TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2009

2 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Juhannusnäytelmä, ohjaus: Juhana von Bagh Ensi-ilta: Kuvassa: Kreeta Salminen ja Joonas Saartamo Valokuvaaja: Mari Mäkiö Yliopistopaino 2010

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Tutkimustoiminta Koulutus Työllistyminen Alueellinen kehittäminen Kansainvälinen toiminta Aikuiskoulutus Kestävä kehitys Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Peruskoulutus Kansainvälistyminen Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Peruskoulutus Kansainvälistyminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laadunhallinta Tilat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön poissaolot Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot (1-17) Allekirjoitus... 50

4 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Keskeiset tunnusluvut Liite 2 Tilastotiedot esitystoiminnasta Liite 3 Yhteistyö peruskoulutukseen liittyvässä esitystoiminnassa Liite 4 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Liite 5 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan taiteellinen toiminta Liite 6 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 7 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Liite 8 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Liite 9 Teatterikorkeakoulussa vierailleet ulkomaiset opettajat, tutkijat ja taiteilijat Liite 10 Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 11 Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Liite 12 Opiskelijoiden artikkelit, julkaisut, esitelmät ja asiantuntijatehtävät Liite 13 Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Liite 14 Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Liite 15 Hallinto- ja tukipalveluhenkilökunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 16 TeaKin julkaisutoiminta... 82

5 5 Toimintakertomus

6 6

7 1.1. Johdon katsaus Vuosi 2009 oli ennennäkemättömän vilkas. Teatterikorkeakoulussa valmistauduttiin historialliseen yliopistolain muutokseen, laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin sekä järjestettiin ensimmäinen promootio. Uuden yliopistolain valmistelu heijastui opettaja- ja tutkijakunnan arkipäivään. Erityisesti ehdotus päätöksentekojärjestelmän muuttumisesta aiheutti keskustelua ja aktivoi opettajakuntaa. Keskustelua käytiin kuitenkin rakentavassa hengessä ja leimaavinta koko prosessissa olikin ripeä ja asiallinen tarttuminen muutokseen. Uusi yliopistokollegio, hallitus ja rehtori aloittivat työnsä syksyllä. Hallitus uudisti myös keskeiset säädökset. Valmistautuminen aiheutti painetta hallintoyksikössä, jossa ennennäkemättömän työpaineen alla olivat erityisesti talous- ja henkilöstöpalvelut. Teatterikorkeakoulussa panostettiinkin työhyvinvoinnin, johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Opetuksessa ja tutkimuksessa oli merkille pantavaa kansainvälistymisen kehittyminen. Teatterikorkeakoulun historian ensimmäinen englanninkielinen maisteriohjelmakokeilu Live Art and Performance Studies (LAPS) aloitettiin syksyllä Opiskelijoita on kuusi edustaen kuutta eri kansallisuutta. Lisäksi opiskelijat järjestivät kansainvälisen Inter-auto-prese-turbancedocu-formativity-festivaalin. Kansainvälisyys näkyi entistä enemmän Teatterikorkeakoulun arkipäivässä. Yhteistyötä Itämeren alueen esittävien taiteiden korkeakoulujen kanssa on jatkettu ja yhteistyö Pietarin Teatteriakatemian kanssa on vakiintumassa. Tutkintovaatimusten valmistelussa hyödynnettiin muiden eurooppalaisten korkeakoulujen vaatimuksia. Lyhyet vierailut ovat Teatterikorkeakoulun toiminnalle tyypillisiä. Ulkomaisia vieraita, luennoitsijoita, opettajia ja hallintoväkeä kävi lähes päivittäin. Opiskelijoiden vaihto ja muu kansainvälinen toiminta suuntautui 18 maahan. Jatkotutkintokoulutuksen ja taiteellisen tutkimuksen kehittämiseen panostettiin edelleen. Jatkotutkinto-opiskelun prosessit ovat vakiintuneet ja Teatterikorkeakoulun sisäinen tutkijayhteisö on innostunut ja aktiivinen. Rehtorin kyselyn perusteella jatkotutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyys ohjaukseen on parantunut. Vuonna 2009 tohtoreita valmistui kaksi, joista toinen oli norjalainen. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus (Tutke) on vahvistunut ja työ on lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Tutke järjesti mm. kansainväliset Colloquium on Artistic Research in Performing Arts- ja Stanislavski-seminaarit. Suomen Akatemian teettämä kansainvälinen arviointi Research in Art and Design in Finnish Universities arvioikin Teatterikorkeakoulun tutkimustyön vaikuttavaksi (impressive), vaikka rajalliseksi henkilöstöltään ja kooltaan. Suomen Akatemian arvioinnin mukaan Teatterikorkeakoulussa tehtävä tutkimus palvelee sekä teorian muodostusta että opetusta monella tasolla. Syksyllä 2009 aloitettiin Teatterikorkeakoulun promootioperinne. Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä promovoitiin 17 Teatterikorkeakoulusta valmistunutta tohtoria ja kuusi kunniatohtoria. Teatterikorkeakoulun perustutkinto-opetus sujui normaaliin tapaan. Maistereita valmistui odotetusti 42 tavoitteen ollessa 55. Tutkintomäärä vaihtelee vuosittaisen luonnollisen sisäänottovaihtelun vuoksi. Hakijan ja opiskelijan näkökulmasta Teatterikorkeakoulu on edelleen yllättävänkin vetovoimainen, vaikka ulkomaiset korkeakoulut ovat lisänneet houkuttelevuuttaan. Sisäänpääsyprosentti oli 3,7 %. Rehtorin kyselyn mukaan Teatterikorkeakoulun opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja opettajien taiteelliseen tasoon. Koulutusohjelmat tekivät paljon yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma tuotti yhdessä Teatterimuseon kanssa Valovuosi-dvd:n, joka on kattava dokumentaatio samannimisestä teemanäyttelystä. 7

8 Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin syksyllä. Työtä laadunvarmistuksen kokonaisuuden luomiseksi ja eri osa-alueilla tehtiin runsaasti. Työ on kestänyt jo vuosia ja Teatterikorkeakoulun näkökulmasta laadunvarmistuksen käsite, merkitys ja työkalut on ymmärretty ja ne ovat käytössä kattavasti. Teatterikorkeakoulun järjestelmä kiteytettiin lauseeseen LaatuTeaK on sähläyksen vähentämistä. Laadunvarmistusjärjestelmään tehtyjen noin 30 prosessikuvauksen hyöty on huomattu esimerkiksi opetusteatterissa, jonka prosessit lävistävät koko TeaKin ydintoiminnan ja ovat monimutkaisuudessaan vaikeasti hahmotettavissa. Opetusteatterissa otettiin käyttöön myös ns. kiintiöpäiväjärjestelmä, jotta työpanos voidaan jakaa hallitusti eri tuotantojen kesken. Yhteiskunnalliset palvelutehtävät ovat kehittymässä. Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut on laajentanut työtään ja saanut uusia asiakkaita ja projekteja. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä on hieman kasvanut vaikkakin tarjontaa on jouduttu supistamaan, koska taiteilijakunnan ja työnantajien maksukyky on heikko. Sen sijaan esitysteknisten konsultointipalvelujen tarjoaja Teakonin tulos on alijäämäinen. Teakonin toimintojen kehittäminen on jatkossa välttämätöntä. Harkinnassa on Teakonin ja Kouken yhdistäminen yhteisen brändin alle ja niiden johtamisen ja asiantuntijatyön eriyttäminen. Erityisesti on mainittava, että Teatterikorkeakoulu liittyi Green Office -järjestelmään ja piti ensimmäiset ekopäivänsä. Tavoitteena on osallistua ympäristön suojeluun kaikilla tasoilla. Teatterikorkeakoulun tuloksellisuuteen voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Rehtori Paula Tuovinen 8

9 Teatterikorkeakoulun johtavat toimielimet Hallitus ( , YoL 645/1997) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Tuovinen Paula (pj) Söderblom Erik (vpj) Liimatainen Juhani Vierikko Vesa Anttila Eeva Kirkkopelto Esa Ruikka Maarit Outinen Kati Kuuranne-Autelo Marja-Liisa Sevelius Harriet Kaiku Jan-Peter Joro Elisa Wager Kaj Koskivaara Raija Pesonen Sini Kivi Aino Nieminen Riku Kotkaniemi Saara Itkonen Juho Hokkanen Sakari Humalisto Tomi Lahdenperä Soile Nevala Maria-Liisa Matheson Nicole Jakobsson Leif Hiilivirta Helena Gesterberg Nils Soininvaara Osmo Yliopistokollegio ( , YoL 558/2009) Professoriryhmän edustajat varaedustajat Tenhula, Ari (pj) Monni, Kirsi Kirkkopelto, Esa Arlander, Annette Outinen, Kati Liimatainen, Juhani Anttila, Eeva Opettajien ja tutkijoiden edustajat Sevelius, Harriet Porkola, Pilvi Muun henkilökunnan edustajat Kaiku, Jan-Peter Wager, Kaj Opiskelijoiden edustajat Poijärvi, Annika Lehtinen, Laura Tähtivirta, Kimmo Itkonen, Juho (vpj) varaedustajat Pirhonen, Tiina varaedustajat Karlsson, Ann-Charlotte Kaakinen, Keijo varaedustajat Maijala, Lauri Juntila, Kristina Putkonen, Katja Grotenfelt, Wilhelm 9

10 Hallitus ( , YoL 558/2009) Nevala, Maria-Liisa (pj) Gesterberg, Nils (vpj) Jakobsson, Leif Hiilivirta, Helena Uimonen, Markku Ruikka, Maarit Karjunen, Kimmo Korhonen, Pekka Harno, Tua Johtoryhmä Tuovinen, Paula (rehtori) Söderblom, Erik (vararehtorina asti) Hämäläinen, Esa (hallintojohtaja) 10

11 1.2. Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Teatterikorkeakoulun merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä on vaikuttaminen taiteessa ja taiteena. Taide heijastaa, vahvistaa ja kritisoi yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Esittävät taiteet nivoutuvat elimellisesti yhteiskunnan syvärakenteisiin. Taide ja taidelaitokset työllistävät ja ovat osa talousjärjestelmää. Esittävillä taiteilla, erityisesti teatterilla, on ollut tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriselle eheydelle, kehitykselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Taiteella ja esteettisillä järjestelmillä on myös terveyttä ja yhteiskuntarauhaa edistäviä tehtäviä. Teatterikorkeakoulun toiminnan konkreettisia tuloksia ovat valmistuvat maisterit, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kentällä tekemillään taideteoksilla ja yksittäisillä suoritteilla niiden sisällä. Teatterikorkeakoulu vaikuttaa jo koulutuksen aikana, sillä julkinen esitystoiminta on keskeinen osa opetusta. Esitysten laatu ja kokeilevuus on ensisijainen vaikuttavuuden tae. Esitysten määrällinen kasvu ei ole tavoitteena Tutkimustoiminta Tiedeyliopistojen tutkimusta vastaava tutkiva taiteellinen toiminta tapahtuu esittävissä taiteissa yhä lähes yksinomaan taiteen kentällä, yliopiston ulkopuolella. Sen ohella Teatterikorkeakoulussa tehdään jonkin verran taiteellista post doc -vaiheen tutkimusta. Vuonna 2009 Teatterikorkeakoulu järjesti ensimmäisen promootionsa. Promootiotilaisuudessa vihittiin kaikki 17 promootioon mennessä Teatterikorkeakoulusta valmistunutta tohtoria. Kunniatohtorin arvo myönnettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, tanssitaiteilija Deborah Haylle, ohjaaja Kaisa Korhoselle, ohjaaja Jouko Turkalle, professori Juha Vartolle ja valo- ja äänisuunnittelija Ilkka Volaselle. Vuonna 2009 Teatterikorkeakoulu hallinnoi kolmea eri tutkimushanketta. Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen, tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiaisen vetämänä tehtiin Intuitio luovissa prosesseissa: taiteelliset menettelyt, suunnittelu ja päätöksen teko nykytanssissa ja digitaalisen median alueella -hanketta. Tanssitaiteen tohtori Teija Löytönen veti hanketta Moving mosaic Collective Dialogues as a Way of Identifying and Transforming the Teaching Culture of Dance Teachers. Taiteellisen tutkimuksen professori, tohtori Esa Kirkkopellon vetämänä oli Näyttelijäntaide ja nykyaika -tutkimushanke. Hanke on kotimaisen näyttelijäpedagogiikan monitieteellinen ja monitaidollinen tutkimus, joka kokoaa yhteen taideyliopistojen näyttelijäntaiteen tutkimuksen sekä yliopistojen teatterin tutkimuksen Koulutus Teatterikorkeakoulun toiminnan vaikuttavuus nojaa laadukkaaseen perustutkintokoulutukseen, sillä TeaK on ennen kaikkea esittävien taiteiden opetusta antava yliopisto. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet ovat arvostettuja taiteilijoita. Opettajakunta koostuu näkemyksellisistä taiteilijoista. Opettajakunnan taiteellisen ajantasaisuuden turvaamiseksi opetustehtäviin palkataan pääsääntöisesti määräaikaisesti. Laadun takaavat myös lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat, jotka käyvät läpi monivaiheiset valintakokeet. Teatterikorkeakouluun hakeneista hyväksyttiin vuonna 2009 opiskelijoiksi 3,7 %. 11

12 Teatterikorkeakoulun jatko-opintoihin liittyvä taiteellinen työ tehdään valtaosin yhteistyössä taidekentän kanssa. Yhteys muuhun yhteiskuntaan on siten elimellinen. Jatkotutkintokoulutuksen tuloksia hyödynnetään yhteiskunnassa monella tavalla, yhtäältä välittömästi taiteessa ja taiteena ja toisaalta välillisesti artikkeleissa ja muissa sovelluksissa taidekentän ulkopuolella. Jatkotutkintokoulutus tuottaa julkaisuja ja tietoa, jota sovelletaan yliopiston ja muiden koulutusasteiden opetuksessa (liitteet 6 ja 12). Tohtorikoulutettavien keski-ikä (49,5) on suhteellisen korkea johtuen siitä, että jatko-opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti taidekentällä tehdyn monivuotisen työn jälkeen. Teatterikorkeakoulun henkilökunta vaikuttaa yhteiskunnassa omalla taiteellisella, tieteellisellä ja yhteiskunnallisella toiminnallaan (liitteet 4, 5, 6 ja 15). Opiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun myötä heidän yhteytensä ammattikenttään muodostuvat vahvoiksi (liite 10). Opiskelijat ja opettajat toimivat asiantuntija- ja luottamustehtävissä ammattikentällä (liitteet 7 ja 12). Opettajien ja opiskelijoiden toiminnan arvostus ja laatu näkyvät myös heille myönnetyissä apurahoissa ja palkinnoissa (liitteet 7 ja 13). Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisellä näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisteriohjelma, jonka kautta Teatterikorkeakoulu vaikuttaa pohjoismaisella taidekentällä. Esitystoiminta Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä teatteri-, tanssi- ja esitystaiteen esityksiä tehtiin yhteensä 46 kappaletta. Näistä osa esitettiin kahden tai useamman teoksen yhteisilloissa. Esityksistä 36 toteutettiin Teatterikorkeakoulun tiloissa ja loput eri tahoilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö sekä oppilaitosten että ammattikentän kesken oli vilkasta ja tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden verkottua myös koulun ulkopuolisen kentän kanssa. Esitystoimintaan kuuluivat myös kiertueet koti- ja ulkomailla. Esitystoiminta oli monimuotoista ja sisälsi keskenään hyvin erilaisia esityksiä aina teatteri- ja tanssiesityksistä ja verkossa tapahtuvasta reaaliaikaisesta performanssista monta erillistä esitystä sisältäneeseen viikon mittaiseen Live Art -festivaaliin. Teatterikorkeakoulussa myytiin lippuja 191 eri esitystapahtumaan. Maksullisissa esityksissä oli 6660 katsojaa (liite 1) ja ulkopuolisissa kiertue-esityksissä ja muissa yhteistuotannoissa 4040 katsojaa (liite 1). Taiteellisiin jatkotutkintoihin sisältyviä esityksiä Taiteellisiin tohtorintutkintoihin liittyviä TeaKissa esitettyjä taiteellisia töitä olivat Antti Nykyrin teos Kamariesitys, Anna Allgulinin O!DiPUSS.A.S. sekä Maya Tångeberg-Grischinin Mnemosynes berättelser solopantomim. Muita jatkotutkintoihin sisältyneitä esityksiä olivat mm. Davide Giovanzanan Pirandello Project Korjaamon Vaunusalissa ja Julius Elon Dialogues Kiasma-teatterissa. Taiteellisia opinnäytteitä Koreografian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Maija Nurmion All tomorrow s parties, Veli Lehtovaaran Paperiliidokki / Paperplane - propositions, tautologies, contradictions and reprises yhteistyössä belgialaisen Performing Arts Research and Training Studios in kanssa sekä Nina Mamian Quo vadis Hamlet?, joka toteutettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Teatteri Quo Vadiksen kanssa. Teos esitettiin lisäksi Rostockin Volkstheatressa. Esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelman opinnäytteitä oli kolme. Kristina Junttilan Vierailu Vanhainkodissa toteutettiin 12

13 opastettuna kierroksena Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden huoneissa. Muita esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelman opinnäytteitä olivat Leena Kelan Alter ego -performanssiteos, jota sai seurata reaaliaikaisesti neljän viikon ajan osoitteessa sekä Marko Alastalon Aivomusiikkilaboratorio, jossa yksi katsoja kerrallaan pääsi kuuntelemaan oman aivotoimintansa muuttamista musiikiksi. Tanssinopettajan maisteriohjelman kaksi opinnäyteteosta olivat Erika Messon koreografia Nostos ja Tiina Pistemaan koreografia Näennäistä. Näiden opinnäytetöiden pedagogisena päämääränä oli muodostaa elävä suhde taiteilijuuden ja opettajuuden välillä. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelijat tekivät lisäksi taiteellis-pedagogisia opinnäytteitä eri teattereihin ja oppilaitoksiin. Ohjauksen koulutusohjelman maisterin tutkinnon opinnäytteitä olivat Aleksis Meaneyn sovittama sukupolvitulkinta Homeroksen runoteoksesta Ilias sekä Liisa Mustosen ohjaus Lasinen eläintarha Kansallisteatteriin. Dramaturgian koulutusohjelman maisterin tutkinnon opinnäytteitä olivat Katariina Kaarelan Tänne on vaikea osata yhteistyössä Teatteri Takomon ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa sekä Anna Viitalan Orlando, joka esitettiin Puoli-Q -teatterissa. Pohjoismaisen näyttelijäntyön maisteriohjelman (NorMa) opiskelijat esittivät yhteisessä opinnäytteessään Moderna klassiker nykyajan klassikkoja ruotsiksi ja englanniksi. Näytelmät olivat: Bildbeskrivning (ruotsiksi), Gagarin Way (englanniksi), Iphigeneia (ruotsiksi) ja Shopping and Fucking (ruotsiksi). Moderna klassiker oli kansainvälinen yhteistyöproduktio, jossa mukana olivat TeaKin lisäksi ohjauksen koulutusohjelmat Oslosta ja Riikasta. Lavastuksen osalta mukana olivat norjalainen Akademi for Scenekunst sekä Taideteollinen korkeakoulu. Yllä mainittujen lisäksi esitettiin näyttelijäntyön, tanssijoiden sekä valo- ja äänisuunnittelun taiteellisia opinnäytteitä. Yhteistyöproduktiot ja vierailut Yhteistyötä tehtiin opinnäytteiden lisäksi monissa eri tuotannoissa. Näistä esimerkkinä mm. Ravit, joka oli tanssin koulutusohjelman opiskelijoiden ja alan ammattilaisten neljän lyhytkoreografian yhteistyöhanke Turun Manillan vanhassa viinatehtaassa ja Aurinkobaletin esitystilassa. Työryhmä koostui tanssin ammattilaisista, Teatterikorkeakoulun tanssin ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmien opiskelijoista, Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian musiikin sekä Tampereen ammattikorkeakoulun valoilmaisun koulutusohjelman opiskelijoista. Tanssitaiteen laitoksen opiskelijoita osallistui Kainuussa toteutettuun Routa-ryhmän YDIN-kulttuurihankkeeseen, joka oli osa Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallista Myrsky-nuorisohanketta. YDIN-hankkeessa taiteilijat veivät tanssia ja teatteria kouluihin, oppilaitoksiin ja laitoksiin. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista kasvua, edistää nuorten hyvinvointia, tukea toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja sekä nuorten sosiaalisten avujen kehittymistä. Pépinières européennes pour jeunes artistes -organisaation residenssiohjelman myötä TeaKissa valmistettiin Underneathesitys Stoaan. Teoksen koreografina oli residenssiohjelmaan valittu Riina Saastamoinen ja tanssijoina tanssin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Esitys toteutettiin yhteistyössä Teatterikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Taiteen keskustoimikunnan kanssa. Teatterikorkeakoulun tuottama dramaturgian opiskelija Saara Turusen ohjaama ja käsikirjoittama Puputyttö-esitys vieraili Helsingin kaupunginteatterin Pasilan näyttämön ohjelmistossa. Ohjauksen koulutusohjelman opiskelija Anni Ojasen ohjaama Tango taas vieraili Tampereen Teatterikesässä. 13

14 Theatre Academy Dance Company -tanssiryhmän (TADaC09) toiminta oli jatkoa lukuvuonna opetusministeriön hankerahoituksella toteutetulle pilottiprojektille. Ryhmän tanssijat olivat maisteritutkinnon opiskelijoita, jotka suorittivat viimeisen opintovuotensa ammattimaisesti toimivassa ryhmässä. TADaC09:n ensi-ilta oli Teatterikorkeakoululla, jonka jälkeen ryhmä esitti kahden teoksen ohjelmistoaan useilla paikkakunnilla koti- ja ulkomailla. Lisäksi TADaC vastaanotti tanssivierailun Tallinnasta. Viidennen vuosikurssin ruotsinkielisen näyttelijäntyön opiskelijoiden ja pohjoismaisen näyttelijäntyön maisteriohjelman opiskelijoiden työdemonstraatio Fantastic stories and personal moments vieraili Pietarissa Students of Master -festivaalilla. Alun perin esityksen kielenä oli ruotsi, mutta Pietarissa ryhmä esiintyi englanniksi. Esitys simultaanitulkattiin myös osittain venäjäksi. Vierailu oli osa Teatterin Tiedostuskeskuksen Seeds of imagination -hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa siltoja Suomen ja Venäjän teatterikenttien välille. Teatterikorkeakoulu jatkoi myös yhteistyötä Pietarin valtiollisen Teatteriakatemian kanssa, jonne ohjauksen koulutusohjelman opiskelija Lija Laine ohjasi Patrik Marverin näytelmän Closer. Ohjaajaa lukuun ottamatta työryhmä koostui ko. akatemian opiskelijoista. Näytelmän esityskielenä oli suomi. Esitys- ja katsojamäärien vertailutiedot Esitysten määrä Maksaneita Vapaalippuja Katsojia yhteensä katsojia Työllistyminen Työllistymistilastot Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan Teatterikorkeakoulusta ylemmän korkeakoulututkinnon vuosina suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2007 jakautuu seuraavan taulukon mukaisesti (summatiedot eivät ole täydellisiä tietosuojan perusteella tehdyn salauksen vuoksi) Työlliset Työttömät Muu 1 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 180 (66 %) 34 (12 %) 57 (37 %) Vertailutietona esitetään samoin Tilastokeskuksen tietokannasta saatavien tietojen mukaan valmistuneiden pääasiallinen toiminta po. valmistumisvuonna. Vuonna 2007 valmistuneet näyttävät sijoittuneen työelämään hieman heikommin kuin vuonna 2005 valmistuneet omana valmistumisvuotenaan. 14

15 Työlliset Työttömät Muu 2007 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 38 (63 %) 10 (17 %) 12 (20 %) 2006 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 22 (69 %) 4 (12 %) 6 (19 %) 2005 TeM Tanssitaiteen maisteri yhteensä 55 (73 %) 10 (13 %) 10 (13 %) Työelämäyhteydet Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelujen toimintaa kehitettiin vuonna 2009 luomalla sähköinen valmistuvia esittelevä EXIT-tietokanta (tietokanta julkaistaan keväällä 2010). Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan työelämäyhteydet olivat hyvin vahvat. Opiskelijat tekivät runsaasti harjoitteluja ja muita opintoihin liittyviä taiteellisia töitä ammattikentällä (liite 10). Opiskelijoiden opintoihin liittyvät harjoittelut ja muut taiteelliset työt sijoittuivat paljon myös ulkomaille (liite 14). Opetushenkilökunta teki jonkin verran taiteellista työtä opetuksen yhteydessä (liite 4) ja sen lisäksi runsaasti taiteellista työtä ammattikentällä, yliopiston ulkopuolella (liite 5). Täten se piti yllä ammattitaitoaan ja yhteyksiä työelämään, jotka poikivat usein harjoittelu- ja työpaikkoja myös opiskelijoille. Teatterikorkeakoulussa harjoittelu on pakollinen osa lähes kaikkien koulutusohjelmien opintoja. Teatterikorkeakoulu myönsi harjoittelutukea ensisijaisesti harjoitteluihin, joista aiheutui ylimääräisiä esim. matka- tai asumiskuluja opiskelijalle. Kansainvälisiin harjoitteluihin myönnettiin lisäksi rehtorin apurahaa. Teatterikorkeakoulu solmi harjoitteluista harjoittelusopimuksen työnantajan kanssa Alueellinen kehittäminen Kaikki perusopetusta antavat koulutusohjelmat tekivät yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä oli erityisesti esitystoiminnassa (liite 3). Pääkaupunkiseudun taideyliopistojen johto tapaa säännöllisesti. Teatterikorkeakoulu oli mukana metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa (HERA Helsinki Education and Research Area) toteuttavassa hankkeessa. 15

16 Teatterikorkeakoulu toimi aktiivisesti taideyliopistojen tekijänoikeuspalveluja koskevassa yhteistyössä. Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu jatkoivat yhteistyötä asiakirjahallinnossa, arkistotoimessa ja tietotekniikkapalveluissa Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen toimenpideohjelman neljä painopistealuetta ovat kansainvälinen vaihto- ja vierailutoiminta, kansainväliset tutkinnot, kansainvälinen arki ja monikulttuurisuus. Kansainvälinen työryhmä on laatinut toimenpideohjelmalle toteuttamissuunnitelman. Kansainvälistymistä edistettiin konkreettisesti kaikilla neljällä toimintalinjalla, vaikkakin kotikansainvälistyminen on edelleen lähinnä suunnittelutasolla. Yksi konkreettinen askel monikulttuurisuuden edistämiseksi on se, että Teatterikorkeakouluun palkattiin pitkän tauon jälkeen ulkomainen lehtori. Syksyllä 2009 käynnistyi kokeiluna Teatterikorkeakoulun ensimmäinen englanninkielinen maisteriohjelma LAPS (Live Art and Performance Studies). Maisteriohjelman opiskelijat ovat kotoisin Intiasta, Kyprokselta, Australiasta, Saksasta, Virosta ja Suomesta. Myös pohjoismaiseen näyttelijäntyön maisteriohjelmaan hyväksyttiin kansainvälisiä opiskelijoita. Yhteistyötä jo vakiintuneiden yhteistyökorkeakoulujen, kuten Pietarin teatteriakatemian kanssa syvennettiin. Myös uusia yhteistyösopimuksia solmittiin, esimerkkinä Rose Bruford College Englannissa. Yhteisiä opintokokonaisuuksia suunniteltiin ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä maaliskuussa 2010 toteutuva pohjoismaisten teatterikoulujen välinen Nordic Common Studies -opintojakso. Opiskelijoiden esityksiä ja henkilökuntaa vieraili ulkomailla festivaaleilla, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa mm. Venäjällä, Englannissa, Japanissa, Saksassa ja Israelissa. Teatterikorkeakoulu toimi pohjoismaisen teatterikoulujärjestön puheenjohtajana. Teatterikorkeakoulun opiskelijat opiskelivat ja tekivät opintoihinsa kuuluvia harjoitteluja paljon myös ulkomailla. Vahvana esimerkkinä tästä on ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutus, jonka kahdestatoista maisteriopiskelijasta seitsemän oli vuoden 2009 aikana joko harjoittelussa tai vaihto-opiskelijana ulkomailla, mm. Dramatenissa ja Norrbottens teaterissa Ruotsissa sekä Royal Scottish Academy of Music and Dramassa. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus järjesti Colloquium on Artistic Research in Performing Arts -kollokvion (CARPA), Stanislavski-mestarikurssin ja kansainvälisen naamioteatterifestivaali MasQue n. Ensimmäisessä CARPA-kollokviossa oli 97 osallistujaa noin 10 eri maasta. Henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia kulttuurien väliseen kommunikaatioon vahvistettiin kielikursseilla ja muilla opinnoilla. Lisäksi aloitettiin yliopiston viestintämateriaalin kääntäminen myös englanniksi. Koulutus- ja kehittämispalvelujen (Kouke), työntekijöitä vieraili Englannissa tutustumassa Creative Partnerships -ohjelmaan, jossa isäntinä toimivat Creativity, Culture and Education, Curious Minds, Greenwich Leisure Limited ja Suomen Lontoon instituutti. Lisäksi Koukessa kehitettiin osaamis(e)portfolion välineitä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten, aikuisopiskelijoiden sekä kouluttajien, opinto-ohjaajien ja työvoimaneuvojien käyttöön Leonardo da Vinci -rahoitteisessa Portolano-projektissa. Mukana yhteistyössä olivat Centre National de la Danse (Ranska), EIfEL (Ranska) Fondation Ynternet.org (Sveitsi), Fondazione 16

17 Accademia d Arti e Mestieri dello Spettacolo Teatro alla Scala (Italia), Itinéraires Formation (Ranska), Kunstenaars & CO (Alankomaat) ja uni-t (Itävalta). Kouke osallistui First Nordic Conference on Service Design and Service Innovation -konferenssiin Oslossa, jossa esiteltiin Viking Linella toteutetun risteilyravintolan palvelu- ja toimintakonseptin kehittämishankkeen tuloksia Aikuiskoulutus Avointa yliopistoa on kehitetty ja toteutettu kolmivuotiskaudeksi laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Opintoja on tarjottu tutkintovaatimusten mukaisina erikseen Teatterikorkeakoulun omina ja yhteistyöopistojen tarjonnassa olevina opintojaksoina. Teatterikorkeakoulun perustutkintoihin kuuluvia opintoja on myös avattu tarjoamalla ulkopuolisille opiskelijoille opintopaikkoja ns. yhteisten opintojen kursseilla. Avoin yliopisto toimii pääkaupunkiseudun lisäksi maakunnissa. Koulutus- ja kehittämispalvelujen (Kouke) kysyntä- ja tarvelähtöisiä koulutuksia kehitettiin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien ja partnereiden kanssa. Kouke tarjosi 45 eripituista aikuiskoulutuskokonaisuutta, joita toteutettiin kehittämishankkeissa, työyhteisöille räätälöityinä palveluina ja täydennyskoulutuskursseina. Osallistavilla ja teatterilähtöisillä menetelmillä syntyi Koukessa uusia työyhteisöjen kehittämistä palvelevia hankkeita. Rovaniemen teatterissa Lapin alueteatterissa saatiin päätökseen vuonna 2008 käynnistynyt Tykes-rahoitteinen teatterikonseptin ja työyhteisön kehittämisprojekti. Sen tuloksia esiteltiin mm. Tekesin seminaarissa Finlandia-talolla. Viking Line Abp:n M/S Amorellalla toteutettiin Tykes-rahoitteinen risteilyravintolan palvelu- ja toimintakonseptin kehittämishanke. Hanketta esiteltiin kansainvälisessä luovan talouden CEB-konferenssissa Helsingissä. Tilaajille räätälöityjä koulutuksia myytiin lisäksi mm. Palvelualojen ammattiliitolle, Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemialle, Tokyokanille ja yhteistyössä Condia Oy:n kanssa Oulun kaupunginteatterille. Esiintymiskoulutuksesta tehtiin merkittävä sopimus GlaxoSmithKlein Oy:n kanssa Kestävä kehitys Teatterikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Toimintaa on ohjannut strategiaa täydentävä kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Teatterikorkeakoulussa toimii kestävän kehityksen työryhmä, jossa on opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Työryhmä on tehnyt konkreettisia aloitteita ja suunnitelmia kestävän kehityksen edistämiseksi yliopistossa. Vuoden 2009 aikana on mm. aloitettu yhteistyö WWF Suomen kanssa: Teatterikorkeakoululla on meneillään hakuaika Green Office -sertifikaatin saamiseksi. Sertifikaatti edellyttää, että yliopistolla on WWF:n mallin mukainen ympäristöohjelma. Kestävän kehityksen edistymisen seurantakohteiksi on valittu paperin ja sähkön kulutus sekä jätteiden lajittelun edelleen kehittäminen. Opiskelijoiden paperinkulutusta rajoittavat henkilökohtaiset tulostuskiintiöt ja henkilökunnan on mahdollista seurata tulostusmääriään verkossa olevan sivuston avulla. Tulostus-, painatus- ja pakkauspaperit on vaihdettu ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Painatusmääriä on pienennetty. Sähkönkulutusta on pyritty vähentämään mm. sähkösaunojen käyttöaikoja rajoittamalla. 17

18 Opetusteatteri on aloittanut kestävän kehityksen periaatteiden edistämisen esitystoiminnassa laatimalla omien parhaiden käytäntöjen listan, joka ohjaa henkilökunnan ja opiskelijoiden toimintaa esitysten suunnittelussa ja teknisissä ratkaisuissa. Vuoden 2009 aikana on käynnistetty projekti, jossa yhden teatteriesityksen ympäristövaikutukset arvioidaan ja raportoidaan opiskelijatyönä. Vuonna 2009 järjestettiin Teatterikorkeakoulun ensimmäiset Ekopäivät, joiden aikana järjestettiin ympäristöaiheisia tietoiskuja, luentoja, ekskursio kaatopaikalle sekä ekobileet. Teatterikorkeakoulun ylin johto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen yliopiston toiminnassa, ja henkilökunta pyrkii välittämään toiminnallaan positiivista asennetta kestävään kehitykseen yliopiston opiskelijoille ja vierailijoille ja sitä kautta edelleen taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Teatterikorkeakoulun kustannuslaskennassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten kohdentamisessa jouduttiin tukipalvelujen osalta käyttämään pääosin arvioon perustuvaa työajankäytönseurantaa, koska työajankohdennuksen tietojärjestelmä saatiin tuotantokäyttöön vasta aivan loppuvuodesta. Opetusteatterin henkilöstön ja tuottajien osalta oli koko vuoden ajan käytössä jatkuva työajankäytön kohdentaminen osana esitystoiminnan kustannusrakenteen selvittämistä. Opetushenkilökunnan työaika kohdennetaan työsuunnitelmien perusteella ja niiden toteutuminen tarkistetaan lukukausittain. Pääomakustannukset on huomioitu poistoina ja korkoina. Teatterikorkeakoulun kustannukset tulosalueittain on esitetty taulukossa 1. Yliopiston toiminta painottui edelleen perustutkintokoulutukseen, mutta tutkimustoiminnan osuus kasvoi selvästi vuonna Ulkopuolinen tutkimusrahoituksen painopiste on siirtynyt jatkotutkintokoulutuksesta post doc -tason tutkimukseen. Taiteelliseen toimintaan ei sisälly perus- ja jatkotutkintoihin liittyvä esitystoiminta, joka muodosti valtaosan yleisölle tarjottavasta taiteellisesta toiminnasta. Opetushenkilö kun nan oma taiteellinen toiminta tapahtui pääosin virkavapauksien aikana, joten sitä ei ole otettu huo mi oon korkeakoulun tulosaluekohtaisissa kustannuksissa. 18

19 Taulukko 1. Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) OPM-RAHOITUS KOKO RAHOITUS TULOSALUE KOULUTUS % % % % % % Perustutkintokoulutus Aikuiskoulutus TUTKIMUS % % % % % % Jatkotutkintokoulutus ja tutkimus Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen TAITEELLINEN TOIMINTA % 55 1 % 40 0 % % 55 1 % 40 0 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT % % % % % % Yhteensä % % % % % % 19

20 Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset tohtorin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu neljän edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun käyttökelpoisuutta Teatterikorkeakoulun raportoinnissa vaikeuttaa vuosittaisten tohtorin tutkintojen vähäiset määrät. Täydentävän rahoituksen osuus kasvoi selvästi vuonna 2009, keskeisin selitys on yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kasvu % 5 % 8 % Perustutkintokoulutuksen kustannukset maisterin tutkintoa kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti (1 000 ): Kustannukset on laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona ja tutkintojen määrä on kolmen vuoden keskiarvo. Tunnusluvun arvon vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti vuosittaisen tutkintomäärien vaihtelusta ja vuoden 2008 suuri valmistuneiden määrä laskee tunnusluvun arvoa merkittävästi. Perustutkintokoulutuksen kustannukset suoritettua opintopistettä kohden ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: Kunkin vuoden kustannukset on jaettu kyseisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden määrällä. Tunnusluvun vaihtelua selittää pääasiassa vuotuinen vaihtelu suoritettujen opintopisteiden määrässä Toiminnan tuottavuus Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Teatterikorkeakoulun toiminnan määrällinen painopiste on taiteellisessa perustutkintokoulutuksessa ja professoreiden työaika kuluu pääosin siihen. 20

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2008 Kannen kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Hopea - The 2nd cast, kor. Sanni Sihvola Ensi-ilta 7.11.2008 Kuva: Sampsa Sihvola Yliopistopaino 2009 Toimintakertomus 1.1. Johdon

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012 Hakijan opas Uudet opiskelijat Vuonna 2012 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön (suomenkielinen), ohjauksen, dramaturgian, valosuunnittelun ja äänisuunnittelun

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2006 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Jos olis valta, niin kuin on mieli Ohjaus ja koreografia: Martin Heslop Ensi-ilta 25.11.2006 kello 18 Valokuva: Lari Peltonen Yliopistopaino

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 1 TOIMINTA-AJATUS (ELI MISSIO) Hyväksytty hallituksessa 2.3.2010. Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2007 Kansi Teatterikorkeakoulun esityksestä Keisarin uudet vaatteet Ohjaus: Pia Aro Ensi-ilta: 13.9.2007 klo 19.00 Valokuvat: Riikka Sundqvist Yliopistopaino 2008 Toimintakertomus

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella 2010 (tiedot perustuvat henkilöiden omaan ilmoitukseen)

Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella 2010 (tiedot perustuvat henkilöiden omaan ilmoitukseen) Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella 2010 (tiedot perustuvat henkilöiden omaan ilmoitukseen) Nimi Koulutusohjelma Muut merkittävät taiteelliset työt TeaKin ulkopuolella Alastalo Marko

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma)

TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2015 TANSSIJANTAITEEN MAISTERIOHJELMA (Tanssijan maisteriohjelma) Kaksivuotinen koulutus, 120 op Tanssijantaiteen maisteriohjelma koostuu kahden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2005 Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Pysyvää ja murenevaa, koreografia Marjo Kuusela, ensi-ilta 23.4.2005, kuva: Tuomo Rainio Ulkoasu: Jaana Forsström Sisällysluettelo I Toimintakertomus

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN PERUSKOULUTUS 2009-2010 (40 op)

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN PERUSKOULUTUS 2009-2010 (40 op) EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN PERUSKOULUTUS 2009-2010 (40 op) Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen psykologian suuntaukseen. Sen viitekehys on fenomenologinen ja eksistentialistinen. Ihmisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

TEATTERIOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA

TEATTERIOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2014 TEATTERIOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA Kaksivuotinen koulutus, 120 op Maisteriohjelman tavoitteena on opiskelijan omakohtaisen taidepedagogisen näkemyksen kehittäminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot