Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM KAS Ruso Henrik(OKM) Viite Asia Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto Suomea kokouksessa edustavat ministeri Sanni Grahn-Laasonen ja pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki. Koulutus: neuvosto hyväksyy osittaisen yleisnäkemyksen Erasmus-ohjelma-asetukseksi. Suomi on pitänyt komission alkuperäistä ehdotusta hyvänä, eikä neuvosto ole esittämässä siihen merkittäviä muutoksia. Keskustelussa eurooppalaisesta koulutusalueesta Suomi tuo esille näkemyksiään EU:n strategiseen ohjelmaan korostaen koulutuksen ja osaamisen merkitystä kasvun mahdollistajana. Neuvosto hyväksyy suositukset tutkintojen ja opintojen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä. Suomi pitää suositusta merkittävänä. Nuoriso: neuvosto hyväksyy osittaisen yleisnäkemyksen Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelmaasetuksesta. Suomi voi sen hyväksyä. Lisäksi hyväksytään neuvoston päätöslauselma EU:n uudeksi nuorisostrategiaksi ja päätelmät nuorisotyön roolista maahanmuutto- ja pakolaisasioissa. Keskustelussa nuorisostrategiasta Suomi painottaa toimeenpanon joustavuutta ja kansallisten lähtökohtien huomioimista. Kulttuuri: neuvosto ottaa tiedoksi edistymisraportin Luova Eurooppa ohjelma-asetusehdotusta koskevista neuvotteluista. Edistynyt hitaasti. Lisäksi hyväksytään päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta vuosille ja eurooppalaisten sisältöjen vahvistamisesta digitaalisessa taloudessa. Keskustelussa disinformaation estämisestä Suomi painottaa riittäviä analyysityökaluja ja työvoimaa, yhteensovitetun toiminnan tärkeyttä EU-tasolla, medialukutaidon vahvistamista, laadukkaan journalismin tukemista ja varauksellista suhtautumista lainsäädännöllisiin toimiin. Urheilu: neuvosto hyväksyy päätelmät urheilun taloudellisesta ulottuvuudesta ja sosioekonomisista hyödyistä. Keskustelussa urheilun suurtapahtumista innovaatioiden edistäjinä Suomi tuo esiin ympäristöteknologiaan liittyvät innovaatiot sekä sosiaaliset innovaatiot sekä painottaa arvioinnin merkitystä taloudellisten vaikutusten mittaamiseksi.

2 Asialista: 2(52) NUORISO Lainsäädäntökäsittelyt (julkinen käsittely) Asetus Euroopan solidaarisuusjoukoista s. 4 Osittainen yleisnäkemys Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätöslauselma Euroopan unionin nuorisostrategiasta s. 11 Hyväksyminen Päätelmät nuorisotyön roolista muuttoliike- ja pakolaiskysymysten yhteydessä s. 16 Hyväksyminen Euroopan unionin nuorisostrategia : visiosta toteutukseen s. 20 Periaatekeskustelu KOULUTUS Lainsäädäntökäsittelyt (julkinen käsittely) Erasmus-asetus s. 23 Osittainen yleisnäkemys Muut kuin lainsäädäntöasiat Suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen s. 27 automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä Hyväksyminen Eurooppalainen koulutusalue 2025: visiosta toteutukseen s. 30 Periaatekeskustelu KULTTUURI / AUDIOVISUAALIALA Lainsäädäntökäsittelyt (julkinen käsittely) Asetus Luova Eurooppa -ohjelmasta ( ) s. 33 Tilanneselvitys

3 Muut kuin lainsäädäntöasiat 3(52) Päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudeksi s. 36 Hyväksyminen Päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa s. 39 Hyväksyminen Verkossa leviävän disinformaation torjunta: mediaekosysteemin haasteet s. 43 Periaatekeskustelu URHEILU Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätelmät urheilun taloudellisesta ulottuvuudesta ja sosioekonomisista hyödyistä Hyväksyminen Suuret urheilutapahtumat innovoinnin edistäjinä Periaatekeskustelu s. 47 s. 50 Muut asiat Kaikkia toimialoja koskien: Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Romanian valtuuskunnan tiedotusasia Kulttuuri / audiovisuaaliala: Koloniaalisen esineistön käsittely eurooppalaisissa kokoelmissa Saksan valtuuskunnan tiedotusasia Kulttuuri / audiovisuaaliala: Kuluttajansuojaa sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien pääsylippujen kansainvälistä jälleenmyyntiä koskevat ongelmat Tanskan valtuuskunnan tiedotusasia Urheilu: Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Baku, Azerbaižan, marraskuuta 2018) WADAn hallintoneuvostossa olevien EU:n jäsenvaltioiden edustajien tiedotusasia

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (52) Asia Nuoriso; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelman perustamisesta sekä asetuksen [Euroopan solidaarisuusjoukot] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus U 65/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen asetukseksi Ehdotusta on käsitelty Itävallan puheenjohtajakaudella sekä neuvoston nuorisotyöryhmässä (YWP) että humanitaarisen avun ja ruokaavun työryhmässä (COHAFA). Puheenjohtajamaan tavoitteena on saavuttaa neuvoston osittainen yleisnäkemys koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston osittaiseksi yleisnäkemykseksi. Suomen kannat on otettu valmistelussa riittävässä määrin huomioon. Aikaisemman kantansa mukaisesti Suomi pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja saada työllistymistä tukevaa kokemusta. Solidaarisuusjoukkojen toiminta ei saa vääristää työmarkkinoiden toimintaa eikä vapaaehtoistoiminnalla tai harjoittelulla saa korvata mahdollista tai olemassa olevaa palkkatyötä. Suomi pitää tärkeänä, että solidaarisuustoimiin sisältyy oppimiskomponentti ja että solidaarisuusjoukkoihin osallistumisesta annettava tunnustus (todistus) edistää nuorten myöhempää sijoittumista työmarkkinoille. Neuvoston käsittelyssä on edistytty Suomen kannalta ongelmallisten ehdotusten osalta. Suomi tukee puheenjohtajamaan ehdotusta eriyttää ohjelman toimet kahteen lohkoon: (a) nuorten osallistumiseen yhteiskunnallisia haasteita koskeviin solidaarisuustoimiin ja (b) nuorten osallistumiseen humanitaariseen apuun liittyvään vapaaehtoistoimintaan. Puheenjohtajan ehdotuksessa on vastattu Suomen kannalta keskeisiin kysymyksiin liittyen nuorten oikeuksien ja turvallisuuden takaamiseen, hankkeiden oppimisulottuvuuteen ja solidaarisuusjoukkojen mahdollisiin työmarkkinavaikutuksiin. Ohjelmaehdotuksen käsittelyssä Suomi on painottanut, että välittömät avustustoimet tulee jatkossakin

5 5(52) olla asianmukaisesti koulutettujen ammattilaisten vastuulla ja että solidaarisuusjoukoilla ei saa olla kielteistä vaikutusta näiden toimeenpanoon. Suomi voi tukea puheenjohtajan ehdotusta budjetin jaoksi ohjelman eri toimintojen välillä ottaen huomioon, että se suuntaa-antavana jättää tarvittavan liikkumavaran ohjelman kansalliselle toimeenpanolle. Delegoituja säädöksiä tarkastellaan myöhemmin horisontaalisesti Erasmus-ohjelma-asetuksen kanssa. Pääasiallinen sisältö Yleiset säännökset (1 artikla) Asetuksella perustetaan Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelma vuosiksi Ohjelma koostuu kahdentyyppisistä toiminnoista: (a) nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin koskien yhteiskunnallisia haasteita ja(b) nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin (Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot). Määritelmät (2 artikla) Tässä asetuksessa tarkoitetaan (määritelmät tiivistettynä alla): 1. solidaarisuustoimella laadukasta tilapäistä toimea, jolla edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista. Toimet voivat olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua, työtä, solidaarisuushankkeita ja verkostoitumistoimia eri alueilla, myös humanitaarisen avun alalla. Toimien tulee tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja niiden tulee olla terveys- ja turvallisuussäännösten mukaisia. 2. rekisteröidyllä ehdokkaalla vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa, mutta ei vielä osallistu solidaarisuustoimeen; 3. osallistujalla vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja osallistuu Euroopan solidaarisuusjoukkojen solidaarisuustoimeen; 4. nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia henkilöitä, jotka kohtaavat esteitä ohjelmaan osallistumisessa johtuen taloudellisista, sosiaalisista, kulttuurisista, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, tai muista syistä kuten vammaisuudesta ja oppimisvaikeuksista; tai jotka saattavat kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella; 5. osallistujaorganisaatiolla mitä tahansa julkista tai yksityistä, joko voittoa tavoittelematonta tai tavoittelevaa, paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yksikköä, jolle on myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki; 6. vapaaehtoistoiminnalla solidaarisuustoimea, joka toteutetaan enintään 12 kuukautta kestävänä vapaaehtoisena palkattomana toimena; 7. harjoittelulla kahdesta kuuteen kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka kesto voidaan uusia kerran korkeintaan 12 kuukauden pituiseksi jaksoksi ja jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan vastaanottanut organisaatio tarjoaa ja maksaa. 8. työpaikalla kolmesta 12 kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan palkkaava osallistujaorganisaatio maksaa; 9. solidaarisuushankkeella palkatonta, enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, jonka toteuttavat vähintään viidestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujasta koostuvat ryhmät tarkoituksenaan vastata osallistujien yhteisöjen keskeisiin haasteisiin samalla kun saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa;

6 6(52) 10. laatumerkillä sertifiointia, joka myönnetään osallistujaorganisaatiolle vastaanottavana ja/tai tukitoimia tarjoavana organisaationa; 11. Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksilla lisätoimintoja, joita toteuttavat nimetyt kansalliset toimistot, ja joilla voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimiensa kautta hankkiman osaamisen tunnistamista; 11 a. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalilla komission vastuulla hallinnoitavaa interaktiivista verkkopohjaista työkalua, joka on saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä ja jolla tarjotaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen laadukkaantäytäntöönpanon tueksi ja osallistujaorganisaatioiden toimien täydentämiseksi tarpeellisia verkkopalveluita, mukaan lukien tiedon tarjonta Euroopan solidaarisuusjoukoista, osallistujien rekisteröinti, osallistujien haku, solidaarisuustoimia koskevien yhteydenottojen ja tarjousten tukeminen, koulutus-, viestintä- ja verkostoitumistoimet. mahdollisuuksista tiedottaminen ja ilmoittaminen, mekanismin tarjoaminen palautteen antamiseksi solidaarisuustoimien laadusta sekä muut Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvät merkittävät kehityssuunnat; 12. avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen oppimistuloksia kaikkialla unionissa. Kaikille osallistujille annetaan solidaarisuusjakson jälkeen tunnustus heidän jakson aikana saamistaan oppimistuloksista ja taidoista, kuten Youthpass tai Europass. 13. humanitaarisella avulla kolmansissa maissa toteutettavia kriisin jälkeisiä ja pitkäkestoisia humanitaarisen avun operaatioita tukevia toimia, joiden tarkoituksena on antaa tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo poikkeuksellisissa tilanteissa liittyen ihmisten aiheuttamiin kriiseihin tai luonnonkatastrofeihin. Toimi käsittää avustus- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä; 14. kolmannella maalla maata, joka ei ole unionin jäsen; 15. kolmannella ohjelmaan osallistuvalla maalla (third country associated to the programme) kolmatta maata, jolla on unionin kanssa sopimus ohjelmaan osallistumisesta ja joka täyttää tämän asetuksen mukaiset säännökset suhteessa jäsenmaihin; 16. kolmannella maalla, joka ei osallistu ohjelmaan (third country not associated to the programme) kolmatta maata, joka ei osallistu täysin ohjelmaan, mutta jonka oikeushenkilöt voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta unionin edun mukaisissa tapauksissa. Ohjelman tavoitteet (3 artikla) Ohjelman yleisenä tavoitteena on tehostaa nuorten ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden ja demokratian vahvistamiseksi unionissa ja sen ulkopuolella, liittyen yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin sekä erityisesti edistää sosiaalista osallisuutta. Ohjelman erityistavoitteena on tarjota nuorille, erityisesti muita heikommassa asemassa oleville nuorille, helposti saavutettavia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin Euroopassa ja sen ulkopuolella, samalla parantaen ja asianmukaisesti tunnustaen heidän taitonsa ja helpottaen heidän työllistymistään ja siirtymistään työmarkkinoille. Ohjelman tavoitteita toteutetaan seuraavilla toimintalinjoilla:

7 (a) nuorten osallistuminen yhteiskunnallisia haasteita koskeviin solidaarisuustoimiin; (b) nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin (Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot) Yhteisiä toimia molemmille linjoille ovat verkostoitumistoimet sekä laatu- ja tukitoimenpiteet. (5 artikla). Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet (4 artikla) 1. Euroopan solidaarisuusjoukot voivat toteuttaa tavoitteitaan seuraavilla toimilla: (a) vapaaehtoistyö (b) harjoittelu ja työ (c) solidaarisuusprojektit (d) verkostoitumistoimet (e) laatu- ja tukitoimet Ohjelma tukee solidaarisuustoimia, jotka tuottavat selkeää eurooppalaista lisäarvoa. Solidaarisuustoimia toteutetaan kullekin toimelle asetettujen erityisvaatimusten mukaisesti ja osallistuvien maiden säädösten mukaisesti. Unionin säädöksissä olevien viittausten eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava käsittävän sekä Erasmus+-asetuksen ((EU) n:o 1288/2013) että tämän asetuksen mukaisen vapaaehtoistoiminnan. Nuorten osallistuminen solidaarisuustoimiin, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin (6 9 artiklat) Toimilla vaikutetaan erityisesti yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden ja demokratian vahvistamiseen unionissa ja sen ulkopuolella ja vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta. Toimet voivat olla vapaaehtoistoimintaa, harjoittelu- ja työpaikkoja, solidaarisuushankkeita, verkostoitumistoimia ja laatu- ja tukitoimia. Vapaaehtoistoimiin tulee sisältyä oppimiskomponentti eivätkä ne saa korvata harjoittelua tai työtä, eikä niitä saa yhdistää työhön. Vapaaehtoistoimen pitää perustua vapaaehtoissopimukseen. Vapaaehtoistoiminta voi tapahtua joko osallistujan kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun tulee perustua kyseisen maan, jossa harjoittelu suoritetaan, sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen ottaen huomioon harjoittelun laatupuitteita koskevat periaatteet (2014/C 88/01). Harjoittelut eivät voi korvata työpaikkoja. Työjakson tulee perustua kyseisen maan, jossa työ suoritetaan, sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen työsopimukseen. Työjakson tarjoavalle organisaatiolle maksettava tuki ei saa ylittää 12 kuukautta tilanteissa, joissa työjakso ylittää 12 kuukautta. Harjoittelu- ja työjaksoihin pitää sisältyä oppimiskomponentti. Työ- ja harjoittelujaksot voivat tapahtua osallistujan kotimaassa tai ulkomailla. Solidaarisuushankkeet eivät saa korvata harjoittelua tai työtä. 7(52)

8 8(52) Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot (10 11 artiklat) Toimilla vaikutetaan erityisesti tarveperusteiseen hätäapuun, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ja vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja onnettomuuksia kohdanneita yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä. Toimet tulee toteuttaa humanitäärisen avun periaatteiden inhimillisyys, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus - mukaisesti. Toimet voivat olla vapaaehtoistoimintaa, verkostoitumistoimia sekä laatu- ja tukitoimia. Vapaaehtoistoimintaan humanitäärisen avun operaatioiden tukemiseksi tulee sisältyä oppimiskomponentti. Toiminta ei saa korvata harjoittelua tai työtä ja sen pitää perustua kirjalliseen vapaaehtoissopimukseen. Vapaaehtoistoiminta voi tapahtua ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa, joissa toteutetaan humanitäärisen avun toimintoja ja joissa ei ole meneillään kansainvälisiä tai ei-kansainvälisiä aseellisia konflikteja. Talousarvio (12 artikla) Komissio ehdottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitukseksi tulevalle rahoituskehyskaudelle [ euroa käypinä hintoina] Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin myönnettävästä rahoitustuesta varataan suuntaa-antavasti 86 % vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuusprojekteihin ja 8 % joko harjoitteluihin tai työpaikkoihin, tai molempiin ja enintään 6 % Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoihin, ja enintään 20 % siitä käytetään maan sisäisiin toimiin. Määrärahaa saa käyttää tekniseen ja hallinnolliseen apuun ohjelman toimeenpanemiseksi, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, ml. tietotekniset tukijärjestelmät. Osallistuminen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin (14-16 artiklat) vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa. Solidaarisuusjakson alkaessa nuoren on kuitenkin oltava vähintään 18 ja enintään 30-vuotias. Ohjelman toimeenpanossa komission, jäsenmaiden ja muiden osallistuvien maiden tulee varmistaa, että ne toteuttavat erityisiä ja tehokkaita toimia edistääkseen sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumiseksi. Solidaarisuusjoukkoihin voivat osallistua laatumerkin saaneet julkiset tai yksityiset yksiköt ja kansainväliset järjestöt sillä edellytyksellä, että ne ovat saaneet Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin. Saatu merkki arvioidaan säännöllisin väliajoin uudestaan ja se voidaan peruuttaa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ei automaattisesti johda Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa saatavaan rahoitukseen. Niille järjestöille, jotka tarjoavat vapaaehtoistoimintaa humanitääristen operaatioiden tukemiseksi, tulee vapaaehtoisten turvallisuuden olla ensisijainen prioriteetti.

9 9(52) Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti (17 artikla) Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yksiköt samoin kuin kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista. Edellytyksenä rahoituksen saamiselle on, että osallistuvalle organisaatiolle on myönnetty laatumerkki. Solidaarisuushankkeisiin rahoitusta voivat hakea myös luonnolliset henkilöt epävirallisten ryhmien puolesta. Ohjelman hallinnointi ja (18-33 artiklat) Asetuksen täytäntöönpanosta vastaavat komissio Euroopan unionin tasolla ja kansalliset toimistot osallistujamaissa. Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus [uusi Erasmus-asetus] kansallinen viranomainen toimii myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansallisena viranomaisena. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädösten muodossa toimintaohjelmia. Ohjelmakomitea avustaa komissiota asetuksen toimeenpanossa. Ohjelman edistymisestä raportoidaan indikaattoreiden perusteella. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarvittaessa muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi. Jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle ohjelman toimeenpanoa koskeva väliarviointi [ ] mennessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165(4) artikla, 166(4) artikla ja 214(5) artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa käsiteltäneen Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano EU-ministerivaliokunta

10 Eduskuntakäsittely U 65/2018 vp Kirjallinen lausunto ulkoasiainvaliokunnalle (UM/Taipale, OKM/Astala, SM/Meres-Wuori) Sivistysvaliokunta Suuri valiokunta (52) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei arvioida olevan suoraa vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Komissio ehdottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitukseksi tulevalle rahoituskehyskaudelle yhteensä 1, 113 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin). Ehdotuksella ei arvioida olevan vaikutuksia Suomen valtion talousarvioon. Komission ehdotusten rahoitusten mitoitukseen otetaan kantaa erikseen osana rahoituskehysten kokonaisuutta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1475 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä annettiin Asiakirjat 9993/1/18 REV 1; COM (2018) 440 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kulttuuriasiainneuvos Astala Seija, OKM, seija.astala@minedu.fi Ulkoasiainsihteeri Pilvi Taipale, UM, pilvi.taipale@formin.fi Neuvotteleva virkamies Mirka Meres-Wuori, SM, mirka.meres-wuori@intermin.fi EUTORI-tunnus EU/2018/1244 Liitteet Viite

11 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (52) Asia Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus E 57/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi tiedonannon EU:n uudeksi nuorisostrategiaksi vuosille (COM(2018) 269 final). Ehdotusta on käsitelty puheenjohtajamaan johdolla syksyn 2018 aikana. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätöslauselman Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Suomen näkemykset on otettu päätöslauselman valmistelussa huomioon. Asian käsittelyssä Suomi on painottanut strategian toimeenpanon joustavuutta ja kansallisten lähtökohtien huomioon ottamista. Pääasiallinen sisältö EU:n nuorisopoliittisia tavoitteita on edistetty vuodesta 2002 lähtien yhteistyössä muiden sektoreiden, kuten koulutus- ja työllisyyssektoreiden kanssa. Yhteistyö on nopeuttanut lainsäädännöllisiä uudistuksia jäsenmaissa ja vaikuttanut nuorisojärjestöjen toimintakykyyn. Tärkeänä haasteena on edelleen eritaustaisten nuorten, ml. muita heikommassa asemassa olevien nuorten saavuttaminen myös paikallistasolla. Puheenjohtajan ehdotuksessa tunnustetaan nuorten rooli yhteiskunnassa ja heidän kohtaamansa haasteet liittyen mm. teknologiseen muutokseen, väestörakenteen kehitykseen, yhteiskunnallistaloudellisiin trendeihin, syrjintään, syrjäytymiseen, valeuutisiin ja populismiin, joilla on toistaiseksi tuntemattomia vaikutuksia työelämään, taitoihin ja demokratian toimintaan. Sosioekonominen ja demokratiaan liittyvä syrjäytyminen kulkevat käsi kädessä. Muita heikommassa asemassa olevat

12 nuoret ovat yleisesti ottaen vähemmän aktiivisia kansalaisia ja heillä on heikompi luottamus instituutioihin. 12(52) EU:n nuorisostrategia tarjoaa kehyksen (tavoitteet, periaatteet, prioriteetit, ydinalueet ja toimenpiteet) nuorisopoliittiselle yhteistyölle eri toimijoiden toimivallan puitteissa ja subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti. Asiaan kuuluvia sidosryhmiä ovat mm. jäsenvaltiot, Euroopan unionin instituutiot, Euroopan neuvosto, paikallis- ja aluehallinto, nuorisojärjestöt ja nuorisotyötä tekevät järjestöt, nuorisotyöntekijät, nuorisotutkijat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, sekä Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelmista ja niiden seuraajista vastaavat rakenteet. Eurooppalaiset nuorisotavoitteet tarjoavat vision Euroopasta Jäsennellyn vuoropuhelun kuudennen jakson aiheena oli Youth in Europe: What s next?. Nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun tuloksena tuotettiin osallistavassa prosessissa 11 nuorisotavoitetta. Nuorisotavoitteet ovat jäsenneltyyn vuoropuheluun aktiivisesti osallistuneiden visio. EU:n nuorisostrategian tulisi myötävaikuttaa tämän vision toteuttamiseen EU-tason politiikkavälineiden sekä kansallisen, alueellisen ja paikallistason toimijoiden avulla. Eurooppalaiset nuorisotavoitteet esitetään kokonaisuudessaan strategian liitteessä 3 inspiraatioksi EU:lle, sen jäsenmaille ja relevanteille viiteryhmille ja viranomaisille. Johtavat periaatteet Eurooppalaisen nuorisopolitiikan ja sen kaikkien toimien tulee perustua kansainväliseen ihmisoikeusjärjestelmään. Kaikissa nuoriin kohdistuvissa politiikoissa ja toiminnoissa tulee soveltaa seuraavia periaatteita: A. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys B. Inkluusio C. Osallistuminen D. Globaali, alueellinen ja paikallinen ulottuvuus E. Kaksitahoinen toimintatapa Monialainen yhteistyö Monialaista yhteistyötä tulisi vahvistaa kaikilla päätöksenteon tasoilla pyrkimällä synergiaan, toimien täydentävyyteen, mukaan lukien nuorten vahvempi osallistuminen. Nuorisoalan ydinalueet: sitouttaminen, vaikutusmahdollisuudet ja yhdistäminen Sitouttaminen (Engage) Sitouttamisella tarkoitetaan nuorten osallistumista ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskevien politiikkojen valmisteluun, toimeenpanoon ja arviointiin kaikilla tasoilla. Tämä koskee myös EU:n nuorisostrategiaa ja kansallisia nuorisostrategioita. Uusien ja vaihtoehtoisten osallistumisen muotojen kokeileminen on olennaista inkluusion ja haasteisiin vastaamisen kannalta. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan rohkaisemaan ja edistämään nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen; ottamaan aktiivisesti mukaan nuoria, nuorisojärjestöjä ja muita nuorisotyön tarjoajia nuoria koskevien politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja arviointiin kaikilla tasoilla. Edelleen jäsenvaltioita ja komissiota kannustetaan tukemaan nuorten edustuksellisten rakenteiden perustamista ja kehittämistä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla; tukemaan EU:n nuorisodialogia ja tukemaan kansalaisuuteen liittyvien taitojen kehittymistä kansalaiskasvatuksen ja oppimisstrategioiden

13 13(52) avulla; tukemaan ja edistämään osallistumiseen oppimisen mahdollisuuksia ja lisäämään kiinnostusta osallistumiseen; kokeilemaan ja edistämään digitaalisten demokratiavälineiden käyttöä ottaen kuitenkin huomioon, että kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuuksia käyttää näitä välineitä. Yhdistäminen (Connect) EU:n nuorisoalan yhteistyön tulisi hyötyä EU-ohjelmista, kuten Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot ja niitä seuraavat ohjelmat. Strategian tulisi tukea myös EU:n ja Itäisen kumppanuuden sekä Länsi-Balkanin maiden ja muiden kolmansien maiden yhteistyötä EU:n rahoitusinstrumenttien avulla. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan edistämään nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuusmahdollisuuksia, ml. vapaaehtoistoimintaa solidaarisuusalalla ja poistamaan liikkuvuuden esteitä (myös lainsäädännöllisiä) tukitoimin painottaen muita heikommassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia. Jäsenmaiden ja komission tulisi kannustaa nuoria ja nuorisojärjestöjä mukaan EUrahoitusohjelmien valmisteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan edistämään epävirallisen oppimisen tunnustamista vuonna 2012 hyväksytyn suosituksen pohjalta. Vaikutusmahdollisuudet (Empower) Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan kehittämään nuorisotyön agenda nuorisotyön laadun, innovoinnin ja tunnustamisen vahvistamiseksi; tukemaan ja edistämään laadukasta nuorisotyötä, ml politiikan kehittäminen ja nuorisotyöntekijöiden koulutus, oikeudelliset kehykset ja riittävä resurssointi; tukemaan nuorisotyön toimintoja kaikilla tasoilla, myös ruohonjuuritasolla, ja tunnustamaan nuorisojärjestöjen toiminta osaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, samalla kun tunnustetaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimien merkitys tällä alalla. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan luomaan ja edelleen kehittämään, mikäli mahdollista, helposti saavutettavissa olevia kontaktipisteitä, jotka tarjoavat laajasti palveluita ja/tai tietoa, neuvontaa ja tukea uraan, terveyteen, suhteisiin ja koulutukseen, kulttuuriin ja työllisyysmahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Strategian toimeenpanovälineet a. Näyttöön perustuva nuorisopolitiikka ja tietopohjan vahvistaminen b. Keskinäinen oppiminen ja tiedon jakaminen c. Osallistava hallinto d. EU-varojen käyttö e. EU-rahoituksen valvonta f. EU:n nuorisostrategiasta tiedottaminen g. Tulevien kansallisten toimintojen suunnitelmat h. EU:n nuorisodialogi i. EU:n nuorisokoordinaattori j. Nuorisotiedotus ja tuki k. Nuorisoalan työsuunnitelmat l. Monitorointi, raportointi ja arviointi m. Väliarviointi Liitteet: Liite 1 käsittelee EU:n nuorisodialogia, jolla tarkoitetaan vuoropuhelua nuorten ja päättäjien sekä asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä. EU:n nuorisodialogin tavoitteena on rohkaista nuorten osallistumista Euroopan demokraattiseen elämään SEUT artiklan 165 mukaisesti, edistää nuorten miesten ja naisten yhtäläistä osallistumista, avata mahdollisuuksia erilaisille nuorille vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, edistää myönteistä muutosta nuorisopolitiikassa

14 14(52) paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla sekä vahvistaa nuorten kansalaistaitoja ja kuulumista yhteiskuntaan ja Euroopan unioniin. Nuorisodialogia toteutettaisiin 18 kuukauden sykleissä. Prosessin kannalta olisi hyödyllistä perustaa kumppanuuksia, esimerkiksi paikallisen ja alueellisen tason sekä nuorisovaltuustojen ja nuorisojärjestöjen kanssa. Jäsenmaita kehotetaan antamaan kansallisille nuorisokomiteoille keskeinen rooli dialogin kansallisissa työryhmissä. Liite 2 käsittelee tulevia kansallisten toimintojen suunnitelmia, joilla pyritään lisäämään alueellisten, kansallisten ja EU-tason nuorisopolitiikkojen toimeenpanon läpinäkyvyyttä. Suunnitelmien tavoitteena on luoda jäsenmaille mahdollisuus niin halutessaan jakaa tietoa EU:n nuorisostrategian mukaisista prioriteeteistaan. Kansallisten prioriteettien kokoamisella pyritään luomaan tietopohja, jota voidaan hyödyntää kahdenkeskisten tai monenvälisten projektien ja toimintojen käynnistämisessä, luoda jäsenmaille mahdollisuus tehdä yhteistyötä strategisesti muiden jäsenmaiden kanssa suhteessa omiin kansallisiin tarpeisiinsa ja tuleviin strategioihin, sekä antamaan kansallisille ja alueellisille toiminnoille sijaa eurooppalaisella tasolla. Suunnitelmat olisivat julkisia. Liite 3 sisältää Eurooppalaiset nuorisotavoitteet (European Youth Goals). Liite 4 on EU:n nuorisostrategian työsuunnitelma vuosille kattaen erityisesti kahden tulevan EU-puheenjohtajatrion ohjelmat (Romania Suomi Kroatia; Saksa Portugali Slovenia). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely E 57/2018 vp Sivistysvaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

15 15(52) Komission ehdotuksesta toteutettiin lausuntokierros Asiakirjat 13940/18 + ADD 1 + ADD 2+ ADD 3 + ADD 4 COM(2018) 269 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/NUOLI/NV Seija Astala, seija.astala@minedu.fi EUTORI-tunnus EU/2018/1069 Liitteet Viite

16 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (52) Asia Nuoriso: Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön roolista muuttoliike - ja pakolaiskysymysten yhteydessä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi voi hyväksyä päätelmät. Suomen kannat on otettu huomioon päätelmien valmistelussa. Ehdotuksessa painotetaan nuorisotyön roolia kaikkien nuorten, mukaan lukien nuoret pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, osallistamisessa yhteiskuntaan samalla kun se tarjoaa välineitä ja mahdollisuuksia nuorille vaikuttaa aktiivisina kansalaisina yhteiskuntaan. Nuorilla pakolaisilla ja kolmansien maiden kansalaisilla tarkoitetaan näiden päätelmien yhteydessä nuoria, enintään 30 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka oleskelevat laillisesti jossakin EU:n jäsenmaassa. Ehdotuksessa korostetaan, että nuorisotyössä erityisesti nuorten pakolaisten kolmansien maiden kansalaisten kanssa edellytetään a. osaamista ja koulutusta liittyen mm. ilman huoltajia saapuviin alaikäisiin lapsiin ja nuoriin sekä kulttuurien välistä tietoisuutta b. puitteita ja tiloja paikallisten, alueellisten ja kansallisten nuorisotyön standardien mukaisesti c. toimintalinjoja mahdollistamaan ja tukemaan nuorten itsenäisyyttä ja heidän aktiivista demokraattista osallistumistaan d. verkostoitumista ja tutkimusta

17 Jäsenmaita kehotetaan toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen ja ottaen mukaan alue- ja paikallistaso, mikäli se on tarkoituksenmukaista 17(52) A. Parantamaan osaamista ja koulutusta 1. keräämällä ja jakamalla esimerkkejä hyvistä käytännöistä eri sektoreilta koskien nuoria pakolaisia ja kolmansien maiden kansalaisia tunnustaen samalla hyvien käytäntöjen vaikutus konfliktien ennalta ehkäisyyn; 2. varustamaan nuorisotyöntekijät tiedolla ja koulutuksella ihmisoikeuksista, maahanmuutto- ja turvapaikanhakemista koskevista menettelyistä, asianmukaisella kielitaidolla, muiden kulttuurien ja kulttuurien välisen vuoropuhelun tuntemuksella, terveyttä ja hyvinvointia samoin kuin turvallisuutta ja psykologisen tuen saatavuutta koskevalla tiedolla; 3. antamalla tietoa myönteisistä kertomuksista koskien integraatioprosesseja ja uusia roolimallialoitteita tunnustaen samalla, että kotoutuminen alkaa heti maahan saapumisen jälkeen ja että se on kaksisuuntainen prosessi ja koskee myös vastaanottavaa yhteisöä; 4. perustamalla asiaan kuuluvia vertaisoppimis- ja vertaisvalmennusmahdollisuuksia nuorille ja nuorisotyöntekijöille; 5. lisäämällä nuorisotyöntekijöiden kapasiteettia vahvistaa omaansa ja kohderyhmiensä kestävyyttä helpottamalla psykososiaalisen tuen saatavuutta; 6. kouluttamalla nuorisotyöntekijöitä avustamaan kulttuurien välisessä dialogissa paikallisväestön ja nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä; 7. tutkimalla tapoja perustaa virallisia ja/tai epävirallisia koulutuskonsepteja nuorisotyöntekijöille, jotka aktiivisesti tekevät töitä nuorten kanssa. B. Tarjoamaan ja laajentamaan pysyviä puitteita ja tiloja 8. tukemalla nuorisotyötä nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten tavoittamiseksi, tarjoamalla heille pääsyä kansalaisyhteiskunnan toimintoihin ja ottamalla heidät mahdollisuuksien mukaan aktiivisiksi osallistujiksi ja vertaisiksi; 9. tukemalla näiden ryhmien nuorisojärjestöjä ja nuorisoaloitteita; 10. rakentamalla siltoja sellaisten nuorisojärjestöjen, nuorisotilojen ja palveluiden välillä, joilla jo on hyviä kontakteja, tietoa ja asiantuntemusta työskentelystä nuorten kanssa, ja rakentamalla verkosto asianomaisten tahojen välille; 11. mahdollistamalla mainittujen nuorten aktiivinen osallistuminen kaikkiin paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin ohjelmiin; 12. tukemalla sellaisten paikallisten tapahtumien ja projektien järjestämistä, jotka esittelevät paikallisen väestön (riippumatta heidän taustastaan) kykyjä ja lahjakkuutta; 13. vahvistamalla nuorisotyön rakenteita toimimaan tukilinkkinä julkisten palvelujen, paikallisväestön ja nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä, mikäli mahdollista ja se soveltuu tilanteeseen; 14. luomalla turvallisia, lapsi- ja nuorisoystävällisiä tiloja vastaanottaviin rakenteisiin tai vastaanottokeskuksiin. C. Vahvistamaan toimintalinjoja 15. kehittämällä strategioita ja konsepteja, mikäli mahdollista, nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten voimaannuttamiseksi, jotta heidän on mahdollista tulla aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi;

18 18(52) 16. pyrkimällä luomaan selkeä eri sektoreiden välinen yhteistyökehys, joka määrittelee kaikkien osallistuvien sektoreiden keskinäiset roolit ja synergiat, mukaan lukien nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten johtamat nuorisojärjestöt. D. Investoimaan verkostoitumiseen ja tutkimukseen 17. käynnistämällä vuoropuhelu nuorisotyöntekijöiden ja muiden eritaustaisten ja muita sektoreita edustavien asiantuntijoiden kanssa, jotka kohtaavat nuoria pakolaisia ja kolmansien maiden kansalaisia, jotta voitaisiin kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia: 18. luomalla hallinnon alat ylittäviä verkostoja, kumppanuuksia, seminaareja ja konferensseja, joissa eri sektoreiden päätöksentekijät, nuorisotyöntekijät ja nuoret, ml. nuoret pakolaiset ja kolmansien maiden kansalaiset voivat tavata ja käydä vuoropuhelua; 19. tukemalla tutkimusprojekteja ja näyttöön perustuvaa nuorisotyötä maahanmuuton, turvapaikka- ja pakolaiskysymysten sektoreilla. Euroopan komissiota kehotetaan A. Parantamaan tietoa ja koulutusta 1. kartoittamalla Euroopan nuorisotyön alan tieto- ja koulutustarpeet ja tarjoamalla mahdollisuuksia tiedon ja kokemusten vaihtoon Euroopan tasolla; 2. vahvistamalla nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksia vertaisneuvontaan, oppimiseen ja kouluttamiseen, sekä eri taustaisten nuorisotyöntekijöiden kielten oppimiseen ja voimaannuttamiseen, samoin kuin viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen ja liikkuvuusohjelmiin; 3. tunnistamalla, tukemalla ja jakamalla unionin tason välineitä, menetelmiä ja esimerkkejä hyvistä nuorisotyön käytännöistä maahanmuuttoon liittyvillä aloilla. B. Tarjoamaan ja laajentamaan puitteita ja tiloja 4. edistämällä nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten osallistumista nykyisiin ja tuleviin eurooppalaisiin ohjelmiin; 5. jatkamalla hallinnon alat ylittävien kumppanuuksien ja aloitteiden edistämistä ja tukemista, erityisesti nuorisotyön tarjoajien, oppilaitosten, sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ja sosiaalipartnereiden välillä C. Vahvistamaan toimintalinjoja 6. edistämällä ja tukemalla hallinnonalat ylittävää toimintaa nuorten tukemisessa heidän lahjakkuuksiensa kehittämisessä, samoin kuin välttämättömien taitojen ja osaamisen hankkimisessa ja kehittämisessä, jotta heidän menestyksellinen siirtymisensä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään helpottuisi; 7. tarjoamalla olemassa olevaa tietoa siitä vastaavatko nuorten, erityisesti nuorten pakolaisten ja kolmansien maiden kansalaisten elämäntilanteet Lapsen oikeuksien sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan velvoitteita, ja ehdottamaan tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. D. Investoimaan verkostoitumiseen ja tutkimukseen 8. vahvistamalla tukea hallinnon alat ylittävälle vuoropuhelulle ja verkostoitumistilaisuuksille Euroopan tasolla nuorisotyöntekijöiden, asianosaisten ja vertaisten toimintakyvyn parantamiseksi;

19 19(52) 9. käyttämällä EU-tason vuoropuheluvälineitä, joilla luodaan mahdollisuuksia vaihtoon ja yhteistyöhön eri toimijoiden välillä maahanmuuttoon, turvapaikka- ja pakolaisasioihin liittyen; 10. tukemalla eurooppalaista tutkimusta ja näyttöön perustuvan nuorisotyön tiedon arvioinnin välineitä edellä mainituilla alueilla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja urheilu), kirjallinen menettely Jaosto EU-32 (nuoriso ja urheilu), laaja kokoonpano EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 13941/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM/NUOLI Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, seija.astala@minedu.fi puh Liitteet Viite

20 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (52) Asia Nuoriso; Euroopan unionin nuorisostrategia : Visiosta toteutukseen - Periaatekeskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit käyvät keskustelun puheenjohtajamaan keskusteluasiakirjan pohjalta. Puheenvuorossa Suomi nostaa esiin nuoria ja nuorten elinoloja koskevan tiedontuotannon merkityksen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tiedontuotantoa vahvistamalla voidaan tukea kaikkien puheenjohtajan nostamien välineiden tehokasta toimeenpanoa. Tärkeä merkitys on myös keskinäisellä oppimisella, vertaisarvioinneilla ja EU-varojen tehokkaalla käytöllä. Keskeinen edellytys EU:n nuorisostrategian tehokkaalle toimeenpanolle on, että sen tavoitteet ja linjaukset sisällytetään kansallisiin nuorisoalan strategioihin ja ohjelmaasiakirjoihin ja että niitä toteutetaan monialaisessa yhteistyössä muiden kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden kanssa. EU:n nuorisostrategian ja nuorisotoimialan kehittämisen kannalta Suomi pitää tärkeänä myös yhteistyötä muiden nuorisoalan kannalta keskeisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja OECD:n kanssa. EU:n nuorisostrategia vuosille pyrkii tukemaan kansallista, alueellista ja paikallista nuorisopoliittista päätöksentekoa. Nuorisostrategian toimeenpano voidaan siten nähdä kaikkien asianomaisten viiteryhmien yhteisenä vastuuna. Strategian tehokasta toimeenpanoa varten on kehitetty useita hyödyllisiä välineitä, joiden tarkoituksena on rohkaista näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja tiedontuotantoa, edistää keskinäistä oppimista jäsenvaltioiden välillä, vahvempaa yhteyttä strategian ja rahoitusvälineiden välillä, parempaa EU-rahoituksen valvontaa, myönteistä näkemystä EU:n nuorisopolitiikasta ja nuorisotyöstä, nuorten poliittista osallistumista, nuorisotyön kehittämistä edelleen, monialaista yhteistyötä, yhtäläistä mahdollisuutta laadukkaaseen tiedotukseen ja tukeen sekä edistyksen seurantaa.

21 21(52) Pääasialliset välineet ovat: EU:n nuorisodialogi; tulevan kansallisen toiminnan suunnitelmat; työohjelma ja EU:n nuorisokoordinaattori. Ministereitä pyydetään vaihtamaan näkemyksiä ja kokemuksiaan seuraaviin kysymyksiin liittyen (yhteensä 3 minuutin puheenvuoro koskien molempia kysymyksiä): 1. Miten voimme käyttää tänään hyväksytyn EU:n nuorisostrategian välineitä mahdollisimman tehokkaalla tavalla saavuttaaksemme strategiassa asetetut tavoitteet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla? 2. Mitkä tekijät voivat vaikuttaa EU:n nuorisostrategian toimeenpanoon maassanne? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM/Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, seija.astala@minedu.fi puh

22 22(52) Liitteet Viite

23 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM (52) YVA Polvinen Minna(OKM), Aholainen Reijo(OKM) JULKINEN Asia EU; Koulutus; Ehdotus asetukseksi unionin "Erasmus" koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman perustamisesta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus U 65/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen asetukseksi Ehdotusta on käsitelty Itävallan puheenjohtajakaudella neuvoston koulutuskomiteassa (EDUC), nuorisotyöryhmässä (YWP) ja urheilutyöryhmässä (WPS). Puheenjohtajamaan tavoitteena on saavuttaa neuvoston osittainen yleisnäkemys koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston osittaiseksi yleisnäkemykseksi. Suomi on ollut tyytyväinen komission alkuperäiseen ohjelmaehdotukseen ja pitää hyvänä, ettei komission ehdotukseen ole tehty merkittäviä muutoksia. Suomen kannat on otettu valmistelussa riittävästi huomioon. Suomi on puoltanut neuvotteluissa mahdollisimman joustavaa ohjelmaehdotusta. Neuvoston valmisteluelimissä ei ole saatu riittävästi tietoa DiscoverEU-hankkeesta, jotta jäsenmaat olisivat voineet päästä yksimielisyyteen. DiscoverEU on siirtynyt MFFvalmistelun yhteydessä päätettäväksi. Delegoituja säädöksiä tarkastellaan myöhemmin horisontaalisesti. Ohjelman sisäiseen budjettijakaumaan Suomi ottaa kantaa rahoituskehysneuvotteluiden edettyä. Suomi kannattaa Erasmus-ohjelman kehittämistä ja laajentamista. Erasmus on EU:n konkreettisin koulutuspoliittinen väline. Valtaosa ohjelmaan osallistuneista raportoi osaamistasonsa nousseen, kielitaitonsa parantuneen ja ulkomaisten kontaktiensa

24 24(52) lisääntyneen. Ohjelma myös parantaa työllisyyttä sekä edistää sosiaalista koheesiota, ml. maahanmuuttajien integraatiota. Se edistää parhaita käytäntöjä ja parantaa koulutusjärjestelmien välistä luottamusta. Suomi pitää tärkeänä, että jokainen eurooppalainen oppilaitos ja opiskelija pääsevät yhteyteen toisen kulttuuriympäristön oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa, ja että toiminnan vaikuttavuuteen on jatkuvasti kiinnitettävä huomioita pelkkien liikkuvuuslukujen lisäksi. Pääasiallinen sisältö Neuvottelutilanne Puheenjohtajamaan ehdotus osittaiseksi yleisnäkemykseksi noudattaa valtaosin komission ehdotusta. Komission ehdotukseen on neuvostovalmistelussa tehty eräitä pääosin teknisluontoisia muutoksia. Erasmus -ohjelman rakenne pysyy näin ollen pääosin nykyisellään. Neuvotteluissa huomio on kiinnittynyt muutamiin asiakokonaisuuksiin, jotka eivät ole olleet Suomen näkökulmasta erityisen ongelmallisia. Valtaosa jäsenmaista on toivonut + -merkin palauttamista ohjelman nimeen, koska + -merkin katsotaan tuovan paremmin esille ohjelman horisontaalisen luonteen. Suomi on tulevana puheenjohtajamaana pidättäytynyt ottamasta vahvaa kantaa. Discover EU-aloitetta (artikla 8) koskien neuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielistä näkemystä, ja DiscoverEU on siirtynyt MFF-valmistelun yhteydessä päätettäväksi. Neuvotteluissa keskustelua on käyty ohjelman sisäisestä budjettijakaumasta. Ensijaisesti Suomi on puoltanut neuvotteluissa mahdollisimman joustavaa ohjelmaehdotusta. Jäsenmaiden valtaosa haluaa kuitenkin täsmentää ohjelman sektorikohtaista jakaumaa. Artiklan 14 (budjetti) osalta neuvotteluita jatketaan myöhemmin rahoituskehysneuvotteluiden tämän mahdollistaessa. Komission esitys Komission antaman Erasmus -ohjelmaehdotuksen yleisenä tavoitteena on tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison ja urheilun aloilla, Euroopassa ja sen ulkopuolella ja täten myötävaikuttaa kestävään kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen koheesioon ja eurooppalaisen identiteetin vahvistumiseen. Ohjelma on eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisen keskeinen väline, joka tukee Euroopan strategista koulutusyhteistyötä ja sen tavoitteita, edistää unionin nuorisostrategiaan perustuvaa nuorisopolitiikan yhteistyötä ja kehittää urheilun eurooppalaista dimensiota. Poliittisen yleistavoitteen lisäksi ohjelmassa määritellään seuraavat erityistavoitteet: oppimiseen liittyvän henkilöiden liikkuvuuden, sekä yhteistyön, inkluusion, huippuosaamisen ja innovaatioiden edistäminen koulutuksessa järjestöjen ja toimintapolitiikan tasoilla; epäviralliseen oppimiseen ja aktiiviseen osallistumiseen liittyvän liikkuvuuden sekä yhteistyön, inkluusion, luovuuden ja innovaatioiden edistäminen nuorison keskuudessa järjestöjen ja toimintapolitiikan tasoilla;

25 25(52) epäviralliseen oppimiseen ja aktiiviseen osallistumiseen liittyvän urheiluvalmentajien ja -henkilöstön liikkuvuuden sekä yhteistyön, inkluusion, luovuuden ja innovaatioiden edistäminen urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasoilla; Erasmus-ohjelman tavoitteita edistetään kaikilla ohjelman politiikka-alueilla (koulutus, nuoriso ja urheilu) kolmella avaintoimella: a) Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus (avaintoimi 1); b) Järjestöjen ja instituutioiden yhteistyö (avaintoimi 2); c) Toimintapolitiikan kehittämisen ja yhteistyön tukeminen (avaintoimi 3). Merkittävimmät ohjelmaehdotukseen sisältyvät uudet toimet ovat - Koulujen oppilasliikkuvuus; - Urheiluvalmentajien ja henkilökunnan liikkuvuus; - DiscoverEU toimi, jossa tuetaan ilmaisia matkoja 18 vuotta täyttäneille nuorille muihin Euroopan maihin ja niiden kulttuuriin tutustumiseksi; - Huippuosaamisen kumppanuudet, joita ovat korkeakoulujen eurooppalaiset verkostot ja ammatillisen huippuosaamisen keskukset; EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165, 166. normaali lainsäätämisjärjestys Säädösehdotuksessa ehdotetaan delegoitujen säädösten käyttöä ohjelman indikaattoreita koskevissa kysymyksissä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu CULT-valiokunta antanee raporttinsa huhtikuussa Raportoija Milan Zver on ilmaissut pyrkivänsä jatkuvuuteen EP:n raportoijana. Suomi tulevana puheenjohtajamaana valmistautuu aloittamaan tekniset trilogit jo heinäkuussa Sidosryhmien kuulemistilaisuus EU-30 jaosto (koulutus) , , EU-32 jaosto (nuoriso- ja liikunta) (laaja kokoonpano), (laaja kokoonpano, kirjallinen kuuleminen) , MFF-johtoryhmä , , EU-ministerivaliokunta , ( ) Eduskuntakäsittely (Eduskunnan sivistysvaliokunta ) (Eduskunnan suuri valiokunta ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema