Hulevesiselvitys. Kuusanmäen teollisuusalueen AK, Muurame. Tomi Puustinen, Elina Teuho

Transkriptio

1 Kuusanmäen teollisuusalueen AK, Muurame Hulevesiselvitys Tomi Puustinen, Elina Teuho Tarkistanut: Lauri Harilainen Hyväksynyt: Lauri Harilainen KAU44095

2 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 2/11 Sisällys 1 Johdanto Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Valuma-alue ja pintavaluntareitit Maaperäolosuhteet Pohjavesiolosuhteet Luontoarvot ja arvokkaat kohteet Suunniteltu maankäyttö ja sen vaikutukset Suunniteltu maankäyttö ja sen mukainen toiminta Hulevesien määrälliset muutokset Hulevesien laadulliset muutokset Hulevesien hallintaratkaisut Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet ja tavoitteet Hulevesien hallinnan periaatteet ja tavoitteet Kuusanmäen teollisuusalueella Hulevesien hallintaratkaisut Kaavamääräykset Pintavalunta- ja tulvareitit Yhteenveto... 9 Liitteet: Liite 1: Valuma-aluekartta 1:5000 Liite 2: Tulvareittikartta 1:4000 Sitowise Oy Y-tunnus Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com

3 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 1/11 1 Johdanto Tässä työssä laadittiin hulevesiselvitys Muuramessa sijaitsevalle Kuusanmäen teollisuusalueen asemakaava-alueelle. Selvityksen pohjana on käytetty alueelle laadittua asemakaavaluonnosta ( ) sekä Muuramen kunnalta saatuja muita lähtöaineistoja. Selvitys on laadittu Sitowise Oy:ssä. Projektipäällikkönä toimi Tomi Puustinen, suunnittelijana Elina Teuho ja laadunvarmistajana Lauri Harilainen. Muuramen kunnasta selvitystyön yhteyshenkilöinä toimivat Minna Länsisalmi ja Julia Virtanen. 2 Suunnittelualueen kuvaus 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Muuramen kunnassa keskustaajaman eteläpuolella. Kuusanmäen teollisuusalue rajautuu idässä valtatie 9:ään (Ysitie). Alueen läpi kulkee maantie 6071 (Kuusanmäentie). Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa, jonka tavoitteena on lisätä alueelle teollisuustontteja. Kaava-alueelle on sijoittuneena nykyisin joitakin teollisuus- ja varastorakennuksia sekä maankaatopaikka. Kohdealueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kohdealueen sijainti (Taustakartta MML).

4 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 2/ Valuma-alue ja pintavaluntareitit Suunnittelualueen pohjoispäästä pienen osavaluma-alueen vedet laskevat ojaa pitkin Muuratjärveen noin 900 metrin päässä. Suunnittelualueen muiden osavaluma-alueiden osalta alueen hulevedet kulkeutuvat ojia ja rumpuja pitkin pääasiassa Ysitien alitse. Kaava-alueen eteläosan vedet laskevat järviketjun Suolikko-Salmijärvi-Maatianjärvi-Kaakonlampi-Raspio kautta Päijänteen Kirkkoselkään. Suurin osa kaava-alueen vesistä laskee Ysitien itäpuolelta Päijänteen Ristinselkään. Selvityksessä tarkasteltavien osavaluma-alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 77,2 hehtaaria. Suunnittelualueen valuma-aluejako on esitetty kuvassa 2. Suunnittelualueen pintavaluntareitit ja osavaluma-aluejako on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Kuva 2. Valuma-aluejako ja pintavaluntasuunnat (Taustan peruskartta MML). 2.3 Maaperäolosuhteet Kohdealueen maaperä on maaperäkartan perusteella pääosin heikosti vettä johtavaa hiekkamoreenia ja kalliota. Alueen länsiosassa on moreenipitoinen reunamuodostuma (RMrM) ja pohjoisosassa hiekkapitoinen reunamuodostuma (RHkM). Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 3.

5 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 3/11 Kuva 3. Maaperäkartta Geologian tutkimuskeskus. 2.4 Pohjavesiolosuhteet Muuratharjun pohjavesialue ( ) sijaitsee välittömästi suunnittelualueen rajauksen koillispuolella. Muuratharjun pohjavesialue on 1 -luokan pohjavesialue (veden hankintaa varten tärkeä), mutta sille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. Pohjavesialueen sijoittuminen kohdealueeseen nähden on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Pohjavesialueen sijainti.

6 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 4/ Luontoarvot ja arvokkaat kohteet Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistojen perusteella suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee Natura suojeluverkostoon kuuluva Muuramenharju-Innanlahden lehto (FI ). Natura-alue koostuu Muuramenharjun selänteestä ja siihen liittyvästä Innanlahden lehdosta. Muuramenharju on Keski-Suomen reunamuodostuman edustavimpia osia. Se on noin 1 km levyinen, 4 km pituinen ja osin varsin jyrkkärinteinen muodostuma. Molemmilla rinteillä on hyvin kehittyneitä muinaisrantoja. Muuramenharju (HSO090099) on harjujen suojeluohjelman kohde ja Innanlahden lehto (LHO090261) on lehtojensuojeluohjelmassa mainittu suojelukohde. Kaavaselostuksen luonnoksen ( ) mukaan kaava-alueella sijaitsee huomioitavia luontokohteita, jotka ovat: Lamminmäen suo o Pinta-ala: 0,8 ha o Uhanalaiset luontotyypit: - o Huomioarvoiset lajit: - o Arvoluokka: Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet o Suojeluperuste: Metsälaki 10 (vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot) o Lamminmäen suo on karu lyhytkorsineva, jota reunustaa isovarpuräme. Kuusanmäentien noro o Pinta-ala: 0,2 ha o Uhanalaiset luontotyypit: ruokokorpi (VU) o Huomioarvoiset lajit: - o Arvoluokka: paikallisesti merkittävä o Suojeluperuste: Metsälaki 10 (rehevät lehtolaikut) ja Vesilaki 2:11 (noro) o Noron kasvillisuutta luonnehtivat mm. rentukka, hiirenporras ja mesiangervo. Noro levenee tietä kohti korveksi, jossa kasvavat mm. vehka, kiiltopaju, harmaaleppä, metsäkorte ja järvikorte.

7 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 5/11 3 Suunniteltu maankäyttö ja sen vaikutukset 3.1 Suunniteltu maankäyttö ja sen mukainen toiminta Alueelle on laadittu asemakaavan luonnos ( ), jossa kaava-alueelle on osoitettu teollisuus ja varastorakennusten (T-1) korttelialueita, jätteenkäsittelyalueita (EJ/T ja EJ/LP), maa-ainesten ottoalue (EO/VU) mastoalue EMT) ja metsätalousalueita (M). Jätteenkäsittelyalueiden maankäyttö muuttuu oton jälkeen teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi sekä yleiseksi pysäköintialueeksi. Maa-ainesten ottoalue muuttuu oton jälkeen urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. 3.2 Hulevesien määrälliset muutokset Nykytilassa asemakaava-alue on vielä pitkälti rakentumatonta metsä- ja suomaastoa. Kaavaalueen rakentuessa päällystettyjen pintojen ja avoimien kenttien pinta-alat tulevat lisääntymään merkittävästi. Kyseiset muutokset lisäävät alueella syntyvien hulevesien määrää. Hulevesien määrässä tapahtuvia muutoksia on arvioitu pintavaluntakertoimien avulla. Nykyisen maankäytön ja tulevan maankäytön (kaavaluonnos) mukaan määritetyt pintavaluntakertoimet osavaluma-alueittain on esitetty taulukossa 1. Alueen maankäyttöä ja valuntakertoimia arvioitiin pohjautuen Euroopan Urban Atlas-aineistoon. Taulukko 1. Pintavaluntakertoimet osavaluma-alueittain nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Pinta-ala (ha) Valuma-alue Nykytilanne Tuleva tilanne Yhteensä Pintavaluntakertoimet suurenevat ja edelleen hulevesien määrä lisääntyy nykyisestä kaikilla muilla osavaluma-alueilla paitsi VA7:llä. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat osavalumaalueilla VA1, VA2 ja VA5, joissa pintavaluntakerroin kasvaa 5-10 kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Osavaluma-alueella VA 6 pintavaluntakerroin kasvaa kaksinkertaiseksi nykyisestä ja osavaluma-alueilla VA3 ja VA4 hiukan nykyisestä. Koko kaava-alueen valuntakerroin kasvaa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. 3.3 Hulevesien laadulliset muutokset Pintavaluntakerroin (-) Suunnittelualue on nykyisellään osittain rakentunut teollisuusalueeksi, mutta on edelleen pääasiassa metsäaluetta. Metsäalueiden muuttaminen teollisuusalueiksi tulee muuttamaan alueella muodostuvien hulevesien laatua merkittävästi. Merkittävin hulevesien laatuun vaikuttava asia on huleveden mukana kulkeutuva kiintoaine, jonka määrä tulee lisääntymään

8 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 6/11 nykyisestä jo maarakennustöiden aloittamisesta lähtien. Lisäksi teollisuusalueet ja alueen liikenne tulevat lisäämään hulevesikuormitukseen yhdisteitä, joita nykytilassa alueella on vähän. 4 Hulevesien hallintaratkaisut 4.1 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet ja tavoitteet Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on vähentää rakentamisesta aiheutuvia haitallisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia ovat mm. purovesistöjen virtaamien äärevöityminen (tulviminen sekä kuivuminen), vedenlaadun heikkeneminen ja vaikutukset alueen pohjavesitasapainoon. Hulevesien hallinnan suunnittelu laaditaan valuma-aluelähtöisesti. Valuma-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tavoitteena on, että valuma-alueelle kohdistuvien maankäytöllisten muutosten myötä vesitaloudellinen tasapaino muuttuu mahdollisimman vähän eikä hulevesistä aiheudu haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai muulle yhdyskuntarakenteen toimivuudelle. Hulevesien hallintatoimenpiteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: Hulevesien muodostumisen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen Syntyneiden hulevesien imeyttäminen Hulevesien kuljettamien lika-ainesten vähentäminen Hulevesivirtaamien tasaaminen viivyttämällä Hulevesien hallinta voidaan pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman luonnonmukaisilla ratkaisuilla. Tämä edellyttää hulevesien hallintaan tarvittavien ja siihen soveltuvien alueiden varaamista nimenomaan tähän tarkoitukseen. Luonnonmukaisten hallintamenetelmien laaja soveltaminen on mahdollista lähinnä uusien alueiden rakentamisen yhteydessä. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla ei yleensä pystytä korvaamaan alueen hulevesiviemäröintiä kokonaan vaan luonnonmukaisista hulevesiratkaisuista ja perinteisestä hulevesiviemäröinnistä muodostetaan hyvä toiminnallinen kokonaisuus. Kustannuksia arvioitaessa on myös huomioitava luonnonmukaisten ratkaisuiden edellyttämä säännöllinen ylläpito. 4.2 Hulevesien hallinnan periaatteet ja tavoitteet Kuusanmäen teollisuusalueella Suunnittelualueelle valittavien hulevesien hallintamenetelmien tulee pystyä hidastamaan hulevesivirtaamaa eroosio- ja tulvariskin pienentämiseksi purkureitteinä toimivissa ojissa ja puroissa. Lisäksi hallintamenetelmillä on estettävä ylimääräisen kiintoaineen ja haitallisten aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Hulevesien johtamisessa on huomioitava, että vesien johtaminen ei yleensä ole sallittua valtateiden ja maanteiden sivuojissa/sivuojiin. Teollisuusalueelta muodostuvia hulevesiä tulee pystyä hallitsemaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällinen hallinta tulee toteuttaa niin, että korttelialueilta purkautuva hulevesivirtaama ei aiheuta eroosio- tai tulvaongelmia valuma-alueen purkureitillä. Korttelialueilta poisjohdettavat hulevedet eivät myöskään saa sisältää ympäristöä pilaavia tai ympäristön tilaa heikentäviä ainesosia.

9 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 7/ Hulevesien hallintaratkaisut Lähtökohtaisesti Kuusanmäen asemakaavan alueelle ei ole tarkoitusta rakentaa hulevesiviemäröintiä. Hulevesien johtaminen on tarkoitus toteuttaa pinnan kallistuksin sekä avoojia ja rumpuja pitkin. Hulevesien määrällistä hallintaa on tarpeen tehdä kaikilla valuma-alueilla, koska pintavaluntakerroin ja hulevesivirtaama kasvaa nykyisestä. Koska kyseessä on teollisuusalue, niin hulevesien hallintatoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös huleveden laatuun. Hulevesien hallintamenetelmäksi suositellaan ensisijaisesti imeytykseen perustuvia ratkaisuja. Mikäli imeytys ei ole mahdollista suositellaan hulevesien johtaminen tehtäväksi avoojilla ja viivytyspainanteilla. Periaatteena viivytykseen perustuvissa menetelmissä suositellaan käytettäväksi 1 m 3 viivytystilavuutta/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Läpäisemättömäksi pinnaksi katsotaan katot ja päällystetyt piha- ja pysäköintialueet yms. 4.4 Kaavamääräykset Kuusanmäen asemakaavan luonnoksessa ( ) on annettu kaavamääräyksenä hulevesiin liittyen seuraavaa: Rakennuspaikan omistajan on johdettava rakennuspaikan hulevedet hallitusti ojien/painanteiden kautta kunnan hulevesijärjestelmään, avo-ojiin tai rakennusluvassa määritettyyn paikkaan, ellei niitä voi imeyttää rakennuspaikalla. Rakennuspaikkojen yhteisen ojan/painanteen tekeminen ja hoitaminen kuuluu rakennuspaikkojen omistajille ja sen toteuttaminen vaatii keskinäisen sopimuksen. Rakennuspaikalle tulee tehdä metsä-, puisto- ja muilta vastaavanlaisilta rakentamattomilta alueilta tulevien vesien pois johtamiseksi painanne tai oja. Painanne tai oja tulee tehdä rakennuspaikan rajalle ja omalle puolelle. Jos ojassa tai painanteessa olevia vesiä ei voi imeyttää rakennuspaikalla, on ne ohjattava hallitusti kunnan hulevesijärjestelmään tai avo-ojiin. Luonnoksessa esitetyt hulevesiin liittyvät kaavamääräykset ovat riittävät hulevesien määrälliseen hallintaan. Mikäli hulevesien hallinnalla halutaan vaikuttaa myös hulevesien laatuun, tulee hulevesipainanteiden yhteyteen toteuttaa kiintoainesta ja haitta-aineita pidättävä rakenne esim. biopidätys. 4.5 Pintavalunta- ja tulvareitit Suunnittelualueen pintavalunta- ja tulvareitit kulkevat pääasiassa Vt 9:n (Ysitie) alitse meneviä rumpuja pitkin. Pintavalunta- ja tulvareitit sekä tulvareittien kannalta tärkeät rummut on esitetty liitteessä 2. Osa suunnittelualueelle sijoittuvista rummuista ovat tärkeä osa alueen tulvareittejä. Tämän vuoksi rumpujen riittävään kapasiteettiin tulee kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Lähtökohtaisesti rumpuihin johdettavaa mitoitusvirtaamaa ei saa kasvattaa nykyisestä ja tarvittaessa rumpuihin johdettavaa vesimäärää tulee pystyä viivyttämään. Hulevesien johtaminen yleisten teiden rumpuja pitkin voi vaatia luvan tieviranomaiselta (Väylä). Suunnittelualueen nykyisten, yleisille teille sijoittuvien, rumpujen tiedot ja kapasiteetit on esitetty taulukossa 2 ja sijainnit kuvassa 7. Rumpujen kapasiteetin laskennassa käytettiin rumputietoina Keski-Suomen ELY-keskuksen toimittamia tietoja.

10 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 8/11 Taulukko 2. Suunnittelualueen rumpujen tiedot ja kapasiteetti. Rumpu Materiaali Halkaisija mm inlet outlet Pituus Kapasiteetti (lps), n= Betoni BJB Muovi BJB BJB Muovi/T M/T B B Betoni Kuva 5. Suunnittelualueelle sijoittuvat rummut.

11 Kuusanmäen teollisuusalueen AK 9/11 5 Yhteenveto Kuusanmäen teollisuusalueella on tarpeen tehdä hulevesien määrällistä hallintaa, koska pintavaluntakerroin ja hulevesivirtaama kasvavat nykyisestä koko suunnittelualueella. Koska kyseessä on teollisuusalue, niin hulevesien hallintatoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös huleveden laatuun. Alueelle laaditussa asemakaavaluonnoksessa on esitetty tarvittavat kaavamääräykset hulevesien määrälliseen hallintaan. Tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen tulvareiteillä sijaitsevien rumpujen kapasiteettiin. Tulvareiteille sijoittuvat rummut ovat osa yleisten teiden kuivatusjärjestelmää ja niiden käyttämisestä Kuusanmäen teollisuusalueen hulevesien johtamisessa tulee sopia erikseen tieviranomaisen kanssa. Kaava-alueen maankäyttö muuttuu kaavan mukaisessa tilanteessa paljon nykyisestä. Lisäksi hulevesien purkureitit kulkevat pääasiassa valtateiden rumpujen kautta. Edellä esitetyn perusteella alueelle suositellaan laadittavaksi alueellinen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma.