Kuvakoko 910 x 405 pikseliä. Pohjoisuus on mahdollisuus

Transkriptio

1 Tietoa Oulusta

2 Kuvakoko 910 x 405 pikseliä Pohjoisuus on mahdollisuus

3 Väestö Asukkaita Miehiä 49,8 % Naisia 50,2 % Oulu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista Suomessa Nuorekas ikärakenne: jatkuva opiskelijoiden ja työnhakijoiden virta ja suuri syntyvyys oululaisten keski-ikä oli 37,6 vuotta.

4 Kaupungin historia Oulun kaupungin perusti kuningas Kaarle IX vuonna 1605 mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä. Oulu sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Oulujoen suu on ikivanha kauppapaikka. Oulu-nimi tulee saamenkielisestä sanasta Owla, joka tarkoittaa tulvavettä. Oulu 1950-luvulla. (Uuno Laukan kuva-arkisto, Pohjois-Pohjanmaan museo alkaen Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostavat yhdessä uuden Oulun.

5 Visio ja arvot Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus

6 Oulu, Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Oulun seudulla asukasta Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus Sivistys- ja kulttuurikeskus Kaupan ja talouden keskus Logistinen keskus Elämyskeskus

7 Asukkaiden keski-ikä on 37,6 vuotta Oulu on yksi nuorimmista kaupungeista Euroopassa Uu=a luova ilmapiiri Koulutustaso on korkea Oulun yliopisto ja amma?korkeakoulu: noin opiskelijaa Hyvä pohja tulevaisuuden rakentamiseen!

8 Organisaatio

9 Elinkeinorakenne Oululaiset työllistyvät seuraaville aloille (tilanne joulukuun 2013 mukaan) Palvelut Teollisuus Kauppa ja liikenne Majoitus- ja ravitsemusala Rakennusala Maanviljelys, metsäteollisuus ja kaivostoiminta 906 Tuntematon 661 Yhteensä Vuoden 2014 keskimääräinen työ=ömyysprosen? oli 17,2 (= työtöntä)

10 Oulun yliopisto Oulun yliopistossa on kymmenen tiedekuntaa: arkkitehtuurin biokemian ja molekyylilääketieteen humanistinen kaivannaisalan kasvatustieteellinen luonnontieteellinen lääketieteellinen kauppakorkeakoulu teknillinen tiedekunta tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Yliopistokaupunki: 33% Oulun seudun asukkaista omaa yliopistotutkinnon

11 Kaupunkistrategia vuoteen 2020 Oulun kaupungin strategiassa korostuu kuntalais- ja asiakaslähtöisyys. Lapset ja nuoret nähdään tulevaisuuden tekijöinä. Lisäksi korostetaan kuntalaisen hyvinvointia, jota edistävät vaikuttavat, hyvin järjestetyt palvelut sekä kuntalaisten terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa. Kaupunkistrategian painopistevalinnat Kilpailukykyisen kaupunkiseudun elinkeinotoiminta työllistää Asukkaat osallistuvat, liikkuvat ja edistävät kestävää elämäntapaa Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä Monimuotoinen kaupunkikulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä Hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset 1. Kuntalaisten hyvinvointi paranee 2. Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu 3. Liikunnallinen ja terve elämäntapa vahvistuu 4. Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti 5. Kaupunki edistää uusien työpaikkojen syntymistä 6. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa

12 Palvelujen järjestämisohjelma Palvelujen järjestämisohjelmassa linjataan kaupunkistrategiaa täsmentävät, kuntalaisen hyvinvointia koskevat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Koulutus ja oppiminen on nostettu keskeiseksi hyvinvointitekijäksi. Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen nähdään erityisen tärkeänä.

13

14 Hyvinvointitiedon lähteitä Sähköinen hyvinvointikertomus; kokoaa tietoa mm. Tilastokeskuksen tilastoista, Sotkanetistä Sotkanet; Indikaattoripankki Sotkanet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH; THL:n kyselytutkimus, jolla kerätään kokemuksellista tietoa väestön hyvinvoinnista, elinoloista ja palveluiden tarpeesta. ATH-tutkimusta käytetään myös vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaan. Tulosraportissa kuvataan 63 vuotta täyttäneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja palveluiden saantia 57 osoittimen avulla. Järjestökyselyt, eri asiakasryhmille kohdennetut kyselyt, otakantaa.fi Oulun kaupungin omat tiedot; toimintatiedot, asiakastyytyväisyyskyselyt

15

16 Hyvinvointitiedolla johtaminen kaupunkiorganisaatiossa kaupunginhallitus hyväksyi ns. laajan hyvinvointikertomuksen vuosille ; uusi laaja kertomus laaditaan uudelle valtuustolle, joka aloittaa kesäkuussa Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain valtuustolle muun muassa tiiviillä hyvinvointikertomuksella, joka on osa talousarvion suunnitteluohjetta ja talousarviota Hyvinvointitiedon lähteinä on käytetty sähköistä hyvinvointikertomusta, kouluterveyskyselyn ja alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia, kaupungin omaa indikaattoritietoa sekä järjestökyselyssä nousseita huolenaiheita.

17 Kokemustiedon keruu hyvinvointikertomukseen Vuonna 2013 päivän pituinen työpaja järjestöille, jossa peilattiin indikaattoreita nelikenttäanalyysiin pohjautuen Vuonna 2014 elämänkaariverkostojen, neuvostojen jne. sekä myös palveluja paljon käyttävien ryhmäkeskustelut opiskelijaryhmän tekemien kysymysten pohjalta (kaikille samat kysymykset) Vuonna 2015 valittiin punaisia ja vihreitä indikaattoreita (OUKA päätti itse), joiden pohjalta järjestöiltä kysyttiin perusteluja. Toteutettiin webropoolilla, yhteensä noin 30 vastausta. Kysymyksiä 19, joista sai valita ne, joihin vastaa järjestökysely: kehittämisnäkökulma/miten järjestö voisi kehittää toimintaansa; kyselyssä painottui järjestötoimijoiden keinojen kartoittaminen oululaisten hyvinvoinnin edistämiseksi; vastaajia 48

18 Esimerkkejä vuoden 2014 kysymyksistä Kysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta: 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi/ kohderyhmäsi selviytymistä? 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeuttavat sinun/ kohderyhmäsi arjessa selviytymistä? 3. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi tarvitsisit? 4. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi voisi itse antaa?

19 Vuoden 2014 kysely paljon tukea tarvitsevien ryhmät; alueelliset yhteistyöryhmät; elämänkaariverkostot; otakantaa. fi Tavoitteena oli järjestöjen ja muiden edustajien (mm. vanhusneuvosto) lisäksi tavoittaa niitä henkilöitä, joiden osallisuus hyvinvointitiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut. Kohderyhmäksi valittiin henkilöitä/ryhmiä kahden periaatteen mukaan: henkilö/ryhmä käyttää runsaasti palveluja ja toisaalta voidaan olettaa hänellä/heillä olevan jonkinasteista kompetenssivajetta. Toisena periaatteena oli saada mukaan palveluja käyttäviä henkilöitä jokaisesta ikäryhmästä.

20 Asiakasryhmien vastausten yhteenvetoa riittävä toimeentulo tehokkaat oikea-aikaiset palvelut asiakkaan omasta arviosta lähtien yksinäisyyden torjuminen terveys ja sitä tukevat palvelut harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, KOHTUUHINTAISUUS julkisen liikenteen toimivuus/kohtuuhintaisuus myös leimautumisen pelkoa; viranomaispelkoa

21 Esimerkkejä kysymyksistä ja kokemustiedosta vuoden 2015 kyselyssä Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? -Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on vaikeaa -Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin -Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua -Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on ajattelua, ettei työtä edes kannata tehdä -Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen

22 esimerkki 2015 Toisaalta humalajuominen ja tupakointi ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? -Osa vastaajista ajattelee, että alkoholin ja tupakan tilalle ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muoti-ilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka. -Osa taas ajattelee, että juomattomuus ja tupakattomuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.

23 Vuosi 2016: Järjestöjen keinoja ja ideoita maahanmuuttajien kotoutumisen sekä yhteistoiminnan edistämiseksi

24 JÄRJESTÖ-KUNTA- YHTEISTYÖ OULUSSA

25 ESKO yhteistyön lähtökohdatehkäisevän työn näkyväksi tekeminen Ison kaupunkiorganisaation ja laajan järjestökentän toiminnan yhteensovittaminen kunnan ja järjestöjen työnjaon ja kumppanuuden selkiyttäminen aito monitoimijainen kehittämisverkosto elämänkaariklustereiden ympärille uusien kumppanuuksien löytäminen erityisesti ennaltaehkäisevän työn väestöryhmittäisille katvealueille

26 Onnistumisia Järjestöjen tekemä työ on aiempaa näkyvämpää ja tunnetumpaa Toimijoiden välinen kilpailu ja toiminnan päällekkäisyydet vähenivät Syntyi useita toimintamalleja ja ne on kehitetty aidosti kohderyhmän tarpeista käsin ja ne ovat juurtuneet osaksi olemassa olevia rakenteita Toimijoiden vahvuudet yhdistettiin luontevasti toimivaksi kokonaisuudeksi Kunta ja järjestöt työskentelevät elämäkaariverkostoissa yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi (järjestöt mukana mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta) Muodostui aiempaa vahvempi toimintakulttuuri järjestöjen sekä järjestöjen ja kaupungin välille ja löydettiin uudenlaisia yhdessä tekemisen tapoja

27 Yhteistyöllä hyvinvointia esim. klusterit kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa; esim eri rahoituslähteet; järjestöjen ja kaupungin ajankohtaiset; hankeideointia tammikuun seminaari: RAY, ajankohtaiset aiheet esim. sote- alueen muodostuminen, hyvinvoinnin vuosittaiset indikaattorit; hankkeiden valmistelua; myös EU ja ESR kokemustiedon keruu järjestöiltä helmikuussa RAY:lle menevien hankehakemusten lausuntopyynnöt helmikuussa (lausuntojen valmistelu OUKA:n palvelutuotannossa toukokuuhun mennessä)

28