintoihin liittyviä taiteellisia töitä ammattikentällä (liite 10). Opiskelijoiden opintoihin liittyvät harjoittelut ja muut taiteelliset työt sijoittuivat paljon myös ulkomaille (liite 14). Opetushenkilökunta teki jonkin verran taiteellista työtä opetuksen yhteydessä (liite 4) ja sen lisäksi runsaasti taiteellista työtä ammattikentällä, yliopiston ulkopuolella (liite 5). Täten se piti yllä ammattitaitoaan ja yhteyksiä työelämään, jotka poikivat usein harjoittelu- ja työpaikkoja myös opiskelijoille. Teatterikorkeakoulussa harjoittelu on pakollinen osa lähes kaikkien koulutusohjelmien opintoja. Teatterikorkeakoulu myönsi harjoittelutukea ensisijaisesti harjoitteluihin, joista aiheutui ylimääräisiä esim. matka- tai asumiskuluja opiskelijalle. Kansainvälisiin harjoitteluihin myönnettiin lisäksi rehtorin apurahaa. Teatterikorkeakoulu solmi harjoitteluista harjoittelusopimuksen työnantajan kanssa Alueellinen kehittäminen Kaikki perusopetusta antavat koulutusohjelmat tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä oli erityisesti esitystoiminnassa (liite 3). Pääkaupunkiseudun taideyliopistojen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu oli mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavassa hankkeessa. 15

16 Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä. Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu jatkoivat yhteistyötä asiakirjahallinnossa, arkistotoimessa ja tietotekniikkapalveluissa Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen toimenpideohjelman neljä painopistealuetta ovat kansainvälinen vaihto- ja vierailutoiminta, kansainväliset tutkinnot, kansainvälinen arki ja monikulttuurisuus. Kansainvälinen työryhmä on laatinut toimenpideohjelmalle toteuttamissuunnitelman. Kansainvälistymistä edistettiin konkreettisesti kaikilla neljällä toimintalinjalla, vaikkakin kotikansainvälistyminen on edelleen lähinnä suunnittelutasolla. Yksi konkreettinen askel monikulttuurisuuden edistämiseksi on se, että Teatterikorkeakouluun palkattiin pitkän tauon jälkeen ulkomainen lehtori. Syksyllä 2009 käynnistyi kokeiluna Teatterikorkeakoulun ensimmäinen englanninkielinen maisteriohjelma LAPS (Live Art and Performance Studies). Maisteriohjelman opiskelijat ovat kotoisin Intiasta, Kyprokselta, Australiasta, Saksasta, Virosta ja Suomesta. Myös pohjoismaiseen näyttelijäntyön maisteriohjelmaan hyväksyttiin kansainvälisiä opiskelijoita. Yhteistyötä jo vakiintuneiden yhteistyökorkeakoulujen, kuten Pietarin teatteriakatemian kanssa syvennettiin. Myös uusia yhteistyösopimuksia solmittiin, esimerkkinä Rose Bruford College Englannissa. Yhteisiä opintokokonaisuuksia suunniteltiin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä maaliskuussa 2010 toteutuva pohjoismaisten teatterikoulujen välinen Nordic Common Studies -opintojakso. Opiskelijoiden esityksiä ja henkilökuntaa vieraili ulkomailla festivaaleilla, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa mm. Venäjällä, Englannissa, Japanissa, Saksassa ja Israelissa. Teatterikorkeakoulu toimi pohjoismaisen teatterikoulujärjestön puheenjohtajana. Teatterikorkeakoulun opiskelijat opiskelivat ja tekivät opintoihinsa kuuluvia harjoitteluja paljon myös ulkomailla. Vahvana esimerkkinä tästä on ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutus, jonka kahdestatoista maisteriopiskelijasta seitsemän oli vuoden 2009 aikana joko harjoittelussa tai vaihto-opiskelijana ulkomailla, mm. Dramatenissa ja Norrbottens teaterissa Ruotsissa sekä Royal Scottish Academy of Music and Dramassa. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus järjesti Colloquium on Artistic Research in Performing Arts -kollokvion (CARPA), Stanislavski-mestarikurssin ja kansainvälisen naamioteatterifestivaali MasQue n. Ensimmäisessä CARPA-kollokviossa oli 97 osallistujaa noin 10 eri maasta. Henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia kulttuurien väliseen kommunikaatioon vahvistettiin kielikursseilla ja muilla opinnoilla. Lisäksi aloitettiin yliopiston viestintämateriaalin kääntäminen myös englanniksi. Koulutus- ja kehittämispalvelujen (Kouke), työntekijöitä vieraili Englannissa tutustumassa Creative Partnerships -ohjelmaan, jossa isäntinä toimivat Creativity, Culture and Education, Curious Minds, Greenwich Leisure Limited ja Suomen Lontoon instituutti. Lisäksi Koukessa kehitettiin osaamis(e)portfolion välineitä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten, aikuisopiskelijoiden sekä kouluttajien, opinto-ohjaajien ja työvoimaneuvojien käyttöön Leonardo da Vinci -rahoitteisessa Portolano-projektissa. Mukana yhteistyössä olivat Centre National de la Danse (Ranska), EIfEL (Ranska) Fondation Ynternet.org (Sveitsi), Fondazione 16

17 Accademia d Arti e Mestieri dello Spettacolo Teatro alla Scala (Italia), Itinéraires Formation (Ranska), Kunstenaars & CO (Alankomaat) ja uni-t (Itävalta). Kouke osallistui First Nordic Conference on Service Design and Service Innovation -konferenssiin Oslossa, jossa esiteltiin Viking Linella toteutetun risteilyravintolan palvelu- ja toimintakonseptin kehittämishankkeen tuloksia Aikuiskoulutus Avointa yliopistoa on kehitetty ja toteutettu kolmivuotiskaudeksi laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Opintoja on tarjottu tutkintovaatimusten mukaisina erikseen Teatterikorkeakoulun omina ja yhteistyöopistojen tarjonnassa olevina opintojaksoina. Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin kuuluvia opintoja on myös avattu tarjoamalla ulkopuolisille opiskelijoille opintopaikkoja ns. yhteisten opintojen kursseilla. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Koulutus- ja kehittämispalvelujen (Kouke) kysyntä- ja tarvelähtöisiä koulutuksia kehitettiin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien ja partnereiden kanssa. Kouke tarjosi 45 eripituista aikuiskoulutuskokonaisuutta, joita toteutettiin kehittämishankkeissa, työyhteisöille räätälöityinä palveluina ja täydennyskoulutuskursseina. Osallistavilla ja teatterilähtöisillä menetelmillä syntyi Koukessa uusia työyhteisöjen kehittämistä palvelevia hankkeita. Rovaniemen teatterissa Lapin alueteatterissa saatiin päätökseen vuonna 2008 käynnistynyt Tykes-rahoitteinen teatterikonseptin ja työyhteisön kehittämisprojekti. Sen tuloksia esiteltiin mm. Tekesin seminaarissa Finlandia-talolla. Viking Line Abp:n M/S Amorellalla toteutettiin Tykes-rahoitteinen risteilyravintolan palvelu- ja toimintakonseptin kehittämishanke. Hanketta esiteltiin kansainvälisessä luovan talouden CEB-konferenssissa Helsingissä. Tilaajille räätälöityjä koulutuksia myytiin lisäksi mm. Palvelualojen ammattiliitolle, Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemialle, Tokyokanille ja yhteistyössä Condia Oy:n kanssa Oulun kaupunginteatterille. Esiintymiskoulutuksesta tehtiin merkittävä sopimus GlaxoSmithKlein Oy:n kanssa Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Toimintaa on ohjannut strategiaa täydentävä kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Teatterikorkeakoulussa toimii kestävän kehityksen työryhmä, jossa on opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Työryhmä on tehnyt konkreettisia aloitteita ja suunnitelmia kestävän kehityksen edistämiseksi yliopistossa. Vuoden 2009 aikana on mm. aloitettu yhteistyö WWF Suomen kanssa: Teatterikorkeakoululla on meneillään hakuaika Green Office -sertifikaatin saamiseksi. Sertifikaatti edellyttää, että yliopistolla on WWF:n mallin mukainen ympäristöohjelma. Kestävän kehityksen edistymisen seurantakohteiksi on valittu paperin ja sähkön kulutus sekä jätteiden lajittelun edelleen kehittäminen. Opiskelijoiden paperinkulutusta rajoittavat henkilökohtaiset tulostuskiintiöt ja henkilökunnan on mahdollista seurata tulostusmääriään verkossa olevan sivuston avulla. Tulostus-, painatus- ja pakkauspaperit on vaihdettu ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Painatusmääriä on pienennetty. Sähkönkulutusta on pyritty vähentämään mm. sähkösaunojen käyttöaikoja rajoittamalla. 17

18 Opetusteatteri on aloittanut kestävän kehityksen periaatteiden edistämisen esitystoiminnassa laatimalla omien parhaiden käytäntöjen listan, joka ohjaa henkilökunnan ja opiskelijoiden toimintaa esitysten suunnittelussa ja teknisissä ratkaisuissa. Vuoden 2009 aikana on käynnistetty projekti, jossa yhden teatteriesityksen ympäristövaikutukset arvioidaan ja raportoidaan opiskelijatyönä. Vuonna 2009 järjestettiin Teatterikorkeakoulun ensimmäiset Ekopäivät, joiden aikana järjestettiin ympäristöaiheisia tietoiskuja, luentoja, ekskursio kaatopaikalle sekä ekobileet. Teatterikorkeakoulun ylin johto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen yliopiston toiminnassa, ja henkilökunta pyrkii välittämään toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa jouduttiin tukipalvelujen osalta käyttämään pääosin arvioon perustuvaa työajankäytönseurantaa, koska työajankohdennuksen tietojärjestelmä saatiin tuotantokäyttöön vasta aivan loppuvuodesta. Opetusteatterin henkilöstön ja tuottajien osalta oli koko vuoden ajan käytössä jatkuva työajankäytön kohdentaminen osana esitystoiminnan kustannusrakenteen selvittämistä. Opetushenkilökunnan työaika kohdennetaan työsuunnitelmien perusteella ja niiden toteutuminen tarkistetaan lukukausittain. Pääomakustannukset on huomioitu poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty taulukossa 1. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen, mutta tutkimustoiminnan osuus kasvoi selvästi vuonna Ulkopuolinen tutkimusrahoituksen painopiste on siirtynyt jatkotutkintokoulutuksesta post doc -tason tutkimukseen. Taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintoihin liittyvä esitystoiminta, joka muodosti valtaosan yleisölle tarjottavasta taiteellisesta toiminnasta. Opetushenkilö kun nan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole otettu huo mi oon korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. 18

19 Taulukko 1. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS TULOSALUE KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA % 55 1 % 40 0 % % 55 1 % 40 0 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT % % % % % % Yhteensä % % % % % % 19

20 Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun käyttökelpoisuutta Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeuttaa vuosittaisten tohtorin tutkintojen vähäiset määrät. Täydentävän rahoituksen osuus kasvoi selvästi vuonna 2009, keskeisin selitys on yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kasvu % 5 % 8 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun arvon vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti vuosittaisen tutkintomäärien vaihtelusta ja vuoden 2008 suuri valmistuneiden määrä laskee tunnusluvun arvoa merkittävästi. Perustutkintokoulutuksen kustannukset suoritettua opintopistettä kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: Kunkin vuoden kustannukset on jaettu kyseisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden määrällä. Tunnusluvun vaihtelua selittää pääasiassa vuotuinen vaihtelu suoritettujen opintopisteiden määrässä Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika kuluu pääosin siihen. 20