Kala- ja vesimonisteita nro 74. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 74 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 211

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Huhtikuu 212 Kirjoittaja(t): Anneli Heitto ja Sauli Vatanen Käännökset: Kim Jaatinen Julkaisun nimi: Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 211 Toimeksiantaja: Helsingin Satama ja Helsingin Energia Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 74 Sivumäärä: 15 s. + 2 liitettä.

3 Sisältö 1 JOHDANTO VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA VESISTÖTARKKAILU VESINÄYTTEENOTTO Veden laadun seuranta YHTEENVETO SAMMANDRAG SUMMARY Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 211. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 211.

4 1 JOHDANTO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Vuosaaren sataman rakentamisen aikaista vesistö- ja kalataloustarkkailua koskeva yhteenvetoraportti on ilmestynyt talvella 212 (Vatanen ym. 212). Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin (Piispanen & Vatanen 29). Tähän mennessä ovat ilmestyneet vuosia 29 ja 21 koskevat raportit (Vatanen & Haikonen 21, Vatanen & Haikonen 211). Merkittävimmät Vuosaaren sataman käytön aiheuttamat potentiaaliset vesistövaikutukset ovat alusten potkurivirtausten aiheuttama pohja-aineksen resuspensio ja alusten liikkumisen aiheuttamat vesimassojen liikkeet, joilla voi olla vaikutuksia lähinnä rantavyöhykkeiden ekosysteemiin (Piispanen & Vatanen 29). Väylällä liikkuvien alusten aiheuttamista veden korkeus ja virtausmuutoksista on tehty erillinen selvitys (Paukkeri 21). Satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana vesistöön joutuu jonkin verran lähinnä kiintoainetta. Työkoneiden ja alusten ilmapäästöistä osa päätyy laskeumana vesistöön joko suoraan tai satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana. Helsingin Energian voimalaitosten potentiaaliset vesistövaikutukset liittyvät Kalkkisaarenselältä sataman aallonmurtajan kaakkoispuolelta otettavan ja voimalaitoksissa lämmenneen jäähdytysveden palauttamiseen mereen (Piispanen & Vatanen 29). Vuonna 211 vesistötarkkailuun sisältyi ainoastaan vesinäytteenotto. Kalataloustarkkailua ei tehty ollenkaan. Keväällä 212 on tarkoitus käydä läpi tarkkailun sisältöä Vuosaaren sataman rakentamisen aikaisen yhteenvetoraportin pohjalta. 2 VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 211 Vuosaaren sataman toiminnasta vastaa Helsingin Satama. Satamaan johtavan meriväylän, joka alkaa Pikku Niinisaaren ja Tobben-saaren välisestä salmesta, ylläpidosta vastaa Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö. Sataman vesiliikennealueen haraussyvyys on pääosin 12,5 m (MW) ja itäisellä vesiliikennealueella 1,5 m (MW). Vuosaaren Sataman tilastojen mukaan vuonna 29 satamassa kävi 3 1 alusta (keskimäärin 8,3 aluskäyntiä vuorokaudessa) ja vuonna 21 vastaavasti 2742 alusta (keskimäärin 7,5 aluskäyntiä vuorokaudessa). Vuonna 211 aluskäyntejä oli lähes yhtä paljon kuin vuonna 21, yhteensä 2 678, eli keskimäärin 7,3 aluskäyntiä vuorokaudessa. Kalkkisaarenselällä väylän nopeusrajoitus on 17 km/h (Paukkeri 21). Sataman kiinteistöjätevedet ja laivoista vastaanotettavat jätevedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätevesiviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Aluksista ei saa päästää mereen jätevettä, saastuttavaa ainetta tai muuta jätettä sataman vesiliikennealueella. Satama-alueen sade- ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta mereen. Sataman nostoalueilla on 34 suljettavaa sadevesiviemäriventtiiliä. Sataman eteläosassa on satamakeskuksen aluetta palveleva lumen mereenkippauspaikka. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysveden sitomaa lämpöenergiaa hyödynnetään talvisin satama-alueen sulanapidossa. Satama-altaaseen johdettavan jäähdytysveden sulanapitoteho ei ole yksin riittävä, vaan satama-altaaseen on rakennettu alusten liikkumista ja kiinnittymistä haittaavan jäätymisen ehkäisemiseksi ilmapulputusjärjestelmä. Yleistä satamatoimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti tarkkailuohjelmassa (Piispanen & Vatanen 29). 2

5 3 VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA 211 Vuosaaren A-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1991 ja B-voimalaitos vuonna Voimalaitokset toimivat maakaasulla. Vuosaaren voimalaitoksilta johdettiin vuonna 211 mereen jäähdytysvesiä, erilaisten vedenkäsittelyprosessien ja laboratorion neutraloituja ja selkeytettyjä jätevesiä sekä varapolttoaineena olevan kevyen polttoöljyn kalliovaraston vuotovesiä yhteensä 67,6 miljoonaa kuutiota. Suurin osa (99,97 %) jätevesistä oli jäähdytysvettä. Neutralointiyksikön vesiä johdettiin mereen 3 75 m 3 ja vuotovesiä m 3. Lämpöpäästö mereen oli 564 TJ ja hiilivetypäästö 16 kg. Laitosalueelta johdetaan mereen lisäksi sadevesiä sekä keräilyaltaan kautta kivihiilivaraston suoto- ja pintavalumavesiä. Jäähdytysvesien määrä sekä lämpö- ja hiilivetypäästöt ovat kolmen viime vuoden aikana olleet tasaiset ja edellisiä vuosia matalammat (kuva 1) Virtaama milj m 3 /v vuosi Lämpöpäästö Tj/v vuosi 3

6 5 4 Hiilivedyt kg/v vuosi Kuva 1. Vuosaaren voimalaitosten vesistökuormitus Jäähdytysvedet, erilaiset prosessijätevedet ja B-voimalaitosalueen sadevedet johdetaan Kalkkisaarenselälle Ruusuniemen kärjessä Vuosaaren itäpuolisella merialueella. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Voimalaitosten jäähdytysvesi otetaan Kalkkisaarenselältä ja puretaan joko satama-altaaseen tai sataman länsipuoliseen Ruusuniemenkanavaan (kuva 2). Kuormitus vuonna 211 on esitetty liitteessä 1. Kuva 2. Vuosaaren satama, satamaan johtava meriväylä sekä Helsingin Energian vedenotto ja vedenpurkupaikat. 4

7 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesinäytteenotto Veden laadun seuranta Vesistötarkkailua tehdään voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti viideltä vesinäytteenottopisteeltä: 16, 174, 18, 182 ja 113 (kuva 3). Aiemmin tarkkailun piirissä olleet Niinilahden havaintopaikat L35 ja 175 sijaitsevat Vuosaaren sataman täyttöalueella eivätkä ole olleet enää mukana tarkkailussa vuoden 25 jälkeen. Näytepisteiden havaintokertojen vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Tulokset on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen. Tarkkailualue on saaristoa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava. Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Kuva 3. Veden laadun tarkkailu vesinäytteenottopisteet. 5

8 Talvi 211 oli edellisen talven tapaan kylmä ja erittäin luminen. Sataman toiminnan takia näytteet saatiin tammikuussa ainoastaan asemilta Granö 113 ja Vuosaarenlahti 182. Granönselällä jäätä oli 5 cm ja Vuosaarenlahdella 3 cm. Granönselällä (113) vesi oli kirkasta ja suolaista. Kokonaisfosforin pitoisuus oli jonkin verran edellisvuotta korkeampi, kokonaistypen pitoisuus sen sijaan vähän pienempi. Happitilanne oli hyvä. Vuosaarenlahdella (182) sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat vähän korkeammat kuin Granönselällä, mutta kuitenkin pienemmät kuin edellisenä talvena, jolloin lumen kippaus mereen nosti sameusarvoja ja kiintoainepitoisuuksia erityisesti 1 5 m näytesyvyyksillä. Kokonaisfosforipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä talvenakin, kokonaistypen pitoisuus sen sijaan alempi. Myös Vuosaarenlahdella vesi oli suolaista ja happitilanne hyvä. Toukokuussa havaintoalueen kaikilla asemilla vesi oli vielä kylmää ja kerrostuneisuus lämpötilan suhteen heikko. Sen sijaan vesipatsas oli Vuosaarenlahtea (182) lukuun ottamatta kerrostunut suolaisuuden mukaan. Kaikilla havaintopaikoilla vesi oli tavanomaista suolaisempaa: pitoisuus vaihteli välillä 5,3 (Granö 113) 6,1 (Mölandet 18). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alusvedessä päällysvettä korkeammat. Päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 27 33, alusvedessä välillä Tavallisimmin keväinen kokonaisfosforitaso alueella on vaihdellut välillä 2 4 µgp/l, joten alusveden pitoisuudet olivat vaihteluvälin ylärajoilla. Alueen kokonaistyppipitoisuudet, 35 44, eivät poikenneet merkittävästi tavanomaisesta. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat pienet vaihdellen välillä 4,1 6,4. Sameus ja kiintoaineen pitoisuus olivat yleisesti ottaen pienet. Granönselän ja sataman edustan (16) pohjanläheisessä vesikerroksessa ne olivat kuitenkin vähän muita asemia korkeammat. Näkösyvyys (18 dm) oli suurin Vuosaarenlahdella (182). Elokuun näytekerralla koko havaintoalueella vesimassa oli lähes täyskierrossa. Vesi oli melko suolaista ja lämmintä pinnalta pohjaan saakka. Lämpötilat vaihtelivat välillä 18,5 19,4 o C. Alusveden happitilanne oli kaikilla asemilla hyvä. Päällysveden korkein kokonaisfosforipitoisuus (56 ) mitattiin Kalkkisaarenselällä (174). Fosforipitoisuudet olivat myös sataman edustalla (16) ja Granön selällä (113) ulompia asemia jonkin verran korkeammat. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä 36 44, ja pitoisuus oli korkein Granön selällä. Päällysveden sameusarvot olivat fosforipitoisuuksien tapaan sisemmillä asemilla jonkin verran uloimpia asemia korkeammat. Havaintoalueen näkösyvyys vaihteli välillä 11 dm (Kalkkisaarenselkä 174) 22 dm (Mölandet 18). Klorofylliarvot vaihtelivat välillä 5,9 9,1. Suurin klorofylliarvo mitattiin Kalkkisaarenselällä ja pienin Mölandetissa. Alusvedessä sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla havaintoasemilla vähän päällysveden pitoisuuksia korkeammat, mutta pitoisuudet olivat kokonaisuutena katsoen melko pienet, eikä merkittäviä pitoisuusnousuja todettu. Kokonaisravinteiden pitoisuudet eivät olleet alusvedessä kohonneet. Aiempiin vuosiin verrattuna havaintoalueen kokonaistyppitaso oli tavanomainen. Kokonaisfosforipitoisuus oli Kalkkisaarenselän päällysvedessä yli 2 vuoden tarkastelujakson toiseksi korkein, ja vahvistaa kuvaa havaintopaikan kokonaisfosforipitoisuuksien vähittäisestä kasvamisesta. Muilla havaintopaikoilla fosforipitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla. Sameusarvot olivat melko pienet, ja aiempien vuosien vaihteluvälillä. Myöskään klorofylliarvot eivät poikenneet tavanomaisesta. Marraskuussa vesipatsas oli kaikilla havaintopaikoilla joko tasalämpöinen tai kerrostunut siten, että alusvesi oli muuta vesipatsasta lämpimämpää. Vesi oli suolaista, 5,31 5,51. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuus olivat vähän muuta havaintoaluetta korke- 6

9 ammat Granönselällä (113) ja Kalkkisaarenselällä (174). Merkittäviä pitoisuusnousuja ei kuitenkaan havaittu. Näkösyvyys oli vastaavasti näillä havaintopaikoilla muuta havaintoaluetta pienempi, 18 2 dm, vaihteluvälin ollessa muualla 25 3 dm. Kokonaisravinteiden pitoisuuksissa vaihtelu eri havaintopaikkojen välillä oli vähäistä. Vuosaarenlahdella (182) ja satama-altaan edustalla (16) kokonaistypen pitoisuudet kuitenkin olivat 5 m:n näytesyvyydellä vähän muita pitoisuuksia korkeammat. Havaintoalueen kokonaisravinnetaso ei poikennut tavanomaisesta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kalkkisaarenselän (174) talvinen kokonaisfosforitaso päällysvedessä on ollut kasvusuunnassa vuoteen 25 asti (kuva 4). Viimevuosina Kalkkisaarenselältä ei ole satamatoiminnan ja huonojen jääolojen vuoksi saatu talvinäytettä. Edellinen talvinäyte on vuodelta 27, ja tuolloin fosforipitoisuus oli edellisiä talvia matalampi. Vuosaarenlahdella (182) vedenlaatutietoja on vuodesta 1997, ja tuona aikana kokonaisfosforitaso on ollut samaa suuruusluokkaa kuin Kalkkisaarenselälläkin (kuva 5). Vuosaarenlahdelta talvinäytteet on viimetalvinakin saatu, eikä niissä ole nähtävissä selvää nousua. Myös Mölandetin (18) havaintoasemalta on edellisen kerran saatu talvinäyte vuonna 27. Vuosaarenlahden tapaan fosforipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan vuosina (kuva 6). Vertailualueena toimivalla Granön (113) asemalla tilanne on ollut samankaltainen (kuva 7). Vastaava kehitys kokonaisfosforipitoisuuksissa on nähtävissä joillakin muillakin vesistötarkkailuasemilla myös Helsingin edustan merialueen länsiosissa. Kesätilanteessa päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat nousseet sekä Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahdella että vertailualueella Granönselällä, mutta eivät Mölandetissa (kuvat 4, 5, 6 ja 7). Kesäinen kokonaistyppitaso sen sijaan ei Kalkkisaarenselällä ole viimeisen 12 vuoden aikana merkittävästi muuttunut. Vuosaarenlahdelta mitattiin kesinä tavallista korkeampia pitoisuuksia, mutta viime vuosina taso on jälleen ollut matalampi Myös Granönselällä ja vähäisemmässä määrin Mölandetissakin typpipitoisuudet olivat kohonneet kesinä 24 ja 26. Klorofylli-a:n pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää suuntausta (kuva 8). Ajoittain on osalla asemista mitattu poikkeuksellisen korkeita klorofylliarvoja. Tuolloin näytteenotto on ajoittunut kevätkukinnan maksimin aikaan. 7

10 FNU Sameus talvella FNU Sameus kesällä Kok.P talvella Kok.P kesällä Kok.N talvella Kok.N kesällä Kuva 4. Sameus, kokonaisfosfori- (kok P) ja kokonaistyppipitoisuus (kok N) havaintopaikan Kalkkisaarenselkä 174 päällysvedessä talvella ja kesällä vuosina

11 12 Sameus talvella Sameus kesällä FNU 6 4 FNU Kok.P talvella Kok.P kesällä Kok.N talvella Kok.N kesällä Kuva 5. Sameus, kokonaisfosfori- (kok P) ja kokonaistyppipitoisuus (kok N) havaintopaikan Vuosaarenlahti 182 päällysvedessä talvella ja kesällä vuosina

12 1 Sameus talvella Sameus kesällä FNU 4 FNU Kok.P talvella Kok.P kesällä Kok.N talvella Kok.N kesällä Kuva 6. Sameus, kokonaisfosfori- (kok P) ja kokonaistyppipitoisuus (kok N) havaintopaikan Mölandet 18 päällysvedessä talvella vuosina ja kesällä vuosina

13 1 Sameus talvella Sameus kesällä FNU 6 4 FNU Kok.P talvella Kok.P kesällä Kok.N talvella Kok.N kesällä Kuva 7. Sameus, kokonaisfosfori- (kok P) ja kokonaistyppipitoisuus (kok N) havaintopaikan Granö 113 päällysvedessä talvella ja kesällä vuosina

14 1 8 Kalkkisaarenselkä Granö Vuosaarenlahti Mölandet Kuva 8. Kasviplanktonin klorofylli-a:n pitoisuus asemilla Kalkkisaarenselkä (174), Granö (113) vuosina sekä Vuosaarenlahti (182) ja Mölandet (18) vuosina

15 5 YHTEENVETO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin. Vuosaaren sataman tilastojen mukaan vuonna 211 toteutui keskimäärin 7,3 aluskäyntiä vuorokaudessa. Vuosaaren voimalaitosten lämpöpäästö mereen vuonna 211 oli puolestaan 564 TJ. Sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin vuonna 211 vesinäytteenotolla. Vuosaaren voimaloiden jäähdytysvesivirtaama oli edellisen vuoden tapaan keskimääräistä pienempi, samoin lämpöpäästö ja hiilivetypäästö. Sisemmillä havaintopaikoilla, vertailualue mukaan lukien, kokonaisfosforitaso ja sameus olivat pääsääntöisesti ulompia asemia hieman korkeampia. Merkittäviä nousuja sameusarvoissa, kiintoaineen pitoisuudessa tai kokonaisravinnepitoisuuksissa ei vuonna 211 esiintynyt. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenselällä ja vertailualueena toimivalla Granönselällä päällysveden kokonaisfosforitaso on noussut. Mölandetissa vastaavaa nousua ei ole tapahtunut. Merialueen tilan vaihteluihin vaikuttivat vuonna 211 pääosin sääolot ja vähäisessä määrin satamatoiminta. Voimalaitosten kuormituksella ei tutkittujen parametrien perusteella ollut vaikutusta veden laatuun. Lämpöpäästön mahdollista rehevyyttä lisäävää ja tuotantokautta pidentävää vaikutusta ei voitu erottaa muusta vedenlaadun vaihtelusta alueella. 6 SAMMANDRAG Nordsjö hamns verksamhet påbörjades Samtidigt övergick vattendrags- och fiskerikontrollen från observation av hamnens bygge till observation av dess verksamhet. I samband med övergången kombinerades kontrollerna för Nordsjö hamn och Helsingfors Energis anläggning i Nordsjö. Enligt Nordsjö hamns statistik uppgick medelantalet dagliga fartygsvisiter år 211 till 7,3. Nordsjö kraftverkets värmeutsläpp i havet uppgick år 211 till 564 TJ. Hamnens och kraftverkets vattendrags- och fiskerieffekter observerades med vattenprovtagning. Nordsjö kraftverks kylvattenflöde och värme- samt kolväteutsläpp var likt föregående år mindre än medeltalet. På de inre observationsplatserna, inklusive kontrollområdet, var totalfosfornivåerna och turbiditeten i regel aningen högre än på de yttre observationsplatserna. År 211 observerades inga avsevärda ökningar i turbiditet, mängden sediment som rör sig med strömmen eller total näringshalt. På längre sikt har totalfosforhalten i vattnets överskikt ökat på Kalkholmsfjärden, Nordsjöfjärden samt på kontrollområdet Granöfjärden. På Mölandet har motsvarande ökning inte skett. Växlingarna i havsområdets tillstånd år 211 orsakades huvudsakligen av väderleksförhållanden och i mindre grad av hamnens funktioner. På basen av de uppmätta parametrarna hade kraftverkets belastning hade ingen märkbar effekt på vattenkvaliteten. Den potentiellt eutrofierande och växtperiodsförlängande effekten av värmebelastningen kunde inte skiljas från områdets övriga vattenkvalitetsväxlingar. 13

16 7 SUMMARY Operation of the Vuosaari harbour commenced on the 24 th of November 28. From that point on the fisheries and the water system were monitored for effects of the operation of the harbour, instead of the previous monitoring program concerning the construction of the harbour. In the transition to monitoring the operation of the harbour, both the monitoring of the Helsingin Energia Vuosaari power plant and that of the Vuosaari harbour were combined. According to the statistics of Vuosaari harbour, the average daily number of vessel visits in 211 was 7,3, whereas the annual heat emission from the Vuosaari power plant equalled 564 TJ. The fisheries and water system monitoring of the Vuosaari harbour and power plant were conducted by means of water sampling. As in the previous year, the power plant s flow of cooling water, thermal discharge and hydrocarbon emissions were below average levels. At the inner observation localities, including the control area, total phosphorus and turbidity levels were as a rule slightly higher than at the outer observation localities. No significant increases in turbidity, sediment moving in the current or total nutrient concentration were observed in 211. On a long time scale the epilimnion phosphorus concentration has increased on the Kalkkisaarenselkä and Vuosaarenselkä areas, as well as on the Granönselkä control area. No corresponding increases have been observed at Mölandet. Variations in the state of the sea areas in 211 were mainly caused by weather conditions and in a lesser extent by the functions of the harbour. Based on the measured parameters the power plant did not have a detectable effect on the water quality. The potential consequences of heat emission from the power plant are mainly the prolonging of the growth season as well as the eutroficating effect of heat on the water body, yet neither effect could be separated from other water quality variations in the area. 14

17 Lähteet: Paukkeri, S. 21. Nopeusrajoitukset alusliikenteen ympäristövaikutusten, turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta Vuosaaren meriväylällä. Aalto-yliopisto, diplomityö s. Piispanen, A. & Vatanen, S. 29. Vuosaaren Sataman ja Vuosaaren voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. AriPro Oy ja Kala- ja Vesitutkimus Oy raportti, toukokuu s. + liitteet. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.). 21. Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 29. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.) Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Piispanen, A. (toim.) Vuosaaren sataman rakentamisen aikainen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro s liitettä. Liiteluettelo: Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 211. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna

18 Liite 1. Vuosaaren voimalaitosten päästöt vuonna 211. VUOSAAREN TEOLLISUUSJÄTEVEDET JA ENERGIANTUOTANTO 211 VuB:n polttoainevarasto VuA:n neutralointiyksikkö Meriveden Poistolämpötila Lämpötilan nousu Lämpötilan nousulämpöpäästövuotoveden Vuotovesien Hiilivetypäästö Jätevesi neutra- Jäteveden ph Jäteveden ph Jäteveden ph määrä (max.viikkokeskiarvo(max.vrk-keskiarvo) (kk-keskiarvo) mereen määrä hiilivetykonsentr mereen loinnista mereen (vrk-minimi) (kk-keskiarvo)(vrk-maksimi) Kuukausi m3 C C C TJ m3 g/m3 kg m3 ph ph ph Tammikuu ,6 2,9 2, ,8, ,5 7,2 8,2* Helmikuu ,2 3,6 2, ,4 1, ,9 7,1 7,3 Maaliskuu ,7 2,7 2, ,1 1, ,3 6,9 7,2 Huhtikuu ,2 4,5 2, ,3 1, ,6 7, 7,5 Toukokuu ,8 5,1 3, ,2 1, ,5 7, 7,7 Kesäkuu ,6 5, 2, ,1 1, ,2 6,9 7,4 Heinäkuu , 1, 3, , ,4 6,8 7,4 Elokuu , 4,8 2, ,3 1,5 4 6,6 7, 7,6 Syyskuu ,5 3, 2, ,2 1, ,3 6,8 7,2 Lokakuu ,1 3,5 2, ,3 1, ,6 6,9 7,4 Marraskuu ,5 3,6 2, , ,4 7, 8,1 Joulukuu ,6 2,8 2, ,2 1, ,3 6,9 7,8 summa maksimi ki i 23, 1, 81 8,1 keskiarvo 2,5 7, minimi 6,2 * ph-mittaus viallinen.

19 Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 211. Vuosaaren voimalaitosten ja sataman vesistötarkkailu 211 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiintoaine alkal. kok. N kok. P klorofylli-a syv m dm m o C mg/l FTU mg/l mmol/l mg/l Satama-alueen edusta , ,1 8,3 12,4 5,67 5, 6,9 1, ,7 8,3 12,5 5,72 5,5 7,1 1, ,9 8,2 12,3 5,86 7,4 13 1, ,6 Satama-alueen edusta , , 8,6 5,3 4,3 6,5 1, , 8,6 5,3 4,3 6, 1, ,8 18,8 8, 8,3 5,3 6,2 11 1, Satama-alueen edusta , ,8 7,8 11, 5,43 1,8 3, 1, ,8 7,8 11,2 5,44 1,8 2,6 1, ,8 7,8 11, 5,43 1,9 2,9 1, Kalkkisaarenselkä , ,4 12,1 5,51 6,2 8,4 1, ,1 8,3 12,1 5,63 6,5 8 1, ,4 8,2 12,5 5,9 4 6,3 1, ,4 Kalkkisaarenselkä , ,4 8, 9, 5,28 4,1 7, 1, ,3 8, 8,5 5,28 4,1 7,7 1, ,1 19, 8, 8,2 5,3 5,3 9,9 1, ,1 Kalkkisaarenselkä , ,8 7,7 9,9 5,39 2,6 3,9 1, ,9 7,7 1,8 5,41 2,5 3,4 1, , 7,7 11, 5,44 2,2 3,8 1, Mölandet , ,6 8,3 12,1 5,56 4,5 5,6 1, ,7 8,3 12,3 5,72 3,9 5,4 1, ,4 8,1 12,7 6,1 3,8 5,5 1,

20 Mölandet , ,8 8,1 9,1 5,24 1,6 3,1 1, ,7 8,1 9, 5,25 1,6 3,8 1, ,6 18,5 8, 8,2 5,3 4,7 7,1 1, ,9 Mölandet , ,8 7,7 9,1 5,4 1,6 2,4 1, ,8 7,7 11, 5,38 1,7 2,7 1, , 7,8 11, 5,42 1,5 2 1, Vuosaarenlahti , ,2 7,7 13, 5,3 3,1 3,5 1, ,1 7,6 13, 5,3 3,6 5,9 1, ,1 7,7 12,7 5,32 3,4 3,8 1, Vuosaarenlahti , ,6 8,2 12,6 5,84 2,8 4,9 1, ,6 8,1 12,9 5,99 1,7 3,3 1, ,5 5,6 8,2 12,7 5,82 3,1 4,2 1, ,4 Vuosaarenlahti , , 8,1 9,1 5,26 2,1 5,3 1, ,8 8,1 9,1 5,26 2,3 4,5 1, ,2 18,9 8, 8, 5,28 2,8 6,4 1, ,4 Vuosaarenlahti , ,9 7,8 11, 5,45 1,2 2, 1, ,9 7,8 1,9 5,48 1,3 <2 1, , 7,8 11, 5,51 1,2 3,6 1, Granö , ,1 7,6 12,9 5,24 1, <2 1, ,1 7,7 12,8 5,36 1, <2 1, Granö , ,6 8,4 1,6 5,3 7,1 7,8 1, ,6 8,4 11,1 5,32 9,7 12 1, ,1 Granö , ,4 8,1 8,2 5,28 3, 5,1 1, ,9 19,2 7,9 7,7 5,27 5,9 7,7 1, ,2 Granö , ,9 7,8 11, 5,31 2,8 3,4 1, , 7,8 1,9 5,33 2,8 3,6 1,