Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

2 Ravinnetaseet Ympäristötukea lannoituksen ja sadon ravinnemäärien laskentaan ja seurantaan Laskentaperiaate Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja. Ravinnetaseita on useita erilaisia, esim. peltotase, porttitase, karjantase ja lantatase. Kun lasketaan pellolle lisättyjen ja pellolta poistettujen ravinnemäärien erotus eli peltotase, saadaan selville, miten hyvin lannoitteiden ravinteet on saatu hyödynnettyä. Jos pellolle lisätään enemmän ravinteita kuin sadon mukana poistetaan, ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa ja viljelyn taloudellinen kannattavuus heikkenee. Ravinnetaseet vaihtelevat eri vuosina mm. viljelykasvin, lannoitustason, satotason ja sääolojen vaikutuksesta. Siksi taseita kannattaa seurata useiden vuosien ajan. Lannoituksen voimistaminen suurentaa ravinnetaseita. Satotason nousu puolestaan lisää sadon mukana pellolta poistettavia ravinnemääriä ja parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Hyvä sato saadaan varmimmin, sääoloista riippumatta, hyväkuntoisilta peltolohkoilta. Lannoitustaso on aina syytä tarkentaa peltolohkon kasvukuntoa vastaavaksi. Kun lannoitus ja sato ovat tasapainossa keskenään, ravinteiden ylijäämä on vähäistä. RAVINTEIDEN LISÄYS RAVINTEIDEN POISTO = RAVINNETASE Peltotaseen laskeminen Ravinnetaseiden laskenta on maatalouden ympäristötuen yksi lisätoimenpide tukikaudella Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Taselaskelmat tehdään typestä ja fosforista. Lisäksi maatilalle on laadittava ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma. Muita ravinnetaseita kuin peltotase ei tässä lisätoimenpiteessä lasketa. Peltotaseen laskennassa selvitetään peltolohkolle väkilannoitteiden, karjanlannan sekä muiden lannoitevalmisteiden mukana lisätyt ja lohkolta sadon mukana poistetut ravinnemäärät. Peltolohkolle lisätyt typpi- ja fosforimäärät lasketaan lannoitteiden määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät lasketaan sadon määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Kun lannoitteiden sisältämistä ravinnemääristä vähennetään sadon ravinnemäärät, saadaan tulokseksi lohkokohtaiset typpi- ja fosforitaseet. Lannoitteiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Karjanlannalle voidaan käyttää joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen mukaisia ravinnepitoisuuksia. Laskennassa on kuitenkin käytettävä samoja arvoja kuin peltokasvien lannoitus -perustoimenpiteessä. Muille lannoitteille käytetään tuoteselosteiden mukaisia ravinnepitoisuuksia. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 ovat lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot sekä peltokasvien lannoitusta ja karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttöä koskevat ehdot. Siinä kerrotaan muun muassa siitä, miten eri lannoitteiden ravinteet otetaan huomioon. Myös sadon määrä eli peltolohkon satotaso kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvuissa 11.1 ja 11.3 kerrotaan lohkokohtaisia muistiinpanoja ja satotason määrittelyä koskevista ehdoista. Ravinnetaseen laskennassa otetaan huomioon vain peltolohkolta pois korjattu sato. Jos sato jää korjaamatta esimerkiksi satovahingon vuoksi, ravinnetaseet lasketaan tavalliseen tapaan sadon määrän ollessa 0 kg/ha. Jos esimerkiksi viljan oljet tai sokerijuurikkaan naatit kerätään pois pellolta, niiden sisältämät ravinteet otetaan huomioon ravinnetaseen laskennassa. Mikäli oljet tai naatit jäävät pellolle, niiden ravinnemääriä ei oteta huomioon. Sadon ravinnepitoisuuksina käytetään joko taulukkoarvoja tai satoanalyysin mukaisia arvoja. Liitteessä 1 ovat taulukkoarvot peltokasvien keskimääräisistä kuiva-aine-, valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksista. Ravinnetaseen laskennassa ja sadon ravinnepitoisuuksien määrittämisessä näitä taulukkoarvoja voi aina käyttää. Jos ravinnetaselaskennassa käytetään satoanalyysin typpiarvoja, käytetään kuitenkin myös satoanalyysin fosforiarvoja ja päinvastoin, mikäli molemmat löytyvät satoanalyysistä. Sato- 2

3 analyysin mukaisten arvojen käyttäminen on suositeltavaa silloin, kun ne ovat saatavilla. Jos lohkolla viljellään sellaista peltokasvia, jonka ravinnepitoisuuksia ei ole liitteessä 1 eikä kasvista ole teetetty satoanalyysiä, ravinnetaseita ei tämän viljelykasvin osalta tarvitse laskea. Jos peltolohkolla viljellään seoskasvustoa, sadon ravinnemäärät lasketaan kasvuston eri kasveille erikseen kylvömäärien suhteen perusteella. Jos taas peruslohkon eri kasvulohkoilla viljellään eri kasveja (esimerkiksi kauraa ja rypsiä), lannoituksen ja sadon ravinnemäärät lasketaan ensin jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Eri kasvulohkojen ravinnemäärät lasketaan lopuksi yhteen, jolloin saadaan selville koko peruslohkoa koskevat ravinnemäärät. Ravinnetaseet lasketaan peltoviljelykasveille, mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Kesannoille ja satoa tuottamattomille pelloille taseita ei tarvitse laskea. Jos koko peruslohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltoviljelykasveja, ravinnetaseita ei tarvitse laskea. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla pysyy samana koko sitoumuskauden ajan, ravinnetaseet lasketaan sille osalle peruslohkoa, jolla viljellään satoa tuottavia peltokasveja. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla muuttuu vuodesta toiseen tai ainakin kerran sitoumuskauden aikana, ravinnetaseita ei tarvitse laskea tälle peruslohkolle eikä millekään sen kasvulohkolle. Tietyt viljelykasvit eivät tuota satoa kylvövuotenaan. Ravinnetaseita ei näiden kasvien aloille tarvitse laskea kylvövuodelle. Ensimmäiselle satovuodelle ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Laidunlohkojen ravinnetaseen laskennassa sadon määrää arvioidaan sen perusteella, miten paljon eläinten oletetaan syöneen. Laiduneläinten laitumille jättämää lantamäärä ei laskennassa tarvitse ottaa huomioon. Muulla tavoin laitumille levitettyjen lannoitteiden ja poiskorjatun sadon osalta lasketaan ravinnetaseet normaaliin tapaan. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma tehdään toisen ja neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla ravinnetaseiden ja lannoituksen suhdetta kahden vuoden ajalta peruslohkokohtaisesti. Toisen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan ensimmäisen ja toisen vuoden ravinnetaseita. Neljännen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetaseita. RAVINNETASE = SUHDELUKU (%) LANNOITUS Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 20 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos taas fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 4 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Vastaava arvio tehdään neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset toteutetaan viidentenä sitoumusvuonna. Mikäli lannoitusta on kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna vähennettävä, tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset tehdään tilalla noudatettavista lannoitusehdoista (peltokasvien lannoitus -perustoimenpide tai vähennetty lannoitus -lisätoimenpide). Ensimmäisenä, toisena ja neljäntenä sitoumusvuonna peruslohkoa voidaan lannoittaa ilman ravinnetaselaskennasta johtuvia vähennyksiä. 3

4 Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 mainittua karjanlantapoikkeusta voidaan käyttää peltolohkojen lannoituksessa. Mikäli lannoitusta on ravinnetaselaskelman perusteella vähennettävä kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, vähentäminen tehdään karjanlantapoikkeuksen mukaisesta suurimmasta sallitusta lannoitusmäärästä. Jos lohkolla toteutettava fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, fosforilannoitusta ei tarvitse vähentää ravinnetaselaskennan perusteella (Fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna myös silloin kun fosforintasaus on aloitettu kyseisenä vuonna). Ravinnetaseet on kuitenkin laskettava joka vuosi. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta ensimmäisenä tai toisena vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa kolmantena vuotena. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta kolmantena tai neljäntenä vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa viidentenä vuotena. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. Jos ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Jos lohkon ravinnetase on ensimmäisenä sitoumusvuonna esimerkiksi 10 kg/ha alijäämäinen (-10 kg/ha) ja toisena sitoumusvuonna 30 kg/ha ylijäämäinen, ensimmäisen vuoden alijäämä kompensoi toisen vuoden ylijäämän tasolle 20 kg/ha. Aikataulut ja muistiinpanot Peltotaseet on laadittava kultakin kasvukaudelta kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä (viimeistään 30.4.). Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma on tehtävä toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Peltotaseen osalta on löydyttävä jokaiselta vuodelta peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: - typpitase (kg/ha) - fosforitase (kg/ha) Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelman on sisällettävä peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: -typpitaseen ja typpilannoituksen suhdeluku (%) -fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhdeluku (%) -suhdelukujen muutos ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutos kolmannen ja neljännen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutosten vaikutukset lannoitusmääriin kolmantena ja viidentenä sitoumusvuonna. Em. tiedot voivat olla osa lohkokirjanpitoa. 4

5 Ravinnetaseen laskennassa tarvittavat tiedot Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta. Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista. Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin tuloksia. Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla 1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso. 2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria. Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisusta vuodelta Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus. Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta = 1 % /kg kuiva-ainetta. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto. tase lannoitus 4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä. Laskuesimerkit Seuraaville sivuille on koottu ravinnetaseen laskuesimerkkejä erilaisille peltolohkoille. Esimerkki 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko. Esimerkki 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko. Esimerkki 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen. Esimerkki 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen. Esimerkki 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta. Esimerkki 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana. 5

6 ESIMERKKI 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Ohra Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on kg/ha. Toisena vuonna ohran satotaso on kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Sekä vehnän että ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 % vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: ohran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = kg/ha = 82,8 kg/ha. 2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = kg/ha = 52,1 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan 82,8 kg/ha typpeä. Toisena vuonna pellolta poistetaan 52,1 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = kg/ha 82,8 kg/ha = 17,2 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg/ha = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 17,2 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 17,2 %. lannoitus tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus 90 6

7 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 24,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 17,2 % = 24,9 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohko 1 Kasvulohko 2 Kasvulohko 1 Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 1,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Rypsi Ohra Satotaso kg/ha kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kasvulohkon 1 (2,00 ha) typpilannoitustaso on kg/ha eli 200 kg koko kasvulohkoa kohti. Kasvulohkolle 2 (1,00 ha) lisätään typpeä 90 kg/ha eli 90 kg/kasvulohko. Yhteensä peruslohkolle lisätään 290 kg typpeä eli 96,7 kg/ha ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Toisena vuonna typpilannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on kg/ha eli kg koko kasvulohkoa kohti. Rypsin satotaso on kg hehtaaria ja lohkoa kohti. Toisena sitoumusvuonna ohran satotaso on kg/ha eli kg/lohko. Lasketaan kuiva-ainesato satotasojen ja sadon kuiva-ainepitoisuuksien perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Vehnän ja ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 % ja rypsin kuivaainepitoisuus 92 % vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: rypsin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: ohran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 %, rypsin typpipitoisuus 3,76 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = kg/ha = 82,8 kg/ha = 165,6 kg/lohko. 3,76-1. vuosi: rypsisadon typpimäärä = kg/ha = 65,7 kg/ha = 65,7 kg/lohko. 7

8 2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = kg/ha = 52,1 kg/ha = 156,3 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 231,3 kg typpeä (keskimäärin 77,1 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 156,3 kg typpeä (52,1 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 96,7 kg/ha 77,1 kg/ha = 19,6 kg/ha. Toisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 19,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 20,3 %. lannoitus 96,7 tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 21,8 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 20,3 % = 21,8 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus 80 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kaura Rypsi Satotaso kg/ha kg/ha Olkisato kg/ha 0 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 80 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna peltolohkolta saadaan kaurasatoa kg/ha ja olkisatoa kg/ha. Toisena vuonna rypsin satotaso on kg/ha. 8

9 Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran kuiva-ainepitoisuus on 86 %, kauran olkien kuiva-ainepitoisuus 85 % ja rypsin kuiva-ainepitoisuus 92 % vuosi: kauran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: kauran olkien kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: rypsin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran typpipitoisuus on 2,08 %, kauran olkien typpipitoisuus 0,64 % ja rypsin typpipitoisuus 3,76 % /kg kuiva-ainetta. 2,08-1. vuosi: kaurasadon typpimäärä = kg/ha = 71,6 kg/ha. 0,64-1. vuosi: olkisadon typpimäärä = kg/ha = 21,8 kg/ha. 3,76-2. vuosi: rypsisadon typpimäärä = kg/ha = 62,3 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 93,4 kg/ha typpeä. Toisena vuonna poistetaan 62,3 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 80 kg/ha 93,4 kg/ha = -13,4 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 62,3 kg/ha = 27,7 kg/ha. Jos lohkokohtainen ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Ensimmäisen sitoumusvuoden alijäämäinen typpitase voidaan siis siirtää toiselle sitoumusvuodelle. Toisen sitoumusvuoden typpitase on siten 27,7 kg/ha 13,4 kg/ha = 14,3 kg/ha, ja ensimmäisen vuoden typpitaseeksi tulee 0 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ravinnetaseen suhdeluvuissa otetaan huomioon edellä mainitut muuttuneet ravinnetaseet. tase 0 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 0 %. lannoitus 80 tase 14,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 15,9 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 15,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (15,9 % 0 % = 15,9 %). Typpilannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna, koska suhdeluku on kasvanut vähemmän kuin 20 prosenttiyksikköä. 9

10 ESIMERKKI 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 3,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus 90 kg/ha 45 kg/ha Viljelykasvi Ruis Kaura ja herne, 2:1 Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 90 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 45 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna rukiin satotaso on kg/ha. Toisena vuonna satoa saadaan kg/ha. Kasvustosta 2/3 on kauraa ja 1/3 hernettä. Kaurasatoa saadaan siis kg/ha ja hernesatoa kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin, kauran ja herneen kuiva-ainepitoisuus on 86 % vuosi: rukiin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: kauran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: herneen kuiva-ainesato = kg/ha = 860 kg/ha = kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin typpipitoisuus on 1,76 %, kauran typpipitoisuus 2,08 % ja herneen typpipitoisuus 3,68 % /kg kuiva-ainetta. 1,76-1. vuosi: ruissadon typpimäärä = kg/ha = 45,4 kg/ha = 136,2 kg/lohko. 2,08-2. vuosi: kaurasadon typpimäärä = kg/ha = 35,8 kg/ha = 107,3 kg/lohko. 3,68-2. vuosi: hernesadon typpimäärä = 860 kg/ha = 31,6 kg/ha = 94,9 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan sadon mukana 136,2 kg typpeä (45,4 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 202,2 kg typpeä (keskimäärin 67,4 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 45,4 kg/ha = 44,6 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 45 kg/ha 67,4 kg/ha = -22,4 kg/ha. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. 10

11 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 44,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 49,6 %. lannoitus 90 tase - 22,4 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = -49,8 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä. Koska toisen sitoumusvuoden ravinnetase on alijäämäinen ja koska ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt, lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. ESIMERKKI 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Fosforilannoitus 15 kg/ha 30 kg/ha Viljelykasvi Heinä + säilörehu Säilörehu Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 15 kg/ha fosforia. Toisena vuonna käytetään karjanlantapoikkeusta, ja lohkolle levitetään 30 kg/ha fosforia karjanlannassa (lanta ainoa lannoite ja lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). Karjanlantapoikkeusta on tarkoitus käyttää myös kolmantena sitoumusvuonna. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta saadaan heinäsatoa kg/ha ja säilörehua kg/ha. Toisena vuonna säilörehun satotaso on yhteensä kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän kuiva-ainepitoisuus on 83 % ja säilörehun kuiva-ainepitoisuus 25 % vuosi: heinän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän fosforipitoisuus on 0,30 % ja säilörehun fosforipitoisuus 0,29 % /kg kuiva-ainetta. 11

12 0,30-1. vuosi: heinäsadon fosforimäärä = kg/ha = 7,5 kg/ha. 0,29-1. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = kg/ha = 5,8 kg/ha. 0,29-2. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = kg/ha = 18,1 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 13,3 kg/ha fosforia. Toisena vuonna poistetaan 18,1 kg/ha fosforia. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 15,0 kg/ha 13,3 kg/ha = 1,7 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 30,0 kg/ha 18,1 kg/ha = 11,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 1,7 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 11,3 %. lannoitus 15 tase 11,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 39,7 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 28,4 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (39,7 % - 11,3 % = 28,4 %). Tämän seurauksena lohkon fosforilannoitusta on vähennettävä 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Lannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista fosforilannoitusmääristä. Lannoituksen vähennys on otettava huomioon myös karjanlantapoikkeusta käytettäessä. Tässä tapauksessa kolmantena sitoumusvuotena on mahdollista käyttää 28 kg fosforia vastaava määrä kotieläinten tuottamaa lantaa hehtaarille, koska lohkolla viljellään monivuotisia nurmikasveja ja fosforilannoitteena käytetään ainoastaan lantaa (lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). 12

13 ESIMERKKI 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 4,50 ha 4,50 ha Fosforilannoitus 20 kg/ha 10 kg/ha Viljelykasvi Ruokohelpi Ruokohelpi Satotaso Kylvövuosi (ei satoa) kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 20 kg/ha fosforia. Toisena vuonna fosforin lannoitustaso on 10 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta ei korjata satoa. Toisena vuonna satoa saadaan kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven kuiva-ainepitoisuus on 85 %. -1. vuosi: Ei satoa vuosi: ruokohelven kuiva-ainesato = kg/ha = 5 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven fosforipitoisuus on 0,19 % /kg kuiva-ainetta. -1. vuosi: Ei satoa. 0,19-2. vuosi: ruokohelpisadon fosforimäärä = 5 kg/ha = 9,7 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta ei poisteta fosforia. Toisena vuonna fosforia poistetaan 9,7 kg/ha. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ravinnetaseita ei tarvitse laskea kylvövuodelle, mikäli viljelykasvi ei tuota satoa kylvövuotenaan. Ensimmäisenä satovuonna ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetasetta. Toisen vuoden fosforitase = 10 kg/ha 9,7 kg/ha = 0,3 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetaseen suhdelukua. tase 0,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 3,0 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna tulisi verrata toisiinsa. Koska ruokohelven kylvövuodelle ei tarvitse laskea ravinnetasetta eikä ravinnetaseen suhdelukua, eri vuosia ei voi verrata keskenään. Lohkon lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. 13

14 Liite 1. Viljelykasvien kuiva-ainepitoisuuksia (%) sekä valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksia (% /kg kuiva-ainetta). Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Siemenet Kevätvehnä ja speltti 86 13,4 2,14 0,45 Syysvehnä ja speltti 86 12,5 2,00 0,45 Ohra 86 12,6 2,02 0,41 Kaura 86 13,0 2,08 0,40 Seosvilja (ohra ja kaura 1:1) 86 13,0 2,08 0,41 Ruis 86 11,0 1,76 0,39 Ruisvehnä 86 10,6 1,70 0,37 Maissi 86 10,0 1,60 0,31 Herne 86 23,0 3,68 0,52 Härkäpapu 86 30,0 4,80 0,65 Soijapapu 90 40,0 6,40 0,62 Virna 86 30,0 4,80 0,52 Lupiini 86 34,0 5,44 0,65 Rypsi 92 23,5 3,76 0,94 Rapsi 92 24,0 3,84 0,94 Ruistankio 92 23,5 3,76 0,94 Pellava 92 25,0 4,00 0,61 Auringonkukka 94 18,5 2,96 0,60 Tattari 86 13,0 2,08 0,47 Puna-apila 86 37,0 5,92 0,31 Timotei 86 21,5 3,44 0,31 Muu nurmisiemen 86 21,5 3,44 0,31 Perunat ja juurekset Varhaisperuna 14 9,5 1,52 0,23 Muu peruna 22 9,5 1,52 0,23 Sokerijuurikas 23 5,5 0,88 0,18 Rehujuurikas 13 9,0 1,44 0,16 Oljet, naatit ja rehukaali Vehnän ja rukiin olki 85 3,0 0,48 0,10 Kauran ja ohran olki 85 4,0 0,64 0,10 Sokerijuurikkaan naatit 13 19,5 3,12 0,24 Rehukaali 16 11,0 1,76 0,37

15 Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Heinä ja säilörehut Heinä 83 13,0 2,08 0,30 Säilörehu 25 16,0 2,56 0,29 Puna-apilasäilörehu 25 20,5 3,28 0,23 Puna-apilapit. (25 %) säilörehu 25 15,0 2,40 0,25 Puna-apilapit. (50 %) säilörehu 25 17,0 2,72 0,24 Puna-apilapit. (75 %) säilörehu 25 19,0 3,04 0,23 Sinimailassäilörehu 23 21,0 3,36 0,30 Herne- ja virnasäilörehu 20 20,0 3,20 0,38 Härkäpapusäilörehu 20 19,0 3,04 0,29 Vuohenhernesäilörehu 20 20,0 3,20 0,30 Kokoviljasäilörehu 35 10,0 1,60 0,25 Vihantaviljasäilörehu 23 10,0 1,60 0,32 Sokerijuurikkaan naattisäilörehu 18 19,0 3,04 0,21 Tuoreet nurmi- ja vihantarehut Nurmi 20 16,5 2,64 0,30 Puna-apila 18 21,0 3,36 0,23 Sinimailanen 21 21,0 3,36 0,28 Herne- ja virnakasvusto 17 21,0 3,36 0,35 Härkäpapukasvusto 13 19,0 3,04 0,33 Vihantavilja 20 10,0 1,60 0,26 Muut kasvit Hamppu (kuitu) 86 3,5 0,56 0,20 Pellava (kuitu) 86 6,2 0,99 0,20 Ruokohelpi 85 6,3 1,00 0,19 Lähteet: Taulukon lähteenä on pääosin käytetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisua vuodelta Viljakasvien valkuaispitoisuuden osalta on hyödynnetty myös Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tilastoja vuosilta Hampun ja pellavan (kuitu) typpipitoisuudet perustuvat Katri Saijonkari-Pahkalan väitöskirjaan "Non-wood plants as raw material for pulp and paper" vuodelta Mahdollisten uusien tutkimustulosten perusteella Maaseutuvirasto (Mavi) voi tarkentaa ravinnepitoisuustaulukossa esitettyjä arvoja. Vuonna 2007 ympäristötukeen sitoutuneilla viljelijöillä on jatkossakin oikeus käyttää tämän taulukon mukaisia arvoja.

16 LISÄTIETOJA: KUNNAN MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISET TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET MAASEUTUVIRASTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Julkaisija: Maaseutuvirasto Kuvat: Jaana Marttila Painopaikka: Edita Prima Oy

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Susanna Kaasinen 31.1.21 Sisältö Sanasto... 2 1. Johdanto... 3 2. Peltotase... 5 2.1. Kasvilajikohtaiset taseet... 7 2.2 Lannoitus...16 2.3 Peltotaseiden luokittelu Typpi...24

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella

Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1 2008 Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella 1997-2005 Kari Koppelmäki Jaana Marttila Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen lannoitus

Ympäristökorvauksen lannoitus Ympäristökorvauksen lannoitus Typen ja fosforin käyttörajoitukset (sitoumusehtojen lannoitustaulukot) Typpilannoitus multavuuden perusteella, fosforilannoitus viljavuusluokan perusteella Kotieläinten lannan

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA Jaana Marttila Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet /limnologia Syyskuu 2005 1 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena

Lisätiedot

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio EKOTEOT MAATILOILLA Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa 1.12.2011 Raisio Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA Minna Kolari, Hämeen ELY-keskus 14.12.2016 2 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN LANNOITUS TYPPILANNOITUS Laskettava mukaan sekä epäorgaanisten

Lisätiedot

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää EKOTEOT MAATILOILLA Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 24. 11.2011 Kankaanpää Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Suomen Siipikarjaliiton seminaari Minna-Mari Kaila 25.3.2015 Kevät 2015 tukijärjestelmät muuttuvat, ehdot lisääntyvät EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet

Lisätiedot

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija

Lisätiedot

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

Kyllä ennen oli paremmin (2015) Kyllä ennen oli paremmin (2015) Tukioikeuksilla saa: perustuen 111 /ha viherryttämistuen 65 /ha nuorten viljelijöiden tuen 50 /ha Tukialueet: AB C Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyy Tarkista

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Liite B. Kasviluettelo

Liite B. Kasviluettelo . Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi 22.11.2013 ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 21.01.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki) Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen (aikaisempi tilatuki) Uudet tukialueet: AB C Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyy Tarkista 103A! 2 Tukioikeuksien

Lisätiedot

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen

Lisätiedot

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla Luomutilojen EUtuki-Info 1.4.2016 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Luomutilojen määrä kasvaa tasaisesti peruskursseilla noin 70 osallistujaa, kotieläinpäivissä 30 (ProAgria

Lisätiedot

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumus Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 20.4.2016 Pauli Pethman Haikula

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin Uusimaa 1,5 miljoonaa

Lisätiedot