Kala- ja vesimonisteita nro 134. Anneli Heitto & Sauli Vatanen
|
|
- Liisa Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kala- ja vesimonisteita nro 134 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 213
2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kirjoittaja(t): Anneli Heitto ja Sauli Vatanen Käännökset: Kim Jaatinen Tarkastanut: Petri Karppinen Julkaisun nimi: Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 213 Toimeksiantaja: Helsingin Satama ja Helsingin Energia Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 134 Sivumäärä: 21 s. + 3 liitettä. Kannen kuva: Vesinäytteenottoa Vuosaarenlahden näytepisteeltä (182) tammikuussa 213. Kala- ja vesitutkimus Oy.
3 Sisältö 1 JOHDANTO VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA KEMIKAALIONNETTOMUUS VUOSAAREN SATAMASSA VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA VESISTÖTARKKAILU VESINÄYTTEENOTTO Veden laadun seuranta OT-yhdisteiden pitoisuudet YHTEENVETO SAMMANDRAG SUMMARY Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 213. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä vuonna 213.
4 1 JOHDANTO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisen aikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Vuosaaren sataman rakentamisen aikaista vesistö- ja kalataloustarkkailua koskeva yhteenvetoraportti on ilmestynyt talvella 212 (Vatanen ym. 212). Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin (Piispanen & Vatanen 29). Tähän mennessä ovat ilmestyneet vuosia koskevat tarkkailuraportit (Vatanen & Haikonen 21, 211, Heitto & Vatanen 212, 213). Merkittävimmät Vuosaaren sataman käytön aiheuttamat potentiaaliset vesistövaikutukset ovat alusten potkurivirtausten aiheuttama pohja-aineksen resuspensio ja alusten liikkumisen aiheuttamat vesimassojen liikkeet, joilla voi olla vaikutuksia lähinnä rantavyöhykkeiden ekosysteemiin (Piispanen & Vatanen 29). Väylällä liikkuvien alusten aiheuttamista veden korkeus ja virtausmuutoksista on tehty erillinen selvitys (Paukkeri 21). Satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana vesistöön joutuu jonkin verran lähinnä kiintoainetta. Työkoneiden ja alusten ilmapäästöistä osa päätyy laskeumana vesistöön joko suoraan tai satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana. Helsingin Energian voimalaitosten potentiaaliset vesistövaikutukset liittyvät Kalkkisaarenselältä sataman aallonmurtajan kaakkoispuolelta otettavan ja voimalaitoksissa lämmenneen jäähdytysveden palauttamiseen mereen (Piispanen & Vatanen 29). Vuonna 213 vesistötarkkailuun sisältyi ainoastaan vesinäytteenotto. Kalataloustarkkailu liitettiin vuonna 212 osaksi Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailua (Vatanen & Haikonen 212), jonka ensimmäinen raportti ilmestyy toukokuun 214 loppuun mennessä. Myös vesistötarkkailu siirtyi vuoden 214 alusta Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailuun. 2
5 2 VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 213 Vuosaaren sataman toiminnasta vastaa Helsingin Satama. Satamaan johtavan meriväylän, joka alkaa Pikku Niinisaaren ja Tobben-saaren välisestä salmesta, ylläpidosta vastaa Liikennevirasto. Sataman vesiliikennealueen haraussyvyys on pääosin 12,5 m (MW) ja itäisellä vesiliikennealueella 1,5 m (MW). Kalkkisaarenselällä väylän nopeusrajoitus on 17 km/h (Paukkeri 21). Vuosaaren sataman tilastojen mukaan vuonna 213 satamassa kävi 1896 alusta (keskimäärin 5,2 aluskäyntiä vuorokaudessa). Tämä on vähemmän kuin vuosina (taulukko 1). Taulukko 1. Vuosaaren sataman aluskäynnit vuosina vuosi aluskäyntejä/v aluskäyntejä/vrk , , , , ,2 ka , Sataman kiinteistöjätevedet ja laivoista vastaanotettavat jätevedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätevesiviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Aluksista ei saa päästää mereen jätevettä, saastuttavaa ainetta tai muuta jätettä sataman vesiliikennealueella. Satama-alueen sade- ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta mereen. Sataman nostoalueilla on 34 suljettavaa sadevesiviemäriventtiiliä. Sataman eteläosassa on satamakeskuksen aluetta palveleva lumen mereenkippauspaikka. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysveden sitomaa lämpöenergiaa hyödynnetään talvisin satama-alueen sulanapidossa. Satama-altaaseen johdettavan jäähdytysveden sulatusteho ei ole yksin riittävä, vaan satama-altaaseen on rakennettu alusten liikkumista ja kiinnittymistä haittaavan jäätymisen ehkäisemiseksi ilmapulputusjärjestelmä. Yleistä satamatoimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti tarkkailuohjelmassa (Piispanen & Vatanen 29). 2.1 Kemikaalionnettomuus Vuosaaren satamassa Marraskuussa 213 Vuosaaren satamassa tapahtui kemikaalionnettomuus, jonka yhteydessä vesistöön valui divinyylibentseeniä. Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju sai alkunsa klo 23:34, kun aluksella Herkules J havaittiin savuava/höyryävä divinyylibentseeniä sisältänyt kontti. Aluksella aloitettiin kontin jäähdytys jota pelastuslaitos jatkoi saavuttuaan paikalle. Kontti siirrettiin laiturille klo 1: ja jäähdytystä jatkettiin noin klo 6:3 saakka. Tämän jälkeen kontti siirrettiin edelleen laiturialueelle A jatkojäähdytystä varten. Kontti siirrettiin satamasta Ekokem Oy Ab:lle , kun sen lämpötila oli laskenut riittävästi. Ekokemillä tehdyn punnituksen perusteella kontista oli hävinnyt 5 78 kg divinyylibentseeniä. Häviäminen on tapahtunut haihtumisen sekä laiturille ja sieltä mereen valumisen seurauksena. Helsingin Sataman Uudenmaan ELY-keskukselle toimittaman selvityksen perusteella ainetta pääsi mereen kontin ollessa laiturilla klo 1: 6:3. Laiturialueelle A siirron jälkeen ei havaintoja vuodosta enää tehty. 3
6 Kemikaalionnettomuuden seurauksena Helsingin kaupungin ympäristökeskus käynnisti ylimääräisen veden laadun tarkkailun Vuosaaren Sataman edustalla (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213). Ylimääräiseen tarkkailuun sisältyi näytteenotot ja Näytteenottoverkostoon kuului kolme näytepistettä satama-altaasta ja sen edustalta sekä edellä mainitut kolme näytepistettä täydennettynä Natura-alueen (Mustavuori Porvarinlahti) edustan näytepisteellä. Vesinäytteet otettiin pinnasta. Näytteenottojen perusteella satama-altaassa veden pinnalla oli havaittavissa selvä kemikaalin muodostama kalvo. Kuolleita kaloja tai muita (vesi)eliöitä ei havaittu. Seuraavana päivänä alueella toteutettiin velvoitetarkkailuun sisältyvä perusnäytteenotto, jonka yhteydessä näytteenottajat tekivät havaintoja veden pinnalla esiintyvästä öljymäisestä kalvosta sataman edustan (16) ja Vuosaarenlahden (182) näytepisteillä. Öljymäinen kalvo oli todennäköisesti seurausta edellisenä päivänä tapahtuneesta kemikaalionnettomuudesta. Metropolilab -laboratorion tekemissä vesinäytteiden analyyseissä havaittiin satama-altaassa lähinnä onnettomuusaluetta sijainneella näytepisteellä (B1) alkyylibentseenejä (taulukko 2). Edelleen alkyylibentseenejä oli havaittavissa näytepisteillä B1 ja B2, mutta pitoisuudet olivat laskeneet (taulukko 2). Divinyylibentseeniä, etyylistyreeniä tai etyylivinyylibentseeniä ei havaittu näytteistä kummallakaan näytteenottokerralla. Sen sijaan satama-altaan näytepisteellä B1 havaittiin molemmilla näytteenottokerroilla 1,3- ja 1,4-ksyleeniä ( ,5 µg/l ja 8.11.,65 µg/l). Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213) tekemän ylimääräisen tarkkailun analyysitulosten perusteella kemikaalionnettomuudesta peräisin olevia alkyylibentseenejä oli analysoitavissa vesinäytteistä ja Vuosaaren satama-altaassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Jälkimmäisellä näytteenottokerralla pitoisuudet olivat laskeneet selvästi. Kemikaalivuodon vaikutus ei kuitenkaan ulottunut läheiselle Natura-alueelle saakka. Taulukko 2. Ylimääräisessä tarkkailussa Metropolilab Oy:n analysoimat alkyylibentseenit (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213). 1-etyyli-2- metyylibentseeni dietyylibentseeni 1-etyyli-4- (1-metyylietyyli) yksikkö µg/l µg/l µg/l B1 noin 1 noin 5 noin 5 noin 1 noin 2 ei havaittu B2 ei havaittu noin 2 ei havaittu noin 1 ei havaittu ei havaittu B3 ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu B4 ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu 4
7 3 VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA 213 Vuosaaren A-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1991 ja B-voimalaitos vuonna. Voimalaitokset toimivat maakaasulla. Vuosaaren voimalaitoksilta johdettiin vuonna 213 mereen jäähdytysvesiä, erilaisten vedenkäsittelyprosessien ja laboratorion neutraloituja ja selkeytettyjä jätevesiä sekä varapolttoaineena olevan kevyen polttoöljyn kalliovaraston vuotovesiä yhteensä 59,9 miljoonaa kuutiota. Suurin osa jätevesistä oli jäähdytysvettä. Neutralointiyksikön vesiä johdettiin mereen m 3 ja vuotovesiä m 3. Lämpöpäästö mereen oli 474 TJ ja hiilivetypäästö 2 kg. Laitosalueelta johdetaan mereen lisäksi sadevesiä sekä keräilyaltaan kautta kivihiilivaraston suoto- ja pintavalumavesiä. Jäähdytysvesien määrä sekä lämpö- ja hiilivetypäästöt ovat viiden viime vuoden aikana olleet tasaiset ja edellisiä vuosia matalammat (kuva 1). Jäähdytysvedet, erilaiset prosessijätevedet ja B-voimalaitosalueen sadevedet johdetaan Kalkkisaarenselälle Ruusuniemen kärjestä. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Voimalaitosten jäähdytysvesi otetaan Kalkkisaarenselältä ja puretaan joko satama-altaaseen tai sataman länsipuoliseen Ruusuniemenkanavaan (kuva 2). Kuormitus vuonna 213 on esitetty liitteessä 1. 2 Virtaama 15 milj m 3 /v vuosi Lämpöpäästö 25 Tj/v vuosi 5
8 5 4 Hiilivedyt 3 kg/v vuosi Kuva 1. Vuosaaren voimalaitosten vesistökuormitus Kuva 2. Vuosaaren satama, satamaan johtava meriväylä sekä Helsingin Energian vedenotto ja vedenpurkupaikat. 6
9 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesinäytteenotto Veden laadun seuranta Vesistötarkkailua tehtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti viideltä vesinäytteenottopisteeltä: 16, 174, 18, 182 ja 113 (kuva 3). Aiemmin tarkkailun piirissä olleet Niinilahden havaintopaikat L35 ja 175 sijaitsevat Vuosaaren sataman täyttöalueella eivätkä ole olleet enää mukana tarkkailussa vuoden 25 jälkeen. Näytepisteiden havaintokertojen vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Tulokset on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen. Tarkkailualue on saaristoa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava. Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Kuva 3. Veden laadun tarkkailun vesinäytteenottopisteet. Näytepiste 111 ei ole tarkkailussa mukana. 7
10 Tammikuussa 213 näytteet otettiin havaintopaikoilta Kalkkisaarenselkä (174), Vuosaarenlahti (182) ja Granö (113). Muille havaintopaikoille ei päästy jäätilanteen takia. Kalkkisaarenselältä saatiin nyt talvinäyte pitkästä aikaa. Vesi oli koko tarkkailualueella hyvin kylmää, lämpötila vaihteli o C molemmin puolin, ja happitilanne oli hyvä. Suolaisuus oli Kalkkisaarenselällä ja Granön selällä alusvedessä vähän päällysvettä korkeampi. Näkösyvyys oli pienin (9 dm) Granönselällä ja suurin (25 dm) Kalkkisaarenselällä. Sameusarvot vaihtelivat välillä 3,7 FNU ja 5,5 FNU, ja olivat Kalkkisaarenselällä ja Granön asemalla jonkin verran laskeneet vuoden 212 marraskuusta. Vuosaarenlahdella ne olivat samalla tasolla kuin marraskuussakin. Kalkkisaarenselän osalta sameus oli nyt vähän korkeampi kuin tarkkailujakson talvina keskimäärin, mutta silti aiempien vuosien vaihteluvälin sisällä. Granönselällä sameus on vaihdellut melko paljon vuosien välillä. Tammikuussa 213 sameusarvot olivat vähän viime talvia korkeampia, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuitenkin tavanomaiset. Vuosaarenlahdella sameus oli melko tavanomaisella tasolla. Kiintoaineen määrä oli Kalkkisaarenselän alusvedessä hieman kohonnut muihin vesisyvyyksiin verrattuna (8,3 mg/l), mutta muuten havaintoalueen kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia (<2-3,7 mg/l). Havaintoalueen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 33 µg/l ja 36 µg/l sekä kokonaistypen pitoisuudet välillä 45 µg/l ja 54 µg/l. Kalkkisaarenselällä pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisellä talvinäytekerralla 27. Vuosaarenlahdella kokonaisfosforin pitoisuus oli keskimääräistä pienempi ja kokonaistypen pitoisuus keskimääräisellä tasolla. Granönselällä kokonaisravinnepitoisuudet olivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna melko tavanomaiset. Toukokuussa vesipatsas oli koko havaintoalueella lämpötilan suhteen kerrostunut. Mölandetissa (18) vesi oli vielä muita asemia kylmempää. Happitilanne oli hyvä. Suolapitoisuus vaihteli välillä 4,8 ja 5,2. Sameus- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä 4,3 FNU ja 6,9 FNU sekä 6,4 mg/l ja 9,6 mg/l, molempien ollessa korkeimmillaan Kalkkisaarenselällä (174). Alusvesikerroksessa kiintoaineen pitoisuus oli sataman edustalla (16) vähän korkeampi kuin muilla asemilla, mutta huomattavia pitoisuusnousuja ei esiintynyt. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat muuhun havaintoalueeseen verrattuna jonkin verran kohonneet Mölandetin päällysvedessä (45 µgn/l, 34 µgp/l). Myös klorofyllipitoisuus (18 µ/l) oli muita asemia korkeampi kuvastaen kasviplanktonin kevätkukinnan jatkumista tällä uloimmalla asemalla. Muualla havaintoalueella kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 34 µg/l ja 42 µg/l sekä kokonaisfosforin pitoisuudet päällysvedessä välillä 24 µg/l ja 31 µg/l. Klorofylli-a:n pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,1 µg/l ja 9,3 µg/l. Pitoisuudet eivät poikenneet tavanomaisesta. Elokuun näytekerralla vesimassa oli kaikilla havaintoasemilla lämpötilan suhteen kerrostunut. Vesi oli vuodenaikaan nähden melko viileää. Vain Granönselällä (113) päällysveden lämpötila oli + 17 o C, muilla asemilla lämpötilat vaihtelivat päällysvedessä välillä 11,9 o C ja 13,1 o C sekä alusvedessä välillä 8,7 o C ja 1,4 o C. Vesi oli melko suolaista pinnalta pohjaan saakka, alusvesi oli hieman päällysvettä suolaisempaa. Kaikilla havaintopaikoilla ja kaikissa näytesyvyyksissä happipitoisuudet olivat alentuneet. Tämä on todennäköisesti seurausta suolaisen ja vähähappisen veden kumpuamisesta alueella. Sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat sataman edustalla (16), Kalkkisaarenselällä (174) ja Granönselällä (113) alusvedessä selvästi kohonneet. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin sataman edustalla, jossa sameus oli 16 FNU ja kiintoaineen pitoisuus 16 mg/l. Myös alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat samoilla asemilla kohonneet vaihdel- 8
11 len välillä 47 µg/l ja 59 µg/l. Kokonaistypen osalta pitoisuusnousut olivat vähäisempiä. Uloimmilla asemilla sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä kokonaisravinteiden pitoisuudet poikenneet merkittävästi tavanomaisesta. Päällysvedessä sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla asemilla alhaisia. Näkösyvyys vaihteli välillä 18 dm ja 23 dm. Myöskään kokonaisfosforin pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä. Korkein pitoisuus (37 µg/l) mitattiin Mölandetissa (18) ja pienin (32 µg/l) sataman edustalla sekä Kalkkisaarenselällä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 36 µg/l ja 42 µg/l. Klorofylliarvot olivat alhaisia vaihdellen välillä 2,3 µg/l ja 4,7 µg/l. Aiempiin vuosiin verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat havaintoalueella pääosin keskimääräisellä tasolla. Kokonaistypen pitoisuudet sen sijaan olivat vähän pitkän ajan keskiarvoa matalammat. Marraskuussa havaintoalueen vesipatsas oli lähes tasalämpöinen lukuun ottamatta Granön selkää (113) ja Mölandetia (18), joissa ylimmän havaintosyvyyden vesi oli vähän muuta vesipatsasta kylmempää. Granön selällä tämä päällysvesikerros oli huomattavasti vähäsuolaisempaa kuin alusvesi, ja sen sameusarvo ja ravinnepitoisuudet olivat korkeat sekä kiintoainepitoisuus kohonnut. Päällysveden pitoisuuksien kohoaminen oli sataman edustaa (16) lukuun ottamatta nähtävissä myös muilla asemilla, selvimmin Mölandetissa (18). Näkösyvyys oli pienin Granönselällä (9 dm) ja suurin sataman edustalla (21 dm). Happitilanne oli hyvä kaikilla näytepisteillä. Näytteenoton yhteydessä oli havaittavissa öljymäinen kalvo pinnalla näytepisteillä 16 ja 182. Lisäksi pinnalla oli havaittavissa selkeää samentumaa näytepisteellä 113. Päällysvesikerrosta lukuun ottamatta havaintoalueen sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet, samoin kuin kokonaisravinteiden pitoisuudet, olivat edellisen vuoden marraskuuta pienemmät. Näkösyvyydet sen sijaan olivat edellisen vuoden luokkaa. Marraskuun havaintokerralla alueen veden laatuun vaikutti voimakkaasti makea jokivesi, eikä voimalaitosten vaikutusta voitu erottaa muusta veden laadun vaihtelusta. 9
12 Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kalkkisaarenselän (174) talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina kohonnut (kuva 4). Tammikuussa 27 pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet aiemmalle tasolle. Sen jälkeen havaintopaikalta ei satamatoiminnan ja huonojen jääolojen vuoksi saatu talvinäytteitä ennen kuin vuonna 213. Silloin fosforipitoisuudet olivat vuoden 27 tasolla. Vuosaarenlahdella (182) on nähtävissä sama kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina ja pitoisuuksien lasku sen jälkeen (kuva 4). Vuosina 211 ja 212 näytti siltä, että fosforipitoisuus olisi jälleen kohoamassa, mutta talvella 213 pitoisuudet olivat jälleen laskeneet. Mölandetin (18) havaintoasemalta on edellisen kerran saatu talvinäyte vuonna 27. Kalkkisaarenselän tapaan fosforipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan vuosina (kuva 4). Vertailualueena toimivalla Granön (113) asemalla tilanne on ollut samankaltainen kuin Vuosaarenlahdella (kuva 4). Vastaava kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina on nähtävissä joillakin muillakin vesistötarkkailuasemilla myös Helsingin edustan merialueen länsiosissa. Talvisissa kokonaistypen pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää muutossuuntaa (kuva 4). Tarkkailualueen sameusarvot ja kiintoaineen pitoisuudet ovat talvella pääsääntöisesti olleet alhaisia (kuva 5). Vuosaarenlahdella on vuoden 25 jälkeen kuitenkin mitattu joitakin aiempaa korkeampia pitoisuuksia. Talvella 21 päällysveden sameusarvoa nosti lumenkippaus näytteenottopaikan lähellä. Kalkkisaarenselällä talven 213 kiintoainepitoisuus alusvedessä (8,3 mg/l) puolestaan oli tarkkailujakson korkein. Kesätilanteessa päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina olleet aiempaa korkeammat sekä Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahdella että vertailualueella Granönselällä (kuva 6). Näillä asemilla tarkkailujakson korkein päällysveden fosforipitoisuus mitattiin elokuussa 26. Kesinä 212 ja 213 päällysveden fosforipitoisuudet olivat kuitenkin aiempia vuosia alhaisempia. Myös Mölandetissa kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet vastaavasti koholla joinakin vuosina. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat Kalkkisaarenselällä ja Mölandetissa tyypillisesti olleet usein päällysveden pitoisuuksia korkeammat. Kesäinen kokonaistyppitaso ei Kalkkisaarenselällä ole tarkkailujaksolla merkittävästi muuttunut (kuva 6). Vuosaarenlahdelta mitattiin kesinä tavallista korkeampia pitoisuuksia, mutta viime vuosina taso on jälleen ollut matalampi. Elokuun 212 pitoisuus oli 17 vuoden tarkkailujakson pienin, ja myös kesällä 213 pitoisuus oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna alhainen. Myös vertailualueella Granönselällä ja Mölandetissakin typpipitoisuudet olivat kohonneet kesinä 24 ja 26. Kesäaikaiset sameusarvot Kalkkisaarenselän ja Vuosaarenlahden päällysvedessä ovat vuosina olleet aiempaa useammin keskimääräistä korkeammalla tasolla (kuva 7). Tämä on nähtävissä myös vertailualueella Granönselällä sekä kesinä 25, 28 ja 213 Mölandetissa. Myös alusveden osalta Vuosaarenlahdella on nähtävissä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvaminen vuoden 25 jälkeen. 1
13 Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi Granö 113 Granö Vuosaarenlahti Vuosaarenlahti Mölandet 18 1 Mölandet Kuva 4. Kokonaisfosforin (Kok.P, µg/l, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N, µg/l, oikealla) pitoisuus tammi-helmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet ja 213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet ) ja Mölandet 18 (vuodet ). 11
14 FNU Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi mg/l Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi FNU FNU 29 Granö mg/l 2 Granö FNU Vuosaarenlahti mg/l Vuosaarenlahti FNU Mölandet mg/l Mölandet Kuva 5. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) tammihelmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet ja 213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet ) ja Mölandet 18 (vuodet ). 12
15 Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi Granö Granö Vuosaarenlahti Vuosaarenlahti Mölandet 18 1 Mölandet Kuva 6. Kokonaisfosforin (Kok.P, µg/l, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N, µg/l, oikealla) pitoisuus elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet ) ja Mölandet 18 (vuodet ). 13
16 Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä päällysvesi alusvesi 1 15 FNU 5 mg/l FNU Granö mg/l Granö FNU Vuosaarenlahti mg/l Vuosaarenlahti FNU Mölandet mg/l Mölandet Kuva 7. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet ) ja Mölandet 18 (vuodet ). 14
17 Klorofylli-a:n pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää suuntausta (kuva 8). Ajoittain on osalla asemista mitattu poikkeuksellisen korkeita klorofylliarvoja. Tuolloin näytteenotto on ajoittunut kevätkukinnan maksimin aikaan. 1 Kalkkisaarenselkä µg/l Granö µg/l Vuosaarenlahti 182 * : 221 µg/l µg/l Mölandet µg/l Kuva 8. Kasviplanktonin klorofylli-a toukokuussa ja elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (-213), Granö 113 (-213), Vuosaarenlahti 182 ( ) ja Mölandet 18 (- 213). 15
18 4.1.2 OT-yhdisteiden pitoisuudet OT-yhdisteiden seurantaa tehtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti touko- ja elokuussa sekä tarkkailuohjelmasta poiketen marraskuussa pisteiltä T1 ja T2 (1 m ja P-1 m, kuva 9). Marraskuun näytteenotossa vettä otettiin analyysiä varten 2 litraa/näyte, jotta saavutettaisiin mahdollisimman alhainen analyysiraja TBT:n osalta. Orgaaniset tinayhdisteet on määritetty suodattamattomista vesinäytteistä, jotka on toimitettu laboratorioon (Metropolilab) kylmälaukussa jäitettyinä. Kuva 9. Vesinäytteenottopaikat T1 ja T2 OT-yhdisteiden seurannassa. Toukokuun näytteenotossa TBT-pitoisuus oli satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) alle määritysrajan (1 ng/l), vaikkakin TBT:n hajoamistuotetta monobutyylitinaa (MBT) esiintyi kaikissa näytteissä (vaihteluväli 1,7 9,2 ng/l). Trifenyylitinaa (TPhT) esiintyi poikkeuksellisesti vesinäytteissä (vaihteluväli pinnalla (1 m) T1: 4,3 ng/l ja T2: 3,9 ng/l sekä pohjalla (P-1): T1 ja T2: 2,6 ng/l). Kiintoainepitoisuus oli pinnalla 6, ja 6,2 mg/l sekä pohjalla molemmilla näyteasemilla 12 mg/l. TPhT:n lähteestä ei ole tietoa (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). Elokuun näytteenotossa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). Kiintoainepitoisuus oli pinnalla 5,3 ja 5,4 mg/l sekä pohjalla vastaavasti 13, ja 18, mg/l. Marraskuun näytteenotossa elokuun tapaan orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT,2 ng/l ja TPhT, 1 ng/l). 16
19 5 YHTEENVETO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin. Jatkossa vesistö- (vuoden 214 alusta lähtien) ja kalataloustarkkailu (vuoden 212 alusta lähtien) tullaan suorittamaan osana Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailua. Vuosaaren sataman tilastojen mukaan aluskäyntien määrä laski edelleen ja vuonna 213 toteutui keskimäärin 5,2 aluskäyntiä vuorokaudessa. Sataman normaalin toiminnan lisäksi Vuosaaren Satamassa tapahtui kemikaalionnettomuus, jonka yhteydessä haihtui ja huuhtoutui mereen 5 78 kg divinyylibentseeniä. Kemikaalionnettomuuden seurauksena käynnistyi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toteuttama ylimääräinen seuranta. Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesivirtaama oli edellisen vuoden tapaan pitkän ajan keskiarvoa pienempi, samoin lämpöpäästö (474 TJ) ja hiilivetypäästö (2 kg). Sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin vuonna 213 vesinäytteenotolla. Talvella 213 kiintoainepitoisuudet olivat jonkin verran kohonneet Kalkkisaarenselän alusvedessä muuhun vesialueeseen verrattuna. Muuten erot veden laadussa eri havaintopaikkojen välillä olivat melko vähäisiä. Toukokuussa sekä sameus että kiintoainepitoisuus olivat hieman kohonneet Kalkkisaarenselän päällysvedessä sekä myös sataman edustan väli- ja alusvedessä. Kokonaisravinteiden ja klorofyllin pitoisuudet sen sijaan olivat muuhun havaintoalueeseen verrattuna kohonneet Mölandetin päällysvedessä kuvastaen kasviplanktonin kevätkukinnan jatkumista tällä uloimmalla asemalla. Elokuussa havaintoalueen vesi oli suolaista ja ajankohtaan nähden viileää. Lisäksi happitilanne oli alentunut kaikilla asemilla. Tähän vaikutti mahdollisesti suolaisen ja vähähappisen alusveden leviäminen alueelle kumpuamisen seurauksena. Alusvedessä sameus sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat sataman edustalla, Kalkkisaarenselällä ja Granönselällä kohonneet. Sen sijaan päällysvesikerroksessa sekä uloimmilla asemilla sameus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaisia. Marraskuun havaintokerralla alueen veden laatuun vaikutti voimakkaasti makea jokivesi. Sameus sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat päällysvedessä kohonneet uloimpia asemia myöten lukuun ottamatta sataman edustaa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koko havaintoalueen talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina tavallista korkeampi. Loppukesäisin päällysveden fosforipitoisuudet ovat olleet aiempaa korkeampia Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenselällä ja vertailualueena toimivalla Granönselällä vuodesta 25 vuoteen 211 asti. Kesinä 212 ja 213 päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat kuitenkin näillä asemilla keskimääräistä alhaisempia. Tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) pitoisuudet vesinäytteissä olivat elo- ja marraskuussa alle määritysrajan. Sen sijaan toukokuussa satama-altaasta otetuista vesinäytteistä analysoitiin trifenyylitinaa (TPhT) 2,6 4,3 ng/l. Kemikaalivuoto oli Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemän erillisen selvityksen perusteella havaittavissa useita päiviä Vuosaaren sataman edustan merialueella. Kemikaalivuodon vaikutus ei kuitenkaan ulottunut läheiselle Natura-alueelle. Havaintoalueen tilan vaihteluihin vaikuttivat vuonna 213 edellisvuosien tapaan pääosin laajemman merialueen vedenlaadun vaihtelu ja sääolot sekä vähäisemmässä määrin sa- 17
20 tamatoiminta. Voimalaitosten kuormituksella ei tutkittujen parametrien perusteella ollut vaikutusta veden laatuun. Lämpöpäästön mahdollista rehevyyttä lisäävää ja tuotantokautta pidentävää vaikutusta ei voitu erottaa muusta vedenlaadun vaihtelusta alueella. 6 SAMMANDRAG Nordsjö hamns verksamhet påbörjades Samtidigt övergick vattendrags- och fiskerikontrollen från observation av hamnens bygge till observation av dess verksamhet. I samband med övergången kombinerades kontrollerna för Nordsjö hamn och Helsingfors Energis anläggning i Nordsjö. I fortsättningen kommer vattendrags- (fr.o.m. början av året 214) och fiskerikontrollen (fr.o.m. början av året 212) att utföras som en del av den kombinerade uppföljningen av havsområden utanför Helsingfors och Esbo. Enligt Nordsjö hamns statistik uppgick medelantalet dagliga fartygsvisiter år 213 till 5,2. Den skedde en kemikalieolycka i samband med vilken 5 78 kg divinylbensen avdunstade och sköljdes i havet. Som följd av denna olycka startade Helsingfors stads miljöcentral en tilläggsuppföljning. Nordsjö kraftverkets kylvattenavrinning fortsatte som föregående år att vara mindre än långtidsmedeltalet. Även värmeutsläppet (474 TJ) och kolväteutsläppet (2 kg) var mindre än långtidsmedeltalet. Hamnens och kraftverkets vattendrags- och fiskerieffekter uppföljdes år 213 genom vattenprovtagning. Under vintern 213 var sedimentmängden i underskiktet av Kalkholmsfjärden något förhöjd i jämförelse med omgivande vattenområden. Övrigt var skillnaderna i vattenkvalitet mellan de olika observationspunkterna ringa. I maj var både turbiditeten och sedimentmängden något förhöjd i Kalkholmsfjärdens epilimnion, samt i språng- och underskikten utanför hamnen. Totalnärings- samt klorofyllhalterna i epilimniet vid Mölandet var däremot förhöjda i jämförelse med det övriga observationsområdet. Dessa förhöjda halter talar om en fortsatt vårblomningen av växtplankton på den yttersta observationspunkten. I augusti var vattnet på observationsområdet saltigt och svalt med hänsyn till årstiden. Dessutom var syretillståndet nedsatt på alla observationspunkter. Detta kan ha berott på att saltigt och syrefattigt vatten spritt sig över området till följd av uppvällande. Turbiditeten, mängden sediment och totalnäringshalten i underskiktet var förhöjda utanför hamnen, på Kalkholmsfjärden samt på Granöfjärden. Däremot var turbiditeten och mängden sediment låga i epilimniet och på de yttre observationspunkterna. I november inverkade fluvialt sötvatten på vattenkvaliteten. Turbiditeten och mängden sediment i epilimniet var förhöjda på alla observationspunkter förutom framför hamnen. På längre sikt var totalfosforhalterna på hela observationsområdet förhöjda under vintrarna Under perioden var totalfosforhalterna i epilimniet under sensommaren förhöjda på Kalkholmsfjärden, Nordsjöfjärden samt på kontrollområdet Granöfjärden. Under somrarna 212 och 213 var totalfosforhalterna i epilimniet vid dessa observationspunkter lägre än medeltalet. TBT- och TPhT-halterna i vattenproverna tagna i augusti och november var under nivån som möjliggör analys. Däremot var TPhT-halten i vattenprovet taget i hamnbassängen 2,6 4,3ng/l. Enligt Helsingfors stads miljöcentrals tilläggsuppföljning var kemikalieutsläppet märkbart på havsområdet utanför Nordsjö hamn i flera dagar. Utsläppets inverkan nådde dock inte till det närbelägna Natura-området. 18
21 Växlingarna i observationsområdets tillstånd år 213 orsakades huvudsakligen av vädrets växlingar samt av växlingar i vattenkvaliteten på ett större havsområde, och i mindre grad av hamnverksamheten. På basen av de uppmätta parametrarna hade kraftverkets belastning ingen märkbar effekt på vattenkvaliteten. Den potentiellt eutrofierande och växtperiodsförlängande effekten av värmebelastningen kunde inte skiljas från områdets övriga vattenkvalitetsväxlingar. 7 SUMMARY Operation of the Vuosaari harbour commenced on the 24 th of November 28. From that point on the fisheries and the water system were monitored for effects of the operation of the harbour, instead of the previous monitoring program concerning the construction of the harbour. In the transition to monitoring the operation of the harbour, both the monitoring of the Helsingin Energia Vuosaari power plant and that of the Vuosaari harbour were combined. In the future monitoring of the water system (starting 214) and the fisheries monitoring scheme (starting 212) will be conducted as a part of the monitoring scheme for the sea areas outside Helsinki and Espoo. According to the statistics of Vuosaari harbour, the average daily number of vessel visits in 213 was 5,2. On the 6 th of November 213 a chemical accident occurred and 5 78 kg of divinylbenzene evaporated and was washed into the sea. As a consequence the environment centre of the city of Helsinki started an additional monitoring scheme. The annual cooling water outflow from the Vuosaari power plant was, as in the previous year, below the long-term average. Also the heat (474 TJ) and the hydrocarbon emissions (2 kg) were below the long-term average. The Vuosaari harbour fisheries and water system monitoring was conducted in 213 by means of water sampling. During the winter of 213 the sediment levels in the hypolimnion of Kalkkisaarenselkä were somewhat elevated in comparison with the surrounding water area. Otherwise differences in water quality between observation locations were minor. In May both the turbidity and sediment levels in the epilimnion at Kalkkisaarenselkä, and in the meta- and hypolimnion outside the harbour were somewhat elevated. In comparison the surrounding observation area, the concentrations of total nutrients and chlorophyll were elevated in the epilimnion at Mölandet. These elevated concentrations show that the spring bloom of phytoplankton still continued at this outer station. In August the water in the observation area was both salty and cool in respect to the season. In addition, the oxygen concentrations in the water were reduced at all observation locations. This may be the effect of salty and hypoxic water spreading over the area as a consequence of upwelling. The turbidity and amount of sediment in the hypolimnion were elevated outside the harbour, at Kalkkisaarenselkä and at Granönselkä. On the other hand, the turbidity and sediment concentrations were low in the epilimnion and at the outer observation locations. In November the water quality of the observation area was strongly affected by fluvial fresh water. Turbidity levels, the amount of sediment and total nutrient concentration were all elevated in the epilimnion over the entire observation area, except outside the harbour. Over a long time scale the winter phosphorus concentrations in the epilimnion have been elevated in the entire observation area during the period During the period , the epilimnion phosphorus concentrations in late summer have been elevated at Kalkkisaarenselkä and Vuosaarenselkä as well as at the Granönselkä control area. However, in the summers of 212 and 213 the total phosphorus concentrations at these sites were lower than average. 19
22 TBT and TPhT concentrations in water samples taken in August and November were below the detection threshold. However, in May a water sample taken in the dock was found to contain 2,6 4,3 ng/l TPhT. The chemical spill could, according to the environment centre of the city of Helsinki, be detected for several days in the area outside the Vuosaari harbour. The effect of the spill did, however, not reach the close by Natura-area. Variations in the state of the observation area in 213 were, similarly to previous years, largely caused by fluctuating weather conditions and variations in water quality over a larger sea area, and to a lesser extent by harbour activities. Based on the measured parameters the power plant did not have a detectable effect on the water quality. The potential consequences of heat emission from the power plant are mainly the prolonging of the growth season as well as the eutrophicating effect of heat on the water body, yet neither effect could be separated from other water quality variations in the area. 2
23 Lähteet: Heitto, A. & Vatanen, S Vuosaaren Sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 211. Kala- ja vesimonisteita nro s. + 2 liitettä. Heitto, A. & Vatanen, S Vuosaaren Sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212. Kala- ja vesimonisteita nro s. + 2 liitettä. Paukkeri, S. 21. Nopeusrajoitukset alusliikenteen ympäristövaikutusten, turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta Vuosaaren meriväylällä. Aalto-yliopisto, diplomityö s. Piispanen, A. & Vatanen, S. 29. Vuosaaren Sataman ja Vuosaaren voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. AriPro Oy ja Kala- ja Vesitutkimus Oy raportti, toukokuu s. + liitteet. Pääkkönen, J.-P. & Kurki-Suonio M Vuosaaren satamassa kemikaalionnettomuuden yhteydessä mereen tapahtunut divinyylibentseenipäästö. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, raportti s. + 4 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.). 21. Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 29. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.) Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina Kala- ja vesimonisteita nro s. + 7 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Piispanen, A. (toim.) Vuosaaren sataman rakentamisen aikainen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro s liitettä. Liiteluettelo: Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 213. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä vuonna
24 Liite 1. Helsingin energian Vuosaaren voimalaitosten kuormitustiedot vuonna Jäähdytysveden virtaama (1 *m 3 ) Jäähdytysveden max lämpötilakeskiarvo, o C Jäähdytysveden lämpötilan nousu, o C Jäähdytysveden lämpöpäästöt, TJ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä
25 Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiintoaine alkal. kok. N kok. P syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 Kalkkisaarenselkä , 25 1, 7,7 13,3 4,1 3,9 <2 1, ,1 7,8 14, 4,44 5,55 3,7 1, ,1 7,8 14,1 4,5 3,7 8,3 1, Vuosaarenlahti , 15 1, 7,8 13,6 4,4 4,4 <2 1, ,1 7,8 14, 4,5 4,5 2,8 1, , 7,8 14,2 4,5 5,4 2,9 1, Granö ö , 9 1 1,1 7,7 77 1,7 4, 4 3,8 38 <2 1, ,1 7,7 13,7 4,4 5,1 <2 1, HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P klorof. syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 µg/l Sataman edusta , ,4 8,6 12,3 4,81 5,4 8,1 1, ,2 8,6 9,9 4,9 6,7 11, 1, ,5 8,5 11,4 5,2 7,5 11, 1, ,8 Kalkkisaarenselkä , ,6 86 8,6 12, , ,9 96 9,6 15 1, ,8 8,6 13,2 4,83 6,4 7,9 1, ,4 8,5 13,8 5,6 4,9 7,3 1, ,2 Mölandet , ,9 8,6 14,4 4,97 4,3 7,1 1, ,8 87 8,7 14, , ,9 79 7,9 16 1, ,8 8,4 11,6 5,15 5,7 7,1 1, , Vuosaarenlahti , ,2 8,6 13,3 4,94 5,1 7,3 1, ,4 8,6 13,2 4,93 5, 7,5 1, ,1 8,6 12,9 4,96 5,4 9,1 1, ,3 Granö , ,1 8,6 12,8 4,81 4,5 6,4 1, ,5 8,5 11,1 4,93 7,4 8, 1, ,7
26 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P klorof. syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 µg/l Sataman edusta , ,1 7,6 6,6 5,43 4,6 4,1 1, ,9 7,5 5,1 5,47 7,9 6,8 1, ,1 1,4 7,5 4,8 5,52 16, 16, 1, , Kalkkisaarenselkä lkä , ,9 76 7,6 68 6, , ,7 51 5,1 15 1, , 7,5 6,3 5,45 6,3 5,7 1, ,2 9,2 7,4 4,7 5,51 15, 14, 1, ,1 Mölandet , ,6 7,6 6,1 5,43 5 4,3 1, ,3 7,6 7 5,47 5,1 4,5 1, ,8 8,7 7,5 5,8 5,6 3,8 3,7 1, ,1 Vuosaarenlahti , ,9 7,5 5,1 5,46 5,6 4,8 1, ,1 7,4 6,2 5,52 6,6 6,9 1, ,6 9 7,4 7 5,58 4,8 4,8 1, ,3 Granö , , 7,8 6,9 5,31 5,2 4,2 1, ,8 7,6 6,1 5,39 12, 12, 1, ,7
27 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 Sataman edusta , ,9 7,8 11, 5,43 3,4 2,5 1, , 7,8 8,6 5,57 2,9 3,1 1, ,9 7, 7,8 11, 5,66 2, 2,5 1, Kalkkisaarenselkä lkä , ,9 78 7,8 11, 523 5, ,3 38 3,8 15 1, , 7,8 1,9 5,48 2,5 2,1 1, ,3 7,1 7,9 1,9 5,66 1,9 2,2 1, Mölandet , ,4 7,8 11, 5,27 6,8 4,5 1, ,9 7,9 11,1 5,67 1,8 <2 1, ,9 7, 7,9 1,1 5,69 1,4 <2 1, Vuosaarenlahti , ,9 7,8 11,1 5,41 4,8 3, 1, , 7,9 11,1 5,65 2,3 2,2 1, ,7 7, 7,9 9,3 5,66 2,3 2,4 1, Granö , ,4 7,5 1,9 4,5 22, 8,7 1, ,1 7, 7,8 1,9 5,44 2,8 2,3 1,
28 Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä. pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT kiint.aine syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l mg/l T1, satama-allas , ,9 9 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 4,3 6,2 pohja 1 1,2 1,7 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2,6 12, T2, satama-allas , ,8 3,6 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 3,9 6, pohja 1 9,1 1,8 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2,6 12, pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT kiint.aine syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l mg/l T1, satama-allas , ,1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 5,3 pohja 1 1,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 18, T2, satama-allas , ,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 5,4 pohja 1 1, <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 13, pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l T1, satama-allas , ,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 pohja 1 7,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 T2, satama-allas , ,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 pohja 1 7, <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
Kala- ja vesimonisteita nro 103. Anneli Heitto & Sauli Vatanen
Kala- ja vesimonisteita nro 13 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 3.4.213 Kirjoittaja(t):
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 74. Anneli Heitto & Sauli Vatanen
Kala- ja vesimonisteita nro 74 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 211 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 45. Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 45 Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 28. Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 28 Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 29 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotTietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta
Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007
JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 218 Väliraportti nro 116-18-626 Ohessa tulokset 9. 1.7.218 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Communication
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotTalvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
Lisätiedot4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu
4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-6206 Ohessa tulokset 17. 18.6.2019 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Paper
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-2311 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 19. ja 21.-22.3.2018 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotHelsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö
Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2009
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu, 010 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 009 1-1 Tarkastus Päivämäärä 6/03/010 Laatija Emilia Pöyry, Tero
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotDirektiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?
Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila Kuvat: Seppo Knuuttila Viipurin tehostuva jäteveden fosforinpoisto: P-pitoisuus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Lisätiedot