Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)"

Reijo Kyllönen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

2 11. Uusi havaintoteknologia 1. Suuret teleskoopit 2. Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit 3. Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka 4. Interferometria 5. Muut tekniikat 6. Avaruusteleskoopit 7. Kartoitusteleskoopit

3 6.6 Suuret teleskoopit Motivaattorina halu nähdä kauemmas ja himmeämpiä kohteita tästä johtuen suuret teleskoopit usein optimoituja lähi-infrapunaan (maailmankaikkeuden laajenemisesta johtuva punasiirtymä) Detektorien parannuttua, teleskooppien valonkeräyspinta-alasta tuli rajoite Kehitetty uusia tekniikoita, joilla pystytty rakentamaan yhä isompia teleskooppeja

4 6.6 Suuret teleskoopit

5 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit Suurten monoliittipeilien yläraja ~8 metriä (LBT 8.4m isoin) Yli 6m yleensä kuitenkin mosaiikkeja Mosaiikkiteleskooppi toimii kuin yksipeilinen erotuskyky ja valonkeräyskyky lasketaan kuin yhtenäiselle peilille peilien etäisyydet toistensa suhteen tunnettava erittäin tarkasti Sen sijaan monipeiliteleskooppi toimii kuin monta teleskooppia yhdessä erotuskyky sama kuin yksittäisillä peileillä. Sen sijaan valonkeräyskyky yhteenlaskettu mahdollisuus tehdä interferometriaa

6 6.10 Liquid mirror telescope Pyörivä neste muodostaa paraabelipinnan Heijastavana nesteenä esim. Elohopea Rajoituksena suuntaus (peiliä ei voi kääntää) Suurin käytössä oleva on Kanadassa sijaitseva 6m Large Zenith Telescope

7 6.10 SALT ja HET Hobby-Eberle Telescope ja South African Large Telescope Isoja mosaiikkiteleskooppeja, jotka on rakennettu niin, että niiden pääpeilin zeniittikulma on kiinteä Voidaan liikuttaa vain atsimuuttisuunnassa Tällä saadaan aikaa huomattavia säästöjä rakennuskuluissa Apupeiliä liikuttamalla saadaan skannattua noin 70% taivaasta yön aikana (efektiivinen pinta-ala kärsii, vrt. Arecibo) Erinomaisia ns. patch-mode havaintoihin

8 6.10 SALT ja HET

9 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit

10 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit

11 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit TMT (Hawaii)

12 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit ESO E-ELT

13 6.8 Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit ESO OWL

14 6.7 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Aktiivisella optiikalla voidaan tehdä suhteellisen hitaita (f<0.01 Hz) muutoksia peilin muotoon Käytännössä kaikki nykyaikaiset peilit ovat niin ohuita, etteivät pysy muodossaan ilman apua Voidaan aktiivisesti seurata aaltoorintaman muotoa ja/tai noudattaa ennalta rakennettua mallia Peilin ja teleskoopin lämpötilan muutoksiin voidaan reagoida aktiivisella optiikalla Myös ilmakehän hitaita muutoksia voidaan kompensoida

15 6.7 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Adaptiivinen optiikka pyrkii korjaamaan ilmakehän muutoksia jopa 1000 kertaa sekunnissa Aaltorintaman muotoa seurataan koko ajan ja muutokset kompensoidaan kuvaan muuttamalla apupeilin muotoa Tarvitsee referenssilähteen (kohde itse, läheinen tähti, lasermajakka) Kuvan terävyys parantuu noin kymmenkertaisesti Ongelmana on verrattain pieni käyttökelpoinen kuvakenttä

6.7 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Riittävän kirkasta referenssitähteä vaikea löytää Laserin avulla voidaan luoda keinotähti Käytetään hyväksi joko Rayleigh n sirontaa tai 92km korkeudella

16 6.7 Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka Riittävän kirkasta referenssitähteä vaikea löytää Laserin avulla voidaan luoda keinotähti Käytetään hyväksi joko Rayleigh n sirontaa tai 92km korkeudella olevaa natrium kerrosta (589 nm) Laserilla ei voi poistaa kaikkia virheitä, koska valo kulkee ilmakehän läpi kahteen suuntaan Laser voi häiritä observatorion muita teleskooppeja (puhumattakaan lentoliikenteestä).

17 6.7 Adaptiivinen optiikka

18 6.7 Adaptiivinen optiikka

19 6.7 Adaptiivinen optiikka

20 6.7 Adaptiivinen optiikka

21 6.9 Interferometria Ollut käytössä radiotähtitieteessä jo kauan Yhdistämällä useasta teleskoopista tuleva valo samassa vaiheessa voidaan saavuttaa resoluutio, joka on sama kuin teleskooppien välisen matkan kokoisella yksittäisellä peilillä Valonkeräyspinta-ala on peilien yhteenlaskettu pintaala Vaatii teleskooppien välimatkan erittäin tarkkaa hallintaa (muuttuu koko ajan) Kuva muodostetaan Fourier -muunnoksella

22 6.9 Interferometria Resoluution parannus saavutetaan vain baseline:n kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa, muualla resoluutio pysyy samana, kuin yksittäisellä teleskoopilla Siksi mahdollisimman monipuolinen konfiguraatio on hyödyllinen

23 6.9 VLTI VLT + 4x1.8m aputeleskooppia millikaarisekuntti resoluutio 200m halkaisija

valokaapelilla (Science 311 194) Valmistuttuaan halkaisija

24 6.9 OHANA (Optical Hawaiian Array for Nanoradian Pohjana Keck - interferometri Keck:it on jo pystytty linkittämään valokaapelilla (Science ) Valmistuttuaan halkaisija 800m ja erotuskyky alle millikaarisekunnin (lähiinfrapunassa)

25 6.10 Lucky -kuvaus Uusi kohinaton lukutekniikka tehnyt mahdolliseksi Kun luetaan nopeasti ja kuvista valitaan vain parhaat, niin saavutetaan jopa 5-7 kertainen parannus resoluutiossa Kohteiden oltava melko kirkkaita Tällä hetkellä vielä kuvakenttä aika rajattu

26 6.10 Lucky -kuvaus

27 6.10 ULTRACAM Englantilainen instrumentti, tarjoavat myös mm. ESOlle Samanaikaista CCDfotometriaa kolmella kaistalla Jopa 1/100 sekunnin aikaresoluutio Tarvitsee paljon fotoneita (sekä vertailutähden suhteelliseen fotometriaan)

28 6.11 OTCCD Orthogonal Transfer Array (OTA) -järjestelmässä luetaan mosaiikkikennolle osuvia kirkkaita tähtiä huomattavasti nopeammin kuin muuta kuvaa. Kuvista mitataan tähtien liikkeitä mm. seeingin vaikutuksesta. Mitatut liikkeet siirretään muun kennoston lukuun jolloin kuva vakautuu. Esimerkiksi Pan-STARRS:in Gigapixel Camera koostuu OTA kennoista

29 6.10 Tähtitiedettä Antarktiksella Suurin osa seeingiä aiheuttavista ilmiöistä tapahtuu troposfäärissä. Antarktiksella on paikkoja, joissa tropopaussi on todella lähellä maan pintaa. Esim. Dome-C, jossa mediaani seeingiksi on mitattu 0.27 parhaaksi 0.07 Lisäksi ilma on siellä erittäin kuivaa (nir) Pitkä yö antaa mahdollisuuksia ainutlaatuiseen tieteeseen Ongelmana lähinnä kaukainen sijainti ja äärimmäiset sääolosuhteet

30 6.11 Lentävät teleskoopit SOFIA (NASA & DLR)

31 6.11 Avaruusteleskoopit Avaruuteen siirryttäessä ilmakehän ongelmat (seeing, absorptio,...) poistuvat, tosin tulee muita ongelmia Optisella alueella käytännössä vain Hubble ja tulevaisuudessa JWST (lähi-infrapuna) Se on kuitenkin todella kallista verrattuna maanpääliseen tutkimukseen Hubble $ $/vuosi JWST >310 9 $ Keckit ~210 8 $ $/vuosi E-ELT ~810 8 $

32 6.11 Avaruusteleskoopit

33 6.12 Kartoitusteleskoopit Halutaan kartoittaa suurempi osa pimeästä taivaasta himmeämpään rajamagnitudiin mahdollisimman usein mahdollisimman tarkalla monivärifotometrialla mahdollisimman tarkalla astrometrialla

34 6.12 Kartoitusteleskoopit Pan- STARRS

35 6.12 Kartoitusteleskoopit Pan- STARRS Pan-STARRS PS1

36 6.12 Kartoitusteleskoopit - LSST

37 6.12 Kartoitusteleskoopit - käyttäjälle

38 6.12 Kartoitusteleskoopit - käyttäjälle

Samankaltaiset tiedostot

13. Uusi havaintoteknologia

13. Uusi havaintoteknologia E-ELT Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2017 Thomas Hackman (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik, Veli-Matti Pelkonen ja TH) 13. Uusi havaintoteknologia Mosaiikki