KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KLASSILLISEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä , 50 Kasvatus ja opetuslautakunnan hyväksymät muutokset , 56 Koulun rehtorin hyväksymä , 231 Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 107, 109, huolto: lisäys oppilaan poissaolojen seuraamiseksi Yleissivistävän koulutuksen strategian poistaminen Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta , 82, 83, 84 Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet Liite 5 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A kielten polut

2 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 9 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A kielten polut Vapaaehtoisen A kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö 26 1

3 Toimintakulttuuri Työtavat 33 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Yhteistyö koulussa huollon alueellinen yhteistyö Kuntatason yhteistyö Koulupsykologi ja koulukuraattoritoiminta Kouluterveydenhuolto Koulunkäyntiavustajatoiminta Puheterapia Kouluruokailu Koulukuljetukset Kerhotoiminta 50 2

4 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta alueittain 57 6 KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 59 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä

5 7.3.7 Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Ruotsi B kielenä (B1) Vieraat kielet A kieli B kieli (B1) Valinnainen kieli (B2) Valinnainen latinan kieli (B2) Matematiikka Biologia ja maantieto Biologia Maantieto

6 Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi

7 7.15 Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus

8 8 OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 273 LIITTEET VIRIKEMATERIAALIT JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KLASSILLISEN KOULUN TIETOSTRATEGIATIIMI KLASSILLISEN KOULUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAMALLI /TERVEYSTYÖRYHMÄ/

9 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen 8

10 aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. 9

11 Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ ja perhe elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 1. Yleissivistävä koulutus tukee oppilaan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi Jokaisella oppilaalla on monipuoliset mahdollisuudet kehittyä aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi omien erityistaipumustensa ja edellytystensä mukaisesti. Syrjäytymisvaarassa olevan oppilaan tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Muuttuvan perheinstituution myötä korostuu koulun merkitys yhteisen kasvatusvastuun hoidossa. 10

12 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksessa korostetaan varhaiskuntoutuksen ohella riittävästi tuetun integroinnin merkitystä. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tuntea koulutyössään oppimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Koulun tukipalvelut edistävät kasvatustavoitteiden saavuttamista. 2. Yleissivistävä koulutus antaa jokaiselle oppilaalle hyvät valmiudet jatko opintoihin ja halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen Peruskoulun ja lukion päättävällä nuorella on hyvät tiedot ja taidot, monipuolinen yleissivistys monipuolinen näkemys opiskelumahdollisuuksista sekä työelämästä ja sen kehitysnäkymistä selkeät henkilökohtaiset tavoitteet, realistinen käsitys jatko opintomahdollisuuksistaan ja usko itseensä halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen jo koulussa ollut mahdollisuus tutustua monipuolisesti kaupungin kulttuuritarjontaan. 3. Oppilaalla on oikeus esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen Opetussuunnitelman oppimisnäkemys ohjaa käytännön työtä. Esiopetusta kehitetään osana perusopetusta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kuntakohtainen opetussuunnitelma antaa raamit yhtenäisen peruskoulun toteuttamiselle riippumatta siitä, toimivatko kaikki vuosiluokat samassa kiinteistössä. Koulujen välisen yhteistyön merkitys korostuu. 4. Opetus ja oppimistulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia Jokainen koulu tarjoaa hyvät ja tasavertaiset koulutuspalvelut. Opetuksen korkeatasoisuuden takaa toimiva opetussuunnitelma, onnistunut henkilöstörekrytointi, suunnitelmallinen täydennyskoulutus sekä innostava työympäristö. Oppimisessa ja koulun muussa toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti korkeatasoista tieto ja viestintätekniikkaa esim. tiedonhankinnassa, yhteyksien luomisessa sekä etäopetuksessa. Sisäistä ja ulkoista arviointia kehitetään ja arviointien tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. arvioinnin yhdenmukaisuuteen koulujen välillä kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden oikeusturvan varmistamiseksi. Lukioiden sekä muiden toisen asteen ja korkea asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tarjoaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet kurssien valintaan haluamastaan oppilaitoksesta. Koulujen tukipalvelut edistävät oppimistavoitteiden saavuttamista. 5. Jokainen oppilas sisäistää kestävän kehityksen periaatteet Koulu on keskeisessä asemassa kasvattamassa oppilasta ympäristötietoisuuteen sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen valintoihin. 6. Koulu tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön sekä edistää yhteisöllisyyttä alueella Osallistumis ja johtamisjärjestelmät sekä yhteiset pelisäännöt kehittävät yhteisöllistä toimintaa ja yhteisvastuuta. Koulun tilat ovat turvallisia, viihtyisiä ja monikäyttöisiä. Ne antavat hyvät puitteet erilaisten opetus ja työskentelymenetelmien käyttöön. Koulu toimii monipuolisessa yhteistyössä kotien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 11

13 Koulutiloja käytetään alueen kulttuuri ja toimintakeskuksina sekä alueen asukkaiden harrastus, kokous ja virkistystoiminnassa. Koulutilojen käytölle on laadittu selkeät ohjeet ja pelisäännöt. 12

14 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja ja perusopetuksen tehtävä Klassillinen koulu tukee ja kannustaa oppilaita erityisesti seuraavissa asioissa: Vankkojen tietojen ja taitojen hankkiminen jatko opintoja ja elämää varten Hyvien tapojen noudattaminen Empaattisuuden lisääminen Jokaista tulee kohdella ainutkertaisena yksilönä ja hyväksyä erilaisuus Rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen kasvattaminen Vastuuntuntoon ja yhteistyöhön kasvaminen sitoutuminen koulutyötä koskeviin sääntöihin yhteistyön merkityksen korostaminen Itsetunnon vahvistaminen terve, realistinen minäkuva oman kulttuuritaustan ja juurien tunteminen Koulumme päätavoitteena on antaa oppilaille hyvä yleissivistys ja myönteinen asenne opiskeluun. Tarjoamalla mahdollisuuden opiskella latinan kieltä ja antiikin historiaa koulumme jatkaa Klassillisen lyseon perinteitä. Perinteitä säilyttäen tähtäämme kuitenkin tulevaisuuteen. Pyrimme kasvattamaan oppilaamme hallitsemaan nykyaikaisen tietotekniikan. Klassillisen koulun latinapainotus ja laaja kieliohjelma antavat hyvät mahdollisuudet kansainvälisyyden painottamiseen. Koulumme tavoitteena on, että oppilas saa valmiuksia selviytyä tulevaisuuden kansainvälistyvässä maailmassa erilaisten ihmisten kanssa oman kulttuurinsa tuntien ja toisia kunnioittaen. Kasvatuksellisena tavoitteena koulussamme on kasvattaa oppilaasta itseään ja lähimmäistään kunnioittava aktiivinen kansalainen. Kasvatustyössä pyrimme siihen, että oppilas arvostaa luokkatovereitaan, koulun henkilökuntaa ja muita ihmisiä, hänellä on eettinen vastuu ja elämänhallinnan taidot. Koulumme tapakasvatuksessa korostamme sitä, että oppilas on rehellinen ja on valmis pyytämään anteeksi epäsuotavaa käytöstään. Painotamme oppilaille sitä, että sydämen sivistys on nyky yhteiskunnassa erittäin tärkeää tiedollisen sivistyksen lisäksi. Kannustamme oppilaskuntaa hyvien tapojen edistämiseen. 13

15 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmu 14

16 kainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas, ryhmä tai koulukohtaisesti. Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto ohjelma. Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä. 15

17 2.3.4 Perusopetuksen tuntijako Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A kieli B kieli Matematiikka Ympäristö ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito ja taideaineet yht Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A kieli (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5 6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. 16

18 17

19 2.3.5 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. 18

20 Kouluumme otetaan oppilaita latinapainotukseen vuosittain 70 oppilasta seitsemännelle luokalle. Latinaa opiskellaan luokilla 2 tuntia viikossa. Latinan painotukseen haluaville järjestetään soveltuvuuskoe. Koe on äidinkielen koe ja se järjestetään helmikuussa. Valintakokeen tarkka päivämäärä selviää 6. luokkalaisille vuosittain jaettavasta valintaoppaasta. Latinan kieli oli Klassillisen lyseon aikana ainoana pakollisena vieraana kielenä vuoteen 1968 saakka. Peruskouluun siirryttäessä latina muuttui valinnaisaineeksi, jonka lukeminen aloitetaan seitsemännellä luokalla. Latinan kieli antaa pohjan nykykielten opiskeluun sekä tarjoaa mahdollisuuden perehtyä antiikkiin ja sen myötä eurooppalaiseen kulttuuriin. 19

21 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A kielten polut Kieliohjelmassa ja poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1 kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2 kieli. A kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1 kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2 kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa. 20

22 21

23 22

24 23

25 Klassillisessa koulussa opiskellaan A1 kielinä englantia, saksaa ja venäjää sekä A2 kielinä saksaa ja ruotsia. B1 ruotsin opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla. Valinnaisina B2 kielinä (2 vkt) tarjotaan kahdeksannella luokalla ranskaa, saksaa ja venäjää. Latinan kieli on myös valinnainen kieli, mutta sen opiskelu aloitetaan jo seitsemännellä luokalla. Lyhyinä kielinä (1vkt) on mahdollista opiskella espanjaa, italiaa ja venäjää. 24

26 2.3.7 Vapaaehtoisen A kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 25

27 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppilaan yksilöllisten oppimistaitojen tukeminen. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. 26

28 Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan, paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin ja historiaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen ympäristöön että psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuuteen. Koulun tilojen ja pihan turvallisuus varmistetaan. Koulussa huolehditaan väkivallan ennaltaehkäisystä ja puututaan kiusaamistilanteisiin välittömästi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyö on avainasemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. 27

29 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Fyysinen oppimisympäristö Arkkitehti Jac Ahrenbergin suunnittelema koulutalo on vuodelta Koulurakennuksemme remontoitiin v. 1995, jolloin saimme toimivat tilat ja opetusvälineet. Osa tiloista on yhteisiä Klassillisen lukion kanssa. Tekstiilityön ja kotitalouden tunnit ovat Tammerkosken koulussa. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota koulutilojen viihtyvyyteen ja siistinä pysymiseen. Ikkunoilla on paljon viherkasveja ja koristeita viihtyvyyttä lisäämässä. Vuosittain on auloihin hankittu penkkejä ja vitriinikaappeja. Ala aulan vitriinissä on vaihtuva oppilastöiden näyttely. Kuvataiteen töitä on esillä seinillä ja ruokalassa. Koulun välittömässä läheisyydessä ei ole urheilukenttää, mutta keskustan kouluna meillä on mahdollisuus hyödyntää kaupungin tarjoamia monipuolisia urheilutiloja ja mahdollisuuksia, erityisesti Kaupin metsiä ja ulkoilumaastoa käytetään opetuksessa ja virkistyksessä. Tampereen kaupungin tarjoama kulttuuritarjonta on tasokasta ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuden oppimisympäristön monipuolistamiseen. ryhmät tekevät opettajiensa johdolla tutustumiskäyntejä mm. museoissa, teattereissa ja kirjastossa. Koulumme tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin eri yhteisöjen ja yritysten kanssa. Psyykkinen oppimisympäristö Tavoitteenamme on avoin, ystävällinen, turvallinen ja opiskelumyönteinen ilmapiiri. Koulun toimintaa ja oppilaiden ja opettajien vuorovaikutusta leimaa selkeät ohjeet ja epäkohtiin puuttuminen. Kasvatusvastuu on kaikilla koulun henkilökuntaan kuuluvilla. Järjestyssäännöt turvaavat koulun arkipäivän sujumista. Järjestyssääntöjä laadittaessa koulun oppilaskunta on ollut mukana hyväksymässä järjestyssääntöjä. Tämä lisää oppilaiden sitoutumista niihin. Koulun tapakasvatusvihko Sapere aude toimii ohjenuorana kannustettaessa oppilaita hyvään käytökseen ja toisten huomioonottamiseen. Kiusaamista ei sallita. Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Tutortoiminnalla pyritään ehkäisemään kiusaamista. Koululla on toimiva kriisiryhmä. Kriisiryhmässä ja terveystyöryhmässä on työstetty tilannekohtaisesti kriisikansio sekä luokanvalvojan kansio. Kansioihin on kirjattu konkreettisia toimenpiteitä ja menettelytapoja erilaisissa kriistilanteissa tai ongelmatapauksissa. Tarvittaessa niitä käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä ja oppimista arvioidaan monipuolisesti. 28

30 Opetusryhmien koko on pystytty pitämään suhteellisen pienenä. Tämä edesauttaa erilaisten oppijoiden tarpeiden huomioimisen. saa tarvittaessa tukiopetusta tai laaja alaista erityisopetusta. Hänelle voidaan myös laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Koulun hyvästä yhteishengestä huolehtimalla ja kiinnittämällä huomiota oppilaiden ja opettajien jaksamiseen edistetään laadukkaan oppimisympäristön syntymistä ja hyvää vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden kesken. Opettajien suhtautuminen oppilaisiin on kannustava, mutta vaativa. Klassillisen koulun toimintakulttuuri Klassillisen koulun tavoitteena on, että kaikki koulun käytännöt tukevat johdonmukaisesti koulun opetukselle ja kasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuri on erilaisten toimintatapojen kokonaisuus koostuen koulutyön arjesta, juhlista ja tapahtumista ja ulkopuolisesta toiminnasta. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa erityisesti pedagogisiin ratkaisuihin. Toimintakulttuurin tärkeä tekijä on erilaisten vuorovaikutusten laatu: opettajan ja oppilaan väliset suhteet, henkilökunnan väliset suhteet ja kodin ja koulun yhteistyön näkyminen. Työskentelyä tulisi ohjata oikeudenmukainen toiminta ja toisen kunnioitus avoimessa ja turvallisessa työympäristössä. Toimintakulttuuri vaikuttaa paitsi oppilaan oppimiseen, myös hänen sosiaalisiin taitoihinsa ja käsitykseen itsestä. Koulumme vaalimat klassiset arvot: hyvyys, totuus ja kauneus tähtäävät kaikki sivistyksen vaalimiseen. Koulumme toimintakulttuuri tulee näkyviin seuraavissa kohdissa: Opetus, kasvatus ja vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä. Tavoitteena on tasokas opettaminen ja oppilaiden sitouttaminen koulutyöhön. Oppilailta vaaditaan, mutta ilmapiiri on kannustava ja turvallinen. uskaltaa olla ja toimia omana itsenään. Hän kokee, että hänestä välitetään ja häntä kunnioitetaan. Kasvatuksessa painotetaan rehellisyyttä, avoimuutta, halua ja kykyä arvostaa toista ihmistä, hyviä käytöstapoja, ahkeruutta, toisesta välittämistä ja oppilaan vastuunottoa itsestä. Tärkeää on koko opettajakunnan ja koulun muun henkilökunnan sitoutuminen yhteisiin opetus ja kasvatustavoitteisiin. Monipuolisia työtapoja käyttämällä voidaan kehittää paitsi oppimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, myös oppilaan sosiaalisia taitoja, oma aloitteellisuutta ja vastuullisuutta. Opettaja valitsee sopivat työtavat oppiaineen luonteen ja ryhmän kokoonpanon huomioiden ja kiinnittäen erityistä huomiota, että tyttöjen ja poikien tasa arvo toteutuu. Koulun rehtori pyrkii huomioimaan huoltajien toiveet luokan perustamisvaiheessa ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan kotien erityistoiveita. Oppilaan motivaatiolla ja turvallisuudella on suuri merkitys oppimistuloksiin. Yhteistyössä kotien kanssa suunnitellaan oppimisvaikeuksissa olevien tai sairaslomalla olevien oppilaiden koulunkäynti. Oppilaan, oppilaan huoltajan ja opettajan yhteiset arviointikeskustelut antavat arvokasta tietoa myös oppimisen kannalta ja helpottavat yhteydenottoa kotiin. kunta toimittaa Puhuri lehden kerran lukuvuodessa yhteistyössä äidinkielen, tietotekniikan ja kuvataiteen opettajien kanssa. Lehdenteossa oppilas tutustuu viestintä ja mediataitoihin. Sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat osa opetusta eri oppiaineissa. Erityisesti Aamulehden kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. 29

31 Pyrimme järjestämään vuosittain erilaisia teemapäiviä, esimerkiksi ympäristöpäivän, kotiseutupäivän tai terveysmessut. Lukuvuonna toteutettu Päihdevalistusputki on tarkoitus järjestää joka kolmas vuosi. Tavoitteena on lisätä oppilaan vastuuta ympäristöstä ja omasta itsestä. 9. luokan oppilailla on vuosittain mahdollisuus osallistua taloustietokilpailuun. Täten oppilasta pyritään kannustamaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja hankkimaan tietoa yhteiskunnan ja talouselämän pelisäännöistä. Yhteiset pelisäännöt Koulun järjestyssäännöt antavat selkeät raamit koulun toiminnalle. Järjestyssäännöt tarkistetaan vuosittain. Järjestyssääntöjen laatimiseen osallistuu rehtorin ja opettajakunnan lisäksi myös koulun oppilaskunta ja vanhempainyhdistys. Järjestyssäännöistä keskustellaan myös vahtimestarin, siistijöiden ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Kaikilla koulun aikuisilla on yhteinen päämäärä, viihtyisä ja turvallinen koulu. Koulumme tavoitteena on järjestyssääntöjen sisäistäminen, joka näkyy hyvänä työrauhana ja hyvinä käytöstapoina. Koulun käytöstapavihkoseen Sapere aude, on koottuna koulun seinillä olevia ajattomia latinankielisiä viisauksia. Lentävät lauseiden sisältö on otettu koulun ohjenuoraksi oppilaille. Sääntöjen noudattamisen periaatteena on oppilaan oikeus oppimiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Oppilailla ja opettajilla on oikeus työrauhaan. Ristiriitatilanteet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan keskusteluilla oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa. Ellei keskustelu ole riittävä tai tuota toivottua tulosta, käytetään erilaisia rankaisukeinoja oppilaan ojentamiseksi. Oppilaan rankaisemisesta tiedotetaan kotiin. Toimiva työskentelyilmapiiri on mahdollista saavuttaa vuorovaikutuksella ja keskustelulla kotien kanssa. Kun vanhemmat tukevat koulun kasvatustavoitteita, työskentely tulee sujuvammaksi. Järjestyssääntöjen lisäksi koulun toimintakulttuuriin vaikuttavat muut yhteisesti sovitut oikeudet ja velvollisuudet. Koulun tasolla toimintatavoissa on käytävä jatkuvaa avointa keskustelua ja tiedotettava riittävästi, jotta henkilökunta on niistä tietoinen ja niihin sitoutunut ja toimii johdonmukaisesti. Välituntien turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisella valvonnalla. Uusille opettajille tai viransijaisille on laadittu perehdyttämisopas arkikäytänteiden sisäistämiseksi. Koulun ilmapiiri Opetuksen ja järjestyssääntöjen ohella erilaisilla tapahtumilla ja perinteillä on suuri vaikutus koulun toimintakulttuuriin, koulun ominaiseen ilmapiiriin ja henkeen. Klassillisella koululla on yli 100 vuoden perinteet. Seinillä olevat latinankieliset lentävät lauseet ovat ajattomia ja herättävät nuorissa mietteitä nykyäänkin, samalla perinteet velvoittavat. Juhlat ja tapahtumat tuovat paitsi vaihtelua arkeen, niin opettavat juhlakäyttäytymistä. Koska koulumme sijaitsee keskeisellä paikalla Tuomiokirkon kupeessa, niin oppilaat käyvät kirkossa 30

32 alkajaisjumalanpalveluksessa, itsenäisyyspäivänä, jouluna ja pääsiäisenä. Useiden vuosien ajan on järjestetty joululauluilta Tuomiokirkossa koko perheelle. Evankelis luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille oppilaille järjestetään korvaavia tilaisuuksia. Ilmaisutaito on koulussamme suosittu valinnaisaine. Ilmaisutaidon ryhmät ovat esiintyneet koulun joulu ja kevätjuhlissa. Esityksiä on pidetty runsaasti myös muulloin kouluvuoden aikana ja oppilaat ovat käyneet esiintymässä myös koulun ulkopuolella alakouluissa tai vanhuksille. Koulun kuoro harjoittelee säännöllisesti ja esiintyy koulun omissa juhlissa ja vanhempainyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Perinteeksi on muodostunut vapunaattona oleva musiikkitapahtuma, jossa koulun eri musiikkiryhmät ja bändit voivat esiintyä. Klassillisella koululla on hyvin aktiivinen vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys järjestää koulun kanssa yhdessä erilaisia juhlia ja tempauksia. Jo perinteisinä tilaisuuksina voidaan pitää Roomalainen tori tapahtumaa syksyllä ja keväällä laskiaisrieha ja Käden taitojen näyttely, jossa on esillä teknisen työn, tekstiilityön ja kuvataiteen töitä. Tilaisuuksissa on opettajien ja oppilaiden ohjelmanumeroita. Vanhempainyhdistyksen johtokunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja mukana kokouksissa on aina opettajajäsen ja oppilasjäsen. Vanhempainyhdistys myy erilaisia Clasu tuotteita. Clasun 100 vuotisjuhliin tilattiin Clasu paitoja ja mukeja. Tuotto käytetään oppilaiden hyväksi, esimerkiksi Paras kaveri stipendeihin. Keväällä 2004 vanhempainyhdistys oli mukana järjestämässä terveysmessuja. Vanhempainyhdistys hoitaa useimmiten vanhempainiltojen kahvituksen. Koulun oppilaskunta toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. kunnan puheenjohtajana toimii aina 9. luokan oppilas. kunnalta on tullut rehtorille aloitteita, joita osa on toteutettukin. kuntaan on valittu kaksi oppilasta joka luokalta. Opettajien jaksaminen ja keskinäinen vuorovaikutus heijastuvat luokkatilanteeseen. Henkilökunnan jaksamiseksi on tarjolla erilaisia virkistystapahtumia. Erilaiset koulun toimintaa tukevat mallit Kodin ja koulun yhteistyö tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Kodin ja koulun yhteistyötä hoidetaan koulussamme mm. seuraavilla tavoilla: vanhempainillat arviointikeskustelut vanhempien henkilökohtaiset tapaamiset, puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuvat yhteydenotot tiedotteet kotiin (syystiedote, kevättiedote ja muut ajankohtaistiedotteet) mahdolliset luokkaretket, leirikoulut vuosittain vaihtuvat koulun teemapäivät (esim. v terveysmessut) koulun juhlatapahtumat vanhempainyhdistyksen järjestämät tilaisuudet (vuodessa n. kolme tapahtumaa) yhteistyö siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle yhteistyö siirryttäessä 9. luokalta toisen asteen koulutukseen Tavoitteena on saada aikaan Klassillisen koulun vanhempien kanssa toimiva vuorovaikutus, joka sisältää keskusteluja, tiedottamista, toiveiden esittämistä, monipuolista palautetta ja rohkeutta puuttua ristiriitoihin. Luokanvalvojalla on avainrooli yhteistyön rakentamisessa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu nuorista. Koulu tukee vanhempia ja yhteistyössä voidaan miettiä ongelmatilanteissa ratkaisuja esimerkiksi koulun oppilashuoltotyöryhmässä. 31

33 Klassillisessa koulussa pyritään oppilaasta huolehtimaan kokonaisvaltaisesti monipuolisin oppilashuollollisin keinoin. huoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, opinto ohjaaja ja kuraattori. huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ongelmatilanteet pyritään kartoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, näin edistetään oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä ja voidaan tukea syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita ja oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään 9.luokkalaisiin, jotka siirtyvät eri oppilaitoksiin. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä päättötodistus ja hyvät edellytykset jatko opinnoissa menestymiseen. Niinikään siirtymävaihe alakoulusta yläkouluun on tärkeä. Kuudensien luokkien opettajien ja rehtoreiden ja erityisopettajan kanssa pidetään palavereita siirtymävaiheessa. Uusille oppilaille järjestetään tutustuminen uuteen kouluun siirtymiseksi. Oppilaan siirtymistä uuteen kouluun ja koulun aloitusta helpottaa tukioppilastoiminta, tutortoiminta. Jokaisella 7. luokalla on omat tukioppilaat, joiden puoleen voi kääntyä tarvittaessa. Uusille oppilaille järjestetään tutustuminen uuteen kouluun siirryttäessä. Rehtori ja opinto ohjaaja käyvät tutustumassa kuudesluokkalaisiin oppilaisiin. Koulun turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain yhteistyössä palolaitoksen kanssa. 32

34 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista (mm. koulun toiminnan jatkuva kehittäminen, vuorovaikutus, tiedottaminen, vanhempien ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet, johtamiskulttuuri sekä opetuksen ja oppimisen ilmapiiri). Oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen tuetaan siten, että heitä kannustetaan oppilaskunta, kummioppilas ja tukioppilastoimintaan. Kaupunki edistää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia myös Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen 33