PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: Porkkanan hivenravinnekokeet paikalliskokeina HELSINKI 1976

2 Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK) PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: PORKKANAN HIVENRAVINNEKOKEET PAIKALLISKOKEINA SISÄLLYSLUETTELO sivu ALKULAUSE 1 JOHDANTO 1 KOEAINEISTO 3 Olosuhteet kokeiden aikana 5 Tilastollinen käsittely 5 KOETULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 6 Sato 6 Maa-analyysit 12 Porkkanoiden kivennäisainepitoisuus 15 Makuhavainnot 19 TIIVISTELMÄ 2 KIRJALLISUUS 21 LIITE 23 Helsinki 1976

3 ALKULAUSE Porkkanan viljelyyn liittyvät hivenainekysymykset ovat muodostuneet vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmiksi. Näiden kysymysten selvittämiseksi järjestettiin paikalliskokeina vuosina porkkanan hivenravinnekokeita lähinnä Itä- ja Pohjois- Suomessa. Kokeilla pyrittiin selvittämään hivenainelannoituksen vaikutusta satoon sekä porkkanan kivennäisainekoostumukseen. JOHDANTO Porkkanan maaperävaatimuksista tiedetään, että happamia ja tiiviitä maita lukuunottamatta lähes kaikki maalajit soveltuvat porkkanan viljelyyn. Parhaiten porkkana menestyy runsasmultaisessa, hikevässä hiekkamaassa. Maa saa olla lievästi hapan, mutta ph 7.5:kin on vielä mahdollinen (LASKE 1962, ANON. 1967). Porkkana vaatii voimakkaan lannoituksen. Etenkin typen ja kalin puute alentaa satoa. Porkkanalle suositellaan käytettäväksi kaliumsulfaattia 4-5 kg/ha, superfosfaattia 3-4 kg/ha ja Oulunsalpietaria 4-5 kg/ha. Moniravinteisia lannoitteita käytettäessä pidetään porkkanalle sopivana vuotuislannoituksena puutarhan Y-lannosta 1-15 kg/ha ja kausilannoituksena kalkkisalpietaria 15-2 kg/ha. Moniravinteisia. lannoitteita käytettäessä turvataan osaksi kasvien hivenainetarve, LASKE (1962) toteaa vastalevitetyllä karjanlannalla olevan huonoja vaikutuksia satoon, ellei sitä kynnetä syvälle maahan. Tanskalaisissa kokeissa suositellaan karjanlantaa vain esikasville (RAUTAVAARA 1967). Yhdysvalloissa suoritetuissa kokeissa saatiin karjanlantalannoituksella - lähes 5 tn lantaa/ha - huomattavasti korkeampi sato kuin käyttämällä väkilannoitteita. Karjanlantaa käytettäessä väkilannoitteilla oli enää pieni vaikutus porkkanan satoon. Lisäksi karjanlantaa saaneet porkkanat sisälsivät kaksi kertaa enemmän kaliumia ja noin 3 % enemmän fosforia kuin väkilannoitetut porkkanat (HAWORTH et al. 1966). Suomessa suositellaan annettavaksi karjanlantaa 2-4 tn/ha edellisenä syksynä. Jos tuoretta karjanlantaa käytetään suoraan

4 2 porkkanan lannoitukseen, tulee porkkanoista huonon makuisia. Virtsavedellä kastellut porkkanat ja niistä puristettu mehu ovat syötäväksi kelpaamattomia. Porkkana ottaa maasta runsaasti sekä typpeä että kaliumia mutta suhteellisesti vähemmän fosforia (RAUTAVAARA 1967). Typen puute samoin kuin sen liikamääräkin lisäävät varastotappioita edistämällä mätänemistä (LASKE 1962) Typpilannoitus edistää karoteenin muodostusta siten, että se on suurempaa porkkanan lehdissä kuin juurissa (HABBEN 1973). Fosforin puute aiheuttaa porkkanalla epänormaalia juurten kasvua (SOUTHARDS & MILLER 1962) ja häiritsee valkuaissynteesiä (MENGEL 1972). Fosforin yliannostus saattaa johtaa hivenaineiden vähenemiseen ja aiheuttaa raudan ja sinkin puutteen kaltaista kloroosia. Lisäksi on todettu, että Fe:P-suhde kasveissa osoittaa suurempaa korrelaatiota oireisiin kuin Fe-arvo yksin (DEKOCK & CHESHIRE 1968), Kalilannoituksen on todettu edistävän porkkanoiden hiilihydraattien muodostusta (MENGEL 1972, HABBEN 1973) ja lisäävän C- vitamiini- ja karoteenipitoisuutta (SOUTHARDS & MILLER 1962, MENGEL 1972, HABBEN 1973). Magnesium toimii useiden entsyymien aktivaattorina sekä fosforin kantajana kasvissa. Sen puutteessa proteiinin muodostus vähenee (MENGEL 1972). Magnesiumlannoitus lisää myös porkkanan karoteeni- ja kokonaissokeripitoisuutta.(southards & MILLER 1562). Mangaani on solun tärkeimpiä entsyymien aktivaattoreita ja voi osittain korvata magnesiumin Se on fotosynteesissä välttämätön veden lohkeamisen yhteydessä, edistää sokerin ja valkuaisaineen muodostumista ja kohottaa C-vitamiini- (MENGEL 1972) ja E-vitamiinipitoisuuksia (BURGER & HAUGE 1951). Puutetta tavataan yleisesti emäksisissä mineraalimaissa, joiden ph on yli 6.5 (LUCAS SCHEFFER & SCHACHTSCHABEL 197) tai liian runsaasti kalkituissa maissa. Mangaanin puute kohottaa nitraattitypen määrää kasvissa (LUCAS 1967) ja johtaa sekä sokerin että A-ja C-vitamiinien vähenemiseen. Mangaanilla ja raudalla on todettu antagonistinen vaikutus. Jos Fe:Mn suhde on pienempi kuin 1.5, esiintyy Mn-liikamäärän tai Fe-puutoksen symptomeja (SOMMERS & SHIVE 1942).

5 7 Kupari edistää hiilihydraatti- ja proteiinisynteesiä. Sen puute aiheuttaa heikentynyttä pigmentoitumista mm. porkkanalla ja sipulilla. Kuparin puutteessa kasviin kertyy orgaanisia happoja kuten asparagiinihappoa (MENGEL 1972). LUCASin (1967) mukaan pidetään 8-2 ppm:n kuparipitoisuutta porkkanoiden kuivaaineessa normaalina. Molybdeenia tarvitaan nitraatin hyväksikäytössä. Molybdeenin puute johtaa nitraatin kertymiseen kasveissa (MENGEL 1972) etenkin silloin, jos maassa on mangaanin puutetta. Normaalina pidetään.8-5 ppm molybdeenipitoisuutta kuiva-aineessa. Puutetta esiintyy useimmiten happamilla mailla, joiden rauta- ja rikkipitoisuudet ovat korkeat. Hiekkamailla molybdeenin huuhtoutuminen voi olla runsasta. Fosfaattilannoitteita käytettäessä saattaa myös molybdeenin puute tulla ilmi, koska fosfaatti-ioni lisää sekä molybdeenin liukoisuutta että käytettävyyttä, mutta myös huuhtoutumista (SCHEFFER-SCHACHTSCHABEL 197, LUCAS MARJANEN 1972 a). Boorin käyttökelpoisuus vähenee maan ph:n kohotessa. Boori edistää assimilaatiota. Sillä on vaikutusta kasvien kehitykseen, laatuun, satoon ja vesipitoisuuteen. Boorin puute estää solujen erilaistumista ja hiilihydraattien kuljetusta kasvissa (MENGEL 1972). Boorilannoituksella voidaan lisätä kasvien tiamiini- ja niasiinipitoisuuksia (LYON & BEESON 1948) ja samalla estää porkkanoiden halkeilemista (JAMALAINEN 1949, HOVD 1962). Tasapainoinen lannoitus on erittäin tärkeä säilytettävälle porkkanalle, sillä hivenravinteiden puute tai liian runsas typen käyttö alentavat porkkanan säilyvyyttä (ACHRN 1974). KOEAINEISTO Paikalliskokeina suoritettiin vuosina porkkanan hivenravinnekokeita lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa yhteensä 63 kpl. Koejäsenet olivat a = typpi-fosfori-kalium-boori (NPKB), b = NPKB + magnesium (Mg), c = NPKB + mangaani (Mn), d = NPKB + kupari (Cu) ja e = NPKB + magnesium ja mangaani (MgMn). Koesuunnitelma ja käytetyt ravinnemäärät ilmenevät taulukosta 1.

6 -4 Taulukko 1: Koesuunnitelma ja käytetyt ravinnemäärät. Lajikkeena oli Nantes Notabene N:o 2 OE SF-71. Koejäsen Lannoitus Ravinteita kg/ha P K Ca S B Mg Na Cl Cu Mn NPKB NPKB Mg NPKB Mn NPKB Cu NPKB MgMn Kokeiden sijoittuminen eri maatalouskeskusten alueille ilmenee seuraavasta asetelmasta. Maatalouskeskus Koevuosi Yhteensä Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen 1 1 Pohjois-Karjalan Kainuun Oulun Lapin läänin Yhteensä Maanäytteet kustakin kokeesta otettiin kasvukauden alussa ennen lannoitusta. Maantutkimuslaitoksella. niistä.:analysoitiin ph pinta- ja pohjamaasta, johtoluku, kalsium, kalium, fosfori ja magnesium. Valtaosa kokeista sijaitsi moreeni- ja hietamailla. Porkkanoiden kivennäisainepitoisuuksien määrittämistä varten otettiin jokaiseåta koejäsenestä porkkananäyte. Näytteet analysoitiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Niistä määritettiin vuosina typpi, kalsium, kalium, magnesium, fosfori, mangaani ja kupari, vuosina edellisten lisäksi nitraatti, rikki, rauta, sinkki, molybdeeni ja boori. Vuonna 1973 määritettiin myös lyijy.

7 5 Vuonna 1971 määritettiin vain 4:,stä Etelä-Pohjanmaan kokeesta porkkanoiden kivennäisainekoostumus. Yhteensä näitä määrityksiä suoritettiin 49:stä kokeesta. Olosuhteet kokeiden aikana Kylvöaika vaihteli , välillä ja korjuuaika , välillä. Kasvukauden pituudet vaihtelivat siten 16:sta 139 vuorokauteen ollen keskimäärin 121 vrk. Sääolot poikkesivat melkoisesti toisiåtaan eri vuosina. Kesät 197 ja 1971 olivat lämpötiloiltaan normaaleja. Kasvukausien sadesummat jäivät melko pieniksi (ANON. 197, 1971). Kesä 1972 oli erittäin lämmin koko maassa. Sade jakaantui melko tasaisesti koko kasvukaudelle (ANON. 1972). Kesä 1973 oli lähes yhtä lämmin kuin Aikainen syksy lyhensi kasvukautta jonkin verran. Lapin läänin alueella kesä 1973 oli hyvin vähäsateinen, muualla maassa sateita saatiin normaalisti (ANON. 1973). Kesän 1974 lämpöolot olivat normaalit tai hieman viileämmät. Kasvukauden sadesummat kohosivat kaikkialla selvästi yli 4 mm:n (ANON. 1974). Tilastollinen käsittely Aineiston tilastollinen käsittely suoritettiin BONNIER & TEDINin ( ) ja MATTILAn (1965) mukaan. Tilastollinen merkitsevyys on ilmaistu merkeillä, jotka tarkoittavat: n xxx= todennäköisyys p on ainakin 99.9 % eli tilastollisesti erittäin merkitsevä, nxx = todennäköisyys p on ainakin 99 % eli tilastollisesti merkitsevä ja nx = todennäköisyys p on ainakin 95 % eli tilastollisesti melkein merkitsevä. Pienin merkitsevä ero, "LSD", on laskettu kaavasta t x r--2.5,e TUKEYn menetelmä (MATTILA 19g5) on kuitenkin luotettavampi kuin "LSD"-menetelmä tapauksessa, jolloin halutaan verrata kaikkia keskiarvopareja. TUKEYn kaava on muodossa w= q x s 3E9 missä

8 -6 s- ja q saadaan taulukosta, jossa arqumentteina ovat luokkien luku k ja s 2 m vapaiden arvojen luku v = k(n-l) KOETULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sato Kasvukauden sääoloilla oli kokeissa suuri merkitys. Poikkeuksellisen lämpiminä kesinä 1972 ja 1973 saatiin porkkanasta huippusatoja. Hivenainelannoituksilla tällöin saavutetut sadonlisäykset olivat suhteellisen pienet. Erittäin sateisena kesänä 1974 jäi perussato koevuosien alhaisimmaksi, mutta silloin saatiin hivenaineilla lähes 2 %211. sadonlisäyksiä. Taulukosta 2 ilmenevät keskimääräiset sadonlisäykset eri hivenainelannoituksilla koevuosittain. Suurin sadonlisäys saatiin koejäsenestä d eli kuparilannoituksella, keskimäärin lähes 3 kg hehtaarilta, mikä on n. 8 % keskimääräistä perussatoa suurempi. Koejäsen en eli yhdistetyn magnesium- ja mangaanilannoituksen antama sadonlisäys oli pienin, n. 4 % keskisadosta. Tämä saattoi johtua suuresta sulfaattimäärästä, mikä lannoitteissa annettiin maahan. Taulukko 2 Porkkanan hivenravinnekokeiden satotulokset v Vuosi Keski- Sadonlisäys kg/ha Kokeiden sato kg/ha lukum. NT N7+Mg NPKB+Mn NT+Cu NPKB+MgMn kpl X Yht. 6 suhdeluku

9 - 7 - Yksittäisten kokeiden keskiarvon keskivirhe vaihteli %. Kiloina keskivirhe oli kg. Suhteelliset sadot antavat paremman kuvan koekäsittelyjen vaikutuksista kuin absoluuttiset sadot. Taulukkoon 3 on koottu suhteellisten satojen keskiarvot koejäsenittäin eri vuosina, Tilastollisesti merkitseviä eroja on vain, vuoden 1974 sadoissa, jolloin b ja c koejäsenten suhteelliset sadot ovat melkein merkitsevästi suurempia kuin am Taulukko 3: Koejäsenten suhteellisten satojen keskiarvot verrattuna a koejäseneen Koejäsen Kokeiden Vuosi a b c d e lukum x 123.2x xx 19.3xx Koevuosien suhteellisten satojen keskiarvot poikkesivat toisistaan siten, että mangaani- ja kuparilannoituksilla saatiin tilastollisesti merkitsevästi suurempia satoja kuin NPKB-lannoituksella. Tutkittaessa pelkästään koejäsen am satoja havaittiin, -ettei maatalouskeskusten välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Parhaat keskisadot saatiin Oulun ja Etelä-Pohjanmaan kokeista. Tämä osoittaa, että edellytykset porkkananviljelyn lisäämiseksi Pohjois-Suomessa ovat hyvät. Maalajilla oli melkein merkitsevä vaikutus satoon. On otettava kuitenkin huomioon, että hiekkamailla suoritetut kokeet, jotka nyt antoivat muita huonommat sadot, suoritettiin Lapin maatalouskeskuksen alueella vuonna 1974, jolloin sato muutenkin oli poikkeukåellisen huono. Taulukoissa 4, 5, 6 ja 7 on esitetty eri koekäsittelyillä saadut satoerot koevuosittain, satoluokittain, maalajeittainjja

10 8 - Taulukko 4: Koejäsen b: Mg-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokeiden lukumäärä Keskim. sato NPKBlann. kg/ha Mg-lann, sato suurempi + pienempi kg/ha Koevuodet F-arvo = 2.48 Satoluokat 1-2 kg/ha F-arvo Maalajit moreeni hiekka hieta hiesu eloper. maat F-arvol=, 1.59 Maatalouskeskus Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Kainuun Oulun Lapin läänin '.:647 Satoeron keskivirhe Suhdeluku (koe jäsen a=1)

11 Taulukko 5 Koejäsen C2 Mn-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokei den lukumäärä Keskim. sato NPKBlann. kg/ha Mn-lann. sato suurempi + pienempi - kg/ha Satoeron keskivirhe Suhdeluku (koe jäsen a=4); Koevuodet ~ F -arvo Satoluokat 1-2 kg/ha : il J ?? F-arvo =.771 Maalajit moreeni hiekka hieta hiesu eloper. maat F-arvo = 1.39 Maatalouskeskus Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Kainuun Oulun Lapin läänin F-arvo =..483

12 - 1 - Taulukko 62 Koejäsen d: Cu-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokei- Keskim, Cu-lann, Sato- Suhdeden sato sato suu- eron luku luku- NPKB- rempi + keski- (koejäsen määrä lann. pienempi - virhe a=1) kg/ha kg/ha Koevuodet _ _ ' F-arvo =.881 Satoluokat 1-2 kg/ha VI '7 VI F-arvo =.795 Maalajit moreeni hiekka hieta hiesu eloper. maat _ F-arvo =.776 Maatalouskeskus: Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Kainuun Oulun Lapin läänin 1 ' F-arvo =.311

13 Taulukko 7: Koejäsen e: Mg+Mn-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokeiden sato sato suu- Sato- Suhde- Keskim. MgMn-lann, eron luku luku- NPKB- rempi + keski- (koe jäsen määrä lann. pienempi - virhe a=1) kg/ha kg/ha Koevuodet F-arvo..484 Satoluokat 1-2 kg/ha I? SS ± S ? F--arvo =.59 Maalajit moreeni hiekka hieta hiesu eloper. maat F-arvo =.259 Maatalouskeskus: Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Kainuun Oulun Lapin läänin F-arvo =.342

14 12 - maatalouskeskuksittain verrattuna NPKB-lannoitetun porkkanan satoon (koejäsen a). Tilastollisesti merkitseviä eroja ei taulukoissa 4-7 ole. Neljänä vuotena sadonlisäykset eri koejäsenillä olivat 4-8 %:n luokkaa, sen sijaan erittäin sateisena kesänä jolloin koevuosien keskisato jäi alhaisimmaksi, saatiin kaikista koejäsenistä keskimäärin lähes 2 % sadonlisäykset NPKB-lannoitettuunkoejäsen a:han verrattuna. Satoluokittain tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että sadonlisäykset kaikkien koejäsenten kohdalla ovat suhteessa suuremmat sadon ollessa heikko. Toisin sanoen huonoissa olosuhteissa hivenainelannoituksilla oli suurempi merkitys. Maalajien suhteen todetaan samaa kuin edellä, toisin sanoen 9 kun a-jäsenestä saatiin heikoimmat sadot, niin muista koejäsenistä saatiin suurimmat sadonlisäykset. Maatalouskeskusten välillä ei ollut sadonlisäyksissä merkitseviä eroja. Maa-analyysit Maan lievä happamuus, alle ph 6:n näytti olleen porkkanalle edullisin. Tosin korkeampikaan ph ei ollut haitallinen, jos maan ravinnesuhteet olivat tasapainoiset. Maan vaihtuvan kalsiumin määrä vaihteli 4-3 mg/1 maata. Kummassakin ääritapauksessa sadot olivat samaa luokkaa, jos ravinnesuhteet Ca:Mg, Mg:K ja K:P pysyivät tasapainoisina. Maan kaliumpitoisuus oli porkkanan vaatimuksiin nähden tyydyttävä, mutta magnesiumin määrään verrattuna liian korkea. Fosforipitoisuus oli hyvä, eräissä kokeissa jopa arvelluttavan korkea. Maan magnesiumpitoisuus oli keskimäärin tyydyttävä, joskin se vaihteli huonosta hyvään. Magnesiumäärä maassa saisi olla mieluimmin vähän suurempi kuin kaliummäärä. Vaihtelut olivat kaikkien ravinteiden kohdalla melko suuret (taulukko 8). Maan ravinnetilaa tutkittiin myös maatalouskeskuksittain ja maalajeittain. Havaittiin (taulukko 9), että pohjamaan ph:ssa oli tilastollisesti melkein merkitsevä ja johtoluvussa merkitsevä ero maatalouskeskusten välillä. Pohjamaan ph oli korkein Lapissa suoritetuissa kokeissa ja johtoluku korkein Oulun maatalouskeskuksen

15 suorittamissa kokeissa. Viimeksi mainituisså'oli maan ravjainti3,.a parhain. Taulukoista 4-7 ilmenee, että siellä myös keskisato oli suurin ja sadonlisäykset huomattavia. Maan magnesiumpitoisuus oli heikoin Pohjois-Karjalassa, mikä seikka ennenkin on paikalliskokeissa tullut ilmi. Taulukko 8: Viljavuustutkimukset porkkanan hivenravinnekokeista v Keskiarvot ja vaihtelurajat. Vuosi ph pinta. pohja luku johto- Ca mg/1 maata K P Mg kok lukum vaihtelu rajat Taulukko 9: Maan ravinnetila maatalouskeskuksittain Maatalous- kok. ph keskus lukum. pinta pohja jåhtoluku mg/1 P Ca Mg Etelä- Pohjanmaan Kainuun Pohjois- Karjalan Oulun Keski- Suomen Lapin läänin F-arvo x 7.792xx x.767

16 Taulukko 1: Maan ravinnetila maalajeittain. Maalaji kok, lukum, ph pinta pohja johto- luku Ca mg/1 K P Mg Moreeni Hiekka Hieta Hiesu Eloper. maat F-arvo xx Maan ravinnetilassa ei ollut suuria vaihteluja maalajien kesken (taulukko 1). Ainoastaan pohjamaan ph vaihteli tilastollisesti merkitsevästi ollen eloperäisissä maissa alhaisin. Myös maan ravinnesuhteita Ca:Mg, Mg:K ja K:P tutkittiin maatalouskeskuksittain (taulukko 11). MARJASEN (1975) mukaan parhaimmat ravinnesuhteet, joiden ohjearvoina pidetään Ca:Mg 4.5-8, Mg:K ja K:P 4-16, löytyivät Kainuun kokeista. Siellä myös sadot (taulukot 4-7) olivat hyvät. Ca:Mg-suhde oli maatalouskes kusten välillä merkitsevästi erilainen. Syynä tähän on Pohjois- KarjPlan maan magnesiumköyhyys. Seuraavassa muutama esimerkki: Maatalous- ph johtokeskus maalaji pinta pohja luku Ca mg/1 Mg K Kainuun HtMr HtMr Lapin läänin HtMr ravinnesuhteet sato tn/ha/ koejäsen Ca/Mg Mg/K K/P Parhaat saddt antaneissa kokeissa maan ravinnetila on pääravinteiden osalta ollut hyvä. Kuitenkin myös alhaisella ravinnetasolla päästään tasapainoisilla suhteilla hyvään satoon (esim. kokeet 1 ja 2).

17 Kokeessa 2 todennäköisesti hivenainelannoituksilla olisi.päästy suurempiin satoihin, ellei maan kaliumpitoisuus olisi muodostunut rajoittavaksi tekijäksi. Maan korkealla pääravinnepitoisuudella ei yksin päästä hyvään satotulokseen, ellei hivenainetaso myös ole korkea (esim. koe 3) Kun maan kaliumpitoisuus oli hyvin alhainen, antoi magnesium lannoitus yksin huomattavan sadonlisäyksen, mutta yhdistetyllä magnesium- ja mangaanilannoituksella saatiin heikoin sato (esim. koe 2). Taulukko 11: Maan ravinnesuhteita maatalouskeskuksittain Maatalous- kok. keskus lukum. Ca:Mg Mg2K K:P Etelä-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Karjalan Oulun Keski-Suomen Lapin läänin F-arvo 5.492xx Yleensä Ca:Mg-suhde oli raja-arvojen tuntumassa. Mg:K oli alhaisten Mg-pitoisuuksien ja korkeitten K-pitoisuuksien johdosta pienehkö (raja-arvot 1.3-4). Samoin korkeista K-pitoisuuksista johtuen K:P-suhde oli korkeahko (raja-arvot 4-16). Porkkanoiden kivennäisainepitoisuus Kivennäisainetutkimustulosten keskiarvot koejäsenittäin ja vuosittain on koottu taulukkoon 12. Typpipitoisuuden vaihtelut olivat hyvin vähäisiä eikä koejäsenillä ollut siihen merkittävää vaikutusta. Keskimääräinen porkkanoiden typpipitoisuus oli 1.45 % kuiva-aineesta. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden fosforipitoisuus oli lähes 3 % suurempi kuin muina vuosina, mikä vastaa n..1 % kuiva -

18 P: U1 VS, 1 / 1 1 / o CD CD CD CD CN CN C.4,1 CV Gn 111 r-1 C %. cn cn Lin 4 Len... rs CN Ch CO 14 '. 7\ 1 ef /4 cr, rv rv 1-1 CD... r-1 CD CD CD CD 1 U1 CO CD VD 1.1 Cl on un un 1-V 1-4 rv.4 rv rv rv rv rv r-i CD,f C) CO CN Ch r, Ch CN / 1 OD el en cd C4 CN..4f 4/ U1 1 1 VD 1 un VD VD r cp C).* en en en on on on On / rv vp CD CD.4,1 un r,,4 CD CN CV +1 el 4. 1 r..-1,4,f 4/1,f r-1 r-4 r4 7-1 rv 141 VD VD V VD r- ('4N 1 /4 Ul 1/4 r 1/4 1/4, Cfl o. o o (") efl L Lf Ln Ln un Oe>, e4 4.; bo w rx4 CD CD un un un %JO a C) cr. c) CN ch un on Nl 1 en 1 CD VD en CD un CD.4 rv C.4 C11 1 OV 1 e-i r-i 1.. Ln 1 /4. CO r-i r, fix> CD un un rv V I VD CN U U1 CV ui O Ch,f CO...f 1 V Go v) r- co r-- -- en -- en en cn Cr) en ern r-i r, CD 1 e4 r, 1 CN 1.. Ul CD 6 ef.1 e.1 ev un un un un ul 1/4 kk, e i c en U1 OD,1 1,4; Ch CD rv rv 1.4 r-1. r r5,1 rv 1 1. r. r, VD CD CD cd r, r, un.1- un CO O. r r-i r-i r-i *I C1/ VD v un Lrl CO N ON. 3 Lel Lr LI CD CD CD CD vd. vd un o t.-1 r-i rv CN cd vd ey CN CN CN OD CD r-f r-4 r-f 1-1 C1/4I CD Ch rv CD Ul VD VD ra rv ('4 3 On CO 1,, CD rv C1/4.1 C'1/41 cv r r r.1 Cr" -.1" U1 / 411 rv 4 CD VD / 1-41T.1t ",1 vt / en en en en en U, eg OD.4 CD CD r, ey un U ir op ev 111i en en en en en en 1-4 tri -1* o4 1 CD U un eq r""i CD r, un crn crt CD CD en en 1 on un eq o. -. un un un en en on, en un U1 / / ey VD o n m ey ir, rs. GO OD,t,t ey o,f en en en en en 4un CN CN CN 1 NCNINN ") CN oo oo oo es1 m cs4 m U1 en en en, en, 1 Ch VD CN CN CD CD CD, c-.1r--ln4rcn Ln rv -4 '. CD 1.1* 141 CD CD 4. / 1 / 1 1 e4 r, on CD vd CD un vp VD Ul r, 1 OD rv rv U1. r-1 VD r, un,jd (ei rv r-i ra G's 4Csi r, on.rs -1-.1' u, 1 eg,t,t CD 1-4 r..1 r4 1-4 r-i r-i g k. CD e9 e9 e3 e9 rx1 p:3 PQ P:1 XI M p4 P4 PL4 N: W (14 P4 - W,t1 1...?...f r.. 1,.. N II r.. cr, II r-i cr, r-i M M M , pn p:1 P1 P.4 P4 1:14 1,::--1,4 514 w Ct!.1- j.1.ci,c1 ) N. e3..c: c.) " (1) Crt 1-1 1/4 r-i 1 W O ; cn II ei r-i

19 - 17 aineesta, Porkkanoiden kaliumpitoisuuksissa-oli tilastollisesti erittäin merkitsevät erot vuosien välillä kaikissa koejäsenissä. Tämän aiheutti vuoden erittäin alhainen kaliumpitoisuus Etelä-Pohjanmaan neljässä kokeessa. Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Myös kalsiumpitoisuudet olivat vuonna 1974 korkeammat kuin edellisinä vuosina. Magnesiumpitoisuus porkkanoissa oli myös sateisena kesänä korkeampi kuin muina kesinä. Magnesiumlannoitus näkyi kohonneena Mg-pitoisuutena koejäsenissä b ja e. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, Nitraattipitoisuus tutkittiin vain vuosina 1973 ja Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Rikkipitoisuuden vaihtelut olivat vähäisiä. Lannoitteissa annetuista suurista sulfaattimääristä huolimatta kasvien rikkipitoisuus ei sanottavasti vaihdellut koejäsenittäin. Keskimäärin rikkiä oli 1.47 mg/g kuiva-ainetta. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden rikkipitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna Porkkanoiden rautapitoisuudessa oli eri vuosina huomattavat erot. Tämä ilmeisesti johtui kesien erilaisista kosteusoloista. Sateisena kesänä maan mangaaniyhdisteet pelkistyivät kasveille käyttökelpoiseen muotoon, Kasvien lisääntynyt mangaaninotto vaikeutti raudan siirtymistä kasviin. Vuonna jolloin saatiin huonoin keskisato, oli porkkanoiden FeMn-suhde alle suositellun rajan 1.5, kun se edellisenä vuotena oli lähellä optimia 2.5. Porkkanoiden mangaanipitoisuus vaihteli suuresti, yksittäisissä kokeissa mg/kg kuiva-ainetta. Mangaanosulfaatilla lannoitetut porkkanat sisälsivät jonkin verran enemmän mangaania kuin muut, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut. Keskimääräinen mangaanipitoisuus oli 36. mg/kg kuiva-ainetta. LUCASin (1967) mukaan puutetta ilmenee, jos Mn-pitoi'suus on alle 25 mg/kg kuiva-ainetta. Kuparipitoisuus oli vuonna 1971 n.12 % korkeampi kuin muina vuosina. Yksittäisissä kokeissa vaihtelut olivat hyvin suuret,3-22. mg/kg kuiva-ainetta. Kuparilannoitus ei lisännyt porkkanoiden kuparipitoisuutta, joka oli keskimäärin 5.6 mg/kg kuiva-ainetta. LUCASin (1967) mukaan alle 6 mg/kg kuparipitoisuus osoittaa kuparinpuutetta. Etenkin vuonna 1974 kuparipitoisuudet olivat alhaisia.

20 Porkkanoiden sinkkipitoisuus oli keskimäärin 37. mg/kg kuivaainetta. Sen vaihtelut olivat hyvin vähäiset. Sinkin osuutta porkkanan lannoituksessa pitäisi, myös tutkia, sillä toksisuusrajana LUCAS (1967) pitää vasta 2 ppm:n sinkkipitoisuutta. Porkkanoiden molybdeenipitoisuudessa vaihtelut olivat hyvin pienet. LUCASin (1967) arvojen mukaan kaikissa kokeissa esiintyi molybdeenin puutetta, jos rajana pidetään.5 ppm kuiva-aineessa. Kokeissa molybdeenipitoisuus oli keskimäärin vain.13 mg/kg kuiva-ainetta. Samoin MARJASEN (1972 b) mukaan maa- ja rehuanalyysit osoittivat, että Suomessa liikutaan molybdeenin puutteen rajamailla. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden booripitoisuus oli korkeampi kuin edellisenä kesänä, minkä voidaan katsoa johtuneen siitä, että boorin liukoisuus paranee kosteuden lisääntyessä. Lyijypitoisuus tutkittiin vain vuonna Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Lyijypitoisuus. vaihteli rajojen mg/kg kuiva-ainetta välillä. Satoluokalla ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta porkkanan ravinnepitoisuuteen. Toisin sanoen selvää riippuvuutta sadon suuruuden ja ravinnepitoisuuden välillä ei ollut. Sen sijaan maan ravinnetila vaikutti porkkanoiden kivennäisainekoostumukseen. Kasvin fosfori-, kalium- ja magnesiumpitoisuudet olivat alhaisimmat maan Ca-pitoisuuden ollessa n.16 mg/l. Kalsiumpitoisuuden kohotessa tai laskiessa tästä ko, ravinnepitoisuudet porkkanoissa nousivat. Näyttää siltä, että maan Ca- pitoisuus n.16 mg/1 edustaa jonkinlaista raja-arvoa, jos muita ravinteita on sopivissa suhteissa. Parhaat sadot saatiin maan Ca-pitoisuuden ollessa mg/l. Sateisena kesänä raja-arvo näytti olleen yli 2 mg/l. On mahdollista, että ylemmällä tasolla pääravinteiden suhteet jonkin verran muuttuvat edellä esitetyistä. Korkealla kalsiumtasolla sadon määrän ratkaisee hivenainetaso. Maan kalsiumpitoisuuden kohotessa nousi kasvin ottama kaliummäärä ja vastaavasti mangaanin määrä laski, mikä todennäköisesti johtui mangaanin käyttökelpoisuuden huononemisesta kalkituissa maissa.

21 Korkeat maan kalium- sekä magnesiumpitoisuudet heikensivät porkkanoiden kuparin saantia, jonkin verran myös sinkin saantia. Runsas fosforipitoisuus maassa alensi kasviwmangaanipitoisuutta. Makuhavainnot Porkkanan makuhavaintoja saatiin 1 viljelijältä. Yhdestä näyte-erästä tehtiin myös Paikalliskoetoimistossa makuhavainnot. Makutestin keskiarvot olivat seuraavat: Porkkanoiden makuhavainnot Koejäsen Viljelijät asteikko 1-1 (1 kpl) Paikalliskoetoimisto 1-1 (11 kpl) Yhteensä 1-1 (21 kpl) a. NPKB b. NPKB Mg c. NPKB Mn d. NPKB Cu e. NPKB MgMn ' Viljelijöiden makuhavainnot osoittivat, että hivenravinnelisäyksillä saatiin maukkaampia porkkanoita kuin ilman hivenravinteita. Paikalliskoetoimiston havainnoissa parhaimmaksi tulkittiin koejäsen c eli NPKB Mn. Sen sijaan koejäsen e eli NPKB MgMn jäi maultaan huonoimmaksi. Jos tulokset yhdistetään, niin tode taan, että maultaan parhaita porkkanoita antoivat koejäsenet c ja d, joista saatiin myös parhaat sadat. Aistihavaintoihin perustuva tutkimus ei koskaan ole täysin objektiivinen, mutta suuntaa antavana sitä tietysti voidaan pitää. Hivenainelannoituksella voidaan sanoa olevan Positiivista vaikutusta paitsi porkkanoiden satoon myös makuun.

22 - 2 - TIIVISTELMÄ Vuosina suoritettiin porkkanan hivenravinnekokeita paikalliskokeina lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Koejäseninä olivat NPKB, NPKB + magnesium, NPKB + mangaani, NPKB + kupari ja NPKB + magnesium- ja mangaanilannoitukset. Kivennäisainetutkimukset pää- ja hivenravinteiden osalta suoritettiin vuosina Lämpiminä kesinä 1972 ja 1973 saatiin oloissamme huomattavan suuria satoja. Hivenravinnelannoituksilla saatiin melko runsaita sadonlisäyksiä etenkin satotasoltaan heikkona kesänä Suhteellisia satoja tarkasteltaessa todettiin mangaani- ja kuparilannoituksilla saadun tilastollisesti merkitsevästi suurempia satoja kuin NPKB-lannoituksella. Porkkanan maku todettiin suppeissa kokeissa hivenravinnelannoitetuissa porkkanoissa maukkaammaksi kuin NPKB-lannoitetuissa. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut. Hivenravinnelannoituksilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta porkkanoiden ravinnepitoisuuksiin. Sateinen kesä 1974 sen sijaan kohotti ravinteiden mm, boorin, mangaanin, molybdeenin, rikin, magnesiumin ja kaliumin pitoisuuksia porkkanoissa. Kupari-, rauta- ja nitraattipitoisuudet alenivat. Fe:Mn-suhde aleni kasveille eoäedulliseksi. Ilmeisesti kosteus muutti ravinteiden aktiivisuuksia maassa. Suoritetut kokeet osoittivat sääsuhteitten huomattavan suuren vaikutuksen porkkanoiden ravinnetasapainoon. Kokeet osoittivat myös sen, että absoluuttisia ravinnemääriä tärkeämpää on ottaa huomioon ravinteiden suhteet. Tietyn tasapainon saavuttamiseksi olisi tunnettava paitsi kasvien vaatimukset myös lannoitteina lisättyjen ravinteiden käyttäytyminen eri olosuhteissa. Voimakas pääravinteiden käyttö johtaa siihen, että tarvitaan korkea hivenainetaso hyvien satotulosten saavuttamiseksi. Ravinneongelman ratkaiseminen vaatii lisää maa- ja kasvianalyyseja sekä myös maan hivenravinteiden ja pohjamaan ravinnetason huomioonottamisen.

23 KIRJALLISUUS ACHREN, R Puutarhan lannoitus- ja kasvinsuojeluopas. Kemiran julk. s. 49. Helsinki', ANON, Vihannesviljely avomaalla. Puutarhaliiton opaskirjoja. N:o 14. s Helsinki Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon, Yhteenveto 197 Ilmatieteen laitos s Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon, Yhteenveto 1971 Ilmatieteen laitos s Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Yhteenveto 1972 Ilffiatieteen laitos s Ilmastohavainnot Suomen meteorologinen vuosikirja 73:1 a Ilmatieteen laitos s Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Yhteenveto 1974 Ilmatieteen laitos 1974 s. 12. BONNIER, G. & TEDIN, Biologisk variationanalys s. 325 Stockholm Biologisk variationanalys s Stockholm, BURGER,.J. & HAUGE, S.M Relation of Manganese to the Carotene and Vitamin Contents of Growing Grop Plants, Soil Sci., 72: DEKOCK, trace group P.C. & CHESHIRE, M.V The relationship between elements in soils and plants. Wålsch soils Discuss. Report N2 9, p..11 :Aberdeen. HABBEN, J Quality constituents of carrots Daucus carota L. as influenced by nitrogen and potassium fertilization. Acta Hortic, 29: HAWORTH, F., CLEAVER, T.J. & BRAY, J.M The effects of different manurial treatments on the yield and mineral composition of carrots. J. Hort. Sci, 41:4:299-31, HOVD, J Bor i gronsaksproduksjonen. Norges landbrukshgskole Rettl. 43. p. 8. LYON, C.B & BEESON, C Influence of Toxic Concentråtions of Micro-nutrient Elements in the Nutrient Medium on Vitamin Content of Turnips and Tomatoes. Bot, Gaz, 19: JAMALAINEN, E.A Boorin puutteesta aiheutuvista kasvitaudeista ja boorin merkityksestä maamme kasvinviljelyssä. Valt. Maatal, koetoim. julk. N:o 13, s. 48. LASKE, P The Manuring of Vegetables in Field Cultivation, Green Bull. 16. p. 5.Hannover. LUCAS, R Micronutrients for Vegetables and Field Crops. Michigan State Univ. Cooperative extens Serv. Extension bull. E-486 p. 13.

24 MARJANEN, H a. Peltojemme hivenravinnetilanne ja sen merkitys ravitsemukselle. Alustus: Suomen Maataloustieteellisen Seuran kokous b. Tuorerehunurmien molybdeenin tarpeesta. Erip. Karjatalous N:o 9, s Hivenaineet maassa ja kasveissa sekä niiden merkitys ravitsemuksessa. Paikalliskoetoimiston tiedote N:o 29 s. 7. MATTILA, S Tilastotiede II. s Helsinki. MENGEL, K Ernährung und Stoffwechsel der Pflanze. s. 47. Stuttgart. RAUTAVAARA, T Tanskalaisia kokemuksia porkkanan viljelystä. Yhteistyö SCHEFFER, F. & SCHACHTSCHABEL, P Lehrbuch der Bodenkunde s. 448, Stuttgart. SOMMERS, I.I. & SHIVE, J.W The Iron-Manganese Relation in Plant Metabolism, Plant Physiol., 17: SOUTHARDS, C.J. & MILLER, C.H A greenhouse study on the Macroelement Nutrition of the carrot. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 81:

25 23.' P4 e3.13 o (Ts.24 4, p.24 CD CD CD CD CD CD CD CD CD ' ul CD ra ra Ch r ra r-4 r--i r-i CD CD CD CD CD ul 1 y 1,t CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD * 4 CO Cr) r, 1 ch 3 1-, CO CO CO 1-1 Nl C ra 1 4 =4 "-- PLI 42p r, ctj 4.3 cr] cn CO <I/ ml I) io cu ele. Z $.4.1..) co co r4 r1 r, W cj W (1) op ni W 1-1 CI) V) r-1 1 Co 4.1 i cci >4 r4 V) -I.M A tid f:14,2- N. r.. ey un,2-...t un r. r, n,..o ko. - r,...1- C71 " 9 r r-i r r-i ra -I r-i r-i A,"I r-i r-i r...1 r-i ey 1-1 r, r, N. rn 1 en / CD CD %Jo CD yo cd Ch e4 en.1.1. C.1 eq e/ CV 1 CV CV CV CV CV CV C) 1/4. o r, 4 C:N 1 1 en.4.1 cy 4 -.1" 1 ey co Cf1 Cn en en m m r-4 r-i r-1 r-i r-i r-1 CO CD YO,t 1-4 r, oo 1-4 r, 1-4t U1 4.1 CD on r. eq en en en en en eq eq en en eq eq eq ey en m m ey ey Z L' ,1 1 1 CO CC) C) r r, on co ce m en ey,t e 1-4 r-i CN r. CN 411 ON C41 CO IIN 1/ 1-4 r-i r-i r-1 g I :3,9 4.) 5 CO W. &I w,..1 'g ffi r,j crffl ffi ffi 7.Q' '')4 Q,,Jr 122R!t cd. l',71 %1,-! fli F.:4?;..-.:'.,9-1 '!å-i,..., rn r2.4 Z Z.4 :CO ri 4-1 ett Cl),--i - 14 o e 4 e aj..... r, W rl C) C.) " e.).-i c, W " W W, ' Q) r-i ON 4-1 r-i,,..,

26 bd 13 ta -2 ttl), `--- cd EI CD eg en ey un un un eq CD eg eg un eq ey un un Y eq N N N N.43» Ul 11.1 in..f 1/4...* ,. U :t 1 U1 ad CD un CV / CD U1 4 U1 '4 ul eq CD ey CD ey un ev eg OM O CN VD u1,4 -.7 en-7 ey en %JO CN CO st un uo,t en r. un est ey e.1 en -.7 :7 en.7 ey un r4 G) ;:=4 be err, Z U1 u1 C4 CD CO r, CD CN 4 Ul CD iri eq OD VD CO ul C) ir Ul CO C CD C O CO CD u1 CD CD CJ..C), r, 1/4. r, r-4,-4 9 r-1 Q 99 1 CD CD CO un cr Cr yd --7 CD un CD un eq,7,.4 ey cr -7 9 en en en en.7.. ey en en ey ey CD CD 1-4 r- cr,4 r, CY C4 4,4 Cq wo en eq L11 en on v s4d s4d en,7 ey,t,t CO md CO CO Cn r, '-4 Q r,. cr% ON CO r, %.1 VD VD OD Ul Ch CN 1,f 1,t,t,f 4 4 es) en en en en en en en en en en 1,f CD CD CD CD en 1 OD ul 1 ul 1 ul Ul CD 1 VD u1 1 U1 U1 u1 CD CD r, MD 4. en.7.7 rn ey ey ey en e.! 4 4 ej Nl en 9 1,f ,2 CD CD 1 C.41 CN CD, cy CD cr CD r- r---dr-- C.4 MD N. U1 Cs1 ert T zj- -r 1rien- f O. 1-4 f-a '-4 r-1,4 r r- Maatalous-..2 -:,' c) z ( ul w _g o oi) 4, Z 4 NO g.;11) z z c) z 4, ho o cll.1 f?-1 P-1 N 4 F,. I 'fli ck4 e,f N p.. PA Pw -Z Z..c.,,, v-1 r -, :4 71 :4 d '14 74 f $.1 Z.?-:4 Z Z -1 cce 4..r.!, t-i Cd,G1 C) 'Ll (1) c(1 A rd (L) r-i 3 4:1 C., Cl CO. rl Ctl 42 ' ) cd. o

27 un un ey L C i D CO CD U1 UI CV 9 9 a VD VD Ul ul VD, Ch CN CN VD 111 U1 Ul u1 U1 CV CD U1 Ui CD CV VD CV CD Ui U1 CD C4. e CV CN en,--1 cv CN r, CN CD sf 1.-1 CD CN r-i 1 r-i CV CV CV " 1,t 1.-1 r-i r-i r-i CO U1 Ul Nl CN 1-1 CV r-i C,4 Cs) C 4 Ul CD CD, CD U1 CN. Csl U1 CV CD U1 V CO CV CV OD. r-i CV CV CV CV U1 CV ul CD VO VD CN r-i 1-1 r.-1 Ul Ul U1 CV VD CV CV CD ul u1 Ul CD CV CD e3 r4 k/o Cs4 VD U1 vo un r-... en on en on on ey ey ev C4 CV VD OD VD C4 CO. r, on VD N. r-4 Cfl CV VD OD ey ey ey ey VD OD 1-1. CN OD CO OD 1 1 en en en r 4 VD C4,f, CN CN OD CD U1 Ul CD 1/4 U/ CV 9 CD CD CD U1 1 1 '1 C)r- U1 / CD CD ul CD Ul U1 1 CN 1-1 CN Cr) U-1 1 rv N. e'") 1.4- en ey ey ev N ey CN WD VD r, r, CN ui VD OD rv vd u1 rv CD, CN CN CD CV CN CV CO CD r, O ey r-i rv rv CV rv rv rv rv CV rv C4 rv rv rv VD 1 CD VD CD CV 1,f 1 U1 rv rv rv rv 4-1 cd Å W W OU au 1.4 ;..Y, ) O ; , ä 8.," w Z Z U Z.,-) ra )11 Z W Z (. 1 pol,n gq 5 1 P:) PD P3 PD,19 i 4 M W M 4 M ä ffi WP14 R. 14 F.24 r1.1 XI -4 4,.-i Z. 4 Z.1-1 F1-4!Ii ' i P, f-1, S fä 1-;i r:ä 2 3 ca N -r-;,.... o....,4.)... ce.l::1 c.) cu '',-..; 3,ci U 't:, Ci.14 1 Ct) E-4

28 26 tri c) o cy cy CO OD C4 U1 CD 3 u1 C4 CD Ch C4 Ul VD VD C4.1 1 ON VD 1 1 VD VD ul.4,.2, C4 U1 CD OD V1 4 u1 CD C4 U1 CO Ul r.1 CV 1 e I 1-4 CD VD.4.1' r4 T-4 CN VD r, r4. r. r. 1.4 ri 1-4 r-4 CV CV C4 CV 4 CV C eg ul u1 CN 1 v, 1 1 rv rv rv rv un u1 od CD r4 C) Ch CO 4.1 C4 rv CD CN r4 rv ra r4 rv u, Cg e4 CD CD 1-4 CN Ch, r4 C4 rv rv r4 C' 4 C4 CD Ul 1.4 r. r. CD CN CV ON VD CD 4.2. UI (Nl -1 C4 CD.. Ch CD 1 1 C.1 CV Ckl 1 CV C4 CD CD CD 4 CO U1 U1 1, ,4) r. OD..1' V3 ON CO CO 1 M CT% « CO 111 r.4 CO 1 '4 N1' U1 VD c4 un % / 1 e 1 1 en 1 CD CO CD Ch CN MD 1 CV CV 1 1 CO / CD 1.41' ON m, en.7 1 4, V1 VI V1 CD V1 VI V1 VD r. -4' C4 C4 C4 C4 C4 Cg CD CD On 1-4 C4 U1 V, / C4 C4 C4 1 1 VD 1 un. ey ra CD C4 rv rv rv r4 ri CD rv r.1 Cr) U1 U1 141 rv r4 r4 r4 r4 r4 eg Ch 1 rv 1 1 rv 1.4 rv rv rv r4 Nl' rv r4 r4 rv rv 4, z 4., b' 14 oj gfil 8 %.. togot J1) k 11),I.. 8 z. z. bffiqffiq äffiqffiffiffl 79 ffl f-,3qffiffl. k r,-ä.!',. ' % 14P4 cr ZZZ 1 o : % 55 &5 fq5 91 fl.g c;..j ;.1c 1 ; 4 ;"Q C; g; 4.c; ; 14cni ; ; ; a ; a a m o v3 o

29 "" On 27 CD r-i r.4 r U1 1 1 C) 4 CN C,1 on en on,f CD CD CD CD CD Un CD Un CD 1 o r, Un Un Un CD CD cy on on On CD Nl en! ey CV.4 CV C.1.4 OD CV CN CV Ch ON C) CD r4 r-1 bn -- [.7 bd / 1.-1 Un r-i ț 1 Un CD ui vf.4. 1 Ui 3 r, on on on en on ey ey CV 1 / ""-- C-) D CD C CD OD U1 CV eni.n LI, on on O Lin on,f.1- n eq on en.1» 1 CN Un 1-4 en VD VD VD C Li1 Ul m r. u Fl CD CV CD ODCO C, CD,1 lin r, VD NON 1 vd 1 U1rn WiD C I CD,t VD.1*.. cy N. VD CO / N. 1 CD CN CD VD CV 't,1 ('4-4. r.4 VI CV 1 1 eg i4 r.4,1 OLD " - 13 CO VD Un VD CV CD un r, VD r. VD VD VD VD VD D O oo on ey.o» CD CN VD r, r. o cr) OD Vt CD CD CO CD VD VD Lfl Ch noc r. CD ON CN. r-i er.j r-i CD CD i1 CD CD rts 1,4 ey ey r, OD en 1 CN VO VD Un.4..4 Un 111 un r, VD L11 C2:1 lin Un u1 un r,,f rq CO,7 U1 Un 1-4 U1 1 U1 on CD un un on CD Lil 1 r, un un 1 LI-1 1 O eq eq CS.1 eq e".1 r-i r-i rir-ir.4r.4 ad un un ey 111 (' CN 1.4- / 3 eq CD CO ui F.1,j), VD CD r-4 CN OD r, CD ey r, on un cs un vd / / / 1 r, en on on on on CN,1 VD VD -4- VD CD un 1 CD Un CD 1. r. k.id en CO CD r. CN VD CN CD r. r, en un on :f on on -4- un un un un un on on rn,f en en en on 1 en ba un r. on 1 oo OD CO U1 r-1 CD 1 en C),f un C) CD 4D 1-4 Cq OD ey 1 1/1 r,,t VD Un un.4 Cq eq Cq N C,1 N. CD 1-1 r,,a Un Un.4 Un r-. OD cd ey ON 1-1 CA,f Un CV o r. r, CD r, 1 r-.1 Cq Cg C4 1..4" 1-1 O CV r-i ri r-i rwl ra r-i 4.) bd g o bo $ 4 232).,..t,.c.) Z. M c"j 4 arn 4 ä `.34 ffi: ffi ffi å.3. Q r2 e ``,1. Cd 4 I ct; C,1 le-i e 1 r-1 l'. Ctt C..) 'Ll CD U " w r- J CYN 4-% 1-4 > r-4 r4 4-1 b J ffl ffl r1 Cd r-1 ffl nz:1

30 28 en k.. %. un un en en.1 vd ev CD Cn CD CD CD )--1,4 U9 CN Cl CO N. r. CD ul CN VD vt U1 vt vt,1 1 9 U1 rj CW 4 / r-i 4 9 o o Cr 9, CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ul u1 CD CD CD.4 1 ul.z3",1 '4 eq,1 eq U1 CD u9 CD tri CD U9 Ul u1 o VD un r, ul VD r, CD CN Vt 9 cy cy 4 s4 CJ J,4-1 ("J J ri -1 N J Ch Cr) CO 9 CN VD,1 CN,1-4 Ch 141 Cr. 4 Ch CD wp 4 r-i 1-1 C) cd rj,4 '4 ) CD CD CD CD CD CD CD C) CD C) CD es1 en,t en. Nl VD un r. cd ci en,t en,t VD Ch 1 1 3,1 OD CN ey a 9 r-i 141 V 1 r. en CN CO on on,t on.1 4,1 J OD r4 CN Ch : o r, cid r, vd VD V* Ch Ch vt r, rj vt rj CO VD un r. vd r. r, CN Ch rv CN r n 1 CO Ch Ch 5 r, Ln c T-1 ri OD 1 CN Vt V VD CN CN VD vt CN rj ,1 J Ch r. CD / CN Csi vf CD Cq CO 1 vt u9 Vt ('4') 9 1 J rj rj CJ ey rj CD CN VD OD o 1 WD U1 U9 Ch WO vt,f,f...1- CD u/ CO V 1/4 e..1 33,:t ul CD z"...t ill OD en...lt N. en un un r.,t CN VD U1 1 VD v2ii '1 CD CN CD CN U1 VD VD 111 r4 r-4 rj. t CD VD CO CN C vt CN * CD,7 CD rj OD J 1-4 VD CJ cn U") ('4 3 3 CN rv 3 3 rj Ch... r r-i rl vt,1... r tri r-- CN vt CN Ul vt CD N. CNJ -1 cn CD N. oo 1 4. el, 1/4,f r, c 1 un un un J CO 1/1 1 V VD VD, u r-i ra r4 CD CO U9 1 en Lin CV ", U-1 U, 1 J,1 vt vt 1 Vt MD N. r% tri CD tri D Ul VD o rj rj rj rj rj rv rj rj rj rv rj rj r4 rj r, 1 CD V vt 1 CN o 5 rn en en en en un un r. rv rv J rj CD r% CD JD CJ VD VD VD N. CN Li1 rj CD 3 ev ev en on en en en en en en 4 en 1 ev /) "" to u1 u n en,t en el VD 1 1 r. cp J 1 3) ' ' " '.. O Crl CD r. en r. CN r, CD...4 CN 1 en CD vt vt Vt en 1 en ev n CN ul m CO 1 CJ Vt CD CD.,1 J Cj J J en 4 1 CD VD CD CD CN Ul VD en en ('- 3 1 CN CN / N. V rj r. un rj CD CN. o Csi J 9,4,4 1 1,1,4 1,4 J 9 1 Cj Z / CN 1 VD 1 1 vf 9,f n 1-4 r-i r-i r, CD r, r4 CD Vt VD r, CD en on vd ul ri 1 / 1 / ej 1 u1 CN eq.... rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj CD CD (s1 gi,-, 7.1 '-. W-,-. 5-5'd'fflffiQffl i r,ffiffl,qq U) p4pa PA P4 M Ud PA PA p.1 PA PA 1,..zZZZZ..-4 -rn,`zi z Z z Z,-1 o cti T-1 fi,v ed CL C.) -ei w cs (1.1 r-4 4 E-4 P4 E-4 t,j). OD >1 () ffi ffi '44 a+ feizazz. 4_) o u -1 W cj

31 29 r, r A eg VD Un On CO,f un,f en,f en,1,1 e 9 CD CD CD C) CD CD CD C) Lfl r-i 1-4 rn r, 1 en un ey cy en en ey N N C) CD CD CD CD CD CD CD CD CD u1 un CD CD un CD CD CD CD CD un CD CD Lf cd a,7 r A.1 On 1 eq /,1.1 1,1 VD, r, r, eq en.1- e'1 e+.1 ri r-a eg eg eq eq e.1 eg,1 es1 CJ N ev CN Cr, CN VD CN CD CN VD CD r, VO CA CN CN OD CN CN CD C) CD CD ri O CD CD CD o o.. CD CD CD CD CD CD CD CD Ul eg On VD en 1 VD.1 CN CN 1 U1 ra en VD Ul o. o (V On CO en un CD CD VD.1- CN.1'.1-.1' -4' '.1' en 1 od CD 1 c'n On r-4 en CN Un en U1.1- rn..f un On CD Cr Lel r, N r, VD U1 1/4 un un 1/4 un -f un VID N. Un ra. CN CN 1/4 un O r-a 1/4 CN VD CD. 6 CN r, CD en VD r, rn oo en r, c) r, en en CN ev e,1 eg eg en en.4 ra r-i rn ra ra 1.1' 1 ") CN VD VD CN CO VD Cr% U1 Ch ul OD CN Ii/ eq CN.1- CN GO CNr1 Ul CD CO VD r-i CD u1 en r, CD r, VD r, CN OD r, Un Ul 1/41 VD VD r, VD Ch r, 1.-4 r-, C) to CO Len r-, N 1/4 - r-4 r-4 r-a VD -1- CD VD VD,1 on r, oo r, cr CN CN r, CN. o. CD CD CD CD CD CD CD CD CD VD,1 CD CD r-4 CD r-a CD CD CD ey 1-1 r, ra CD VD ra VD VD Un eg 9.9. C) VD CD r, en en oo N. c4 ey OD Ul N. es.1 U1 ul U1 N. u1 r-4 OD on--- 3 U1 en CD 1 1 Un SD cn un 1 /4 un co 1 /4 1 /4 Lin N. ul U1 en C) 11.1 CO h, ey un ey h, CO U1 un 1/ 4f) 1/4 1/ 4 1/4 a1/4 a r-1 r-i r-4 r-i r-i ra r-i ra rti r4,a ra ra r-i ra 1/4JD On CN co r 1 r-a,,1 5 ra CN r, cd un r, CD un CN.4 en en Cr) Crl ei Cn r. r. ui r-4 ra ra N. VD Un On CO CO o r, un ul... en en Nl N (-1/41 en 1 1 rn en Cfl un en en... On V en en VD en en.1- CD ul CD o CN 1 CN r-4 vd esi eg (Nl en.1 oo en 1 OD CD en on -f en N en en en Cl CN U1 CD CN el en on en on CO CTN ui Ul en CN r-1 r-1 Cr) en CD en ey. / / / / 1 CS.1 esi C'.4 VS 1 en / n VD Ul CD,4,4 4,1,1 co un Go crn VD on un on,4 on er) er, ee') N K.> r, 1-4 r, r, k., en a r-1 r-1 eg CN CN VD o esi r-i 1 U/ un on VD.1-. o o o o r-i 1-1 ra r-1 r-4 ra ra r, v.) VD VD r, 1/4I) 1--1 T-1 r-4 r--1 4J.4:1 P:1 Dd >1 Oo W 4.1 ori b.9 W W.,-ir :',.1 X. >1,-1 >1 >1 C.) >1 ä 4 t,i 4 P4 P... 4 pl4 4,.! ro 1 PA L.1 ri4 (D.I m p4 p4 p4 pw p4 Z Z :4 z Z Z...; z; m Z Z Z Z Z m, z z z z ci on.1?!... " 1' 21''''' a. r-..4, -, ed - 1,r) ros G). - o.> an.. oo Q.....

32 3 cy CD / CD od cm 1 1.t,t. CD CD CD CD CD cn cn c) 1 cp cv, cvl 9 CD CD CD CD CD ul k. CO CD CN / CU,t 1 1 a CD CD CD C). CD CD CD u1 CD CD CD ul CD C r...4 CO eq 9.3 C Ul CU CU CU CU eq CD CD CD u1. cy CY C) r. CY CY.4 r4 r4 N L11 U1 C r4 r CD CD C) CD CN Cq CN C7 1-1 CD CD r4. C) C) CD CD CD 1 CD OD CN r4 CD CD r4 o CD CD CD CD CD OD cd C.I CN CN cd cy ul ei CN k.)d - CD Ch ul CD en el 1 1/4 r. on,t.. r, vd cn CD 1 ul r. r. vp 1 LI/ 1 r-i o o 141 MD r. ul r, CD vd 1 r, ul CN es1 CN 1 Ch Ch IO * r. cjd CD CD eg ul CY cy oo 4 el CN 1/4 1/4 111 Ch r-4 r4 r--1 r-4 r1 CD u") on OD Cg 1-1 r, UD u1 1/4 r, cv 1 cv cv 1 4 W Cr, CD r-4 9 CD r-1 u1 r, 1/4 VI CD OD VD Cs,1 :1- CD 9 CN Cl CD 1-4 u C r.. ul CN CN '- N. u1.f vd cv CA r, r. r, CO.42" r4 D CC s Ch r--1 ch c) CD 1-4 r4 CD r-1 1 /4 GO.3 CD CD c Li") Ch CN CO en :1" e a CD CD CD C) CD CD r vd ul CD CN CN mid r,. 1.. CD cv c,. 1. CD vd CD 1/4 c- c CD CN 1,1 r,. e '.o '.o r- '.o r--1 c', -r "),4 r-4 CO 1 cy CD ul od cn CD cn cc \ 3 ul 1 OD OD ul N. r,.f r-t CO 1 u/ CD OD h, N. r, r. CO 1 ul CD f 1 r r r-1 r r-1 r-1 r-1 r-1 w tn ui CO r - e r-1 r-4 r czt. u1 o c, r, 1 cv 1-4 :t 1/4 1/4JD h. r. 1,f u) 1 r r. 4 N. r, ul vd Cr) -1- -f r1 en cv cv cv CV cv T CD C. c, od CD u") do M et 141 CD 1 1 Cr\ cv r, od u-) en 1 CD CD CD 11 r. u1 CD CD r-1 r. en cy CD CD u-1 N. un r, : f -41* el.4 1 un cd B en.1- en. 1-1, od D CD u1 1 CD 1 el en CD cr) Lin.1 ( CD ") Lr) 9 O9.,7 :f cv cv r 4 CD CD Ch CU CU CU ei C1 1 1 CD t.r) trd On CD 1 CO ol Z -1- CD vd 1 1 u1 Cl CD r-1,t,t U1 dr u1 1-4 C1 T-4 9 r r-1 r4 r-4 r-4 r-i 1-4 ri r-1 r4 r4 1-4 cn 2 ct) M W r4 :C13 CT3 4-) 4-1 r1 cn ) I) W J5 CO &) ii tto D;). - be >1., , 4) gl 4 ffi PO PC : 1-1 M utt i=4 S-1 Z!1, z z ct r, z ZZZ g o o r*,,c1 n1 Q.) 4-) 4.),n cn cd res

33 r, ey 1-1 ud em 1 ey eq 1 CD C) CD CD un Len CD CD CD CD ul en mt 1 CD CD r, oy o. 1 oy ml- 1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CN,4D V) CN V),f VD C) VD 1.,1«/ on 1 CN VD VD, VD CN / VD VD CD u1 u, ud CD CD 4, r CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD cd CD CD en cd on CN ul u1 ul 1'CD CD CD 1. CD 1 CD ce, u1 CD oo, en CD en ey -t,t 1 1 en cm en en en en un CD un C)... 4`, c) N,t CN OD 5. CD on ud on ui un mt en en O1, ten crn O1 1 un 1 un r, co CD CO 111 u1 1 e. az, e. r-1 N r-4 tn CO r, 1 on u-).. od C1 %. r un oo CO r-f CrN cv T-4 CD VD Ul md, VD VD ud, VD VD VD VD ul ul ul CD rci Q U.,11 Ul :1- U1 U1 ul vold %.1D. 1 CO CN, 4 CD 1-1 CD r,... r-1 r N ey ey esi ey,-i, VD VD VD r-1 r-4 VD U1 VD CD cel 1/4 ey vd C.4 rn oo esj. co oo VD 1-4,4 4,1 «U1 r-4 4", L41,f e, es.1 eg em en a) CD,f VD U1 CN r--i 1-1 oo r, oo 4-1 ' r, cy 4 t-4, ud wd mt ul. r-1 r-1 rq CD cel CD CD CD 4-1 1,t 1 oo oo ey eq up On en en en 1 1 ul u, OD9Q Q :t 1 mt co en en C) 1 en en en 1 CD ul cd CD CD u1. 1:1 Ch 1 CD on cd... CD C) ud un - f en en oi 1 CD ul cn CD CD ud un VD VD CD r", k.r) o o O Cr on rn on rn on :t 1 on CD 1-4,t / on n eq mo ey,t U CM r I r I 1-1 r I 1-1 r I.) eq r, oo eq CN ul VD ud Li) ev. i1 T4 1-4 r ,4 å Maatalous-.r? El ao 4) 41) :CC1 g P QIffl W.4 P..1 P4 P.4 P1.1 ZZZZZ.1 ZZZ o,f r-1 4 o o N. 4-4 rd 4. ) r`, CCIOQCJGJ cs 1).. N4 <4 CC

34 C1 noo en ei cv 1. en Ch r. CO L.o fl 1 ')m cv U-1 CD....,f Ln r, cy r N. CD C) CD CD CD r-1 Ch CN 1-1 Ul 1-1 CD CD CD CD CD C) r-1 CO Ln Ln 9 Cri Lin en CD un oo el CN CO / 1 Cl Ul Ul OD Ul o o CD,t Ch 4 el rn eq en cv un en L:) tn cjco e o. o 1 Cr).1'.1- r r-1 Cr) Ln -1 -f Ln Ln o " -. r, Lin el cd un 1-1 U1 1 r-1 CO Ul CD 1 CD.. en un en CD co L(, cjo Cer) 1 CO Cr) Cflc'4 - Ln o Ln cv CD co r-1 CD CD Ln,t r,- N. O Lin GO N. cc CD Ln Ln OD CN,t CD r, O1,f Ln N. In C) CZ,,Ln co cv k OD CN r, 4. %-1CN r-1 r-i 4 r r, Ln 1. IV cv r r-1 Lf, Ln N.... oo r, LtLt 4.1- Ln 1/ CD,f CD rs... cv en cv cd 3 en r-r [Nl c"1.'-4 4 CD cv od CO CN o o. 9 T.1 r-1 4 r r r r-1 1 OD a) CN o ev r cl;) oo r-1 in cv o On CO 1 e C1 4 cv c I 4 1 Ch 1 1 /41) Lr) c) - r, r..1 cn CD CD CD un un CD 1 CN CN.f.t,f 1 1 en CO...1" o r c Lt1 F-4 C'1 CO cr, C Cfl rn N..1" cfl rn Z CO 1/ 4. cr) -1- Ln Lo CO cs,1 L.o r r r-1 e-j 1 Cr) r-1 r r-1 2 o r-1 r1 W W :) r -) cw W cl W._., >1 ca M 6. W b. W b.r..) rj ri Z Z U, -, 4r Z.r.4 `5' ;.1.,-, 4_. r..e Q 1.P.1 P-1 P-: 1 P-1 P-i,ZZZZ,7?- -. ml G-1 Iii P-1 cidzzz :24 ut1 cl 44,-1.,-)ZZ Z.Z i,--i co ri.. r, cl),j=1 C> CU,1:7 c) - 4. cl 4 u - cu C.1 rl r-1 r-1 ril E-1 >1 P-1 E--1 Q

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 Pirkko Manninen, Kyllikki Sampolahti ja Helvi Marjanen: Lantun, porkkanan ja punajuurikkaan satoisuus paikalliskokeissa. Koetuloksia vuosilta

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=.fl: ä; E!, \ ins: qgg ;._ EE üg. t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 3 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 3 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 982 ELSK 98 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKITERIALLITU PATENT- OC REGITERTYRELEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bkslut Kaupparekisteri andelsregistret Verhallinnsta saapuneet tiedt Uppgifter inkmna från skatteförvaltningen

Lisätiedot

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 3 TMO MELA, ULLA LALLUKKA, LSA MATTLA JA JOUN KATLA: VRALLSTEN LAJKEKOKEDEN TULO SYHD STELMÄ 978 TKKURLA SSN 0356-7575 SSÄLLYS Sivu. Johdano Seliyksiä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 7/9 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA ja MARKKU KONTTURI Kasvintuotannon tutkimuslaitos Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1982-1989

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2 Helvi Marjanen: Hivenaineet maassa ja kasveissa sekä niiden merkitys ravitsemuksessa. (Osa: Kivennäisainesuhteet) Väinö Mäntylahti: K Tuorerehun

Lisätiedot

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/91 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PA KALA ja MARKKU KONTTURI Kasvintuotannon tutkimuslaitos Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1983-199

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/93 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1985-1992 Jokioinen 1993 ISSN 359-7652

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012

TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012 TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012 P 4 V 5 P 6 L 7 A H g 10 K 12 N ö ( ) 15 T,, 16 A3 - N 20 Dg! 18 R 21 E 19 K: K R 22 R 23 L - Hd R, Sf L, I V A V K - Sf L K

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden kuukausisarjoja

Rahoitusmarkkinoiden kuukausisarjoja iillh Tilastokeskus W Statistikcentralen S VT Rahoitus 1997:27 Finansiering Rahoitusmarkkinoiden kuukausisarjoja Finansmarknadens mänadsserier Tilastokeskus Tilastoarkisto 1997,-heinäkuu - juli Joukkovelkakirjojen

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS J MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 7 E] -4-t4 ' r L. 'e cev 3ek TMO MELA, ULLA LALLUKKA ja LSA MATTLA: VRALLSTEN LAJ KEKOKEDEN TuLOSYHDSTELMA 979 JOKONEN -923 SSN 0356-7575 SSÄLLYS

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg', !P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

-Jotta maailma olisi parempi paikka wappuna. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012

-Jotta maailma olisi parempi paikka wappuna. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012 -J w. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012 JOS ET NÄE LUKEA ALLAOLEVAA PIILOTETTUA TEKSTIÄ, JUO LISÄÄ SKUMPPAA, SILLÄ STEREOGRAMMIEN NÄKEMINEN ONNISTUU VAIN SILMÄT KILLISSÄ.

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 26 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 26 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 98 ELSK 987 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

+ () 4 Abä. o t-{ +J t4. -s. -r) -^.b. L,'iI. o I=={ ) ts{ A L] l--.l. l*4. op{ cta-rff" ii F{ H H. !Jrl) ..:

+ () 4 Abä. o t-{ +J t4. -s. -r) -^.b. L,'iI. o I=={ ) ts{ A L] l--.l. l*4. op{ cta-rff ii F{ H H. !Jrl) ..: \ H + t4 + to t{ F{ O 4, ) e) 4 Abä,.,'i M ^.b 4 r), U) A ] l.l { ) t{ ) C5 t< cff" rl) t{ A p{ H H ii F{ c l4 ä..: v \ \ \ ) ) \ R V) A ) \ g'ä$ää e;'ü ä; {3;t:Hfä F",r ri 3 äääätäää c;{r;l ä:ärugärlsä:h$

Lisätiedot

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta 1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS r 1 Tiedote n:o 16 1982 JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v. 1980 Leila Urvas L Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 31600 Jokioinen

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA J, v v v, AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA :o 3 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, o 3 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 983 ELSK 985 aataloud taloudellis

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA

LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOJOIS-SUOMESSA Esko Koskenkorva MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA

Lisätiedot

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü ,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

Arvio metsd maa n a rvosta

Arvio metsd maa n a rvosta Arvi metsd maa n a rvsta Omistaja Lpr Klmenharju Kunta Kylli Tila Rn: Ala, ha 405 572 Klmenharju :l:89 24,9 ESPOO L6.5.20L7 Laatijan allekirjitus Teemu Saarinen Lisdtietja Arvi phjautuu Teemu Saarinen

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

w%i rf* meccanoindex.co.uk

w%i rf* meccanoindex.co.uk &, w% r* lr,ryd* kro g ; - C +gä!! r -. ä.;'! dg+s Zt t0, y < 9 -! 8 tü;r" lun.'-y; ',ä lrl;!tä u l - 9 9! - ä 6 ^ 9 b - q - cz * ; *'a! a = ;6 f

Lisätiedot

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987 lkyä i lq TEDOATOJA 4 989 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 987 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 4 989 aataloud taloudellis tutkimuslaitoks

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN (3) PÖYTÄKIRJA 5..203 SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika Paikka 5..203 klo 9.20 alkaen Ideapark, Kokoustila Kotka. Lempäälä Läsnä Osallistujalista liitteenä (liite ). KOKOUKSEN AVAUS TaLVIn

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS Tiedote N:o 13 1981 MAASTA ERI MENETELMILLÄ UUTTUVAT IVENAINE- MÄÄRÄT JA NIIDEN KORRELOINTI TIMOTEIN IVEN- AINEPITOISUUKSIEN KANSSA JoukoSippola ja Martti

Lisätiedot

WAinill AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA 152 1990 TILIVUOSI 1988

WAinill AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA 152 1990 TILIVUOSI 1988 WAnll TEDOATOJA 5 99 AJAKOTASTA MAATALOUSEKOOMAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 988 MAATALOUDE TALOUDELLE TUTKMUSLATOS AGRCULTURAL EOMCS RESEARC STTUTE FLAD RESEARC REPORTS 5 99 TEDOATOJA 5, 99 AJAKOTASTA

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:0 14

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:0 14 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:0 14 Jukka Kaseva ja Sylvi Soini: - POHJOIS-SUOMEN NURMITUHOTUTKIMUKSEN KOETULOKSIA VUOSINA 1976-1979 JOKIOINEN 1981 ISSN 0356-7621 Maatalouden

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDE TALOUDELLSE TUTKMUSLATOKSE TEDOATOJA :o 34 TE AGRCULTURAL EOMCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, o 34 AJAKOTASTA MAATALOUSEKOOMAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 974 ELSK 976 Maatalouden taloudellisen

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS Tiedote 12/85 MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä JOKIOINN 1985 insn 359-7652 MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot