YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

Transkriptio

1 YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee olemaan ongelmallista sekä pankeille että yrityksille lähitulevaisuudessa. Suomen kansatalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän vuonna 2009 suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessa maassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia. Rahoitusjärjestelmän toimintaa on tuettu useilla tavoilla, esimerkiksi julkisen vallan takauksilla, ja lisäksi keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikan puolella julkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia käynnistetty. Massiivisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että finanssipolitiikka joudutaan muuttamaan kireämmäksi julkisten talouksien suuren velkaantumisen takia ja myös elvyttävän finanssipolitiikan teho heikkenee ajan saatossa. Maailman talouden taantuma on alkanut osoittaa lientymisen merkkejä. On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman jo olevan ohi. Joka tapauksessa lähivuosien kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Kuntatalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaan johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverojen romahdettua nopeasti. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Heikon verokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat tänä ja ensi vuonna nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 18,59. Vaikean kuntatalouden tilanteen vuoksi monissa kunnissa on yhtenä keinona jouduttu harkitsemaan tuloveroprosentin nostamista. Kunnat päättävät tuloveroprosentistaan ja kiinteistöveroprosenteista marraskuun

2 17. päivään mennessä. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi-elokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisveroja kertyy ilman veroastemuutoksia noin 1½ % vähemmän kuin vuonna Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi. Vaikka kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön korottaminen vuosille lieventää pudotusta, vähenevät kuntien saamat yhteisöverotulot kuluvana vuonna noin viidenneksen. Kuntien kiinteistöverojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään noin 50 milj. euron lisätulot. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen ennakoidaan kuitenkin edelleen vähenevän vuoden 2009 tasosta. Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aiempien päätösten perusteella typistettynä. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakuntatasoinen valtionosuusprosentti, joka vuonna 2010 olisi 34,94 % ja yksi yhteinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka v olisi arviolta euroa asukasta kohti (indeksitarkistus 2,4 %). Tällöin ei ole otettu huomioon jäljempänä mainittua verokompensaatiota miltään osin eikä eräitä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisia valtionosuuden yhteydessä huomioon otettavia lisäyksiä ja vähennyksiä. Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Tämä toimii entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v arviolta 348 euroa asukasta kohti. Suurimmalla osalla kunnista tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi. Veroperusteisiin vuodelle 2010 tehtävät muutokset aiheuttavat kunnille 375 miljoonan euron verotulojen menetykset, jotka kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuutta lisäämällä. Suurimmat vähennysvaikutukset johtuvat perusvähennyksen korottamisesta (170 miljoonaa euroa), eläketulojen veronkevennyksestä (65 miljoonaa euroa) sekä tuloeroasteikon ja työtulovähennyksen muutoksesta (145 miljoonaa euroa). Valtionosuuteen tehtävät lisäykset toteutetaan kunnittain vähennysten aiheuttamien tulomenetysten mukaan vuodelta 2008 valmistuvan verotuksen perusteella. Tällöin vertailu tehdään 70,77 euroon asukasta kohti, jolloin asukasta kohtia laskettua määrää lisätään tai vähennetään. Verokompensaatio ei kuulu valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja lisätään näin ollen kuntien valtionosuuteen asukaskohtaisen rahoitusosuuden ulkopuolella.

3 RAAHEN KAUPUNGIN VUODEN 2010 TALOUSARVIOON JA TALOUSSUUNNITELMAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT TULOT Toimintatuotot Käyttötalouden toimintatuottoja on arvioitu kertyvän v ,8 milj. yhteensä. Toimintatuotot kasvavat vuoden 2009 tasosta 1,8 milj. euroa. Syynä kasvuun on sataman tuoton kasvu n. 1,4 milj. euroa ja sosiaalitoimen laskuttamat asiakasmaksut 0,4 milj. euroa. Edellä mainitut ovat suurimmat tulojen muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa. Verot Vuoden 2008 verotuksen ennakkotiedon mukaan Raahen kaupungin kunnallisverot kasvaisivat edellisestä vuodesta 2,75 %. Yhteisöverot vähensivät puolestaan 19,98 prosenttia. Vuoden 2009 kunnallisveron ennustetaan pienenevän n. 3 prosenttia vuodesta Vuonna 2010 kunnallisveron osuuden ennustetaan pysyvän samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 yhteisöveron ennustetaan vähenevän vuodesta 2008 n. 14 % ollen n. 12 M. Vuoden 2010 yhteisöveron on samalla tasolla kuin vuonna 2009, mutta vuoden 2011 yhteisöveron ennustetaan puolittuvan. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta. Kiinteistöverolakia muutetaan siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluväliin. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostetaan. Kaupunginvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (kesämökit) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50 1,0 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Kaupunginvaltuusto voi lisäksi määrätä voimalaitoksille erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50 2,50 prosentista 0, prosenttiin. Uusia rajoja sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Raahen kaupungin laskennalliset kiinteistöverotulot kasvavat alarajojen nousun vuoksi euroa.

4 Valtionosuudet Valtionosuuksien tasaus Tasaus jaetaan hallinnonaloilla seuraavasti: yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuoltoon 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimeen 37 %. Vuoden 2010 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuoden 2008 valmistuvan verotuksen perusteella. Raahen kaupungin vuoden 2010 verotulojen tasaus on euroa verohallinnolta elokuussa saadun arvion mukaan. Vuoden 2011 arvioitu valtionosuuden tasaus on euroa ja 2012 arvio on euroa. Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot tarkistetaan lokakuun loppuun mennessä kun saadaan varmuus indeksitarkistusprosentista ja eräistä muista tekijöistä. Järjestelmämuutosta koskeva kuntakohtainen taulukko saadaan vasta marras-joulukuussa, joten kokonaisuus on joka tapauksessa avoimena. Samoin oppilaiden kotikuntatietojen vieminen keskitettyyn järjestelmään menee loppuvuoteen, kuten luonnollisesti kaikki lopulliset valtionosuuspäätökset. Valtionosuuksien arvioinnissa on suositeltu käytettäväksi pohjana kesäkuun taulukoiden tietoja ja kuluvan vuoden valtionosuustasoa sillä perusteella, että valtionosuus voi muuttua lähinnä vain indeksitarkistuksen verran jos sitäkään. Tällöin on otettava huomioon oppilasmäärämuutosten ja asukasmäärämuutosten vaikutukset sekä mahdolliset valtionosuuden perusteissa tapahtuvat muutokset. Vuoden 2010 talousarvioon valtionosuudet on arvioitu vuoden 2009 tasolle eli yhteensä euroa. Valtion osuus tarkistetaan, kun kuntaliitto antaa uudet ohjeet ja kuntakohtaiset taulukot. MENOT Toimintakulut ovat yhteensä 129,3 M, jossa on kasvua vuoden 2009 karsittuun talousarvioon ja myönnettyihin lisämäärärahoihin verrattuna 3,9 % eli 4,8 M. Suurimmat muutokset johtuvat terveydenhuollon kustannusten noususta n. 2,3 M, sivistyspalvelukeskuksen menojen noususta 0,977 M ja sosiaalitoimen menojen noususta n 0,5 M. Vyörytettäviä eriä ovat toimistopalvelun ja keskushallinnon kustannukset, jotka vyörytetään neljännesvuosittain kirjanpitoon. Tuloslaskelma osoittaa, että vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite on negatiivinen 2,8 milj. euroa, kun tilikauden tulos on alijäämäinen 7 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit ovat 8,3 M. Nettoinvestointien arvioidaan olevan 6,6 milj. euroa. Vuoden 2010 suurin investointikokonaisuus on Ollinsaaren koulun korjausinvestointi 2,4 M. Ollinsaaren koulun investoinnin kustannusarvio on 3,4 M, joten investointia jatketaan vielä seuraavina vuosina. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Vuoden 2008 tilinpäätös oli ylijäämäinen 2,701 milj. euroa. Taseella on ylijäämäkertymää 9,538 milj. euroa. Vuoden 2009 tilinpäätösennuste on nyt syyskuun toteutuman mukaan 9,758 euroa alijäämäinen. Kertynyt ylijäämä tulisin tämän jälkeen olemaan n. 2,481 milj. euroa. Kun vuodelle 2010 arvioidaan alijäämää n. 7,6 milj. euroa, kertynyt ylijäämä kääntyy alijäämäksi n. 5,1 milj. euroa. Kun seuraavatkin vuodet ovat todennäköisesti alijäämäisiä mm. ve-

5 rotulojen romahtamisen, ennustetun korkotason nousun ja palkkaratkaisujen vuoksi, kuntalain 65.3 velvoittaa laatimaan tasapainotetun taloussuunnitelman. Vuoden 2009 aikana aloitettua laatujärjestelmän kehittämistä jatketaan teknisessä palvelukeskuksessa. Myöhemmin edetään sivistyspalvelukeskukseen ja keskushallintoon. Sosiaalitoimi tulee yhdistymään terveyspalveluiden kanssa vuoden 2011 aikana. Laatujärjestelmälle vaikutetaan mm. talouden tasapainottamiseen. Sataman nettoinvestoinnit vuosina ovat olleet yhteensä 28,7 milj. euroa. Näiden investointien maksaminen edellyttää talouden tarkastelua ja säästämistä. Investointeja tulee karsia ja keskittyä olemassa olevan infran säilyttämiseen. Konserniohjeiden pohjalta sovittava ohjauksen toteuttamisesta sekä vastuutettava henkilöt yhtiöiden ja kuntayhtymien toimielimiin (liiketoimintasuunnitelmien ja rahoituksen seuranta). Konsernien tuloutusvelvollisuutta täsmennetään ja laajennetaan. Laaditaan vuoden 2010 aikana koko konserniyhteisöä koskeva henkilöstösuunnitelma huomioiden eläköitymiset, sijaisuudet ja rekrytointi. Keskitetään hankintatoimi ja ostaminen seutukunnalliseksi. Lisätään siten hankintaosaamista ja hankintoja seudun kuntien ja konserniyhteisöjen kanssa (hankintakustannusten oikea jakaminen). Organisoidaan tuotteistaminen ja kustannuslaskenta keskeisille palveluille, jotta ulosmyytävät palvelut ja tuotteet myydään todellisin kustannuksin. Henkilöstön matkustus- ja koulutustarpeiden arviointi. Vuoden 2010 veroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotus. Tarkastellaan sijoituksia ja puretaan tarvittaessa. MAKSUVALMIUS Vuonna 2009 on lainanotto lisääntynyt n. 7,2 milj. euroa verrattuna vuoden 2008 tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen kokonaislaina määrä oli n. 88,24 milj. euroa. Vuoden 2009 tilinpäätökseen arvioidaan kokonaislainan nousevan n. 105 milj. euroon. Vuosina arvioidaan pitkäaikaisia lainoja maksettavan takaisin n. 33 milj. euroa. Sataman investointeihin otettiin vuonna 2009 pitkäaikaista lainaa 15 milj.. Muutoin maksuvalmius turvattiin lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan keskikorko koko kaudella on ollut 1,34 %. Lyhytaikaista lainaa on ollut kuukausittain 15 milj. euroa. Maksuvalmiuteen joudutaan edelleen käyttämään lyhytaikaista lainaa. Toimintatulot ovat samaan tasoa kuin aikaisemminkin, verotulojen kertymän ennustetaan pienenevän. Erääntyville myyntilaskuille pyydetään enenevässä määrin lykkäystä henkilökohtaisten talousvaikeuksien vuoksi, joten kassaan tuleva rahavirta hidastuu. TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimenmenojen ja tulojen erotus, netto. Kaupunginhallituksen on hyväksyttävä toimielimen sisällä tehtävät muutokset tulosalueelta toiselle. Lautakunta hyväksyy tulosyksiköstä toiseen tehtävät muutokset. Tuloslaskelman rahoitusosassa ovat sitovia eriä rahoituskulujen ja tuottojen erotus, netto.

6 Investointiosan hankkeen menojen ja tulojen erotus, netto, on sitova valtuustoon nähden. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen muutos eli lainojen ottamisen ja takaisinmaksun netto sekä antolainojen lisäys. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kk:n euriborkorkoa lisättynä 0,5 %: la. TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä lautakuntien vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Uudet käyttötalous- ja investointimäärärahat tulee perustella hankinnan tavoitteella. Hankinnoille tulee esittää kustannusarvio, rahoitus, hankinnasta saatava hyöty tai säästö, hyöty kuntalaisille ja kuka vastaa hankinnasta. Ne palvelut, joita ei tuoteta kaupungin omana työnä, ostetaan siltä palvelun tuottajalta, joka myy halvimmalla riittävän tasokkaat palvelut, laadusta tinkimättä, inhimilliset näkökohdat huomioiden. Toimivalta viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteeksi sanotaan päävastuualueiden johtosäännössä ratkaisuvalta on kaupunginvaltuustolla ja kaupunginhallituksella Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt seuraavaa: - kaupunginhallitus delegoi päätösvallan hallintolautakunnalle niiden vakanssien osalta, joiden täyttämisestä päättää lautakunta tai palvelukeskuksen johtaja, kun toimi muutetaan viraksi tai virka toimeksi virka/toimi lakkautetaan toimi perustetaan - päättää, että virkojen ja toimien täyttöluvat ennen päävastuualueiden johtosäännön (15 ja 19 ) mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä myöntää hallintolautakunta silloin, kun vakanssin vakinaisesta täyttämisestä päättää lautakunta tai palvelukeskuksen johtaja - päättää, että palvelukeskuksen johtaja antaa luvan ennen päävastuualueiden johtosäännön (15 ja 19 ) mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä määräaikaisten ja sijaisten palkkaamiselle talousarviomäärärahojen puitteissa - delegoi henkilökunnan nimikkeiden muuttamisen henkilöstöpäällikölle palvelukeskuksen johtajan esityksestä, mikäli nimikkeenmuutos ei vaikuta palkkaukseen. Päätökset saatetaan hallintolautakunnan tiedoksi. Käyttöomaisuuden poistoperusteet pysyvät hyväksyttyjen ohjeiden mukaisina lukuun ottamatta sataman uusinvestointeja. Sataman vuosien investoinneista sataman ruoppaus poistetaan 30 vuoden ja laituri 40 vuoden tasapoistona.