Laserkeilaus osana puuhuoltoa
|
|
- Armas Melasniemi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätehon seminaari Laserkeilaus osana puuhuoltoa Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Aalto-yliopisto, Maanmittaustieteiden laitos
2 Esityksen sisältö L-impact tutkimusprojekti L-impact - Puuhuoltoa tukevia tutkimustuloksia Laserkeilausinventoinnin tarkkuuden vaikutus puuston määrän ja tuoton estimointiin Yksinpuintulkinnan ja aluepohjaisen ALSinventoinnin yhdistäminen ALS-perusteinen Hakkuiden ajoitus ALS-perusteinen lumituhojen inventointi Täsmämetsätalous PreciseFor-projekti Laserkeilaus osana puuhuoltoa - tulevaisuus
3 Esimerkki lentolaserkeilauksella mitatusta metsikkökoealasta, Evo. Kuvan Risto Viitala (Hämeen AMK), Markus Holopainen (HY) & Juha Hyyppä (FGI).
4 Aluepohjainen laserkeilausmenetelmä metsäsuunnittelun inventointitiedon tuotannossa Parhaillaan operatiiviseen käyttöön otettavat (esim. Metsäkeskukset) metsäsuunnittelun inventointisysteemit perustuvat harvapulssiseen lentolaserkeilaukseen (ALS Airborne Laser Scanning) ja aluepohjaiseen puustotunnusten estimointimenetelmään Puustotietojen tuottaminen tehostuu Kuvioton metsäsuunnittelu Mahdollisuus saada tietoa kuvion sisäisestä hajonnasta Mielenkiintoisia kysymyksiä: Metsävaratiedon laadun valvonta MML valtakunnallinen ALS-aineisto vs metsäkeskusten omat kuvaukset Missä vaiheessa aletaan hyödyntää tiheämpipulssista ALS-aineistoa / yksinpuintulkintaa?
5 Laserkeilaus puustotunnusten estimoinnissa / mittauksessa Suomessa Aluepohjaisen laserkeilausinventoinnin pilottitutkimus Suomessa Suvanto ym. (2005). Regressiomallit puustotunnuksille laserpiirteiden avulla 472 opetuskoealaa, joilla tulokset (RMSE) ennustettiin 67 kuviolle: 9.5% (klpm), 5.3% (kpit), 18.1% (rl), 8.3% (ppa), 9.8% (til) Laserkeilaus- ja ilmakuvapiirteet sekä vanha kuviodata (Maltamo ym. 2006) k-msn, Koealatason tilavuuden RMSE 13% Puulajiositetason inventointitiedon ennustaminen (Packalén ym. 2007) k-msn, ALS + ilmakuvat. Kuviotason (67 kuviota) puulajiettaiset tilavuuden RMSE-%: 62.3% (lehti), 28.1% (mänty), 32.6% (kuusi) Puutavaralajien kertymien ennustaminen (Holopainen ym. 2010) k-nn, ALS+ilmakuvat Yksinpuintulkinnalla on useissa erikoistapauksissa saatu lupaavia tuloksia: Esimerkiksi Maltamo ym. 2009: Tilavuus (11%), tukkiosuus (8.7%), d1.3 (5.2%), pituus (2.0%), latvuksen pituus (7.1%) ja kuivaoksaraja (25.2%)
6 Improving forest supply chain by means of advanced laser measurements (L- Impact, ) Markus Holopainen (HY) & Juha Hyyppä (FGI) Rahoitus: Suomen Akatemia Yhteistyötahoja: TKK, Hämeen AMK (Evo), Joensuun yliopisto, Metsäteho, Metsähallitus, Tapio, StoraEnso, UPM-kymmene, Tornator, Metla Tavoitteet: Metsien inventoinnin, metsäsuunnittelun (metsäekonomian), metsäteknologian, logistiikan ja puuteknologian yhteishanke Kehittää uusia lentokone- (ALS), maastolaser- (TLS) ja hakkuukonemenetelmiä yksittäisten puiden määrällisten ja laadullisten tunnusten mittaamiseen Mikä inventointitiedon arvo on metsä- / leimikkosuunnittelussa / päätöstukijärjestelmässä Miten tarkentunut inventointitieto integroidaan metsäsuunnittelulaskelmiin (SIMO) Kuinka entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa inventointitietoa voidaan hyödyntää puunhankinnan logistiikkaketjun tehostamisessa
7 Improving forest supply chain by means of advanced laser measurements (L-Impact, ) Käytännön metsätaloutta palvelevia tuloksia / tutkimuksia ALS-inventointi ja metsätaloudellisen tuottoarvon määrittäminen Holopainen, M Effect of airborne laser scanning accuracy on forest stock and yield estimates. Aalto University, School of Engineering, Department of Surveying. Aalto University Doctoral Dissertations 6/ ALS-inventointi puutavaralajien määrän ja arvon estimoinnissa Holopainen, M., Vastaranta, M. Rasinmäki, J., Kalliovirta, J., Mäkinen, A., Haapanen, R. Melkas, T., Yu, X., Hyyppä, J Uncertainty in timber assortment estimates predicted from forest inventory data. European Journal of Forest Research, (2010) 129: , DOI /s Hakkuiden ajoitus ALS-datan avulla Vastaranta, M., Holopainen, M., Yu, X., Hyyppä, J., Hyyppä, H. and Viitala, R Predicting stand-thinning maturity from airborne laser scanning data, Scandinavian Journal of Forest Research, First published on: 19 January 2011 (ifirst), DOI: / , ALS metsätuhojen inventoinnissa Kantola, T., Vastaranta, M., Yu, X., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., Talvitie, M., Kaasalainen, S., Solberg, S. & Hyyppä. J. Classification of defoliated trees using tree-level airborne laser scanning data combined with aerial images. Remote Sensing, 2010, 2, ; doi: /rs
8 L-Impact tutkimus Holopainen M Effect of airborne laser scanning accuracy on forest stock and yield estimates (PhD thesis, Aalto-University) Laserkeilausinventoinnin tarkkuuden vaikutus puuston määrän ja tuoton estimointiin
9 Väitöskirjan lähtökohdat Käytännön metsäsuunnitteluorganisaatiot ovat siirtymässä laserkeilaukseen perustuvaan inventointisysteemiin Metsäomaisuuden arvonmääritykseen ei ole kansallista / kansainvälistä standardia; syitä: Maanmittarit haluavat perustaa arvionsa markkinoihin, kuten kiinteistöarvioinnin kansainvälisissä standardeissa suositellaan. Käytännössä tämä tarkoittaa kauppa-arvomenetelmää (kauppahintatilastojen hyödyntäminen) Metsänhoitajat ovat perustaneet arvioinsa metsätaloudelliseen tuottoarvomenetelmään. Useita lähestymistapoja: Faustmannin ajoista (1849) lähtien metsäekonomit ovat keskittyneet kuviotason nettonykyarvo (NPV) laskelmiin Metsäsuunnittelijat (metsänarvioimistieteilijät) ovat puolestaan olleet kiinnostuneita optimoimaan kuviotason käsittelyjä, ja metsäomaisuuden arvonmäärityksen näkökulmasta, käsittelemään metsälöitä (metsätiloja) kokonaisuuksina. Tutkimuksen lopullisena päämääränä on metsäomaisuuden arvonmäärityksen standardin luominen
10 Väitöstutkimuksen tavoitteet Päätavoite: tutkia lentokonelaserkeilaukseen (airborne laser scanning, ALS) perustuvan metsien inventoinnin epävarmuutta metsätaloudellisen tuottoarvon (nettonykyarvo, net present value, NPV) laskennassa. Yksityiskohtaiset tavoitteet: Tutkia metsäsuunnittelussa nykyisin ja lähitulevaisuudessa käytettävissä olevien metsävarojen inventointimenetelmien (kuvioittainen arviointi, aluepohjainen ALS-inventointi, ALS yksinpuintulkinta) tarkkuuden merkitystä hakkuiden ajoituksessa sekä metsätaloudellisen tuottoarvon laskennassa. Vertailla tällä hetkellä käytössä olevien metsäsuunnittelun inventointimenetelmien tarkkuutta puutavaralajitason tiedon tuottamisessa. Tarkastella puutavaralajien määrän ja taloudellisen arvon estimointiin liittyviä epävarmuuden lähteitä metsäsuunnittelun simulointilaskennassa. Vertailla inventointitiedon tarkkuuteen, kasvumallien toimintaan ja raakapuun hintakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä metsätaloudellisen tuottoarvon laskennassa kuvio- ja tilatasolla eri korkokannoilla
11 Thank you for your attention!
12 Osatutkimuksen tavoite Vertailla inventointitiedon, kasvumallien sekä raakapuun hinnanvaihteluihin liittyvää epävarmuutta kiertoajan yli lasketuissa kuvioiden nettonykyarvoissa (NPV). Inventointitiedon epävarmuus: kuvioittainen arviointi vs. aluepohjainen ALS-inventointi Luoda perusteet eri epävarmuuden lähteistä peräisin olevan epävarmuuden huomioimiselle metsätaloudellisessa tuottoarvolaskennassa
13 Menetelmät ja aineistot SIMO-simuloinnit, Monte Carlo menetelmä, 3,4 ja 5 %:n korkokannat. Simuloitu 40 kuvion metsälö; tasaisesti edustettuna eri puulajit ja kehitysluokat Inventointitieto: virheiden suuruudet kahdesta ALS-projektista. Ei pelkästään virheet yksittäisissä tunnuksissa, vaan myös virheiden välinen korrelaatio Kasvumallit: kasvumallien virhemallit Metsikkötason kasvumallit Puun hinta: keskiarvohakuinen (mean reverting) geometrinen hintamalli taustalla todellinen hintakehitys Otettiin huomioon myös eri puutavaralajien välinen kovarianssi
14 Epävarmuustekijöiden suhteellinen (%) vaikutus metsätilan (40 kuviota) nettotulojen nykyarvoon ACTIVE SOURCES OF UNCERTAINTY RELATIVE SDs (%) U PRICE U FIELD U ALS U GROWTH 3 % 4 % 5 % o 8,2 7,3 6,9 o 28,8 29,2 32,6 o 26,5 26,4 28,7 o 33,2 33,4 33,2 o o 29,0 32,1 33,8 o o 27,4 28,6 30,9 o o 34,9 35,3 34,9 o o 46,9 48,2 50,0 o o 46,5 46,6 47,1 o o o 47,4 48,3 51,3 o o o 46,5 46,8 47,6 Table 8. Averages of the relative SDs (%) of the stand-level NPVs, caused by the different uncertainty sources. The active uncertainty sources in each combination are marked with o.
15 Väitöskirjan päätelmät (1/2): ALSinventointimenetelmät ja hakkuiden ajoitus / puutavaralajitason tulkinta ALS-Inventointivirhe vaikuttaa merkittävästi hakkuiden ajankohtien määrittämiseen ja sitä kautta hakkuista saataviin nettotuloihin ja nettotulojen menetyksiin. Puutavaralajitason tulkinta on vielä epävarmaa Inventointivirheen lisäksi runkolukusarjan estimointi sekä puiden runkomuodon ja katkonnan simulointi aiheuttavat merkittävää epävarmuutta Aluepohjainen ALS-inventointi oli hakkuiden ajoituksessa, puutavaralajien ennustamisessa ja kuviotason nettonykyarvonlaskennassa hieman parempaa tietoa kuin perinteinen kuvioittainen arviointi Puulajitiedolla on suuri merkitys estimoitaessa seuraavan hakkuun ajankohtaa ja siitä saatavia tuloja metsäsuunnittelun simulointilaskennan avulla ALS ITD-menetelmällä on mahdollista pienentää metsäsuunnittelun simulointilaskennan virhettä, mikäli: a) puulajitulkinta onnistuu b) puiden etsintäalgoritmi toimii
16 Eri menetelmillä tuotetut runkolukusarjat PRED= predicted series generated on the basis of mean stock characteristics derived from the true stem distribution series SWFI = predicted series generated on the basis of mean stock characteristic output by the compartment inventory ALS = predicted series generated on the basis of mean stock characteristic output by the ALS inventory STM = True stem distribution series determined by a logging machine
17 Puutavaralajien estimointi avohakkuukoealoille: eri virhelähteiden vertailu (hakkuukonemittaus referenssinä) A_ALS Inventory error ERROR SOURCES SWFI inventory error Stem distribution generation stem form prediction & bucking simulation Predicted stock value bias% NPV rmse% NPV X X X X X X X X X Table 1. Effects (bias% NPV and rmse% NPV ) of different error sources on predicted stock value ( /m 3 ) at stand level. Field reference measured by logging machine: 5400 trees within 12 clear-cutting stands. A_ALS = area-based ALS inventory, SWFI = standwise field inventory. The active error source is marked with X.
18 Väitöskirjan päätelmät (2/2) aluepohjainen ALStulkinta kuvio- ja tilatason NPV-laskennassa Kasvumalleihin liittyvästä epävarmuudesta aiheutuu metsikkötason nettonykyarvon laskentaan jopa suurempaa virhettä kuin mitä inventointivirheestä. Tilatason metsätaloudellisen tuottoarvon laskennan suurin epävarmuuden lähde ovat ALS-inventointiin liittyvät virheet. ALS-inventointi aiheuttaa merkittävää harhaa (aliarviota) metsätaloudellisen tuottoarvon tilatason estimaattiin. Käytettäessä keskiarvohakuista hintamallia, raakapuun hintavaihteluiden merkitys metsikön nettonykyarvoon oli huomattavasti pienempi kuin inventointivirheen tai kasvumallien virheiden vaikutus. Inventointivirheen, kasvumallien virheen ja raakapuun hintavaihtelujen virheen yhteisvaikutus on erisuuruinen kuin näiden yksittäisten virhelähteiden virheiden summa. Paljonko pelimerkkejä kannattaa pistää inventointitiedon tarkentamiseen, kun ottaa huomioon metsäsuunnittelulaskennan muut virhelähteet?
19 Kuvio- ja tilatason tulosten vertailu SOURCES OF UNCERTAINTY Stand-level Property-level U PRICE U ALS U GROWTH bias% NPV sd% NPV bias% NPV sd% NPV X -6,1 8,2-1,5 3,4 X 1,7 26,5 12,2 5,1 X -9,5 33,2 1,4 1,7 X X X 0,1 46,5 13,2 6,5 Table 3. Comparison of results of stand-level (V) and property-level (VI) uncertainties (averages of NPV NPV the relative biases ( bias% ) and standard deviations ( sd% ). Property-level: a 25-ha forest property having an even development class distribution. Rate of interest 3%. U PRICE = The uncertainty caused by random variation in future timber assortment prices. U ALS = The uncertainty caused by A_ALS inventory errors. U FIELD = The uncertainty caused by random errors in growth projections. The active uncertainty source is marked with X.
20 Tulosten hyödyntäminen Tutkimuksessa luotiin perusteita kehittää käytännön menetelmiä metsäomaisuuden arvonmäärityksen liittyvän epävarmuuden huomioimiseksi Tutkimuksesta saatiin tietoa siitä, mihin epävarmuuden lähteeseen kannattaisi panostaa, kun NPV-estimointia halutaan tarkentaa Tuloksia voidaan hyödyntää myös arvioitaessa metsävaratietojen jatkuvaan ajantasaistukseen liittyvää epävarmuutta
21 Harvennustarpeen ennustaminen laserkeilauksella Tavoite Linkittää ALS inventointia metsäsuunnitteluun Testata harvennustarpeen ennustamistarkkuutta Ensiharvennuksen ajoitus Seuraavan 10-vuotiskauden harvennustarve Ennakkoraivaustarve työn alla Ennustaminen Harvennustarve määritettiin maastossa ja ennustettiin yhtenä tunnuksena aluepohjaisesti k-msm, Random Forest, logistinen regressio
22 Tulokset Seuraavan 10-vuotiskauden harvennustarve Logistinen regressio 79% k-msn 70% Kiireellinen harvennustarve Logistinen regressio 83% k-msn 86% Ensiharvennuksen ajoitustarkkuus (%) k-msn RF Immediate years years Rest Overall Kuva: Maastokoealat ja harvennusmalli. Maastossa on ehdotettu harvennuksia (mustat) useisiin kohteisiin, jotka eivät ylitä harvennusrajaa.
23 Lumituhojen kartoitus laserkeilauksella Hyytiälässä pahoja lumituhoja talvella 2010 Ainutlaatuinen tilaisuus tutkia lumituhojen monitorointia ALS aineistoa saatavilla: 2004, 2006,2007,2010 Menetelmä perustui muutostulkintaan eriajankohtien pintamallien välillä ( CHM). Lumituhoja paikannettiin myös aluepohjaisesti, jolloin lumituhoa selitettiin muutoksilla laserpiirteissä
24 Lumituhon vaikutus pistepilveen ja laserpiirteisiin Kuva: Oikealla katkennut mänty (musta), 2007 (harmaa) Kuva: Tuhoutuneen ja tuhoutumattoman koealan laserkaikujen korkeusjakaumat
25 Tulokset Tuhoutuneet latvusalat CHM-menetelmällä (musta) ja tuhoutuneet puut (punainen) kahdella eri menetelmän parametreilla laskettuna CHM-menetelmällä tuhoutunut latvuspinta-ala yliarvioitui 4.3% (RMSD 8.4%). Pintamallien erotuskuva. Logistisella regressiolla lumituhoutunut koeala tunnistettiin 78.6% tarkkuudella. Parhaimmat lumituhon selittäjät olivat muutokset laserkorkeusjakauman prosenttipisteissä 5, 35, 40, 50 ja 70.
26 Metsien lasermittausten tulevaisuus: täsmämetsätalous Kuinka tehostaa puunhankintaa ottaen samalla huomioon metsien muut käyttömuodot, kuten monimuotoisuus, metsien laatu (tuhot), virkistyskäyttö, hiilensidonta, kulttuuriarvot. Ratkaisu: Täsmämetsätalous = tarkan metsien inventointitiedon täysimääräinen hyödyntäminen operatiivisessa metsä- ja leimikkosuunnittelussa sekä puunhankinnan logistiikassa. Tarkka metsien inventointitieto = Hakkuukonetieto, maastossa tapahtuvat lasermittaukset sekä lentokonelaser- ja ilmakuvamittaukset
27 Täsmämetsätalous puunhankinnan tehostaminen ja metsäsuunnittelu Mahdollisia hyötyjä puunhankinnan näkökulmasta: Entistä tarkempaa puutason mittaustietoa: määrä ja laatu(?) Logistiset hyödyt: varastojen siirto yhä enemmän pystypuustoon Lähi- ja kaukokuljetuksen tehostaminen Apteerauksen ohjaus Hakkuukoneen kuljettajan työn tukeminen Leimikoiden korjuukelpoisuuden mallinnus Metsäsuunnittelun ja leimikkosuunnittelun yhdistäminen Metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelun simulointilaskennan tarkentaminen: teoreettisista runkolukusarjoista todellisiin runkolukusarjoihin Puukartta puiden spatiaalinen jakautuminen metsäekologia ALS & TLS pohjaisiin mittauksiin perustuvat puukartat, lähtöaineistoa metsätuhojen mallinnukseen (empiirisiin ja prosessipohjaisiin) kasvumalleihin, biomassa-, hiilitase- ja monimuotoisuusmalleihin.
28 Science and Technology Towards Precision Forestry (PRECISEFOR, ) Markus Holopainen (HY) & Juha Hyyppä (FGI) Rahoitus: Suomen Akatemia Yhteistyötahoja Aalto-yliopisto (TKK, Maanmittaustieteiden laitos), Vienna University of Technology, HAMK (Evo) Tavoitteet Yksittäisten puiden kartoitus hakkuukoneen avulla paikannuksen kehittäminen Automaattisten TLS-menetelmien kehittäminen ALS, TLS ja hakkuukonedatan yhdistäminen yksinpuintulkinnassa Puiden laadun mittaus ALS- ja TLS-dataan perustuen UAV:n hyödyntäminen leimikkosuunnittelussa ja ALS-inventoinnin referenssiaineiston hankinnassa Puutasolla tulkitun tiedon arvo J. Hyyppä. Finnish Geodetic Institute
29 Laserkeilaus osana puuhuoltoa: missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa? Puuston keskitilavuus pystytään estimoimaan tarkasti ja tehokkaasti laserkeilausinventointiin perustuen Laserkeilausinventointi mahdollistaa jo nykyisin monia metsätalouden kannalta mielenkiintoisia sovelluksia, kuten metsäomaisuuden arvonmäärityksen tarkentaminen, harvennushakkuiden kohdentaminen sekä metsätuhoihin liittyvät inventoinnit / monitoroinnit Keskeisenä mielenkiinnon kohteena on muutosten tulkinta Laserkeilausinventointeja entistä laajemmille alueille Yksinpuintulkinta aluepohjaisen ALS-inventoinnin referenssiaineistona Laserkeilausotanta ALS+SAR Puutavaralajitason estimointi toistaiseksi vielä melko epätarkkaa Ratkaisevaa runkolukusarjan estimoinnin onnistuminen Aluepohjainen ALS-invenointi - maastossa mitattujen referenssikoealojen runkolukusarjojen hyödyntäminen Yksinpuintulkinnan kehittäminen Aaltomuotolaser Parempi ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä Uudet ilmakuva- / spektrometriaineistot ALS-tulkintojen apuvälineenä Maastomittausten kehittäminen ALS- TLS- ja MLS-aineistojen yhteiskäyttö
30 L-impact ( ) & PrecisionFor ( ) publications PhD Thesis Holopainen, M Effect of airborne laser scanning accuracy on forest stock and yield estimates. Aalto University, School of Engineering, Department of Surveying. Aalto University Doctoral Dissertations 6/2011. Doctoral thesis. 160 p. Mäkinen, A Uncertainty in forest simulators and forest planning systems. Dissertationes Forestales p. Doctoral thesis. Invited book chapters in international scientific books with referee practices Holopainen, M., Hyyppä, J., Vaario, L-M. & Yrjälä, K Implications of Technological Development to Forestry. Invited book chapter. In Mery, G., Katila P, Galloway, G., Alfaro, R.I., Kanninen, M., Lobovikov, M., Varjo, J. (eds.) Forest and Society - Responding to Global Drivers of Change. IUFRO-World Series Volume 25: (Convening lead authors of the chapter: Hetemäki, L. & Mery, G.). Hyyppä, J., Hyyppä, H., Yu, X., Kaartinen, H., Kukko, H., Holopainen, M, Forest inventory using small-footprint airborne lidar, Invited Book Chapter to Topographic Laser Ranging and Scanning: Principles and Processing. Editors Jie Shan and Charler Toth. pp Articles in international scientific journals with referee practice Holopainen, M., Mäkinen, A., Rasinmäki, J., Hyyppä, J., Hyyppä, H., Kaartinen, H., Viitala R., Vastaranta, M. & Kangas, A Effect of tree level airborne laser scanning accuracy on the timing and expected value of harvest decisions. European Journal of Forest Research, (2010) 129: DOI /s Holopainen, M., Mäkinen, A., Rasinmäki, J., Hyytiäinen, K., Bayazidi, S. & Pietilä, I Comparison of various sources of uncertainty in stand-level net present value estimates. Forest Policy and Economics, 12(2010): DOI /j.forpol Holopainen, M., Haapanen, R., Karjalainen, M., Vastaranta, M., Hyyppä, J. Yu, X., Tuominen, S. & Hyyppä, H Comparing accuracy of airborne laser scanning and TerraSAR-X radar images in the estimation of plot-level forest variables. Remote Sensing. 2010, 2: ; doi: /rs Holopainen, M., Vastaranta, M. Rasinmäki, J., Kalliovirta, J., Mäkinen, A., Haapanen, R. Melkas, T., Yu, X., Hyyppä, J Uncertainty in timber assortment estimates predicted from forest inventory data. European Journal of Forest Research, (2010) 129: , DOI /s Holopainen, M., Vastaranta, M., Yu, X., Haapanen, R., Hyyppä, J., Kaartinen, H. Viitala, R. & Hyyppä, H Site type estimation using airborne laser scanning and stand register data. The Photogrammetric Journal of Finland, 22(1): Holopainen, M., Mäkinen, A., Rasinmäki, J., Hyytiäinen, K., Bayazidi, S. Vastaranta, M. & Pietilä, I Uncertainty in forest net present value estimations. Forests, 2010(1): , doi: /f Holopainen, M., Vastaranta, M., Mäkinen, A., Rasinmäki, J., Hyyppä, J., Hyyppä, H. & Kaartinen, H The use of tree level ALS data in forest management planning simulations. The Photogrammetric Journal of Finland, 1/2009: Kantola, T., Vastaranta, M., Yu, X., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., Talvitie, M., Kaasalainen, S., Solberg, S. & Hyyppä. J. Classification of defoliated trees using tree-level airborne laser scanning data combined with aerial images. Remote Sensing, 2010, 2, ; doi: /rs Mäkinen, A., Holopainen, M., Rasinmäki, J. & Kangas, A Propagating the errors of initial forest variables through stand- and tree-level growth simulators. European Journal of Forest Research, 2010, 129: , DOI /s Talvitie, M., Kantola, T., Holopainen, M., Lyytikäinen-Saarenmaa, P Adaptive cluster sampling in inventorying forest damage by the common pine sawfly (Diprion pini). Journal of Forest Planning, 16:1-7(2011). Vastaranta, M., Holopainen, M., Yu, X., Hyyppä, J., Hyyppä, H. and Viitala, R Predicting stand-thinning maturity from airborne laser scanning data, Scandinavian Journal of Forest Research, First published on: 19 January 2011 (ifirst), DOI: / , Vastaranta, M., Melkas, T., Holopainen, M., Kaartinen, H., Hyyppä, J. and Hyyppä, H Laser-based field measurements in tree-level forest data acquisition. Photogrammetric journal of Finland, 1/2009: Yu, X., Hyyppä, J., Vastaranta, M. Holopainen, M. & Viitala, R Predicting individual tree attributes from airborne laser point clouds based on random forest technique. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 66: Doi: /j.isprsjprs Yu, X, Hyyppä, J., Holopainen, M. & Vastaranta, M Comparison of area based and individual tree based methods for predicting plot level attributes. Remote Sensing, 2010/2: ; Doi: /rs
31 L-impact ( ) & PrecisionFor ( ) publications Articles in international scientific books and proceedings with referee practice Holopainen, M., Vastaranta, M. Rasinmäki, J., Kalliovirta, J., Mäkinen, A., Haapanen, R. Melkas, T., Yu, X., Hyyppä, J. & Hyyppä, H Estimation of timber assortments using low-density ALS data. In: Wagner, W., Székely, B. (eds.): ISPRS TC VII Symposium years ISPRS, Vienna, Austria, July 5-7, The International Archives of the Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences. Volume XXXVIII, Part 7A: Kaasalainen, S., Hyyppä, J., Krooks, A. Karjalainen, M., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., and A. Jaakkola Comparison of terrestrial laser scanner and Synthetic aperture radar data in the study of forest defoliation. ISPRS Commission VII Symposium, July 5-7, 2010, Vienna, Austria. Holopainen, M., Vastaranta, M., Kankare, V., Hyyppä, J., Liang, X., Litkey, P., Yu, X.,Kaartinen, H., Kukko, A., Kaasalainen, S., Hyyppä, H. Vaaja, M. & Jaakkola, A The use of ALS, TLS and VLS measurements in mapping and monitoring urban trees. In: Stilla,U., Gamba, P., Juergens, C. & Maktav, D. (Eds) JURSE Joint Urban Remote Sensing Event - Munich, Germany, April 11-13, Holopainen, M., Haapanen, R., Tuominen, S. & Viitala, R Performance of airborne laser scanning- and aerial photograph-based statistical and textural features in forest variable estimation. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Holopainen, M., Mäkinen, A., Vastaranta, M., Rasinmäki, J., Hyyppä, J., Hyyppä, H. and Rönnholm, P Utilization of tree species stratum data in forest planning simulations. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Kaartinen, H, Hyyppä, J. Liang, X., Litkey, P., Kukko, A., Yu, X., Hyyppä, H. & Holopainen, M Accuracy of automatic tree extraction using airborne laser scanner data. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Litkey, P., Liang, X., Kaartinen, H., Hyyppä, J., Kukko, A. & Holopainen, M. Single-scan TLS methods for forest parameter retrieval. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Melkas, T., Vastaranta, M. & Holopainen, M. Accuracy and efficiency of the laser-camera. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Vastaranta, M., Melkas, T., Holopainen, M., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Hyyppä, H Comparison of different laser-based methods to measure stem diameter. In Hill, R., Rossette, J. and Suárez, J Silvilaser 2008 proceedings: Holopainen, M., Vastaranta, M., Yu, X., Hyyppä, J., Kaartinen, H. & Hyyppä, H Forest site type classification using single tree level Airborne Laser Scanning. In Popescu, S., Nelson, R., Zhao, K. & Neuemschwander, A. (Eds.). Silvilaser 2009 proceedings: Holopainen, M., Tuominen, S., Karjalainen, M., Hyyppä, J., Vastaranta, M. & Hyyppä, H Accuracy of high-resolution radar images in the estimation of plot-level forest variables. In Sester, M., Bernard, L. & Paelke, V (eds.). Advances in GIScience. Lecture notes in geoinformation and cartography. Springer pp Holopainen, M., Haapanen, R., Karjalainen, M., Vastaranta, M., Hyyppä, J. Yu, X., Tuominen, S. & Hyyppä, H Combination of low-pulse ALS data and TerraSar-X radar images in the estimation of plot-level forest variables. In Bretar, F, Pierrot-Deseilligny, M. & Vosselman, G LaserScanning 2009 proceedings: Liang, X., Litkey, P, Hyyppä, J., Kaartinen, H., Vastaranta, M. & Holopainen, M Automatic tree location mapping using TLS for plot-wise forest inventory. In Popescu, S., Nelson, R., Zhao, K. & Neuemschwander, A. (Eds.). Silvilaser 2009 proceedings: Melkas, T., Vastaranta. M., Haapanen, R., Holopainen, M.Yu, X., Hyyppä, J., Hyyppä, H. Updating forest resource data by using ALS measurements and information collected with a harvester. In Popescu, S., Nelson, R., Zhao, K. & Neuemschwander, A. (Eds.). Silvilaser 2009 proceedings: Vastaranta, M, Holopainen, M., Haapanen R., Yu, X., Melkas, T., Hyyppä, J., Hyyppä, H Comparison between an area-based and individual tree detection method for low-pulse density als-based forest inventory. In Bretar, F, Pierrot-Deseilligny, M. & Vosselman, G LaserScanning 2009 proceedings:
32 L-impact ( ) & PrecisionFor ( ) publications Articles in Finnish journals with referee practice Holopainen, M., Tuominen, S., Karjalainen, M., Hyyppä, J., Hyyppä, H., Vastaranta, M., Hujala, T. & Tokola, T Korkearesoluutioisten E- SAR -tutkakuvien tarkkuus puustotunnusten koealatason estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Melkas T., Vastaranta M., Holopainen, M., Kivilähde, J. and Merimaa M Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Vastaranta, M., Ojansuu, R. and Holopainen, M Puustotietojen ajantasaistuksen luotettavuus. Metsätieteen Aikakauskirja 4/2010: Articles in non-refereed scientific journals and conference proceedings Holopainen, M., Mäkinen, A., Rasinmäki, J., Hyytiäinen, K., Bayazidi, S., Vastaranta, M. Pietilä, I. & Hyyppä, J Effect of airborne laser scanning accuracy in forest yield value calculations. Silvilaser 2010, conference proceedings. Kantola, T., Vastaranta, M., Yu, X., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., Talvitie, M., Solberg, S. & Hyyppä, J Predicting needle losses of individual Scots pines from airborne laser point clouds, Silvilaser 2010, conference proceedings. Krooks, A, Kaasalainen, S., Jaakkola, A., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M. & Hyyppä, J Monitoring forest damage with terrestrial laser scanning. Silvilaser 2010, conference proceedings. Vastaranta, M., Holopainen, M. Yu, X., Hyyppä, J., Hyyppä, H. & Viitala, R Determination of stands first thinning maturity using airborne laser scanning. Silvilaser 2010, conference proceedings. Haapanen, R., Holopainen, M., Tuominen, S. & Viitala, R., The effect of forest characteristics on ALS-based inventory results. Proceedings of IUFRO Division 4: Extending forest inventory and monitoring over space and time, May 19-22, 2009, Quebec City, Canada. Holopainen, M. & Viitanen, K Käsitteistä ja epävarmuudesta metsäkiinteistöjen taloudellisen arvon määrittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2009. Holopainen, M. & Hyyppä, J Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Hyyppä, J., Jaakkola, A., Hyyppä, H., Kaartinen, H., Kukko, A., Holopainen, M., Zhu, L., Matikainen, L., Chen, R., Chen, Y., Kaasalainen, S. Krooks, A. Litkey, P., Rönnholm, P., Vastaranta, M. & Lyytikäinen-Saarenmaa, P Map Updating and Change Detection Using Vehicle-Based Laser Scanning, in proceedings of JURSE 2009, May Hyyppä, J., Holopainen, M., Vastaranta, M. & Puttonen, E Yksittäisten puiden mittaus ja seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Hyyppä, J., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., Litkey, P., Hyyppä, H. & Kaasalainen, S Lasermittauksiin perustuva biomassamuutosten ja metsätuhojen seuranta. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Holopainen, M., Ilvesniemi, S. & Haapanen, R Detecting pine sawfly defoliation by means of remote sensing and GIS. Forstschutz Aktuell. Mäkinen, A. & Holopainen, M Menetelmiä metsikön nettonykyarvolaskentaan liittyvän epävarmuuden hallintaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009: Vastaranta, M., Holopainen, M., Kaartinen, H., Hyyppä, H. & Hyyppä, J Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009:
Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa
Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)
Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari 8.3.2016 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Markus Holopainen, Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa?
SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella
8.10.2017 1 Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella Dosentti (MMT) Mikko Vastaranta Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö mikko.vastaranta@helsinki.fi
Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme
Tree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
Puulajitulkinta laserdatasta
Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen
Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta
Biomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland
Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et
Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ. Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden
Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
ARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
ARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin
Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Eetu Puttonen Yksittäisten puiden ittaus ja uutosten seuranta laserkeilauksella e e t a Johdanto Puuston tilavuus ja kasvu ovat etsien inventoinnin perustietoja.
Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari
Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Harri Kaartinen 9.3.2016, FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilaus Staattinen laserkeilaus, keilain
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella
Metsätehon raportti 223 1.8.2013 Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Esiselvitys ja käytännön testi Jari Vauhkonen Ville Kankare Topi Tanhuanpää Markus Holopainen Mikko
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,
Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa
Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011
SIMO käytössä UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011 1 Wednesday, March 30, 2011 Lähtökohtia UPM:n metsätalouden ja kiinteistöhallinnan järjestelmien uudistaminen oli käynnissä yhtäaikaa alkuperäisen
LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto.
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA Markus Holopainen 1, Juha Hyyppä 2, Mikko Vastaranta 1 ja Hannu Hyyppä 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI
Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia
DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä
DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Helsinki, 22.1.2019 Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Petteri Packalen, Eetu Kotivuori,
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,
Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen
Kangas, A. Value of forest information. To appear in European Journal of Forest Research.
LIST OF PUBLICATIONS 4.3.2010 Articles in international peer-reviewed journals Mäkinen, A., Kangas, A. & Mehtätalo, L. Correlations, distributions and trends of forest inventory errors and their effects
Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa
Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa (COMBAT-konsortio) Tilannekuvaraportti 2015 Prof. H. Kaartinen
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen
Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä ja Juha Hyyppä Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet e e m t a Maastomittausten tarpeellisuus Puuston määrän ja laadun inventointi
Forest Big Data perusteita seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmälle
Forest Big Data perusteita seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmälle Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 12.11.2014, Helsinki Taustalla Puutavaralogistiikka 2020 kehittämisvisio ja
Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen
Laserkeilausseminaari 2017 MML 12.10.2017 Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen Metsien inventointi Suomessa Kaksi erityyppistä inventointia: Valtakunnan
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa
Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla
Prognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Melkas Mikko Vastaranta Markus Holopainen Jani Kivilähde Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde ja Mikko Merimaa
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17
Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17 Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Mitä tehdään ja miksi? COMBAT/Pointcloud -hanke Metsäkoneiden kehityksen haasteita
Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala ja Timo Tokola Korkearesoluutioisten
Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija
Laserkeilaus ja metsäsovellukset 5.11.2018 Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010. 1. kierros valmis 2020. Metsävaratietoa 12,4
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)
Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä
Timo Melkas ja Arto Visala Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen e e m t a Laserkeilauksen ja hakkuukonemittausten yhdistämisellä tarkkaa puukohtaista tietoa Metsävarojen inventoinnissa ollaan
RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET
RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä
Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)
Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus
Räty, M. & Kangas, A. Comparison of k-msn and Kriging in Local Prediction. To appear in Forest Ecology & Management.
LIST OF PUBLICATIONS 2.1.2012 Articles in international peer-reviewed journals Menzel, S., Nordström, E-M., Buchecker, M., Marques, A., Saarikoski, H., & Kangas A. Decision support systems in forest management
INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen
MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy
Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Puunhankinnan uudet tavat ja työkalut Teollisuuden Metsänhoitajien, Koneyrittäjien ja Metsätehon yhteisseminaari. Metsäpäivät
Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
Metsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Janne Uuttera Janne Uuttera, Perttu Anttila, Aki Suvanto ja Matti Maltamo Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen soveltuvilla kaukokartoitusmenetelmillä
MEKA/ttu. Markku Airaksinen. MEKA/ttu
MEKA/ttu Markku Airaksinen MEKA/ttu Projektin asettaminen Asetan metsän kauppahintatutkimus-projektin (MEKA/ttu). Projektin tavoitteena on laatia uusi julkaisu metsäomaisuuden hinnanmuodos-tuksesta ajantasaistamalla
Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos
Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos Yhteistyössä - opiskelijat Metsäylioppilaat paikantaneet ja mitanneet noin 3000 puuta/v 2007-2017 Yhteistyössä yritykset
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA Leena Matikainen 1, Juha Hyyppä 1, Kirsi Karila 1, Matti
Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot
Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Kuvioton metsäsuunnittelu
Kuvioton metsäsuunnittelu Mikko Kurttila SIMO loppuseminaari 2.11.2007 Metsäsuunnittelun päätöksentekotasot Puu Kuvio (käsittelyohjelman optimointi) Metsälö (kuvioiden käsittelyjen optimaalinen kombinaatio)
UNIVERSITY OF HELSINKI Faculty of Agriculture and Forestry Department of Forest Sciences
UNIVERSITY OF HELSINKI Faculty of Agriculture and Forestry Department of Forest Sciences Upper Stem Diameter and Volume Prediction Strategies in National Forest Inventory (NFI) Virpi Stenman Master s Thesis
Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus. Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Forestrix - Metsäkoneen aistinjärjestelmä (2005-2008) Konsortio
University of Helsinki, Ph.D., Social Economics of Forestry, 2004 University of Helsinki, M.Sc., Forest Management Planning, 1993
Curriculum vitae Name: Kari Hyytiäinen Place of birth: Saarijärvi, Finland Address: MTT Agrifood Research Finland Economic Research Latokartanonkaari 9 FIN-00790 Helsinki Finland Phone: +358 40 358 0485
SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy
SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén ja Jyrki Kangas Aki Suvanto Matti Maltamo Petteri Packalén Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen
Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu
METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
Puutavaran mittauksen visio 2020
Puutavaran mittauksen visio 2020 Tarkka ja kustannustehokas määrän ja laadun mittaus osana puutavaralogistiikkaa Metsätehon tuloskalvosarja 9/2012 30.8.2012 Timo Melkas, Jarmo Hämäläinen 1 Puuraaka-aineen
MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi
MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi Annika Kangas, Arto Haara, Markus Holopainen, Ville Luoma, Petteri Packalen, Tuula Packalen, Roope Ruotsalainen ja Ninni Saarinen 1 Haara & Kangas METsävaratiedon
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA 15.4.2015 Janne Uuttera UPM Esityksen sisältö 1. Lähihistorian kehitysaskeleet 2. Seuraavan sukupolven järjestelmän visioita 3. Lähitulevaisuuden kehitysaskeleet UPM Metsäkeskuksen
Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen
Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Timo Melkas Metsäteho Oy Forest Big Data -hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 CHM Arbonaut Oy Melkas, T., Poikela,
Earth Observation activities in University of Eastern Finland
Group on Earth Observations (GEO) yhteistyö ja sovellukset Suomessa SYKE 23-24.5.2018 Earth Observation activities in University of Eastern Finland Timo Kumpula Department of Geographical and Historical
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA
PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA Aapo Lindberg Maisterintutkielma Helsingin Yliopisto Metsätieteiden laitos Metsävaratiede- ja teknologia Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto