Tämä on OULU
|
|
- Eeva-Kaarina Heino
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä on OULU
2 Ihmisten ja yrittäjyyden kaupunki jo vuodesta 1605 VIIDEN KUNNAN LIITOS 2013
3 Väestö Asukkaita Ennakkotieto Miehiä 49,9 % Naisia 50,1 % Oulu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista Suomessa. Nuorekas ikärakenne: jatkuva opiskelijoiden ja työnhakijoiden virta ja suuri syntyvyys
4 Asukkaiden keski-ikä on 38,2 vuotta
5 KESKEISIÄ TAVOITTEITA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVAA NUORISOTYÖTTÖMYYS ALENEE JOKAINEN NUORI JATKAA OPISKELUA PERUSKOULUN JÄLKEEN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA EDISTETÄÄN KESKUSTAN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN ETENEE JA VETOVOIMA PARANEE DIGITAALINEN OULU VAHVISTUU KUNTALAISTEN OSALLISUUS- JA VUOROVAIKUTUSMAHDOLLISUUDET PARANEVAT OULUSTA EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2026
6 Muutosohjelma Oulu ja kaupunkistrategia Oulu 2026
7 Oulun kaupunkikonserni valmistautuu maakunnan perustamiseen ja tuleviin uudistuksiin. Muutosohjelma Oulun tavoitteena on vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja taloutta sekä luoda pohja tarvittaville henkilöstöpoliittisille linjauksille, yhteistoimintamenettelylle ja organisaatiomuutoksille. Muutosohjelma Oulu ja kaupunkistrategia Oulu 2026 Kaupunkistrategiassa Oulu 2026 arvioidaan toimintaympäristön muutoksia ja valmistaudutaan kaupungin muuttuviin ja uudistuviin tehtäviin. Strategian työstäminen aloitetaan kaupunginvaltuuston johdolla syksyllä 2017.
8 Tulevaisuuden visioita
9 Tulevaisuuden visioita Asuntomessut 2025 Linnanmaan innovaatiokampus Kiikelin löylymaailma 2020 Terwa Tower 2023 Raatti Merellinen ympäristö Hupisaaret Kaupunkilaisten kohtaamispaikka Asemanseutu Monitoimiareena 2023 Raksila 2022
10 Sote-palvelut uudistuvat
11 Hyvinvointikeskukset Neuvola Palveluohjaus Kotipalvelu ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu Kotihoito Lääkärin, hoitajan ja sosiaalityön vastaanotto
12 Digitalisaatio Hyödynnetään sote-palveluissa eri tavoin Oulun Omahoito (yli käyttäjää) tuotetestaukset (OuluHealth Labs) teknologian ja robotiikan ratkaisuja esimerkiksi ikäihmisten avuksi
13 TULEVAISUUDEN SAIRAALA OYS 2030
14 Hyvinvointia lähellä perhettä Alueellisella toiminnalla parannetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Alueiden erityispiirteet otetaan huomioon. Eri toimijat tiiviissä yhteistyössä. Asukkaat mukana osallistumassa ja vaikuttamassa. Sähköiset palvelut ja omatoimiratkaisut helpottavat arkea.
15
16 Kuntajärjestöyhteistyön muotoja Oulussa Yhteistyöllä hyvinvointia
17 Esko-verkostotyön rakenne Verkostojen kokoontumiset säännöllisesti noin neljä kertaa vuodessa Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset
18 ESKO-verkostojen alkuvaiheet Oulussa ( ) Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen Ikäväestön nopea lisääntyminen Lapsiperheiden huono-osaisuus Nuorisotyöttömyys, köyhyys Syrjäytyminen ja sairastavuus Tilannekuvaa ennen rakenteellista yhteistyötä Kehittämishaasteena olivat mm. ehkäisevän työn hajanaisuus, näkymättömyys ja tietämättömyys toisten tahojen tekemästä työstä Myöskään ehkäisevän työn hyvät käytännöt eivät aina vakiintuneet pysyviksi työtavoiksi Tarkastelua vaativat niin kaupungin hallinnonalojen välinen yhteistyö (sote-liikunta-kulttuuri-nuoriso) kuin kaupungin ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden väliset rajapinnat.
19 järjestölähtöisten hankkeiden yhteinen työstäminen yhteinen ideointi verkostoissa yhteistyön kehittäminen lausuntopyyntö hankkeesta mennessä OUKA: lle OUKA antaa lausunnon mennessä STEA: lle; muille organisaatioille hakuajan mukaan (Eu, ESR jne) vältetään päällekkäisyyksiä, tehdään yhteistyötä
20 Alkuvuoden seminaarin ohjelma 9.30 STEAn avustustoiminnan näkymiä erityisasiantuntija Elina Varjonen, STEA Tilannearviota ja ajankohtaisia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet Oulun kaupungissa kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Lounas (omakustanteinen) Ihmislähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla -Kunnan, maakunnan ja järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät erikoissuunnittelija, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Sanna Salmela, PPSHP ja POPmaakuntauudistuksen valmistelu sekä suunnittelija Virpi Knuutinen, Oulun kaupunki Kunta-järjestöyhteistyön tilanne Pohjois-Pohjanmaalla projektipäällikkö Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Sähköinen hakujärjestelmä ja tilojen varaaminen Oulun kaupungilla asiantuntija Tuija Puhakka ja suunnittelija Satu Kiipeli, Oulun kaupunki Loppukeskustelu
21 Hyvinvointikertomuksen valmistelusta on vastannut hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmä. Valmisteluun on osallistunut laajasti asiantuntijoita kaupungin eri palvelualueilta sekä järjestöjen edustajia. Hyvinvointikertomuksessa on hyödynnetty myös asukaskyselyjen tuloksia.
22 Kokemustietoa hyvinvointikertomukseen on koottu vuodesta 2013 alkaen eri menetelmiä eri ryhmille sähköinen kysely alkuvuonna indikaattoritiedon perusteella mallinnettu Innokylään osaksi talousarviovalmistelua muun tietojohtamisen ohella
23 Hyvinvointi-indikaattoreista muodostuu hyvinvoinnin kuvaus Rekisteri- ja tilastotiedot Analyysi. Keskeisimmät hyvinvoinnin vahvuudet ja kehittämiskohteet Asukkaiden kokemustieto Päättäjien näkemykset Yhteinen näkemys keskeisimmistä hyvinvoinnin tekijöistä
24
25
26 2014 kohderyhmät Tavoitteena oli tavoittaa ne henkilöt, joiden osallisuus hyvinvointitiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut. Kohderyhmäksi valittiin henkilöitä/ryhmiä kahden periaatteen mukaan: henkilö/ryhmä käyttää runsaasti palveluja ja toisaalta voidaan olettaa hänellä/heillä olevan jonkinasteista kompetenssivajetta. Toisena periaatteena oli saada mukaan palveluja käyttäviä henkilöitä jokaisesta ikäryhmästä. Kohderyhmänä olivat myös henkilöt, jotka osallistuvat alueellisten yhteistyöryhmän kokouksiin. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät, nuorten ryhmät, ryhmä turvakodilla, asukasyhdistyks et jne. lisäksi kolmen elämänkaariverkoston jäsenet Tiedon tuottamiseen käytettiin osallistavia menetelmiä. Kohderyhmä valitsi itse, millä tavalla halusi tietoa tuottaa. lisäksi kysely otakantaa. fi-palvelussa
27 2014 kaikille ryhmille samat kysymykset Kysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta: 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi? 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeuttavat arjessa selviytymistä? 3. Millaista apua/tukea tarvitsisit? 4. Millaista apua/tukea voisit itse antaa?
28 Ryhmät päihdekuntoutujia Kiviharjun päihdeklinikalta (8 osallistujaa) työttömiä Työllisyystalon Pönkästä (9) mielenterveyskuntoutujia Hyvän Mielen talolta (5) sekä Ensi- ja turvakodin asiakkaita (5). nuoret, joita tavattiin Walkers- kahvilassa (32), Poikien talolla (5) ja Nuorten naisten ryhmästä Byströmin talolta (5) sekä ikääntyneet (Vanhusneuvosto 19 jäsentä). Ikäkausittaisia ryhmiä
29 Tuloksia Asiakkailla nousivat keskiöön riittävä toimeentulo, tehokkaat (asiakkaan tarpeista lähtevät) palvelut, yksinäisyyden torjuminen ja terveyden tukeminen erilaisilla maksuttomilla, lähellä olevilla harrastus- ja virkistystoiminnoilla. Järjestöt toivat esiin matalan kynnyksen lähipalvelut, diagnoosin nopean saamisen tärkeyden ja kotiavun tärkeimpinä hyvinvoinnin tukijoina. Demokratian kannalta on tuskin eduksi, jos kokemustiedon käyttö jäisi vain palveluorganisaatioiden ja kunnan hallinnon sisäiseksi asiaksi (Nieminen, 51). (Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus 2014) Hyvinvointitiedon syventämiseksi kokemustietoa tulee koota eritoten haavoittuvassa asemassa olevilta asiakkailta. Kokemustieto pitää esillä yksilöiden kokemuksellisuutta, joka on yleistettävissä, koska kokemuksellisuus on inhimillisen elämän erottamaton ominaisuus (Nieminen, 54).
30 Tuloksia työikäiset yksinäisyys asiakasta ei kuulla riittävästi palvelujen tarpeen arvioinnissa, riittämättömät palvelut tiedonsaanti tukipalveluista, ohjaus oikeaan palveluun lomakkeet liian monimutkaisia kulkuyhteyksien puute/kalleus estää osallistuminen leimautuminen rahanpuute
31 Tuloksia Ryhmäkeskusteluissa onnistuttiin siinä, että avointa, syvällistä keskustelua syntyi pienissä ryhmissä, ihmiset pysähtyivät pohtimaan asioita. Kuntalaiset halusivat tuoda tietoa päättäjille. Vastaanotto kaikissa paikoissa oli hyvä ja passiiviset aktivoituivat keskusteluun mukaan. Ryhmissä syntyi yhdessä tekemisen meininki, yhdessä asioiden pohtimista. Ryhmäläiset tuntuivat myös huomaavan, etteivät ole yksin ajatustensa kanssa ja saivat vertaistukea.
32 Kysymyksiä 2015 järjestöille Oulu saa muuttovoittoa erityisesti opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä. Muuttotappiota tulee työllisistä ja lapsista. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? Työttömyys on lisääntynyt. Miten se näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? Asunnottomuus on vähentynyt tilaston valossa. Oletko havainnut tätä järjestösi näkökulmasta ja mitä vaikutuksista sillä on mielestäsi ollut ihmisten arkeen? Lasten ja nuorten osalta laittomien huumeiden kokeilut ovat lisääntyneet. Miten se näkyy edustamasi järjestön näkökulmasta ihmisten arjessa? Koulukiusaaminen näyttäisi vähentyneen lasten ja nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? nostoja hyvinvointiindikaattoreista
33 Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? -Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on vaikeaa -Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin -Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua -Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on ajattelua, ettei työtä edes kannata tehdä -Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen NUORET
34 Toisaalta humalajuominen ja tupakointi ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? NUORET -Osa vastaajista ajattelee, että alkoholin ja tupakan tilalle ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muoti-ilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka. -Osa taas ajattelee, että juomattomuus ja tupakattomuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.
35 Kysymykset Taustatiedot järjestöstä 2. Osallisuuden kehittäminen Oulussa 3. Hyvinvointi-indikaattorit 4. Lopuksi
36 Järjestöjen huomioita hyvinvoinnista Yksinäisyys ja eläkeläisten köyhyys tuntuu lisääntyneen Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat suurin sairauspoissaolojen syy Oikealla tiedolla nämä luvut laskenevat Järjestöillä on tietoa tästä Mielenterveyskuntoutujat ovat kokeneet ongelmia hoitoon pääsyssä Heidän kokemuksensa mukaan tilannetta tulkitaan menneiden asioiden osalta eikä akuuttiin hätään reagoida riittävästi. Myös hoidon tarkistukset ja muutokset saattavat jäädä vaille riittävää seurantaa. Avun saamista ja hakemista väkivaltaisessa parisuhteessa tulee helpottaa Tiedottamisen merkitys
37 VASTAUKSIA Näkökulmia perheiden tukemiseen lapsiperheet Paras tapa vaikuttaa lapsiin on vaikuttaa lasten vanhempiin Vanhemmuuden tukeminen Koko perheen toiminnan kehittäminen, erityislasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen, parisuhteen tukeminen vahvistaa myös koko perheen hyvinvointia Jokaisella perheellä pitäisi olla tukiverkko Perheverkko-toiminnalla Oulussa on pyritty selkeyttämään järjestöjen roolia ennaltaehkäisevien toimintojen ja palveluiden tuottamisessa kunnan lapsiperhepalveluiden rinnalla. Tätä perhekeskusmaista, verkostomaista toimintamallia on kehitetty yhteistyössä järjestöjen verkoston ja Oulun kaupungin kanssa.
38 VASTAUKSIA Järjestöjen huomioita nuorten tukemisesta Meillä olisi valmiina keinot näiden nuorten tukemiseksi. Kysymys kuuluu, että onko Oulu siitä valmis maksamaan. Lyhyet tiettyyn vaiheeseen liittyvät [tukimuodot] eivät välttämättä auta vaan tarvitaan pitkäkestoista rinnallakulkemista. Sellaista joka sallii myös epäonnistumiset. Erityisosaamisemme on mm nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa, sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten parissa työskentelyssä, sekä voimavaratyöskentelyssä & väkivaltatyössä. Tuemme erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Nuorten turvatalo on ollut puheissa kaupungin kanssa, mutta kaupungin puolelta asia ei ole edennyt. nuoret
39 VASTAUKSIA Järjestöjen keinoja aikuisväestön hyvinvoinnin tueksi Ehkäisevän päihdetyön keinot Liikuntamahdollisuuksien lisääminen (saavutettavuus!) Kuntouttavan toiminnan lisääminen Tuki-, ohjaus- ja neuvontatyön lisääminen Kannustavan kasvatuskulttuurin keinoista valistaminen Mielekästä työtä ja tekemistä kaikille esim. vapaaehtoistyössä Näkökulma: Hyvinvoinnin kasvu on nähtävillä, mutta vain jo valmiiksi hyvin voivien nuorten osalta.
40 kysely 2017 Kyselyssä oli 20 avointa kysymystä, joihin vastattiin vapaamuotoisella tekstivastauksella Uutta strategiaa ja laajaa hyvinvointikertomusta varten kysyttiin näkemyksiä oululaisten hyvinvointiin liittyvistä positiivisista asioista sekä huolenaiheista/haasteista Lisäksi kysyttiin hyvinvointiin liittyviä kehittämiskohteita/painopisteitä, joihin tulisi panostaa uudella valtuustokaudella Muut kysymykset koskivat mm. sähköisiä palveluja, asumiskustannuksia, työllisyystilannetta, toimeentuloa, lasten ja perheiden arkea ja palveluita, nuorten tilannetta, aikuisväestön elintapoja ja hyvinvointia, päihteiden käyttöä, sairastavuutta sekä ikäihmisten arkea ja hyvinvointia VASTAUKSIA SEKÄ JÄRJESTÖILTÄ ETTÄ KEHITTÄJÄASIAKKAILTA yht 40 vastaajaa (kysely lähetettiin sähköpostilla 166 taholle, joista 60 oli kehittäjäasiakkaita)
41 Oululaisten hyvinvointiin liittyvät positiiviset asiat, ilmiöt ja voimavarat Elinvoimaisen ja vireän kaupungin monipuoliset palvelut Oulun maine hyvänä ja eteenpäin menevänä kaupunkina luo uskoa asukkaisiin Lapsia ja nuoria on paljon, mikä on ehdottomasti Oulun voimavara Mitkä asiat ovat hyvin Vahva yhteisöllisyys ja järjestöyhteistyö Kehittämismyönteisyys ja asiakasraadit, joissa kuullaan palvelujen käyttäjiä Kuntalaisvaikuttaminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, järjestöt, asukastuvat, kirjastot, kulttuuritalo, tapahtumat Oulussa järjestöt ja kunta tekevät tiiviinpää yhteistyötä kuin muualla Monipuoliset ja edulliset liikuntamahdollisuudet sekä luonto On tarjolla edullisia matalankynnyksen liikuntapaikkoja Kaupunki on hyvin järjestänyt liikuntapaikkoja myös ikäihmisten käyttöön Oulu korostaa liikunnan mahdollisuutta/merkitystä omaan hyvinvointiin
42 Merkittävimmät oululaisten hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet/haasteet Työttömyys, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys, päihteet, mielenterveys Työttömyys ja taloudelliset ongelmat, jotka johtavat liian usein päihde- ja mielenterveysongelmiin Syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa sekä palveluihin pääsyä helpottaa Kaupungilla ei ole juuri tarjota palveluita heikoimmassa asemassa oleville On resurssipula ehkäisevässä työssä eri palveluissa Terveys- ja sosiaalipalveluiden huono saatavuus, saavutettavuus ja laatu Palveluiden heikko saatavuus (ei saa aikoja lääkärille, kotihoidon ja laitoshoidon riittämättömyys). Lääkäreiden vaihtuvuus. Suljetaan hyvin toimivia terveysasemia ja siirrytään mammuttilaitoksiin. Kulkemisen vaikeus palveluiden luokse. Huoli hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Miten terveyspalvelujen uudistus muuttaa palvelukohteiden saatavuutta. Miten hintataso tulee muuttumaan. Riittääkö ennaltaehkäisyyn rahaa ja voimavaroja. huolenaiheita
43 Oulussa asumiskustannukset ovat kohtuulliset ja asunnottomien määrä on hyvin pieni. Miten arvioisit tätä tietoa? Asuminen Pienituloisille asumiskustannukset ovat korkeat Asumiskustannukset ovat kohtuulliset työssä käyville, mutta opiskelijoille, työttömille, kuntoutujille ja eläkeläisille ei jää paljon käteen asumiskustannusten jälkeen. Onneksi asuntoja on paljon, ja pienempiä edullisempia asuntoja on tarjoilla runsaasti. Asunnottomuus on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa Väittäisin, että piiloasunnottomuus on jonkinlainen ongelma. Erityisesti nuoret asuvat toisten nurkissa. Oulussa on hyvin otettu käyttöön Asunto ensin -periaate ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö ja tätä kautta asuntoja on saatu myös haastaville henkilöille. Erilaisia asumismuotoja tulisi kehittää Mielekkäitä ja mielenkiintoisia tukiasuntoja kaivataan aina. Monipuolista asumista tulisi kehittää, kuten Helsingin Sukupolvien kortteli.
44 Onko lasten arki muuttunut? Vanhemmuus on entistä haastavampaa ja vanhemmuuteen pitäisi antaa riittävästi tukea; Vanhempien on vaikea pysyä nuorten muuttuvassa maailmassa perässä. Kaupassa pitää miettiä, mitä raaskii ostaa ja mihin rahat riittää. Vanhemmat eivät joko välitä, tai ovat itse ns. uusavuttomia, joilla ei ole minkäänlaista otetta jälkikasvuun. Perheen merkitys on hävinnyt. Jokainen perheenjäsen kulkee omia polkujaan Vanhemmuuden haasteet ovat kovat, vaaditaan paljon ja samalla tukia lopetetaan; ihmettelen Oulua miksi mainostetaan lapsiystävälliseksi kaupunki vaikka luulisi, että nuorilla on kaikkea nykyään, niin päinvastoinhan se on: TÄRKEIN ASIA on koti, joka on nykyään se vaatteiden vaihto paikka monelle. Pienituloisuus lisää lasten eriarvoistumista ja syrjäytymistä; Pienituloisissa perheissä ja eläkeläisissä vain osalla on mahdollisuus harrastaa. Tämä johtaa syrjäytymiseen ja aiheuttaa ongelmia. Yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja paljon muuta.
45 Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat näkyvä monella tavalla oululaisten elämässä Ennaltaehkäisevä päihdetyö näyttäisi olevan hyvissä kantimissa, koska nuorten päihteiden käyttö on laskussa Pikemminkin kuulee, että yhä useampi nuori ainakin kokeilee huumeita. Yhä suurempi joukko putoaa väliin ja näitä väliinputoajia on entistä vaikeampi tavoittaa. Päihteet ovat monille henkilökohtainen ongelma, mutta haitat ovat isot myös läheisille, lähiyhteisöille ja -ympäristöille. Päihdeongelmaisten hoito ja palvelut ovat puutteelliset. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden on edelleen vaikea saada palveluita, vaan heidät ulkoistetaan helposti sekä päihde- että mielenterveyspalveluista Hoidon ja tuen tulisi olla pitkäkestoista ja kokonaisvaltaisesti henkilön elämän huomioivaa. Lyhyet katkaisuhoidot eivät auta, ellei pureuduta myös taloudellisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin Päihteiden käytön puheeksi ottaminen palveluissa ei ole vielä riittävällä tasolla Vanhempien päihteiden käyttö jättää lapsiin elinikäisen jäljen Päihteiden käyttö luo turvattomuutta Päihteiden käyttö näkyy ihan katukuvassa, erityisesti kesäisin. Tämä luo turvattomuutta kaupunkilaisiin, erityisesti lapsiin. päihteet Se, että maamme hallitsijat yrittävät saada alkoholituotteet jo lähikauppaan, ei paranna tätä tilannetta.
46 Onko ikäihmisten arki muuttunut? Ikäihmiset Ikäihmisten yksinäisyys on suurin huolenaihe Myös huoli turvallisuudesta, tulevaisuuden pelko ja itsenäisyyden menettäminen ovat merkittäviä ikäihmisten pelon kohteita Suuri huolenaihe on palvelujen heikentynyt saatavuus palvelut ovat kaukana, karkaavat kauemmas, jatkuva epävarmuus palveluiden saannista palvelut sähköistetään Järjestöillä olisi tarjolla mm. ystäväpalvelua, mutta järjestöt eivät tavoita kovin hyvin tukea tarvitsevia Erityisesti yksin kotona asuvien ja ilman kotiapua olevien vanhusten tilanne huolettaa. Pahimmassa tapauksessa he ovat oman kotinsa vankeja, koska eivät pääse ulos ilman apua. kotisairaanhoito vain käväisee ja välttelee tekemästä mitään Tapahtumia ja kohtaamispaikkoja luodaan (esim. palvelukeskukset, päivätoiminnat ja harrastepiirit), mutta kuljetusavun tarvetta ei usein ole huomioitu tulojen vähäisyys eläkeläisten pitäisi muka tulla toimeen n molemmin puolin olevilla tuloilla nykyaikana vaikka peruselämän tarpeiden on laskettu tarvitsevan nykyisin n kuukaudessa, niin tässä tulojen vähäisyydessä on eräs hyvin suuri syy moniin ongelmiin.
47 Vuosi 2019 vaihtoehtoja toteutunee syksyllä 2019 kysely kuntalaisille esim otakantaa.fi-palvelun kautta kysely järjestöille toteutetaan molemmat samoin teemoin esim joogaajakuvan kautta
48
49 Uutta alueellinen hyvinvointityö sosioekonomisesti erilaisia alueita- erilaisia keinoja alueelliset kyselyt- lähinnä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kyselyt vanhemmille ja lapsille huom! vuosikello kyselyille - on todettu, että kyselyjä on todella paljon eri sektoreilla
Komeustiedon kerääminen sähköiseen. hyvinvointikertomukseen. Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä
Komeustiedon kerääminen sähköiseen hyvinvointikertomukseen Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä 30.10.2015 Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Maarit Niva, asiantuntija, Oulun kaupunki Sähköinen hyvinvointikertomus
LisätiedotKokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen
Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen Terve Kunta verkostopäivä 29.9.2017 Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE, Oulun työpiste vastuualueena järjestö-kuntayhteistyö,
LisätiedotJärjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista. Kyselytutkimus 2017
Järjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista Kyselytutkimus 2017 Kyselyn tarkoitus Kyselyllä kerättiin järjestöiltä ja kehittäjäasiakkailta kokemustietoa oululaisten hyvinvoinnista
LisätiedotPohjois-Suomen KASTE päätösseminaari
Järjestöjen osallisuus hyvinvointikertomukseen Pohjois-Suomen KASTE päätösseminaari 22.9.2015 päätösseminaari 22.9.2015 Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Maarit Niva, asiantuntija, Oulun
LisätiedotJärjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista. Kyselytutkimus 2017
Järjestöjen ja kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä oululaisten hyvinvoinnista Kyselytutkimus 2017 Kyselyn tarkoitus Kyselyllä kerättiin järjestöiltä ja kehittäjäasiakkailta kokemustietoa oululaisten hyvinvoinnista
LisätiedotKokemus(edon kerääminen kunnan. hyvinvoin(kertomukseen Kumppanuus 2020 Tampere Erityisasiantun(ja Marjo Tervonen, SOSTE
Kokemus(edon kerääminen kunnan hyvinvoin(kertomukseen Kumppanuus 2020 Tampere 20.9.2016 Erityisasiantun(ja Marjo Rii@a Tervonen, SOSTE Sähköinen hyvinvoin(kertomus (SHKV) Sähköinen hyvinvoin(kertomus (SHVK)
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKuvakoko 910 x 405 pikseliä. Pohjoisuus on mahdollisuus
Tietoa Oulusta Kuvakoko 910 x 405 pikseliä Pohjoisuus on mahdollisuus Väestö Asukkaita 31.12.2015 198 525 Miehiä 49,8 % 98 909 Naisia 50,2 % 99 616 Oulu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotJärjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE
Järjestötreenit 25.5.2016 Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE ESKO ESKO ehkäisevän työn kärkihanke oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja Oulun kaupungin RAY-rahoitteinen
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotMaakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön
Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi
Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen
LisätiedotToimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä
Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Vahvistetaan kunnissa varhaiskasvatusta lasten hyvinvoinnin tukena ja huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018
Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018 Tervetuloa Espoo Asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki 278 000 asukasta Kaupunki muodostuu viidestä nopeasti
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotSähköinen kysely löytyy Oriveden kaupungin kotisivuilta, ajankohtaista-osiosta
HYVINVOINTIKYSELY Kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä seurata terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Yhtenä työvälineenä toimii hyvinvointikertomus,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan osallisuusvalmistelu. Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke
Pohjois-Pohjanmaan osallisuusvalmistelu Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke Osallisuuden valmistelu Maakuntastrategian valmistelu alkanut Järjestöjen verkostoissa järjestetty
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotToimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY
Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Hyvinvointikoulun taustaa / Oulu Sivistys ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu-
LisätiedotJärjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä Sähköinen hyvinvointikertomus työryhmä 5.6.2018 Sara Löyttyjärvi, Hämeen Setlementti ry Yleistä Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan
LisätiedotTeemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti
LAPSEN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN ASIALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti Maria Kaisa Aula Eduskunnan tarkastusvaliokunta Hankejohtaja, (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 Miksi LAPE 2015
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotTyöttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo
Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo 21.2.2019 Terveydeksi-hanke Työttömien Keskusjärjestö ry (päätoteuttaja)+ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ESR- rahoitus / Sosiaali-
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotHaastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotTampereen HyTe-malli
Tampereen HyTe-malli Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaupunkitasoinen koordinaatio ja yhteistyö maakunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhdenvertaisuuden,
LisätiedotPirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:
Pirkanmaan LAPE Pippuri Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistyöryhmä Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalveluiden kehittämistyöryhmä Yhteiskokous 7.6.2018 klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren
Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotLAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025
Lasten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen yhdenvertaisuuden asialla LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025 Maria Kaisa Aula 22042018 Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 24.4.2018
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotOpetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille
Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille Kuntamarkkinat 14.9.2017 Irmeli Myllymäki, projektipäällikkö Opetus- ja kulttuuriyksikkö ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Opetus ja
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotLAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan
,, LAPSEN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN ASIALLA LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan Maria Kaisa Aula, Hankejohtaja, STM LAPE päivät 30.8.2018 1 30.8.2018 LAPSI JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMAN KOKONAISUUS
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Yhdistysten osaamisen hyödyntäminen kuntalaisten aktivoinnissa Monipuolisten asumismahdollisuuksien
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotLasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotMikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta
Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin Paikka auki -verkosto Paikka auki -avustusohjelma (2014-2017) edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä
Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen
LisätiedotKunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
LisätiedotToiminnan arviointi: omistajaohjaus
20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
Lisätiedot