Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin"

Transkriptio

1 Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Eetu Puttonen Yksittäisten puiden ittaus ja uutosten seuranta laserkeilauksella e e t a Johdanto Puuston tilavuus ja kasvu ovat etsien inventoinnin perustietoja. Näiden keskiääräistä kehitystä on seurattu esierkiksi valtakunnan etsien inventoinneissa 1920-luvulta lähtien. Etenkin operatiivisessa etsäsuunnittelussa ollaan kuitenkin yhä kiinnostuneepia yksityiskohtaisesta, jopa yksittäisiä puita koskevasta tiedosta. Metsäsuunnittelulaskenta perustuu puulajikohtaisiin runkolukusarjoihin, jotka joudutaan tällä hetkellä johtaaan inventoinnin tuottaista etsikön keskitunnuksista. Laserkeilaukseen (Airborne Laser Scanning, ALS) perustuva ittaus tarjoaa ahdollisuuden uodostaa runkolukusarja ainakin suurialta osalta suoraan laserkeilausaineiston avulla. Tarve tehostaa etsien ittaaista ja vähentää työvoiaa synnytti 1970-luvulta alkaen etsien inventoinnin kaukokartoitustutkiuksen. Laserittauksia, jotka tuottivat etsästä poikkileikkauksia, on käytetty kaukokartoitukseen perustuvassa etsänarvioinnissa aina 1980-luvulta lähtien esierkiksi puun pituuden, rungon paksuuden ja bioassan arvioinnissa. Laserkeilauksen avulla saatiin etsistä uodostettua erilaisia kattavia koliulotteisia alleja, joiden avulla on tutkittu. aaston korkeusallin äärittäistä, puuston keskipituuden ja tilavuuden arviointia, yksittäisen puun pituuden ja tilavuuden arviointia, puulajien luokittelua, etsän kasvun ittaaista ja harvennettujen puiden havaitseista. Yhteenvetoja laserkeilauksen etsäsovelluksista ovat esittäneet. Næsset y. (2004) ja Hyyppä y. (2009). Tässä kirjoituksessa esitetään lyhyt yhteenveto laserkeilaukseen perustuvasta yksinpuintulkinnasta ja sen käyttökohteista. Laserpulssin ja puuston vuorovaikutus Laserpulssin osua puustoon tuottaa yhden tai useaan paluukaiun. Yksittäisen paluukaiun tapauksessa laserpulssi osuu esierkiksi tiheän lehvästön pintaan ja aiheuttaa yhden paluukaiun. Koska käytännössä etsän latvus ei ole yhtenäinen pinta, ja koska puustossa on erisuuruisia aukkoja, tilanne on oniutkaisepi: laserpulssi osuu lehvästöön, läpäisee latvuksen yliän osan ja läpäisee osittain puuston eri osia, kuten puun runkoa, oksia ja lehtiä osuen lopulta aahan. Tapahtuasarja aiheuttaa useita paluukaikuja. Yleensä saadaan kuitenkin vain yksi kaiku. On perusteltua olettaa, että ensiäiset kaiut tulevat latvuston huipulta ja viieiset suureksi osaksi aanpinnasta, ikä ahdollistaa aanpinnan tason arvioiisen. Usean paluukaiun avulla saadaan siis hyödyllistä tietoa etsän rakenteesta. Tilannetta on havainnollistettu kuvassa

2 Metsätieteen aikakauskirja 4/2009 Tieteen tori Laserkeilaien rekisteröiä kaikusignaali Ensiäinen kaiku esi. puun latvasta Puuston pituusalli saadaan laskettua yliistä paluukaiuista uodostetun pinta- eli latvaallin ja aan korkeusallin erotuksesta. Puuston pituusalli tuotetaan joko pistepilvenä tai ruutuallina. Maan korkeusallin laskeiseen on kehitetty useita eneteliä, jotka yleensä perustuvat ensin aapinnan tason alapuolelta tulevien satunnaisten kaikujen poistaiseen, sen jälkeen alialta tasolta tulevien kaikujen luokitteluun isolla pikselikoolla (esi. 80 ) ja lopulta aanpintapisteistön tihentäiseen käyttäen apuna. sääntöpohjaista luokittelua. Esierkkejä kaupallisista ohjelistoista, joissa on aan korkeusallin laskenta-algoriti, ovat suoalainen TerraScan ja SCOP++. Puun pituus pystytään äärittäään laserkeilauksella tarkein kuin perinteisillä etsänittausenetelillä. Pituus kuitenkin yleensä aliarvioituu, koska laserkeilaus tunkeutuu puun latvukseen eikä sen latvasta välttäättä havaita kaikuja. Latvuksen korkeian kohdan aliarvio lisääntyy pulssitiheyden harventuessa. Toisaalta aliarviota puuston pituuteen aiheuttaa yös se, että aastoalli yliarvioi aanpinnan tasoa aluskasvillisuuden vuoksi. Pituuden aliarvio, eli harha, joka on tyypillisesti 0,5 1, voidaan kuitenkin lähes kokonaan poistaa tarkkojen aastoittausten avulla. Yksittäisen puun tulkinta laserkeilauksella Puuston pituusallin laskeinen Toinen kaiku esi. oksasta Kolas kaiku esi. aasta Kuva 1. Laserpulssin ja puuston vuorovaikutus. Laserkeilaien rekisteröiä kaikusignaali kuvaa vastaanotetun kaiun voiakkuutta ajan funktiona. Yksittäisen puun tulkintaenetelässä etsitään ensin puun sijainti, jonka jälkeen ääritetään latvuksen koko sekä puulaji latvusinforaation ja ahdollisesti laseraineiston kanssa rekisteröidyn ilakuva-aineiston avulla. Tään jälkeen kiinnostuksen kohteena olevat puutunnukset, kuten rinnankorkeusläpiitta, tilavuus ja bioassa, voidaan äärittää allintaalla. Laserkeilaukseen perustuvassa yksinpuintulkinnassa on useissa tutkiuksissa hyödynnetty puiden latvuksen koon, pituuden ja rinnankorkeusläpiitan välisiä alleja. Kyseiset allit ovat kuitenkin herkkiä lähtötietojen virheille: etenkin latvuksen kokoa on vaikea itata tarkasti autoaattisella tulkinnalla ja laserkeilaus useiiten aliarvioi latvuksen koon, joten rinnankorkeusläpiitan arviointi puiden pituuden ja latvuksen läpiitan avulla sisältää suurta epävaruutta. Yksittäisten puiden laserkeilaukseen perustuvaan tulkintaan on kehitetty lukuisia eneteliä. Geodeettinen laitos koordinoi vuosina kansainvälistä tutkiusta, jossa verrattiin eri enetelien toiivuutta puiden sijainnin, pituuden ja uiden tunnusten äärittäisessä. Kuvassa 2 on esitetty eri enetelien tarkkuus puiden pituuden ittauksessa, kun laseraineiston pulssitiheys oli 2 8 pulssia/ 2. Meneteliä testattiin sekä kaikkiin että vain yli 15-etrisiin puihin. Tulokset osoittavat, että puiden pituuden aliarvio on yleensä noin 0,5 ja että pituusittauksen tarkkuus on parhaiillaan 0,5 1. Menetelien väliset keskinäiset vaihtelut ovat paljon suureat kuin pulssitiheydestä syntyvät erot. Parhaat tulokset saavutettiin enetelillä, jotka oli kehitetty pohjoisella havuetsävyöhykkeellä. Tää johtui ileisesti siitä, että yös yksittäisen puun enetelät tarvitsevat suuraluetason opetusaineistoa puiden lukuäärän, latvusleveyden ja läpiitan kalibrointiin. Merkittävä tulos oli yös se, että pulssitiheydellä 2 pulssia/ 2 saavutettiin hyviä tuloksia sekä puiden löytyiselle että puun pi- 362

3 3,0 2,0 Puiden pituuden ittaustarkkuus, kaikki puut Keskiarvo Keskihajonta Keskivirhe 1,0 0,0-1,0-2,0 Definiens FOI_2 FOI_4 FOI_8 PFC_aerial PFC_laser Joanneu_hybrid Metla_2 Metla_4 Metla_8 Norway_2 Norway_4 Norway_8 Ilian_2 Ilian_4 Ilian_8 Texas_2_100 Texas_2_50 Texas_4_50 Texas_8_50 Texas_8_25 Udine_2 Udine_4 Udine_8 Zurich_2 Zurich_4 Zurich_8 Manual 3,0 2,0 Puiden pituuden ittaustarkkuus, yli 15 puut Keskiarvo Keskihajonta Keskivirhe 1,0 0,0-1,0-2,0 Definiens FOI_2 FOI_4 FOI_8 PFC_aerial PFC_laser Joanneu_hybrid Metla_2 Metla_4 Metla_8 Norway_2 Norway_4 Norway_8 Ilian_2 Ilian_4 Ilian_8 Texas_2_100 Texas_2_50 Texas_4_50 Texas_8_50 Texas_8_25 Udine_2 Udine_4 Udine_8 Zurich_2 Zurich_4 Zurich_8 Manual Kuva 2. Eri enetelillä ja eri pistetiheyksillä analysoitu puuston pituuden ittaustarkkuus ukaan lukien se, löysikö algoriti puun. Kuvassa esitetään laserittauksen ittausvirheen keskiarvo, keskihajonta ja keskivirhe. Referenssinä nollatasona on aastossa itattu pituuden keskiarvo. Lyhenteet x-akselilla ovat erilaisia yksinpuintulkinnan eneteliä eri toiijoiden toteuttaana ainituilla pulssitiheyksillä, 2, 4 tai 8 pulssia/ 2. tuudelle. Parhaiillaan enetelät löysivät 90 % referenssiaineiston puista. Tutkiustulokset yös osoittivat, että yksittäisten puiden tilavuus voidaan arvioida noin % keskivirheellä. Koeala- ja kuviotasolla voidaan päästä alle 10 % keskivirheeseen. Laserkeilaukseen perustuvien yksittäisten puiden tulkintaenetelien vahvuutena verrattuna ilakuvaeneteliin on puiden pituustiedon yksinkertainen ja autoaattinen tuottainen. Pituustieto voidaan saada yös ilakuvista digitaalisen fotograetrian enetelillä, utta epätarkein. 363

4 Metsätieteen aikakauskirja 4/2009 Tieteen tori Kuva 3. Laserkeilauksella tuotetusta pistepilvestä rajattu profiili 150 pituiselta ja 6 leveältä alueelta. Valkoiset pisteet kuvaavat laserkeilausta vuodelta 2003 ja tuan haraat pisteet laserkeilausta vuodelta Kaadetut puut näkyvät vuoden 1998 aineistossa, utta eivät vuoden 2003 aineistossa. Nuorten puiden kasvu on hyvin esillä profiilin vaseassa osassa latvuksesta tulevien kaikujen korkeuserona. Lähde: Hyyppä y Puulajitulkinta Puulajitietoa tarvitaan etsikön etsänhoidollisten toienpiteiden, kehityksen ja puutavaralajikertyän äärityksessä. Puulajitulkinta voi perustua laserkeilausaineiston avulla laskettuun latvuksen kokoon ja uotoon tai pistepilvestä irrotettuihin piirteisiin. Tulkinnassa voidaan käyttää apuna ilakuvilta laskettuja sävyja tekstuuripiirteitä. Koska laserkeilaus tuottaa puun latvan geoetrian, voidaan ilakuvan ja laserkeilauksen yhdisteläalleissa erottaa yös latvuksen valaistu ja varjossa oleva osa ja käyttää sitä apuna tulkinnassa: esierkiksi kapealatvaisilla kuusilla on usein erilainen vaste kuin leveälatvuksisilla ännyillä. Viie aikoina uutena tutkiuskohteena on ollut laserintensiteettitiedon hyödyntäinen, jolla voidaan korvata ilakuvat puulajitulkinnassa. Laserkeilaukseen perustuvaa puulajitulkintaa on viie aikoina tutkittu paljon. Havuetsäalueella puulajitulkinnassa on parhaiillaan päästy kolella puulajilla (änty, kuusi, lehtipuu) % tarkkuuteen. Tällöin aineistona on ollut erittäin korkeapulssinen (yli 10 pulssia/ 2 ) laserkeilausaineisto. Käytännön pulssitiheyksillä onijaksoisissa etsissä saavutetut tulokset ovat parhaiillaan kuitenkin luokkaa %. Puulajitulkintaenetelien kehittäinen onkin yksi tärkeiistä jatkotutkiuskohteista laserpohjaisessa etsien ittaaisessa. Metsän uutos Laserkeilausaineistossa näkyvät etsän uutokset pitävät sisällään puun latvuksen pituus- ja leveysuutokset, neulasten ja lehtiassan vuodenaikavaihtelun, aluskasvillisuuden tilan sekä tuulen aiheuttaat latvuston uutokset. Metsävaratiedon päivityksen kannalta kiinnostavia etsän uutoksia ovat hakkuut, kasvu ja tuhot. Hakkuiden osalta kiinnostuksen kohteena on harvennusleiikoille jäljelle jäävän puuston äärä, jota ei ainakaan toistaiseksi saada suoraan hakkuukoneittauksen yhteydessä. Useaan ajankohdan laserkeilauksella voidaan nähdä ahdollisuuksia yksittäisten puiden ja etsiköiden kasvun ittauksessa sekä kasvupaikan puuntuotoskyvyn äärittäisessä. Toistaiseksi näistä aiheista on elko vähän tutkiustuloksia johtuen usepiaikaisten laserkeilausaineistojen puutteesta. Metsän kasvun ittaainen laserkeilauksella on periaatteessa suhteellisen yksinkertaista (kuva 3). Pituuskasvu voidaan äärittää useilla enetelillä: yksittäisen puun pituuseroina ittaussarjojen välillä, kahden eriaikaisen pintaallin erotuksena, käyttäällä pituushistograien eroja tai yksinpuintulkittujen puiden tilavuuseroja. Yu y. (2004) tekivät laseraineistopohjaisen sovelluksen etsän kasvun ittaaiseen koeala- ja etsikkötasoilla käyttäällä puittaista sovitusenetelää kahden eri ajankohdan laserittausten välille. Menetelän avulla 86:sta harvennetusta puusta tunnistettiin 63 autoaattisesti oikein. Vallitsevasta latvuskerroksesta harvennetut puut tunnistettiin kaikki oikein, utta pieniä puita jäi tunnistaatta autoaattisin enetelin. Yksittäisen puun pituuskasvu voitiin äärittää noin 40 c tarkkuudella. 364

5 Lopuksi Aieissa tutkiuksissa on yleensä eroteltu jyrkästi yksinpuintulkintaenetelät ja aluepohjaiset laserkeilausenetelät. Yksinpuinenetelän suuriat edut ovat runkolukusarjan tarkepi tulkinta sekä vähäisepi aastoittausten tarve (kts esi. Hyyppä y. 2009). Aluepohjaisen inventoinnin etuna puolestaan on se, että siinä voidaan hyödyntää halvepaa, atalapulssista laserkeilausaineistoa. Lisäksi aluepohjainen inventointi on helpopi yhdistää operatiiviseen etsäsuunnittelulaskentaan, koska yksinpuintulkintaan tarkoitetut operatiiviset ohjelistot puuttuvat. Tulevaisuudessa korkeapulssista laserkeilausaineistoa on saatavissa entistä halvealla. Toisaalta on saatu ensiäisiä tuloksia, joiden ukaan yksinpuintulkintaan perustuva laserkeilausinventointi toiii kohtuullisella tarkkuudella yös harvapulssisella aineistolla. Jatkossa kysyys kuuluukin, issä inventointitehtävissä yksinpuintulkinnasta on hyötyä aluepohjaiseen enetelään verrattuna. Kysyys kulinoituu etsäsuunnittelulaskennassa käytettävien runkolukusarjojen tuottaiseen: yksinpuintulkinnalla päästään tarkepaan tulokseen tehtävissä, joissa tarvitaan tarkkaa, itattuihin puihin perustuvaa runkolukusarjaa. Tällainen inventointitehtävä on esierkiksi puutavaralajien arviointi. Sen sijaan keskitunnusten arvioinnissa aluepohjainen enetelä voi tuottaa lähes yhtä tarkan tuloksen kuin yksinpuintulkinta. Lisäksi yksinpuintulkinnalla voidaan tuottaa tehokkaasti laajoilta alueilta puukarttoja, jotka voisivat olla yhdistettävissä esierkiksi aastolaser- ja hakkuukoneittauksiin. Näin olisi ahdollista kerätä runkopankki, jota voitaisiin hyödyntää laajojen etsäalueiden yksinpuintulkinnassa tai esierkiksi puiden laatutunnusten äärittäisessä. Koska laskennallisesti enetelät poikkeavat täysin toisistaan, yksinpuintulkinnalla voidaan yös arvioida aluepohjaisen tulkinnan onnistuista ja yös päinvastoin. Kirjallisuutta Hyyppä, J. & Inkinen, M Detecting and estiating attributes for single trees using laser scanner. The Photograetric Journal of Finland 16: Hyyppä, J., Hyyppä, H., Yu, X., Kaartinen, H., Kukko, A. & Holopainen, M Forest inventory using sallfootprint airborne lidar. Teoksessa: Shan, J. & Toth C. (toi.). Topographic Laser Ranging and Scanning: principles and processing. CRC Press, Taylor & Fracis, London, s Næsset, E., Gobakken, T., Holgren, J., Hyyppä, H., Hyyppä, J., Maltao, M., Nilsson, M., Olsson, H., Persson, Å. & Söderan, U Laser scanning of forest resources: the Nordic experience. Scandinavian Journal of Forest Research, 19(6): Vastaranta, M, Holopainen, M., Haapanen R., Yu, X., Melkas, T., Hyyppä, J. & Hyyppä, H Coparison between an area-based and individual tree detection ethod for low-pulse density als-based forest inventory. Teoksessa: Bretar, F., Pierrot-Deseilligny, M., Vosselan, G. (toi.). Laser scanning 2009, IAPRS, Vol. XXXVIII, Part 3/W8 Paris, France, Septeber 1 2, s Yu, X., Hyyppä, J., Kaartinen, H. & Maltao, M Autoatic detection of harvested trees and deterination of forest growth using airborne laser scanning. Reote Sensing of Environent 90: n Prof. Juha Hyyppä ja FM Eetu Puttonen, Geodeettinen laitos; dos. Markus Holopainen, MMM Mikko Vastaranta, Helsingin yliopisto, Metsävarojen käytön laitos. Sähköposti 365

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset: MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan

Lisätiedot

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme

Lisätiedot

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari 8.3.2016 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Markus Holopainen, Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa?

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Puulajitulkinta laserdatasta

Puulajitulkinta laserdatasta Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta

Lisätiedot

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto.

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA Markus Holopainen 1, Juha Hyyppä 2, Mikko Vastaranta 1 ja Hannu Hyyppä 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä ja Hannu Hyyppä 3D-tiedosta

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Harri Kaartinen 9.3.2016, FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilaus Staattinen laserkeilaus, keilain

Lisätiedot

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Suunnistuskartoittajien talvipäivä 5.2.2011 Jussi Peuhkurinen 2 Arbonaut lyhyesti Perustettu 1994 Päätoimisto Joensuussa Sivutoimistot Helsingissä ja Vermontissa Konsultointi-,

Lisätiedot

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun

Lisätiedot

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Metsätehon raportti 223 1.8.2013 Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Esiselvitys ja käytännön testi Jari Vauhkonen Ville Kankare Topi Tanhuanpää Markus Holopainen Mikko

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ. Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2

LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ. Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden

Lisätiedot

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Laserkeilaus osana puuhuoltoa Metsätehon seminaari 24.5.2011 Laserkeilaus osana puuhuoltoa Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Aalto-yliopisto, Maanmittaustieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Esityksen

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä

Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä Timo Melkas ja Arto Visala Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen e e m t a Laserkeilauksen ja hakkuukonemittausten yhdistämisellä tarkkaa puukohtaista tietoa Metsävarojen inventoinnissa ollaan

Lisätiedot

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Lineaarikobinaatioenetelät 3.5-3.7, 3.7, 3.9 Sisältö Pääkoponenttianalyysi (PCR) Osittaisneliösua (PLS) Useiden vasteiden tarkastelu Laskennallisia näkökulia Havaintouuttujien uunnokset Lähtökohtana useat

Lisätiedot

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla Maa-57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla 2005 JYRKI PUUPPONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto jyrki.puupponen@hut.fi

Lisätiedot

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén ja Jyrki Kangas Aki Suvanto Matti Maltamo Petteri Packalén Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa 15.4.2015 Aarne Hovi Helsingin Yliopisto Aaltomuotokeilaus tutkijan näkökulmasta Lentolaserkeilauksessa käytetään pulssilaseria

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40 Diskreetin ateatiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40 Tuntitehtävät 31-32 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 35-36 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 33-34 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä ja Juha Hyyppä Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet e e m t a Maastomittausten tarpeellisuus Puuston määrän ja laadun inventointi

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Ryhmät & uudet mahdollisuudet

Ryhmät & uudet mahdollisuudet www.terrasolid.com Ryhmät & uudet mahdollisuudet Arttu Soininen 22.08.2017 Uudet mahdollisuudet ryhmien avulla Parempi maanpinnan yläpuolisten kohteiden luokittelu Maanpäällisten kohteiden luokittelu toimii

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et

Lisätiedot

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.09.2007 Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti

Lisätiedot

Nikkarilan Laserkeilausprojekti

Nikkarilan Laserkeilausprojekti Tomi Miettinen Nikkarilan Laserkeilausprojekti Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2009 Opinnäytetyön päivämäärä 6.5.2009 Tekijä Tomi Miettinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Melkas Mikko Vastaranta Markus Holopainen Jani Kivilähde Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde ja Mikko Merimaa

Lisätiedot

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa 1 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 5 Publicationer vid Helsingfors universitets institution för skogsvetenskaper 5 University of Helsinki Department of Forest Sciences Publications

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää

Lisätiedot

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu Lauri Korhonen Latvuspeittävyys, sen mittaaminen ja kansainvälinen metsän määritelmä Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu kolmeen pääryhmään: metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Metsämaalla

Lisätiedot

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA Aapo Lindberg Maisterintutkielma Helsingin Yliopisto Metsätieteiden laitos Metsävaratiede- ja teknologia Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa Dos. Jari Vauhkonen Yliopistonlehtori, HY (-> 28.2.2014) Yliopistotutkija, ISY (1.3.2014 ->) Sisältöä 1. Kaukokartoituspohjainen metsävaratieto

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsien kasvu ja kestävät hakkuut

Metsien kasvu ja kestävät hakkuut Metsien kasvu ja kestävät hakkuut Metsätieteen päivä 19.10. 2016 Taksaattoriklubi Juha Lappi Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimintayksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Perustuu artikkeleihin Lappi, J. 1997.

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA : TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA Sivu 2 LiDAR -aineistoa. Vasemmanpuolisessa ikkunassa näkymä laserkeilauspistepilveen ylhäältä ja oikeanpuoleisissa lisäikkunoissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin Lauri Mehtätalo Univ. of Joensuu, Faculty of Forest Sciences 22. huhtikuuta 28 Sisältö 1 Spatiaalisista pisteprosesseista 1 1.1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot