Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykyiset nurmen lannoitussuositukset"

Transkriptio

1 RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan sadon määrään ja laatuun, tilasi talouteen sekä ympäristökuormitusriskiin. Ravinteista merkittävimpiä sekä sadon kehityksen että talouden kannalta ovat typpi (N), fosfori () ja kalium (K). Maan hyvä rakenne yhdessä riittävän typpilannoituksen kanssa on lannoituksen perusta. Nurmen lannoitussuositukset muuttuvat SANNA KYKKÄNEN & ERTTU VIRKAJÄRVI MTT MAANINKA MTT / Elina Juutinen NK Nykyiset nurmen lannoitussuositukset perustuvat nurmen käyttötarkoitukseen (säilörehu, laidun, kuiva heinä), maalajiin, viljavuusanalyysiin, satotasokorjauksiin sekä niittokertojen lukumäärään. Lisäksi ympäristötukiehdot ja nitraattiasetus asettavat fosfori- ja typpilannoituksen sallitut enimmäismäärät, joiden rajoissa lannoitus tulee toteuttaa. Nurmet ovat tehokkaita ravinteiden käyttäjiä. Koska vuotuinen kokonaissato on korkea, myös ravinteiden tarve on suuri. Lannoitussuunnittelussa tulisi huomioida satotason lisäksi myös eläinten tarpeet. Nykyiset suositukset usein joko yli- tai aliarvioivat ravinteiden tarpeen, mikä johtaa sekä talouden että ympäristön kannalta heikkoon lopputulokseen. Ensimmäisenä ja radikaaleimmin muuttuvat kaliumlannoitussuositukset, mutta myös typen ja fosforin suositukset vaativat tarkennusta. N Anna typpeä riittävästi ja jaa se oikein Typpi on nurmituotannon tärkein ravinne. Koska lannoituksen satovaste on korkea, myös sen taloudellinen kannattavuus on hyvä. Ensisijaisesti onkin huolehdittava typen riittävyydestä. Liian alhainen typpilannoitus heikentää muiden ravinteiden ottoa ja voi johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi kaliumin ja fosforin hyväksikäyttö jää lannoitusmäärään nähden liian alhaiseksi, johtaen positiivisiin ravinnetaseisiin. Säilörehuksi korjatun nurmen keskisato Suomessa on tällä hetkellä alle 5000 kg ka/ha. Matala keskisato kertoo tehottomasta viljelystä ja erityisesti vähäisestä typen käytöstä. Uudet satoisat nurmilajikkeet, kasvukauden pidentyminen ja korjuukertojen lisääntyminen luovat 32 nauta

2 paineita lannoitussuositusten tarkentamiselle. Kasvukauden pidentyminen tuo joustoa korjuustrategioihin ja vaatii harkintaa myös typpilannoituksen jakamisessa. Typpilannoituksen maksimimäärä on kolmen korjuun strategiassa tällä hetkellä kg/ha/v. Jos käyttää maksimimäärän typpeä ja korjaa kolme satoa, jako tehdään tyypillisesti niin, että ensimmäinen ja toinen sato saavat typpeä kg/ ha ja kolmas kg/ha. Ensimmäisen nurmisadon satopotentiaali on suurin ja kolmannen pienin, siksi typpilannoituksen painotus ensimmäiselle ja toiselle sadolle nostaa usein kokonaissatoa. Toisaalta maksimityppilannoitus rajoittaa typen käyttöä kolmannessa sadossa. Koeolosuhteissa kolmannen sadon potentiaali on ollut huomattavasti korkeampi kuin 30 kg typpilannoituksella on mahdollista saada. Syyssato on myös huomattavasti toista satoa sulavampaa, minkä vuoksi panostus kolmanteen satoon voi olla hyvinkin järkevää. Lannoituksella parempi talvenkestävyys? Liian myöhään annetun tai liian suuren typpilannoituksen on pelätty lisäävän talvituhoriskiä. Talvehtimiseen vaikuttavat muun muassa lumipeitteellisen ajan pituus ja erityisesti syyssadon niiton ajankohta. Esimerkiksi kasvuvyöhykkeellä 4 syyssato tulisi niittää viimeistään elo-syyskuun taitteessa tai vasta lähellä kasvukauden päättymistä syys-lokakuun taitteessa. Talvehtimisen kannalta riskialttein aika on niiton ajoittuminen näiden kahden ajankohdan välille. Tutkimuksissa talvituhoriskin on todettu olevan merkittävä vasta, kun syyssadon lannoitus on yli 100 kg/ha (yli 300 kg/ ha/v) ja viimeisen niiton ajankohta on vasta syyskuun puolivälissä. On huomioitava, että talvehtimistutkimukset ovat suhteellisen vanhoja ja talvikausi sekä nurmilajikkeet ovat muuttuneet huomattavasti. Nykyisin kotimaisten ja skandinaavisten heinäkasvilajikkeiden talvenkestävyys on lajikekokeissa ollut erinomainen erityisesti viljelyvyöhykkeillä I-III. Kohtuullisella typpilannoituksella voi jopa parantaa nurmikasvien talvenkestävyyttä ja nurmen elinvoimaa. Ja toisaalta: lannoittamatta jätetyn nurmen korjaaminen on kokeissa heikentänyt talvehtimista ja kevätkasvua. IDEMI KASVUKAUSI VO I VA AT IA UUDENLAISEN TYILANNOITUKSEN JAKAMISEEN. huomattavasti hitaammin kasvien käyttöön. Tämän vuoksi nurmen kasvu hyötyy yleensä siitä, että lietemäärä pidetään kohtuullisena (noin 30 tn/ha) ja loppuosa typestä täydennetään lannoitetypellä. Tämä lisälannoitus kannattaa tehdä ensin, jolloin nurmella on käytettävissä typpeä mahdollisimman pian. Se antaa pelivaraa lietelannan levittämiseen. Typpilannoitus lehmän näkökulmasta Typpilannoitus vaikuttaa valkuaisen määrään rehussa. Yleisesti tilanne on se, että sadon tuoton kannalta typpeä on käytettävä enemmän, kuin mitä märehtijän kannalta olisi tarpeellista. Suuri osa rehun typestä poistuu virtsan ja lannan mukana. Nurmirehun raakavalkuaisen tavoitearvo on % kuiva-aineesta. ötsin toiminnan kannalta 13 % on riittävä, mikä saavutetaan jo suhteellisen matalalla typpilannoituksella, noin 50 kg /ha. Tärkeintä on rehun sulavuus. Mitä sulavampaa rehua, sitä suurempi on mikrobivalkuaisen osuus ja edelleen ohutsuolessa imeytyvän valkuaisen määrä. Märehtijän kannalta rehun OIV-arvo on valkuaisarvoista tärkeämpi. Jos rehun raakavalkuaispitoisuus on 13 %, tulee D-arvon olla 680, jotta OIV:n tavoitearvo 80 g/kg ka saavutetaan. Kivennäismaat Eloperäiset maat Typpilannoitus nostaa rehun raakavalkuaista karkeasti ottaen 0,05 % yksikköä per kg typpeä/ha. Märehtijän osalta nousu näkyy alentuneena typen hyväksikäyttönä, mikä johtaa lannan ja virtsan runsaaseen typen määrään. Runsas typenmäärä esimerkiksi lietteessä voi lisätä riskiä ravinteiden huuhtoutumiselle. Lisäfosfori ei aina tuo lisää satoa Fosforilannoitussuositukset perustuvat viljavuusfosforin määrään maassa. Karkeasti onkin niin, että mitä korkeampi on maan fosforiluokka, sitä heikompi on fosforilannoituksen satovaste. Tilanne ei kuitenkaan aina ole näin. Lannoituksen satovasteen on todettu vaihtelevan, vaikka maan -tila olisi sama, eikä heikon -tilan maillakaan fosforilannoitus aina näy satotason nousuna. Orgaanisilla mailla lannoituksen satovaste on yleensä kivennäismaihin verrattuna selvempi. Fosforilannoituskokeita on tehty Suomessa 1950-luvulta lähtien. Alhaisen fosforitilan kivennäismailla (viljavuusluokka korkeintaan välttävä) nykyisellä lannoitustasolla saatava sadonlisä on tutkimusten mukaan vain %. Kun maan viljavuusluokka on välttävää korkeampi, lannoituksella ei ole todettu olevan vaikutusta satoon. Tästä huolimatta voimassa olevien suositusten lannoitustaso on 8-16 kg /ha, vaikka satovastetta lannoitukselle ei saada. Savimailla lannoitevasteiden kannalta kriittisenä maan -pitoisuutena voidaan pitää 6 mg /l ja karkeiden kivennäismaiden osalta 10 mg /l maata. Orgaanisille maille pellon kriittistä -lukua on ollut vaikeampi määrittää vähäisen tutkimustiedon vuoksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan raja on noin 15 mg/l. > 10 mg/l Matala < 10 mg/l Hieta Hiesusavi Metsäsara -turve Karjanlannan typpi pitää täydentää Nautakarjan lietelannan kokonaistypestä noin puolet on liukoista typpeä (ammoniumtyppeä), kun taas loppuosa vapautuu Lannoituksen satovaste riippuu paitsi lannoitettavasta ravinteesta, myös peltomaan ominaisuuksista. Typen lannoitusvaste on selvin. Turv la sekä karkeilla kivennäismailla myös kaliumlannoituksella päästään kohtuulliseen sadonlisään. Fosforilannoituksen satovaste on sen sijaan vähäinen nauta 5 33

3 Miten suunnittelet fosforilannoituksen? Maan -tila mg AC / l maata Maalaji Matala Keskiverto Korkea Savi Karkea kivennäismaa Orgaaninen maa < 6 < 10 < 8 ph < 5,3: Huolehdi kalkituksesta! ph >5,3: Lannoita suositusten mukaan 6 12 Ei lannoitusta, satotasoa seurattava Ei lannoitusta, satotasoa seurattava 8 15 Huolehdi kalkituksesta ja lannoita suositusten mukaan > 12 Ei lannoitusta > 18 Ei lannoitusta > 15 Huolehdi kalkituksesta Matala reservikalium (alle 500 mg/l) Korkea reservikalium (yli 1000 mg/l) Miten suunnittelet kaliumlannoituksen? Matala viljavuuskalium Korkea viljavuuskalium Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K-lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (20 40 cm vähintään, mutta voi analysoida 60 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K-lannoitusta. Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K-pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Happamuus haittaa fosforin käyttöä Maan happamuus vaikuttaa fosforilannoituksen satovasteeseen. Orgaanisilla mailla fosforilannoituksella saatava sadonlisä on selvä, kun maat ovat vain heikosti happamia (ph 5,3-6,1). Mitä happamampi maa, sitä vähemmän fosforia on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kun happamuus laskee alle 5,3:een, fosforilannoituksella saatava sadonlisä on pieni. Ilmiö selittyy kasveille haitallisen liukoisen alumiinin ja mangaanin määrän lisääntymisellä. Haitalliset alumiinin ja mangaanin ionit häiritsevät juuriston kasvua ja siten myös fosforin ottoa. Lisäksi happamilla mailla fosfori sitoutuu herkästi maa-ainekseen, eikä siten ole kasveille käyttökelpoista. Happamilla mailla fosforilannoitusta tärkeämpää onkin huolehtia kalkituksesta. Mitä korkeampi ph, eli mitä vähemmän hapanta maa on, sitä liukoisemmassa muodossa ovat myös maan -varat ja sitä vähemmän on maassa vapaita alumiini ja mangaani -ioneja. Liika lannoitus ei kannata Nykyisten tutkimustulosten valossa maan fosforitilan ylläpitämiselle ei ole perusteita, kun viljavuusluokka on vähintään tyydyttävä aiemmin tavoite oli nostaa lannoituksella myös maan viljavuusluokkaa. Fosforin huuhtoutuminen lisääntyy maan fosforiluvun noustessa, siten maan viljavuusluokan nosto on myös ympäristön näkökulmasta riskialtista. Ympäristöongelmien vakavuus sekä maataloustuotteiden hinnan lasku suhteessa fosforin hintaan on johtanut ajattelutavan muutokseen myös muissa ohjoismaissa ja muun muassa Kanadassa. Fosforin oton kannalta tärkeintä on maan kasvukunnon ylläpito ja riittävä typpi- ja kaliumlannoitus. Kasvin fosforinotto tehostuu, kun juurten kasvuedellytykset ovat hyvät. Siten kaikki maan rakennetta ja juuriston kasvuedellytyksiä parantavat viljelytoimenpiteet parantavat myös fosforin ottoa. Typpilannoituksesta huolehtiminen takaa runsaan maanalaisen biomassan kehityksen. Esimerkiksi tilanteessa jossa pellon -lukua halutaan alentaa ympäristösyistä, tulisi lohkolla käyttää mahdollisimman korkeaa typpilannoitusta sekä riittävää kaliumlannoitusta, jotta nurmen fosforinotto olisi mahdollisimman suuri. Naudan lietelannan fosfori on kokonaisuudessaan kasvien käytettävissä. Fosforista harvoin puutetta ruokinnassa Fosfori on naudoille välttämätön kivennäisaine. Sen keskimääräinen pitoisuus rehussa vaihtelee 2,2-3,6 g/kg ka, ollen ensimmäisessä sadossa yleensä hieman jälkisatoja korkeampi. Nurmen vanheneminen laskee yleensä sen fosforipitoisuutta. Lannoituksella ja ylipäätään fosforin saatavuudella on vaikutusta rehun -pitoisuuteen. Sääolosuhteiden vaikutus on huomattava. Esimerkiksi kuivana kesänä -pitoisuus voi laskea helposti alle 2 grammaan/kg ka. Käytännössä nurmen -pitoisuus ei voi laskea eläimelle haitalliselle tasolle. Väkirehujen, kuten rypsin, fosforipitoisuus on yleensä niin korkea että se riittää täyttämään eläimen tarpeen. Lisäksi kivennäislisät sisältävät yleensä fosforia. Jos ruokintasuunnitelmaan ei sisälly väkirehua, kuten emolehmillä usein on, fosforinsaannista kannattaa huolehtia kivennäislisällä. K Reservikalium ohjaa kaliumlannoitusta Maan kaliumvarat voi jakaa kasveille käyttökelpoisuuden perusteella karkeasti neljään eri luokkaan: maanesteen kaliumiin, helposti vaihtuvaan kaliumiin, vaikeasti vaihtuvaan kaliumiin ja mineraalien kaliumiin. Kaliumlannoitussuositukset perustuvat tällä hetkellä viljavuuskaliumin määrään maassa. Viljavuuskaliumanalyysi kertoo kahden ensiksi mainitun luokan kaliumvarat. Ne ovat kasveille kaikkein helpoimmin saatavissa olevia, mutta nurmikasvit käyttävät 34 nauta

4 Sanna Lohenoja Ravinnetaseet ja ympäristö myös maa-aineksen vaikeasti vaihtuvaa kaliumia. Tätä maan kaliumvarantoa kutsutaan reservikaliumiksi. Viljavuuskaliumpitoisuus voi laskea hyvinkin nopeasti, vaikka maassa olisikin runsaasti reservikaliumia. Juuri tämä epäsuhta johtaa vääränlaiseen kaliumlannoitukseen ja taloudellisiin tappioihin. Yleensä runsaasti savesta, hienoa hietaa sekä hiesua sisältävät maat sisältävät myös runsaasti reservikaliumia. Karkeat hiedat sekä turvemaat ovat sen sijaan usein luonnostaan kaliumköyhiä. elkästään maalajin tunteminen ei kuitenkaan riitä, vaan reservikaliumpitoisuus tulisi selvittää reservikaliumanalyysissä. Analysoi peltojesi reservikaliumtila Maanäytteet voi kerätä kuten viljavuusanalyysiä varten, mutta jos tietää lohkojen maan olevan samanlaista, voi näytteet yhdistää. Tilanteissa, joissa jankon maa on selvästi erilaista kuin kyntökerroksessa, kannattaa ottaa erillinen näyte myös jankosta, sillä nurmet voivat ottaa kaliumia myös kyntökerroksen alapuolelta. Reservikaliumin määrä maassa muuttuu hitaasti, joten analyysitulos on voimassa vähintään vuotta. Kustannus on siten pieni. MTT / erttu Virkajärvi Ravinnetaseet kertovat paitsi viljelyn taloudellisuudesta, myös ympäristökuormitusriskistä. Kun nurmi käyttää vähemmän ravinteita kuin lannoituksen mukana peltoon on laitettu, ylimääräiset ravinteet altistuvat huuhtoutumiselle. Hukkaan menneet ravinteet kostautuvat lannoitelaskussa ja toisaalta rehevöittävät vesistöjä. Suomessa sisävesien kannalta haitallisin ravinne on ehdottomasti fosfori. Sitä on vesistöissä luontaisesti vähän, minkä vuoksi se rajoittaa levien kasvua. Typen huuhtoumat aiheuttavat rehevöitymistä lähinnä vain Itämeressä ja siten ympäristön kannalta typen huuhtoutumista tulee varoa ensisijaisesti rannikkoseuduilla. Kaliumilla ei ole havaittu olevan ympäristövaikutuksia. Nurmenviljelyn fosforitase on yleensä negatiivinen tai lähellä nollaa, kun satotaso on riittävän korkea. Jotta fosforitase ei jää positiiviseksi, on huolehdittava riittävästä typpilannoituksesta. Negatiivisesta fosforitaseesta ei ole haittaa, kun maan -tila on vähintään luokkaa tyydyttävä/hyvä. Korkean -tilan mailla negatiivinen tase on tavoiteltavaa: se vähentää huuhtoutumisriskiä ja alentaa lannoitekustannuksia. Suositusten mukaisella typpilannoituksella kasvukauden typpitaseessa päästään nollaan. Tutkimusolosuhteissa tase on usein hieman nollan ylä- tai alapuolella. Typpitase lasketaan aina kokonaistypestä. Tämä on hyvä muistaa, kun käytetään karjanlantaa, jossa liukoisen typen osuus on kokonaistyppeä pienempi. Runsaan kaliuminoton vuoksi nurmien kaliumtase on lähes aina negatiivinen. Runsaasti reservikaliumia sisältävillä mailla peltomaan köyhtyminen on kuitenkin epätodennäköistä, sillä maa-aineksen rapautuessa kaliumia vapautuu lisää kasvien käyttöön. Kaliumvarojen on laskettu riittävän useita satoja vuosia, jos maa on luontaisesti kaliumrikasta. Kaliumtarve kannattaa katsoa kasvista Koska nurmi reagoi herkästi maan kaliumtilaan, kaliumlannoitusta suunnitellessa olisi 2014 nauta 5 35

5 hyvä tarkkailla lohkolta korjatun nurmen kaliumpitoisuutta. Kaliumotolle tyypillistä on niin sanottu luksusotto: kasvit eivät rajoita kaliuminottoa, eikä siitä ole kasville haittaa. Eläinravitsemuksen kannalta luksusotto kuitenkin on epäedullista. Mitä enemmän maassa on kaliumia, sitä korkeampi on myös nurmen kaliumpitoisuus. Silti joskus kaliumin otto voi kärsiä tiiviillä ja poudanaroilla kivennäismailla vaikka maan kaliumvarat olisivat kohtuulliset. Tällöin kaliumpitoisuus kertoo kasvin kaliumin tarpeesta maa-analyysiä enemmän. Kun maan kaliumvarat ovat niukat, nurmet kärsivät kaliumin puutoksesta. Timoteinurminata-nurmessa kaliumpuutteen raja on noin 16 g/kg ka. Kriittinen raja kuitenkin vaihtelee riippuen lajista. Kasvuston kaliumpitoisuuden lisäksi on hyvä tarkastella myös kaliumin ja typen suhdetta. Runsas typenmäärä yleensä nostaa myös kaliumin tarvetta. Kun K/N-suhdeluku on 0,85-1, kaliumlannoitus on riittävä. Uusien suositusten perusteena käytettiin sekä kyntökerroksen että jankon reservikaliumpitoisuuden yhdistettyä vaikutusta säilörehunurmen satotasoon. Uudet suositukset ovat heikon kaliumtilan mailla selvästi korkeampia kuin nykyiset viljavuuskaliumiin perustuvat suositukset, kun taas korkean kaliumtilan mailla suositukset alenevat selvästi. Karjalannan kalium on täysin rinnastettavissa väkilannoitekaliumiin. Korkea kalium on ongelma ruokinnassa Kaliumin puutetta ei naudoilla esiinny. Sen sijaan liian korkea kaliumpitoisuus rehussa on suhteellisen tyypillistä. Korkea kaliumpitoisuus altistaa laidun- ja poikimahalvaukselle. Se häiritsee muiden kivennäisaineiden imeytymistä ja metaboliaa. Säilörehun kaliumpitoisuus ei saisi ylittää 30 grammaa/kg ka. Märehtijän terveydelle ratkaisevaa on koko dieetin kivennäistasapaino. Magnesiumin ja kalsiumin saannin varmistamiseksi tulisi rehuista tarkastella ekvivalenttisuhdetta: (K/39)/(Ca/20+Mg/12). Luvun raja-arvona pidetään 2,2. Tätä korkeampi suhdeluku voi heikentää kalsiumin ja magnesiumin ottoa ja altistaa sekä poikima- että laidunhalvaukselle. Ekvivalenttisuhteen lisäksi kalium vaikuttaa rehun kationi-anioni -suhteeseen. Tätä suhdetta kuvataan DCAD-arvolla (Diet Cation Anion Difference). Sillä tarkoitetaan rehun sähkövaraukseltaan positiivisten ja negatiivisten ionien erotusta. Se voidaan laskea kaavalla [(K/39+Na/23) - (Cl/35,5+2*S/32)]*1000. Ummessaolo- ja tunnutuskauden suositus nurmirehuille on alle 250 meq/kg ka. Rehujen kalium-, magnesium- ja kalsiumpitoisuudet on helppo selvittää peruskivennäisaineanalyysissä. Rikki ja kloori eivät sisälly kivennäisanalyysiin ja ne onkin tilattava erikseen. Koska erikoisanalyysien hinta on melko korkea, kannattaa analyysit tehdä, jos tilalla esiintyy poikimahalvauksia. Ensisijaisena toimenpiteenä on välttää erityisten kaliumpitoisten rehujen, kuten palkokasvien, syöttämistä ummessa oleville eläimille ja varmistaa tasapainottavien kivennäisten saatavuus ruokinnassa. K Lannoittajan muistilista N Tarja Jalkanen Mikä on lohkosi maalaji? Ota maanäyte kyntökerroksen lisäksi jankosta, jos epäilet maalajin muuttuvan. Onko lohkosi maan rakenne hyvä? Mikä on maan ravinnetila? erusviljavuus + reservikalium (reservikaliummääritys tulee tehdä myös jankosta, jos epäilet maalajin muuttuvan kyntökerroksesta). Reservikaliumin määrä maassa on K-lannoituksen kannalta ratkaiseva. Mikä on rehun typpi- ja kivennäispitoisuus? Ota kultakin lohkoltasi kasvustonäyte siilosta, paalista tai lohkolta lähellä korjuupäivää ja lähetä se analyysiin. Miten kannattaa lannoittaa? Typpilannoitus on sadontuoton kannalta tärkein. Miten huomioit karjanlannan? Lannan typestä vain osa on heti kasvien käytettävissä, siksi typpi kannattaa täydentää. Maanrakenteen parantaminen parantaa myös ravinteidenottoa. Hienot hiedat, hiesut ja savimaat sisältävät usein riittävästi kaliumia. Huonorakenteisella maalla saatat tarvita suosituksia runsaamman lannoituksen. Tarkastele rehun ravinnepitoisuutta, ravinnesuhteita ja raakavalkuaista. Heikon reservi-k-tilan mailla (< 500 mg/l) lannoita suosituksia enemmän ja hyvän K-tilan mailla (> 1000 mg/l) vähemmän. Fosforilannoitus on tarpeen vain välttävän ja sitä alemman viljavuusluokan lohkoilla. Lannan kalium on heti täysin käyttökelpoista. Maan fosforitila on usein korkea lohkoilla, joille on ajettu lietettä useana vuonna. Viljavuusfosforin ollessa tasolla tyydyttävä, - lannoitusta ei yleensä tarvita. Mikäli karjassa esiintyy poikimahalvauksia, muista analysoida myös kloori ja rikki, jotka eivät normaalisti kuulu rehuanalyysiin. Suunnittele tulevan vuoden lannoitus viljavuusanalyysin ja edellisen vuoden rehunäytteiden tulosten perusteella. Lannan fosfori on heti täysin käyttökelpoista. Orgaaniset ja multavat maat sisältävät runsaasti typpeä. Jos maan ravinnetila sijoittuu lannoituskäytäntöjen rajalle, tee muutokset harkiten ja pikku hiljaa kokeillen. 36 nauta

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 87 5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Maataloudessa ravinteita tulee tilalle ja poistuu tilalta. Maatilan sisällä ravinteita siirtyy

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen 1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

NURMEN KALIUMLANNOITUKSEN VAIKUTUS MAAPERÄÄN JA SÄILÖ- REHUN ELÄINRAVITSEMUKSELLI- SEEN LAATUUN

NURMEN KALIUMLANNOITUKSEN VAIKUTUS MAAPERÄÄN JA SÄILÖ- REHUN ELÄINRAVITSEMUKSELLI- SEEN LAATUUN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA NURMEN KALIUMLANNOITUKSEN VAIKUTUS MAAPERÄÄN JA SÄILÖ- REHUN ELÄINRAVITSEMUKSELLI- SEEN LAATUUN TEKIJÄT: Tiina Hyvärinen Arto Pehkonen

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio Tuottavan nurmen edellytykset 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio Mitä tuottavuus on? Biologinen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen

Lisätiedot