Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän verkkosivuilla (

Transkriptio

1 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Aika klo 09:00-11:58 Paikka Koulutuskeskus Salpaus, Vipusenkatu 5 F, Lahti (auditorio) Osallistujat Oheisessa pöytäkirjan liitteessä nro 1 mainitut yhtymäkokousedustajat. Lisäksi kokouksessa olivat läsnä: Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Vahter Merja 9:00-11:58 hallituksen pj Etola Sara 9:00-11:28 hallituksen jäsen Hyytiä Kari 9:00-11:30 hallituksen jäsen Karjula Markku 9:00-11:46 hallituksen jäsen Rajajärvi Jouko 9:00-10:57 hallituksen jäsen Vuori Riitta 9:00-11:58 hallituksen jäsen Riihilahti Tuomo 9:00-11:14 hallituksen varajäsen (Laaksonen) Laatunen Kirsti 9:00-11:58 tarkastuslautakunnan pj Järvinen Vesa 9:00-11:58 tarkastuslautakunnan vpj Heikkilä Hannu 9:00-11:58 tarkastuslautakunnan jäsen Salo Tuulia 9:00-11:58 tarkastuslautakunnan jäsen Tanskanen Matti 9:00-11:58 tarkastuslautakunnan jäsen Poissa Halme Juha hallituksen vpj Granlund Päivi hallituksen jäsen Karjalainen Riitta hallituksen jäsen Laaksonen Jari hallituksen jäsen Mäentalo Mika hallituksen jäsen Alonen Aino tarkastuslautakunnan jäsen Tirkkonen Merja opetusalajohtaja Muu Katajisto Seija 9:00-11:30 vararehtori Murtorinne Riitta 9:00-11:58 opiskelijapalvelujohtaja asiantuntija 20 Saarelainen Päivi 9:00-11:58 rehtori Salmela Risto 9:00-11:58 opetusalajohtaja Tokola Martti 9:00-11:58 toimitusjohtaja Raatikainen Sannakaisa 9:00-11:30 va. kehittämispäällikkö asiantuntija 20 Uski Jonna 9:00-11:58 markkinointi- ja viestintäpäällikkö asiantuntija 20 Allekirjoitukset Pekka Sillanmäki puheenjohtaja Martti Tokola pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Kokouksessa ei pidetty ryhmäkokouksia. Pöytäkirjan tarkastus / Ulla Koskinen-Laine Tarja Pölkki Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän verkkosivuilla ( Lahdessa / 2018 Reija Launiemi, hallin tosihteeri

2 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 15 Kokouksen avaus 4 16 Edustettuina olevien jäsenkuntien ja niiden äänimäärien sekä jäsenkuntien edustajien ja heidän käyttöönsä tulevien äänimäärien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen 17 Kokouksen puheenjohtajan valinta 6 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 7 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä pito 8 20 Tiedottaminen kuntayhtymän nykytilasta ja tulevaisuudesta 9 21 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2017, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin 22 Talousarviomuutos 2018; kiinteistöinvestoinnit ja poistoerot Kiinteistöjen myynnin edellyttämät talousarviomuutokset vuodelle Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän hallintosäännön päivittäminen 26 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden päivittäminen 27 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän tilintarkastuspalveluiden ja tarkastuslautakunnan sihteeripalveluiden kilpailutus kaudelle , optio Sidonnaisuusilmoitukset Kokouksen päättäminen Muutoksenhakuohjeet

3 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Kokouksen avaus Yhtymäkokous Yhtymähallitus: Yhtymähallituksen puheenjohtaja avaa yhtymäkokouksen. Hallituksen puheenjohtaja Merja Vahter avasi kokouksen.

4 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Edustettuina olevien jäsenkuntien ja niiden äänimäärien sekä jäsenkuntien edustajien ja heidän käyttöönsä tulevien äänimäärien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän jäsenkuntien yhtymäkokousedustajien määrät, nimet sekä edustajien äänimäärät on merkitty esityslistan liitteenä olevaan luetteloon siltä osin, kuinka kunnat ovat tehneet vuotta 2018 koskevat päätökset (esityslistan liite nro 1). Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksisataa (200) ääntä. Tämä äänimäärä jakautuu yhtymän jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa kuitenkin niin, että yhden jäsenkunnan äänimäärä voi olla enintään 45 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien edustajien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Investointipäätöstä yhtymäkokouksessa käsiteltäessä edellytetään vähintään kolmen jäsenkunnan edustajien hyväksyvän päätöksen. Jäsenkuntien edustajilla on äänivalta vain niitä asioita käsiteltäessä, joiden osalta kunta on toiminnassa mukana. Kunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yhtymähallitus: Yhtymähallituksen puheenjohtaja toteaa paikalla olevat yhtymäkokousedustajat ja heidän valtuutuksensa. Ääniluettelo vahvistetaan. Todetaan paikalla olevat yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet. Todettiin paikalla olevat yhtymäkokousedustajat ja heidän valtuutuksensa. Vahvistettu ääniluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 1. Todettiin myös paikalla olevat yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.

5 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Kokouksen puheenjohtajan valinta Yhtymäkokous Yhtymähallitus: Valitaan yhtymäkokoukselle puheenjohtaja. Valittu henkilö siirtyy kokouksen puheenjohtajaksi 19 jälkeen. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii hallituksen nimeämänä toi mitusjohtaja Martti Tokola. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yhtymäkokousedustaja Pekka Sillanmäki Lahdesta. Merkittiin, että yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii hallituksen nimeämänä toimitusjohtaja Martti Tokola.

6 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yhtymäkokous Kuntayhtymän perussopimuksen 8 mukaan yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä. Kuntayhtymän hallintosäännön 48 mukaan yhtymäkokouksen kutsu kokoukseen ja kokouksessa käsiteltävien asioiden esityslista on toimitettava jäsenkuntien kunnanhallituksille ja kuntayhtymän tietoon saatetuille yhtymäkokousedustajille perussopimuksen 10 :n määräämässä ajassa. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu ja julkaistu samaan aikaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Yhtymähallitus: Hallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösval tai suuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Pöytäkirjan tarkastajien valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä pito Yhtymäkokous Hallintosäännön 68 mukaan yhtymäkokous valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi edustajaa tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan. Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle on määritelty kuntalain 140 :ssä seuraavasti: "Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu." Yhtymähallitus: Yhtymäkokous valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Merkitään, että tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä tarkastamisen jälkeen yleisessä tietoverkossa kuntayhtymän verkkosivuilla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yhtymäkokousedustajat Ulla Koskinen-Laine Lahdesta ja Tarja Pölkki Lahdesta.

8 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymäkokous Tiedottaminen kuntayhtymän nykytilasta ja tulevaisuudesta Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpauksen talousarvio vuodelle 2019 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta toimitusjohtaja Martti Tokola - rehtori Päivi Saarelainen Koulutuskeskus Salpauksen projektitoiminnan esittely - va. kehittämispäällikkö Sannakaisa Raatikainen - vararehtori Seija Katajisto - opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne Viestintä ja markkinointi, opiskelijahankinnan keinojen ja toimenpiteiden esittely - markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jonna Uski - vararehtori Seija Katajisto Yhtymähallitus: Yhtymäkokous merkitsee annetut selvitykset tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

9 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2017, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin 67/02.02/2016 Hallitus Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen vuodesta 2017 (esityslistan liitteenä nro 1). Yhtymäkokous käsitteli arviointikertomuksen kokouksessaan Hallitus jatkaa arviointikertomuksen käsittelyä ja antaa selvityksensä havaintoihin tarkastuslautakunnalle syyskuun 2018 loppuun mennessä ja edelleen yhtymäkokoukselle kokoukseen. Asiantuntijana kokouksessa on henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee arviointikertomuksen selvityksen valmistelutilanteen tiedokseen ja jatkaa asian käsittelyä myöhemmissä kokouksissaan. Merkittiin tiedoksi. Hallitus Selvitystä on valmisteltu kevään yhtymäkokouksen jälkeen yhtymähallituksen kokouksessa Selvityksen sisältöä ovat valmistelleet asiakokonaisuuksista vastuulliset henkilöt. Arviointikertomuksen vastineeseen on kuvattu kuntayhtymää ja Koulutuskeskus Salpausta koskevia asioita tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti. Tämän hallituksen käsittelyn jälkeen selvitys toimitetaan Tarkastuslautakunnan kokoukseen, ja edelleen Yhtymäkokoukseen Selvitys on esityslistan liitteenä nro 1. Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy selvityksen ja toimittaa sen Tarkastuslautakunnan tietoon. Päätösesitys hyväksyttiin. Tarkastuslautakunta

10 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Puheenjohtaja: Käsitellään saatu selvitys. Merkittiin saadut selvitykset tiedoksi. Yhtymäkokous Raportti on esityslistan liitteenä nro 2. Tarkastuslautakunta on käsitellyt selvityksen kokouksessaan Yhtymähallitus: Yhtymäkokous merkitsee annetun selvityksen tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

11 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Talousarviomuutos 2018; kiinteistöinvestoinnit ja poistoerot 59/02.02/2017 Hallitus Vipusenkatu 5 uudisrakennushankkeen taloudellinen loppuselvitys pääurakoitsijan konkurssipesän kanssa on vielä tekemättä konkurssipesän kokonaisuuden pesänhoidollisista kiireistä johtuen. Salpauksen hanke ei ole pesän ainoa eikä suurin hanke. Hankkeen lopullinen toteuma esitetään tilinpäätöksen 2018 yhteydessä. Talousarviomuutoksina kiinteistöinvestointien talousarvioon vuodelle 2018 esitetään seuraavaa: 1) Ståhlberginkatu 8-10 rakennushankkeen laajuus ja nimi esitetään muutettavaksi Ståhlberginkatu 10 hankkeeksi ja sille esitetään euron lisämäärärahaa vuodelle ) Ståhlberginkatu 2-6 hankkeelle varattua määrärahaa ei käytetä vuonna Kiinteistötalousarviokokonaisuus on esitetty alla olevassa taulukossa. Kiinteistöinvestointimääräraha Ta 2018 Ta-muutos Ta 2018 Muutettu (11/18) Vipusenkatu Ståhlberginkatu Ståhlberginkatu Yhteensä Perustelut kiinteistöinvestointien talousarviomuutokselle ovat: 1) Ståhlberginkatu 8-10 hanketta on ollut tarpeen muuttaa alkuperäisistä suunnitelmista. Talousarvion 2018 määrärahavaraus perustui Sweco PM Oy:n laatimaan hankesuunnitelman mukaiseen tavoitehintaan (koko hanke 25,887 milj. ). Suunnitelmista on tämän jälkeen poistettu Ståhlberginkatu 8:n peruskorjaus (osuus hankesuunnitelman kustannusarviosta 4,7 milj. ), koska näille tiloille ei ole pystytty löytämään varmistuneita käyttäjiä hankkeen toteuttamiseksi. Ståhlberginkatu 8 -rakennuksen käyttöä kehitetään jatkossa omana kokonaisuutena. Hankkeen nimi on tarpeen muuttaa Ståhlberginkatu 10 hankkeeksi. Hankesuunnitelmaan perustuva tavoitehinta, johon talousarvion 2018 määrärahavaraus perustui, on kustannusarviomenetelmällä kaikkein karkein ja toteutuvan peruskorjauskustannuksen ero tavoitehintaan on yleisesti prosentin välillä, joka tässä hankesuuruusluokassa tarkoittaa -2,6 + 5,2 miljoonan euron poikkemaa kustannusarvion ja toteutuvan kustannuksen välillä.yksin rakennuskustannusten nousu tammikuu elokuu 2018 välillä on ollut 7,9 prosenttia, joka vastaa tässä hankekoossa 1,5-1,7 miljoonaa euroa.

12 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Talousarviomuutos 2018 sisältäen hankelaajuuden muutoksen ja euron määrärahalisäyksen (koko hanke 26,150 milj. ) perustuu Sweco PM Oy:n laatimaan rakennussuunnitelmiin pohjautuvaan rakennusosa-arvioon sekä hyväksyttyyn tarjoukseen sisältäen infra, purku ja väistötilat ja hankkeelle arvoidut muut erät kuten AV-laitteet. Ståhlberginkatu 8 peruskorjaus on poistettu tässä määrärahavarauksessa lukuunottamatta rakennuksen vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöliittymien uusimista, rakennuksen sokkelien vierustojen vesi- ja lämpöeristystä sekä salaojien ja piha-alueiden korjausta, jotka on perusteltua toteuttaa osana nyt tehtävää hanketta. Hankkeen toteutus jakautuu kahteen vaiheeseen. Kesällä -18 alkanut varsinaista urakkaa valmisteleva vaihe infran rakentaminen, väistötilojen rakentaminen, haitta-aine- ja pintapurkutyöt. Syksyllä -18 alkava varsinainen perusparannusurakka. 2) Koulutuskeskus Salpauksen toimitilaohjelmaa päivitettiin uudella Haahtela Kehitys Oy:n avulla valmistellulla toimenpideohjelmalla. Päivityksen pohjalta on päätetty esittää muutoksia kiinteistöjen peruskorjausten laajuuksia ja toteutusajankohtia. Tähän liittyen Ståhlberginkatu 2-6 -hanke esitetään toteutettavaksi myöhemmin, jolloin euron määräraha poistetaan tältä vuodelta. Hanke toteutuu vuonna 2020 erillisenä ICT:n/sähkön koulutusalojen käyttämien tilojen peruskorjauksena osoitteessa Ståhlberginkatu 6, Lahti. Poistoerojen talousarviomuutos Talousarviossa 2018 poistoerot budjetoitiin ilman Vipusenkatu 5 A-uudisrakennuksen poistoerojen vaikutusta. Uudisrakennukseen kohdistettiin investointivarausta ja poistoerot budjetointivaiheessa arvioitiin vuodesta 2019 alkaen. Olemme pystyneet aktivoimaan Vip 5 A kiinteistön valmistuneen siiven vuoden vaiheessa, mikä mahdollisti poistoerojen laskemisen Vip 5 A osalta jo tilikaudesta 2018 alkaen. Tilikauden 2018 arvioitu poistoerojen toteuma on euroa, kun talousarvioon on budjetoitu poistoerot euroa. Vipusenkatu 5 A -uudisrakennuksen vaikutus tämän vuoden poistoeroihin on euroa.poistoerojen kasvu pienentää talousarvion alijäämää vastaavalla summalla. Toimitusjohtaja: Hallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle - Kiinteistöinvestointien talousarviomuutoksen vuodelle 2018 nettomäärältään euroa. Kiinteistöinvestointien määräraha talousarviossa 2018 on muutoksen jälkeen euro sisältäen hankkeen Ståhlberginkatu 8-10 laajuuden ja nimen muuttamisen Ståhlberginkatu 10 hankkeeksi, - Tilikauden 2018 poistoerojen talousarviomuutoksen euroa. Poistoerot ovat talousarviossa 2018 muutoksen jälkeen euroa.

13 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous Yhtymähallitus: Yhtymäkokous päättää - Kiinteistöinvestointien talousarviomuutoksen vuodelle 2018 nettomäärältään euroa. Kiinteistöinvestointien määräraha talousarviossa 2018 on muutoksen jälkeen euro sisältäen hankkeen Ståhlberginkatu 8-10 laajuuden ja nimen muuttamisen Ståhlberginkatu 10 hankkeeksi, - Tilikauden 2018 poistoerojen talousarviomuutoksen euroa. Poistoerot ovat talousarviossa 2018 muutoksen jälkeen euroa. Päätösesitys hyväksyttiin.

14 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Kiinteistöjen myynnin edellyttämät talousarviomuutokset vuodelle /02.02/2017 Hallitus Koulutuskeskus Salpauksen toimitilaohjelman tavoitteena on käytössä olevien tilojen vähentäminen osana hallitusohjelman säästöpäätöksiin sopeutumista. Kiinteistöjen myynnin edellyttämät talousarviomuutokset vuodelle 2018 ovat seuraavat: 1) Nelon kiinteistö Osana toimitilaohjelmaa on päätetty myydä tehdyn esisopimuksen mukaisesti Lahden Talot konsernille opiskelija- ja osin normaalin vuokra-asumiseen ns. Nelon tontti kuntayhtymän omistamalla Lahden keskustakampuksen alueella. Esisopimuksen tarkoituksena on kehittää aluetta, jonka muodostaa ns. Nelon kiinteistö ja Svinhufvudinkatu 2:n A ja B talot. Esisopimuksen toimeenpanon valmistelu on edennyt. Nelon kaavaa on valmisteltu yhteistyössä osapuolten (Salpaus, Lahden Talot, Lahden kaupungin maankäyttö) kesken. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on hakenut asemakaavan muutosta Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 koskeva asemakaavan muutosehdotuksella A-2698 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11) sekä siihen liittyvällä tonttijaon muutosehdotuksella M Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoiminnan käytössä olevan tontin muuttaminen vuokra-asumiselle opiskelijoille ja muille käyttäjille. Kaavan valmistelu on edennyt seuraavasti: 8/2017 Aloitusvaihe ja ilmoitus kaavan vireille tulosta/osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville /2017 Luonnosvaihe ja luonnosvaiheen kuuleminen /2018 Kaavaehdotusvaihe Tekninen lautakunta /2018 Kaavaehdotusvaiheen nähtävilläolo Nähtävilläoloaikana saapui yksi muistutus Salpausselän luonnonystävät ry:ltä. Kaavoitusviranomaisten mukaan muistutus ei aiheuttanut muutoksia kaavaehdotukseen. 5/2018 Maankäyttösopimuksen hyväksyminen Tekninen lautakunta hyväksyi maankäyttösopimuksen Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän Yhtymähallitus /2018 Maankäyttösopimuksen allekirjoitus /2018 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen /2018 Kaupungivaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen Kaava saa lainvoiman n 1,5-2 kuukauden päästä kaupunginvaltuuston

15 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ja Lahden Talot Oy ovat solmineet kiinteistökaupan esisopimuksessa muun ohessa Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontista 19 siten, että ostajana voi olla Lahden Talot Oy, Lahden Asunnot Oy, Oppilastalo Oy tai muu Lahden Talojen tytäryhtiö tai näiden yhtiöiden yhdistelmä. Tontista 19 muodostetaan kolme uutta rakennuskelpoista tonttia numerot 20, 21 ja 22. Tarkoituksena on toteuttaa tonteilla opiskelija-vuokra-asuntotuotantoa, korkotuettua vuokra-asumistuotantoa sekä vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Lahden Talot Oy ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ovat neuvotelleet esisopimuksen mukaisesti asiasta kauppakirjaluonnoksen, jolla esisopimus toteutetaan tonttien osalta. Kauppakirja allekirjoitetaan, kun kaupan kohdetta koskeva asemakaavan muutos on tullut lainvoimaiseksi. Omistus- ja hallintaoikeus Tontteihin siirtyvät Ostajille Kauppakirjan allekirjoituksin. Kauppahinnat ovat tontilla 20: euroa, tontilla 21: euroa ja tontilla 22: euroa, yhteensä euroa. Kukin tontti maksetaan, kun ao. rakennuslupa on saanut lainvoiman. Kauppahinta on kuitenkin maksettava kokonaan mennessä. Kuntayhtymä purkaa kustannuksellaan tontilla nykyisin olevan rakennuksen (purkukustannusarvio euroa) ja vastaa mahdollista pilaantuneiden maiden kunnostuksista. Sopimusalueella on tapahtunut aiemman omistajan aikana vuonna 1996 öljyvahinko, joka on puhdistettu viranomaisten vaatimalla tavalla. Samanaikaisesti Lahden kaupunki ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä solmivat tonttiin liittyvän maankäyttösopimuksen. Kuntayhtymä maksaa Lahden kaupungille sopimusluonnoksen mukaisesti maankäyttösopimukseen liittyvän kaavamuutoksen toteuttamismaksun ( euroa) ja kunnallisteknisen korvauksen ( euroa). Kunnallistekninen korvaus perustuu kaavamuutoksen tuomaan arvonnousuun vähennettynä puolella arvioiduista purkukustannuksista. Näin saadusta arvonnoususta kaupunki laskuttaa puolet kunnallisteknisenä korvauksena. Kunnallistekninen maksu on maksettu maankäyttösopimuksen solmimisen jälkeen ja maankäyttömaksuvelvollisuus syntyy, kun asemakaavan A-2698 hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Esisopimukseen kuuluvan Svinhufvudinkatu 2A ja 2B muuttamiseen vuokra-asumiseen on myönnetty poikkeuslupa ja rakennuslupahakemus on jätetty. Erikoissuunnitelmien ja urakkakuvien valmistumisen jälkeen haetaan muutoslupa vuoden 2019 aikana siten, että rakentaminen voisi alkaa, kun Salpaus luopuu tilojen käytöstä Yhtymähallitus päätti tehdä maankäyttösopimuksen Lahden kaupungin ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän välillä kuntayhtymän omistamasta kiinteistöstä Kiinteistötunnus: Rekisteriyksikkölaji:Tontti

16 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Kunta:Lahti Pinta-ala:6 675 m 2 Osoite:Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11. Edelleen Yhtymähallitus päätti myydä esisopimuksen mukaisesti Lahden Talot Oy:lle ja sen tytäryhtiöille kauppakirjassa määritellyllä tavalla Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontin 19 (kiinteistötunnus , pinta-ala 6675 m 2 ). Kauppa tehdään loppuvuodesta 2018, kun kaupan kohteen kaavamuutos on saanut lainvoiman. Kaavamuutoksen käsittely ja sitä kautta NELO-kiinteistön kaupan toteutuminen on edennyt suunnitellusti. Kaupalla on toteutuessan vaikutusta jo vuoden 2018 talouteen ja talousarviomuutokset ovat tältä osin tarpeen. Jos kaavasta valitetaan, esitetään lykkääntynyt kauppa talousarviopoikkeamana tilinpäätöksessä ) Hollolan Kukonkoivun kiinteistö Hollolan Kukonkoivussa osoitteessa Kukonkannus 2, Hollola sijaitseva kiinteistö siirtyi kuntayhtymän omistukseen aiemmalta kuntayhtymältä kuntayhtymän perustamisen yhteydessä vuonna Kiinteistö sijaitsee noin 6 km Hollolan kuntakeskuksesta länteen. Kiinteistö sijaitsee valtatie 12 liittymäalueen vieressä ja Vanha Tampereen tie kulkee kiinteistön ohitse. Kiinteistö on ollut myynnissä elokuusta 2014 alkaen Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan loputtua kiinteistössä. Tilat ovat olleet tämän ajan pääosin tyhjillään. Ruokalarakennusta on osin vuokrattu catering-yrityksen käyttöön. Kiinteistön nettokäyttökulut tässä tilanteessa ovat vuokratuottojen jälkeen noin euroa vuodessa. Lisäksi on huomioitava rakennuksen kuluminen, ja sitä kautta tulevat kustannukset. Kiinteistöstä tehtiin kauppa hallituksen päätöksen mukaisesti. Kauppa on kuitenkin purettu hallituksen päätöksen mukaisesti ostajasta johtuvista syistä. Kiinteistön myyntiä jatkettiin, kun selvisi, että kauppa joudutaan purkamaan. Kiinteistöstä saatiin kaksi uutta ostotarjousta, joista toinen hyväksyttiin Yhtymähallituksen kokouksessa kauppahinnalla euroa. Kiinteistön arvo taseessa oli euroa kauppahintaa suurempi, joka tulee varata satunnaisiin kuluihin vuoden 2018 talousarvioon. Toimitusjohtaja Hallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle esityslistassa esiteltyjen kauppojen edellyttämät talousarviomuutokset vuodelle 2018 seuraavasti: 1) Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontin 19 (kiinteistötunnus , pinta-ala 6675 m 2 ) kauppahinta yhteensä euroa lisätään tasearvon ylittävältä osaltaan satunnaisiin tuottoihin ja koko kauppahinta kirjataan siirtosaamisiin vuoden 2018 tilinpäätöksessä euron kaavoitusmaksu ja euron maankäyttömaksu lisätään talousarviossa satunnaisiin kuluihin. Maankäyttömaksu kirjataan tilinpäätöksessä 2018 siirtovelkoihin.

17 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous ) Hollolan Kukonkoivun kiinteistökaupan myyntitappio lisätään satunnaisiin kuluihin euroa. Satunnaiset tutot ja kulut ovat muutoksen jälkeen euroa talousarviossa 2018 (satunnaiset tuotot euroa ja satunnaiset kulut euroa) Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous Yhtymähallitus: Yhtymäkokous päättää esityslistassa esiteltyjen kauppojen edellyttämät talousarviomuutokset vuodelle 2018 seuraavasti: 1) Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontin 19 (kiinteistötunnus , pinta-ala 6675 m2) kauppahinta yhteensä euroa lisätään tasearvon ylittävältä osaltaan satunnaisiin tuottoihin ja koko kauppahinta kirjataan siirtosaamisiin vuoden 2018 tilinpäätöksessä euron kaavoitusmaksu ja euron maankäyttömaksu lisätään talousarviossa satunnaisiin kuluihin. Maankäyttömaksu kirjataan tilinpäätöksessä 2018 siirtovelkoihin. 2) Hollolan Kukonkoivun kiinteistökaupan myyntitappio lisätään satunnaisiin kuluihin euroa. Satunnaiset tutot ja kulut ovat muutoksen jälkeen euroa talousarviossa 2018 (satunnaiset tuotot euroa ja satunnaiset kulut euroa) Päätösesitys hyväksyttiin.

18 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle /02.02/2018 Hallitus Ammatillisen koulutuksen uudet lait ja asetukset sekä uusi rahoitusmalli on olleet voimassa vuoden. Nuorten ja aikuisten koulutuksiin sovelletaan samaa lakia ja hakeutuminen tapahtuu peruskoulun päättäville yhteishaun ja muille jatkuvan haun tai työvoimaviranomaisten kautta. Opintoja on mahdollisuus suorittaa myös kesällä ja opiskelijamääriä mitataan opiskelijavuosina. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muuttuu viiden vuoden siirtymäajalla, vuoden 2018 alusta lukien siten, että rahoituksen perusteena on opiskelijavuosien lisäksi tutkintojen ja tutkintojen osien suorittaminen sekä vaikuttavuus eli työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Asteittain otetaan käyttöön myös opiskelija- ja työelämäpalaute rahoitukseen vaikuttavina tekijöinä. Ammatillisen koulutuksen uudistumiseen on Salpauksessa valmistauduttu jo vuoden 2018 aikana tekemällä tarvittavat muutokset opiskelijaksi hakeutumisen ohjauksessa, henkilökohtaistamisessa sekä panostamalla jatkuvasti mm. henkilöstön kehittämiseen, uusiin tutkintojen toteutussuunnitelmiin sekä uuden lukuvuoden suunnitteluun. Opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa siirrytään kalenterivuosi -käytäntöön, jolloin kaikki toiminnot ovat samassa rytmissä toiminta- ja taloussuunnittelun ja esimerkiksi Opetus- ja kulttuurinministeriön maksatusten kanssa. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa keskiössä on aiempaa enemmän erityisesti opettajien ja koko henkilöstön ohjausosaaminen, opintojen henkilökohtaistaminen, valmistuvien opiskelijoiden uraohjaus, työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Salpauksessa huomioimme nämä myös uusien oppimismaisemien rakentamisessa. Oppimisen tulee tapahtua yhä enemmän työpaikoilla ja työelämän kaltaisissa oppimisympäristöissä. Yhteistyö työelämän eri tahojen kanssa on keskeistä, mutta myös oppilaitoksen tilojen ja erityisesti pedagogiikan ja henkilöstön osaamisen sekä tähän liittyvän lähiesimiestyön tulee kehittyä uudistusta vastaavaksi. Valtakunnallisesti uudella ammatillisella koulutuksella tavoitellaan työelämän tarpeista tulevaa nopeaa palvelua yrityksille ja yksittäisille henkilöille sekä nuorten osalta koko ikäluokan kouluttamista ja osaltaan myös syrjäytymisen ehkäisyä. Koulutuksen järjestäjien toiminnalta edellytetään tehokkuutta ja tuloksellisuutta, sitä että käytetään koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaasti tarvittavan/puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Vuoden 2019 alusta alkaen opettajat siirtyvät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan. Tehty ratkaisu tarkoittaa vuoden 2019 suunnittelun osalta sitä, että opetushenkilöstön vuosityöajan mukainen työaika suunnitellaan täysin uudella tavalla. Vuosityöaikamallin periaatteiden mukaisesti vuoden 2019 suunnittelua tehdään työn edellyttämän todellisen tarpeen pohjalta ja opintoja tarjotaan myös kesäaikaan nykyistä enemmän. Vuosityöaikaan

19 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous siirtyminen aiheuttaa kustannusten kasvua, mutta myös työajan käytettävyys kasvaa ja toiminta on kyettävä suunnittelemaan kustannusneutraalisti. Päijät-Hämeessä on tarjota toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville ja aikuisille, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Samalla aikuiskoulutuksen kysynnän ja opiskelijapaikkatarjonnan tasapaino alueella on merkittävästi parantunut. Opiskelupaikka löytyy, jos henkilön motivaatio, toimintakyky ja oma talous mahdollistavat tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisen. Opiskelijan henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavat työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista. Aina ei ole mahdollista päästä opiskelemaan juuri omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi kultaseppä tai kosmetologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on tarjolla. Suomi on päässyt talouden kasvu-uralle. Tämä näkyy työvoimapulana monilla aloilla. Salpauksella on tarjolla opiskelupaikkoja työvoimapulasta kärsivillä aloilla kuten esimerkiksi kone- ja metallialoilla ja ravitsemisaloilla. Alojen tulee kuitenkin olla vetovoimaisia työpaikkoina nuorten ja aikuisten silmissä. Oppilaitos ei yksin siihen voi vaikuttaa, mutta Salpaus on tehnyt merkittävän satsauksen esimerkiksi Teknologia-alojen oppimisympäristöön Vipusenkadulla, jossa otettiin käyttöön 20 miljoonan euron uudisrakennukset kuluneen vuoden aikana. Päijät-Hämeen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Uuden rahoitusmallin mukaisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön Salpaukselle myöntämällä strategiarahalla suunataan toimenpiteitä mm. teknologia-alojen vetovoiman parantamiseen ja työpaikalla tapahtuvanoppimisen käytänteiden kehittämiseen, hanke kestää vuoden 2020 loppuun. Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on luvassa rahoituksen indeksitarkistus vasta vuonna 2020, joten kustannusten nousu aiheuttaa edelleen säästöpaineita koulutuksen järjestäjille tulevinakin vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön Salpaukselle myöntämän koulutusluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä vuodelle 2018 on Koulutuskeskus Salpaus sai vuoden aikana 166 lisäopiskelijavuotta vuodelle 2018, joka kasvattanee osittain Salpauksen valtionosuusrahoitusta myös vuodelle Salpaus on visionsa mukaisesti opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Tässä onnistuminen tehdään yhteistyössä koko henkilöstön ja työelämän eri toimijoiden kanssa. Salpauksen nykyinen strategia on voimassa vuoteen Uuden strategiaohjelman valmistelu käynnistetään syksyllä Valmisteluun toivotaan mukaan henkilöstön lisäksi aiempaa enemmän myös työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2019 ja Suomen uusi hallitusohjelma otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian valmistelussa. Uusi strategia astuu voimaan vuoden 2021 alusta. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstökulujen kasvu vuoden 2019 talousarviossa edellyttää tarkastelua toiminnan toteuttamistavoissa. Valtakunnallisten yleiskorotusten lisäksi

20 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous merkittävää henkilöstökulujen kasvua aiheuttaa ammatillisten opettajien vuosityöaikaan siirtyminen. Vuosityöaikajärjestelmä mahdollistaa uudistuvan ammatillisen koulutuksen järjestämisen nykyistä joustavammalla tavalla ja uudistaa opettajien työajan soveltuvuutta opiskelijoiden henkilökohtaisten valintojen mukaisen opetus- ja koulutustoiminnan toteuttamisessa. Henkilöstökulujen nousun myötä opetushenkilöstön joustavamman työajan mukainen toiminta on otettava huomioin tulevien toimintavuosien suunnittelussa, tavoitellen kustannusneutraaliutta. Opetushenkilöstön vuosityöaika vaikuttaa eri tavoin nykyisiin opetustehtäviin. Yhdeksi haasteelliseksi kokonaisuudeksi on tunnistettu kuljettajakoulutukseen liittyvän ajo-opetuksen toteuttaminen. Nykymuodossaan Koulutuskeskus Salpauksen kuljettajakoulutukseen kuuluvaa ajo-opetusta on voitu toteuttaa ilman muun työn suunnitteluosuutta. Vuosityöaikajärjestelmä edellyttää myös ajo-opetuksen osalta opetushenkilöstön työaikaan suunniteltavaksi sisällöltään muuta työtä, jolloin ajo-opetuksen toteuttaminen edellyttäisi nykyistä enemmän henkilöstöä toimintaa toteuttamaan. Työajan kohdentamisen muutos vuosityöajassa edellyttäisi henkilöstömäärän kasvattamista nykyisen opetusvolyymin toteuttamiseksi. Vuosityöaikaan siirtyminen kuitenkin kasvattaa henkilöstökuluja kasvun jo nykyisellä henkilöstörakenteella, minkä vuoksi on tunnistettu tarvittavaksi selvittää kuljettajakoulutuksen mahdollisuuksia järjestää ajo-opetus toisin, esimerkiksi ostopalveluna osittain tai kokonaan. Tämä muutos sisältyy valmisteltavana asiana ja selvityksen myötä tarvittaessa toteutettavana toimenpiteenä vuoden toimintasuunnitelmaan. Asiaa valmistellaan yhteistoimintalain mukaisesti. Toimitilaohjelma Salpauksen tavoitteena on saavuttaa 40 prosentin, neliön toimitilavähennys 2020 luvun alkupuolella verrattuna vuoden 2013 tasoon. Suunnittelukauden suurimmat peruskorjaukset kohdistuvat Lahden keskustakampukselle. Tämän jälkeen Vipusenkadun kampuksen tilojen uudistamista on jatkettava. Kiinteistöjen käytöstä on mittavasti luovuttu. Kiinteistöjä on myyty m2 ja m2 on vuokrattuna Lahden kaupungille (Nastopoli). Lahdessa on myyty Kujalan, Teinintien, Sammonkadun ja Katsastajankadun kiinteistöt sekä Urheilukeskuksen vieressä olevan Nick sin kiinteistössä olleet tilat. Hollolassa on myyty Kukonkoivun kiinteistö ja Orimattilassa Heinämaantien ja Koulutien kiinteistöt. Heinolan kampuksella Opintie 2:n käytöstä on luovuttu, ja kiinteistön väistötilakäyttö Heinolan kaupungin koulutoimen käytössä on päättynyt. Kiinteistöön ei ole osoitettu kiinnostusta myyntiponnisteluista huolimatta ja kuntayhtymä on päättänyt hakea purkulupaa kiinteistöön (4 400 m2). Kuhmoisissa entinen kesäsiirtola Tanhua on myyty. Näiden lisäksi Lahden Talot Oy:n kanssa on tehty esisopimus Nelon kiinteistön ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B talojen kaupasta ja muuttamisesta vuokra-asuntokäyttöön. Nelon kiinteistöstä on jo tehty kauppa ja maankäyttösopimus.

21 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpauksen oma käyttö Nastopoli-kiinteistössä on päättynyt. Kuntayhtymä ja Lahden kaupunki ovat tehneet vuokrasopimuksen kiinteistön käytöstä kaupungin kouluverkon väistötilatarpeisiin Nastolan alueella nykyisen lukiokäytön lisäksi. Rakennuksen vuokrasopimusajan jälkeisestä käytöstä ei ole tehty vielä päätöksiä. Jos Lahden kaupunki ei ole valmis ostamaan kiinteistöä omaan käyttöönsä laitetaan se julkiseen myyntiin. Tämän prosessin valmistelemiseksi on tarpeen käynnistää kaupungin päätösten jälkeen tarvittaessa kaavamuutoksen hakuprosessi siten, että koulukäytön loppuessa kiinteistön myynnille olisi mahdollisimman hyvät onnistumismahdollisuudet kaavan mahdollistaessa koulukäyttöä laajemman käytön. Kiinteistön kirjanpitoarvoon on tehty arvonalennus ulkopuolisen arvion perusteella. Salpauksen opiskelijavuosien arvioidaan kohdistuvan eri kampuksille seuraavasti: Keskustakampus, Lahti 3600, Vipusenkatu, Lahti 1900, Opintien kampus, Heinola 360 sekä Asikkalan kampus 220 ja Jokimaa, Lahti 110. Vipusenkadun kampuksella tulee opiskelemaan noin 1900 opiskelijavuotta ja rakennuskannan nykyinen laajuus on noin m2. Kampuksen uudistamisessa on arvioitu noin 1000 opiskelijan olevan yhtäaikaisesti läsnä. Tilojen määrää voidaan siis oikeilla ratkaisuilla vähentää. Jotta voidaan varmistaa, että toimenpiteillä tuetaan strategisia tavoitteita, Salpauksen toimitilaohjelma päivitettiin Vipusenkadun osalta vuosille Haahtela-kehitys Oy on toteuttanut vastaavia taustaselvityksiä kuntayhtymälle myös vuosina 2009, 2011 ja 2014 strategisen toimitilasuunnittelun periaatteisiin perustuen. Taloussuunnitelmassa on arvioitu ohjelman toteutuksen määrärahatarpeet, mutta arviot tarkentuvat seuraavissa taloussuunnitelmakierroksissa. Nyt suunnitellun ohjelman jälkeen Vipusenkadulle jäisi käyttöön noin m2 (-35%). Toimitilaohjelman toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta ja oppimisen mahdollistamista monimuotoisissa oppimismaisemissa. Salpauksen tavoitteena on toimia Lahdessa kolmella kampuksella keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Lisäksi Heinolassa Opintiellä on monialainen kampus ja Asikkalan kirkonkylällä luonnonvara-alan kampus. Taloudellinen perusta Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuodesta 2013 alkaen. Salpauksen koulutuksen rahoitus on laskenut samana aikana noin 21 miljoonaa euroa, -28 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut näinä vuosina kaikkiaan yli 440 miljoonan euron leikkaukset. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuodelle 2017, jolloin Salpauksen tulorahoitus laski edellisvuodesta noin miljoona euroa joka kuukausi. Toiminnallinen tulos on kyetty pitämään positiivisena kesäkuun 2018 loppuun asti. Talousarvio 2019 on -0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten toiminnan ja talouden suunnittelun tavoitteena tulee olla edelleen talouden tasapainottamista tukevat toimenpiteet. Vuodelle 2018 saatu ammatillisen

22 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous koulutuksen rahoituspäätös vastaa kutakuinkin talousarviota ja koulutustuotot pysyivät edellisvuoden tasolla tammi-kesäkuun Vuoden 2018 tilikauden tulos tulee toteutumaan talousarviota parempana. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019 ammatillisen koulutuksen määrärahat kasvavat noin 4 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Koulutuskeskus Salpaus sai 166 lisäopiskelijavuotta vuodelle 2018, joka kasvattanee osittain Salpauksen valtionosuusrahoitusta myös vuodelle Aiempien vuosien toteutunut Salpauksen alueen työvoimatarpeeseen perustuva opiskelijavuositoteuma nykyisen alueen työvoimatarpeen kanssa tukevat saatua opiskelijavuosimäärää ja saadut lisäopiskelijavuodet tarvitaan luonnollisesti järjestämislupaan myös vuonna Vuoden 2019 talousarviossa valtionosuusrahoitusta on kasvatettu 1,5 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Toteutuvan kasvun odotetaan olevan suurempi. Opiskelijavuosien kertyminen ja tuottaminen ovat avainasemassa Salpauksen tulorahoituksen muodostumisessa. Opiskelijavuodet kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutusmuodot. Kokonaisuutena tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitusmalli on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna Talousarvio 2019 Salpauksen toimintatuotot laskevat talousarviossa 2019 kokonaisuudessaan -2,1 miljoonaa euroa, -3,4 prosenttia vuoden 2018 talousarvion tasosta. Lasku johtuu Oppilaitospalveluiden tuottojen laskusta. Ravintolapalveluiden ulkoisten tuotot pienenee -1,4 miljoonaa euroa Lahden ammattikorkeakoulua palvelleiden yksiköiden lakatessa ammattikorkeakoulun siirtyessä Niemen uudelle kampukselle. Lisäksi ulkoiset vuokratuotot ovat laskeneet -0,7 miljoonaa euroa Lahden ammattikorkeakoulun vuokrasopimuksen päättymisestä johtuen Lahden keskustakampukselle. Talousarvion toimintakulut laskevat -0,97 miljoonaa euroa, -1,8 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta. Henkilöstökulut nousevat 1,8 miljoonaa euroa, kun muut kuluryhmät vastaavasti laskevat -2,8 miljoonaa euroa. Suurimmat muutokset ovat palveluiden ostoissa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista saavutettiin neuvottelutulokset helmikuussa Ne noudattavat kustannustasoltaan ns. yleistä linjaa. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus vuodelle 2019 on 2,9 prosenttia. Tammikuussa 2019 maksettava kertaerä kirjataan tulosvaikutteisesti vuodelle Lisäksi ammatillisten opettajien vuosityöajasta päästiin sopimukseen, joka lisäksi nostaa kustannuksia vaihdellen eri opettajaryhmittäin. Samalla opettajien käytettävyys lisääntyy ja työaika määräytyy enemmän normaalin työajan mukaan aiemman opetus-tuntipohjaisen lähestymistavan sijaan. Henkilöstökulujen kasvu talousarviossa on euroa (+ 5,5 %) vuoden 2018 talousarviosta. Suurimmat vaikutukset henkilöstökustannusten nousuun ovat valtakunnallisten yleiskorotusten osuus noin euroa (2,25 %) ja ammatillisten opettajien vuosityöaikaan siirtyminen noin

23 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous euroa (3,6 %) sekä kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen noin euroa (1,5 %). Henkilöstökuluja laskevat puolestaan työttömyysvakuutusmaksun lasku noin euroa (-0,84 %) ja Ravintolapalveluiden ravintolayksikköjen väheneminen (Lahden ammattikorkeakoulua palvelleet lakkautetut yksiköt) noin euroa (-0,75 %). Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksuvelvollisuuden poistuminen osana KEVA-lain 19 muutosta vaikuttaisi Salpauksen henkilösivukuluihin yli miljoona euroa. Muutoksen tavoitteena on laskea kunnallisten toimijoiden kuten kuntayhtymän henkilösivukulut yksityisten kuten yhtiömuotoisten palveluntarjoajien kanssa samalle viivalle. Lain valmistelu on kesken. Muutosta ei huomioitu talousarviossa 2019, mutta on osa taloussuunnitelmaa 2020 alkaen. Salpauksen toimitilakustannukset suunnitelman mukaisine poistoineen ovat talousarviossa 2019 ovat 13 miljoonaa euroa, kun kustannus vuoden 2018 talousarviossa on vielä 1,2 miljoonaa euroa suuremmat. Kustannuksen laskuun vaikuttaa erityisesti suunnitelman mukaisten poistojen pienentyminen vanhojen poistojen päättyessä ja tilojen vähentyessä. tasoa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista talousarviossa 2019 on 22,4 prosenttia, kun vastaava luku vuoden 2018 talousarviossa oli 23,6 prosenttia. Kustannukset tulevat vuonna 2020 kasvamaan Lahden ammattikorkeakoululta vapautuneiden tilojen peruskorjauksen valmistuttua. Vipusenkadun kampuksen kehittäminen jatkuu tämän jälkeen, jonka tavoitteena on edelleen tilamäärän vähentäminen jopa tavoitteena olleen neliön alle. Rahoitus ja maksuvalmius Vuosien toiminnan ja investointien nettokassavirta on -12,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä tähän on hallitusohjelman rahoitusleikkaukset ja toisaalta kiinteistöohjelman toteuttaminen (peruskorjaukset, purut ja uudisrakentaminen). Tavoitteena on 40 % toimitilojen vähennys vuoden 2013 tasosta vuoteen 2023 mennessä. Investointien kokonaismäärä vuonna 2019 on 15,8 miljoonaa euroa. Toimitilaohjelman toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja taloussuunnitelman mukainen kokonaisinvestointimäärä onkin vuosina kaikkiaan 30,7 miljoonaa euroa. Irtaimistoinvestointisuunnitelmassa on varauduttu mm. peruskorjattavien tai rakennettavien tilojen varustamiseen. Talousarviossa ei huomioida investointiosaan pysyvien vastaavien myyntituloja, joita tyhjentyneiden myynnissä olevien tilojen mahdolliset myyntitulot ovat. Toteutuneet myynnit raportoidaan tilinpäätöksessä talousarvion toteumavertailussa. Talousarviovarausta ja sitä kautta talousarvion rahoituksellista tasapainottamista ei tehdä epävarmoilla myyntituloilla varovaisuuden periaatetta noudattaen. Heinolan Opintie 2 kiinteistön purkukustannusarvio euroa on huomioitu vuoden 2020 taloussuunnitelman alijäämänä. Kiinteistöjen purun kustannuksia ei leikata toiminnan käytössä olevista resursseista vaan se rahoitetaan taseen edellisten tilikausien alijäämistä.

24 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Taloussuunnitelmakaudella vuosina lainamäärä kasvaa maltillisesti. Vuoden 2016 lopussa ei lainaa juuri ollut (0,7 miljoonaa euroa). Uudet lainat on budjetoitu kymmenen vuoden maksuajalla ja kolmen prosentin korkotasolla. Lainarahoituksen suunnitelma on tarkentunut talousarviokierrosten edetessä odotettua paremman toiminnallisen tuloksen sekä investointien tarkentumisen johdosta. Vuoden 2019 aikana investointeja rahoitetaan kassavaroin. Talousarvion 2019 vaikutus kassavaroihin on -8,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosina kassavarojen taso pyritään kokonaisuutena säilyttämään vähintään noin kuukauden maksuvalmiutta vastaavalla tasolla.

25 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Talousarvion keskeiset tunnusluvut ovat alla olevassa taulukossa: Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy osaltaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2019 ja saattaa sen Yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi seuraavasti:

26 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous

27 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Yhtymähallitus: Yhtymäkokous merkitsee tiedokseen jäsenkunnilta saadut lausunnot Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille ja talousarviosta vuodelle Jäsenkuntien lausunnot ovat esityslistan liitteenä nro 3. Yhtymäkokous hyväksyy Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelman vuosille ja talousarvion vuodelle 2019 esityslistan liitteen nro 4 mukaisesti. Päätösesitys hyväksyttiin.

28 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän hallintosäännön päivittäminen 86/01.01/2015 Hallitus Kuntayhtymän hallintosääntö uudistettiin lukien yhtymäkokouksen päätöksellä Uudistuksen taustalla oli voimaan astunut uusi Kuntalaki. Uusi hallintosääntö valmisteltiin Kuntaliiton mallisääntöä soveltuvin osin noudatten. Hallintosääntöä päivitettiin edelleen Yhtymäkokouksessa vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ( johdosta. Tässä muutoksessa mm. Ammattiosaamisen toimikunta lakkautettiin ja määriteltiin valtuudet yhtymähallitukselle asettaa tarvittavat korvaavat toimielimet uuden lain mukaisesti. Hallintosääntöä on tarpeen päivittää edelleen lain ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 perusteella sekä päivittää ohjeistukseen henkilöstöasioiden toimivaltaa koskevia määräyksiä. Lisäksi ohjeeseen on tehty joitakin selkeyttäviä päivityksiä. Lähtökohtaisesti esitetyt muutokset eivät sisällä muutoksia nykyiseen toimintamalliin vaan päivittää ohjeistusta selkeämmäksi. Kuntayhtymässä on yhtymähallituksen hyväksymä henkilöstöasioiden toimintaohje. Hallintosääntöön on nyt siirretty kohtaan 5 luku, Toimivalta henkilöstöasioissa henkilöstöasioiden toimintaohjeen tarvittava sisältö. Työnjohdollinen, edelleen tarvittava tarkempi ohjeistus annetaan toimitusjohtajan viranhaltijapäätöksellä vahvistettavalla Henkilöstöasioiden toimintaohjeella. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee hallintosäännön valmistelutilanteen tiedokseen ja jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Merkittiin tiedoksi. Hallitus Hallitus jatkaa asian käsittelyä. Kuntayhtymän päivitetty hallintosääntö on esityslistan liitteenä nro 2. Voimassa oleva hallintosääntö on esityslistan liitteenä nro 3. Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy osaltaan päivitetyn hallintosäännön (liite nro 2) ja esittää sen yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi.

29 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymäkokous Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous Päivitetty hallintosääntö on esityslistan liitteenä nro 5. Sääntöön esitettävät muutokset on merkitty luonnosversioon, esityslistan liite nro 6. Voimassa oleva, voimaan tullut hallintosääntö on luettavissa kuntayhtymän verkkosivulla osoitteessa > Info > Toiminta ja talous > Strategia, säännöt ja ohjeet Yhtymähallitus: Yhtymäkokous hyväksyy Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän päivitetyn hallintosäännön (liite nro 5). Päätösesitys hyväksyttiin.

30 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ Yhtymähallitus Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden päivittäminen Hallitus Kuntalain mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista päättää valtuusto. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymässä valtuustoa vastaavaa päätösvaltaa käyttää tässä asiassa yhtymäkokous. Osana Salpauksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen päivittämistä, Salpauksessa on valmisteltu päivitystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, rehtori, virkasuhteiset esimiehet sekä muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden ja sääntöjen sekä tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa