Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman ( ) kolmas raportointi. Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman ( ) kolmas raportointi Kaupunginhallitus

2 1. Johdanto Vantaa vanhenee viisaasti - Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjelman toteutuksesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Ohjelma muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: Kaupungin kaikkia toimialoja koskeva osa on nimeltään Viksu ja Vanhusten erityispalveluja käsittelevä osa on Palvelurakenteen kehittämisohjelma. Ohjelma korostaa sitä, että ikääntyvä väestö on rikkaus ja pidämme tärkeänä luoda ohjelman kautta heille mahdollisuuksia elää mielekästä elämää seniorielämän eri vaiheissa. Taulukko 1. Ikääntyvien kuntalaisten määrällinen lisäys vuodesta 2009 vuoteen vuotta täyttäneitä 75 vuotta täyttäneitä 85 vuotta täyttäneitä Muutos Muutos % ,2 % ,4 % ,3 % Tässä raportissa on yhteenveto siitä, miten ohjelman toteutus on edennyt. Määrälliset tiedot ovat vuoden 2012 toimintakertomuksen tietoja. Sisällöllisessä tulosten kuvauksessa on mukana myös alkuvuoteen 2013 sijoittuvia toimenpiteitä. 2. Viksun kolmas vuosi 2.1 Viksun verkostosta Viksun verkoston pääsisällön muodostaa kuusi palvelulupausta: Tieto muuttaa asenteita Osallistumalla voi vaikuttaa Asuminen on elämänmakuista, Ympäristö on esteetön Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Uusi teknologia on käytössä Kukin palvelulupaus sisältää toimintasuunnitelman, mitä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä verkostotyöskentelyllä toteutetaan ja kehitetään. Nyt Viksun puolivälissä verkoston saama tehtävä on lähes kaikissa palvelulupauksissa laajentunut ja monipuolistunut. Tämä onkin luonnollista, kun verkoston jäsenet 2

3 tuntevat paremmin toistensa työn ja kuntalaisten tarpeet, se syventää työskentelyä. Viksussa huomio kohdistuu Vantaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseen Ennakoivat ja ehkäisevät toimenpiteet kohentavat toimintakykyä ja mahdollistavat itsenäisen ja aktiivisen elämän jatkumisen eläkkeellä ollessa. Viksun toimintamalli on verkostomainen ja sekä kuntalaisia että kaikkia toimijoita osallistava. Verkostossa on eri intensiteetillä mukana olevia toimijoita. Tämä onkin luonnollista, koska verkostossa toteutetaan sisällöllisesti hyvin erilaisia toimenpiteitä: osa toimenpiteistä on pitkäjänteisempiä ja laajempia, osa lyhytkestoisempia yksityiskohtia. Viksun verkostossa on määrällisesti eniten osallistujia kaupungin toimialoilta. Verkoston ytimessä on noin sata osallistujaa. Kuva 1. Viksun verkoston toimintamalli Raporttiin on koottu uudet verkoston tekemät toimenpiteet. Siinä ei mainita niitä toimenpiteitä ja palveluja, joita on jo useiden vuosien ajan toteutettu. 2.2 Palvelumuotoilu ohjaa asiakasymmärrykseen Kolmantena toimintavuotena verkosto sai tukea palvelumuotoilun ajatuksista. Kukin palvelulupaus sain pienimuotoisesti palvelumuotoilun ohjausta työhönsä. Palvelumuotoilu näinkin pienimuotoisesti toteutettuna syvensi verkoston asiakasymmärrystä ja viitoitti työskentelyä entistä lähemmäksi seniorikuntalaisia. Palvelumuotoilun ideaa ei aivan täydessä laajuudessa kokeiltu ts. asiakkaiden parissa tehtävää analyysiä toteutettiin pääasiassa haastattelemalla heitä. Par- 3

4 haimmillaan palvelumuotoilussa kehitetään ratkaisuja havaittujen haasteiden ratkaisemiseksi sekä kokeillaan näiden ratkaisujen toimivuutta mahdollisimman kevein menetelmin ennen palvelun täysimittaista tuotantoa. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä ja taataan palvelujen käytettävyys ennen merkittäviä investointeja. Palvelumuotoilun opetukset: Asiakasymmärrys auttaa palvelujen/ toimenpiteiden suunnittelussa Yhtä vanhuutta ei ole eläkkeelle siirtyminen on suuri muutos. Sen onnistumiseen kannattaa kohdistaa Viksun palvelulupauksissa huomiota enemmän. Ikääntymisen edetessä, sairaudet ja vanhenemisen aiheuttamat muutokset tuovat mukanaan haurastumista. Vaihe jolloin ikääntynyt ei vielä pääse erityispalvelujen piiriin, mutta jolloin itsenäisyys ja toimintakyky on alkanut heikentyä vaatii erityistä huomiota. Toimenpiteitä tähän senioriryhmään on etsittävä sekä Viksun että erityispalvelujen puolelta. Palvelujen kaikessa suunnittelussa mietittävä sellaisia toteutustapoja, joiden avulla saadaan syntymään ihmissuhteita/ ystävyyssuhteita senioreiden välille. Suurin haaste on löytää ratkaisuja yksinäisyyteen. Sanavalinnoilla ja käytetyillä termeillä on suuri merkitys. Vanhustenkeskus nimitys ei kutsu mukaan aktiivisia senioreita. Tavoitehan on ollut rakentaa vanhustenkeskusten ympärille ja yhteyteen verkostoja se yhteisöjä, joissa on monenlaista senioritoimintaa. Vanhus sana viittaa ikävaiheen hauraimpaan vaiheeseen ja enemmistö ikääntyneistä pitää sitä itselleen vieraana Palvelutarpeen arviointi on lakitekstin käyttämä termi ja sen vuoksi työntekijöille läheisempi, mutta kuntalaiselle vaikeaselkoisempi Päällekkäisyyksien karsinta on kaikkien etu Verkostotyöskentely tuo esille päällekkäisyyksiä, esimerkiksi vapaaehtoistoimijat antoivat työpajassaan toiveen, että heistä ei kilpailtaisi. Vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen verkostoyhteistyö on tärkeää ja erityisesti seniorikuntalaisiin päin tapahtuvan viestinnän koordinointi. Asukastilojen tarjonnassa ja sijoittelussa toimijoiden verkostoja olisi syytä tiivistää. Seniorikuntalaisten näkökulmasta toiveena on saada asukas ja järjestötilojen tarjonta kuntalaisiin päin yhteneväiseksi ja heidän tarpeitaan huomioivaksi. Eläkeläisten järjestöjen näkökulmasta erityisesti riittävän isot päivällä käyttöön saatavat monipuoliset tilat sijoittuvat epätasaisesti eripuolille Vantaata. Yhteisöllisyyden luomisessa tilat ovat yksi onnistumisen kulmakivi. Yhteisöllisyys puolestaan on yksinäisyyden torjunnassa tärkein tekijä. 2.3 Verkostotyöskentely tuottaa tuloksia Viksun palvelulupaus verkoston yksityiskohtaiset toimenpiteet ovat raportin liitteenä. Verkostotyön eteneminen on lähentänyt eri palvelulupauksia toisiinsa ja palvelulupausten sisällä on muodostunut pienempiä alaverkostoja eri toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä kehitys on luonnollinen osa verkostojen kehitystä 4

5 ts. Kun tunnemme toisemme paremmin poikkisektorisen ydinprosessit selkiytyvät ja toimijat löytävät entistä paremmin toisensa. Nyt hahmottumassa olevia poikkisektorisia ydinprosesseja ovat: alueen yhteisöllisyys: sisältäen seniorimenot verkoston, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisötilat osallisuus ja vaikuttaminen ikääntyvien ohjaus ja neuvonta ennakoivat palvelut Alla on kuvattu yhteenveto kaikkien palvelulupausverkostojen työn tuloksista. Tuloksissa on sekä uudet avaukset että jatkuvasti toteutuvat aikaisempina toimintavuosina syntyneet toimenpiteet Palveluja ja oman hyvinvoinnin edistämistä koskevaa tietoa lisätty Seniori-infot toimivat kaikissa kolmessa yhteispalvelupisteessä Seniorineuvola toimii Ikäihmisten palveluopas julkaistu ja nyt on meneillään sen ensimmäinen päivitys Ensimmäinen ikääntyvien asumisen opas on julkaistu, siihen liittyen asumisen infotilaisuus järjestetty Itä-Vantaalla Ensimmäinen Seniorimenot -esite ja siihen liittyvä puolivuosittaiset tapahtumakalenterit on julkaistu neljällä alueella: Hakunila, Korso - Koivukylä, Myyrmäki Kivistö ja Tikkurila - Simonkylä Tapahtumat ja tilaisuudet: WDC paviljongin senioriviikonlopun tapahtuma, Vantaan Hyvinvointimessut, Vanhustyön messut, vanhusneuvoston Kuolemaseminaari Itä- ja Länsi-Vantaalla, Liikuta minua tapahtuma Koivukylän vanhustenkeskuksessa järjestetään kaupunkijuhlaohjelman osana, Seniorisäpinät - tapahtuma järjestetään vuosittain Myyrmäessä syys lokakuussa Senioreille -nettisivut ovat toiminnassa Osallisuuden mahdollisuuksien lisääminen Seniorit ovat mukana palvelulupausryhmien työskentelyssä Senioriosaajien uusi koulutusryhmä toteutuu vuosittain yhteistyössä Laurean kanssa Aloitettu toimittaa vanhusneuvoston uutiskirjettä, joka ilmestyy vanhusneuvoston kokouksen jälkeen, siis 6-7 kertaa vuodessa Vapaaehtoistoiminnan työpaja kaikille toimijoille järjestetty ja kaupunkijuhlan kansalaistoritapahtuman on osallistuttu Kuntalaistilaisuuksia järjestetään säännöllisesti, viimeisin on järjestetty Vantaan ensimmäinen seniorifoorumi: kaikille avoimia isoja tapahtumia sekä järjestökohtaisia pienempiä aluetapaamisia. Vapaaehtoistoiminta vanhuspalveluissa on lisääntynyt. Kirjastossa on aloitettu ATK tukihenkilöiden vapaaehtoistoiminta ja kulttuuripalveluissa kulttuuriluotsien toiminta. Vapaaehtoisten avulla kirjaston toiminta ulottuu koteihin. Tikkurilan kirjaston kotipalvelu on käynnistynyt marraskuussa 2012 yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Kirjaston kotipalvelun tavoitteena on laajentua koko Vantaan tasoiseksi palveluksi seniori-ikäisille ja muillekin, jotka eivät itse pääse kirjastoon. Sukupolvien kohtaaminen: vuoden 2012 Vanhusteko palkinto nuorisopalvelujen ja palvelutalon musikaalille 5

6 Asuminen ja ympäristö Nettiin palvelukarttatietoihin on lisätty julkisten tilojen ja reittien esteettömyyttä koskevat tiedot. Tietoja päivitetään säännöllisesti. Myyrmäen alueen ympäristöanalyysi esteettömyydestä on tehty senioreiden näkökulmasta. Palvelulinjasuunnitelma on valmistunut keväällä Tikkurilan kaavarunkoa työstettiin yhdessä seniorifoorumin työpajoista. Alueen yhteisöllinen toiminta Tehty avoimen päivätoiminnan toimintamalli Koivukylään. Meneillään Seniorikuntosaliselvitys ja ikääntyvien liikuntamahdollisuuksien edistämisen suunnittelu Koottu Seniorimenot verkosto neljällä alueella: Hakunila, Korso - Koivukylä, Myyrmäki Kivistö ja Tikkurila - Simonkylä Tietoyhteiskunta senioreiden elämään Kirjastossa tietoyhteiskuntavalmiuksien ohjaus ja siihen liittyen tutorointi alkoi 2012 Nyt valmistellaan teknologialainaamon käynnistämistä Viksun kansainvälinen ja kansallinen näkyvyys: EU:n Network of socio-economic experts in the anti-discrimination field valitsi Viksun yhdeksi tapausesimerkiksi, joka esiteltiin syrjinnän torjuntaan erikoistuneista sosioekonomian alan asiantuntijoista koostuvalle EU:n verkostolle Yhtä vanhuutta ei ole video käännettiin ja esitettiin japaniksi, Saijon kaupungissa olevan Well being centerin työntekijöille. Videon esityksen yhteydessä esiteltiin vantaalainen malli ikääntyvien hyvinvoinnin analyysistä Yhtä vanhuutta ei ole ikääntyvien hyvinvointikatsaus Esittelijänä oli Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälisen markkinoinnin opiskelija Emmi Ikonen, joka teki esityksen yhteistyössä Viksun ja Laurea ammattikorkeakoulun terveysalan opettajien kanssa. Tuulikin taustapeili tammikuussa 2013 käsitteli vanhuspalvelulain voimaantuloa ja ohjelmaan osallistui Viksun edustaja Viksun esillä mm. kansallisessa Tervekunta verkostossa, Länsi-Uusimaan hyvinvointifoorumissa, Vanhus- ja lähimmaispalveluliiton seminaarissa ja työmisteriön suvausseminaarissa. 3. Palvelurakenteenkehittämisohjelman kolmas vuosi Ikäihmisten erityispalvelut on linjattu palvelurakenteen kehittämisohjelmassa. Palvelurakenteen kehittämisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tämä saadaan aikaan pitämällä ennaltaehkäiseviä palveluja ensisijaisina, kehittämällä akuuttihoitoa ja kuntoutusta, jolloin saadaan ehkäistyä pitkäaikaishoidon tarvetta. Kodinomaisuutta tuodaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon muuttamalla se aktiiviseksi hoiva-asumiseksi. Pitkäaikaisessa hoidossa vahvistetaan tehostetun asumispalvelun osuutta ja tavoitteena on, että asiakas voi olla samassa hoivapalvelupaikassa elämänsä loppuun saakka. 6

7 3.1 Palvelurakenteen kehitys Erityispalvelujen piiriin seniorit tulevat useimmiten 75 ikävuoden jälkeen ja siksi kansallisen tason peittävyyssuositusten lähtökohtana on 75 vuotta täyttäneiden sijoittuminen eri palveluihin. Palvelujen peittävyys 75 + asukkailla Tilanne 2009 Jatkuva kotihoito (sisältää palvelutalot) Omaishoidon tuki vuoden aikana Sairaalapaikat Hoiva-asuminen josta tehostettu asumispalvelu Taulukko 2. Vantaan palvelujen (75+) peittävyys verrattuna laatusuositukseen Laatusuosituksen Tilanne Tilanne Tilanne Tavoite tavoite 8,8 % 8,8 % 8,8 % 8,9 % 11 % % 4,1% 3,6 % 3,5 % 3,2 % * 4-4,5 % 5-6% 2,4 %** 2,4 %** 2,3 %** 2,1 %** 2,3 %** Ei määritelty 8,5 % 8,0 % 8,0 % 8,0 % 8 % 8-9% 5,0 % 4,9 % 5,0 % 5,1 % 5 % 5-6% - josta laitoshoito 3,5 % 3,1 % 3,0 % 2,9 % 3 % 3% Kotona asuvat 91,3 % 91,8 % 91,8 % 91,9 % 92 % 91-92% * Tukipäätöksiä ei tehty loppuvuoden 2012 aikana ** sisältää myös alle 75-vuotiaiden käytön Vanhusten kotihoidon, omaishoidon ja hoiva-asumisen piirissä on 20,1 % 75 vuotta täyttäneistä senioreista, eli noin 80 % senioreista elää ns. normaalipalvelujen turvin. Se on viesti siitä, että enemmistö senioreista elää varsin itsenäistä ja toimintakykyistä elämää. Kun palvelutarve syntyy, tavoitteena on järjestää palvelu siten, että kotona asuminen on mahdollista. Kotona asumisen tavoitteessa on edetty tavoitteen suuntaisesti. Hoiva-asumisen palvelujen osuus on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Hoiva-asumisen palveluiden sisällä on pystytty siirtämään painopistettä tavoitteen mukaisesti tehostetun asumispalvelun suuntaan. Sekä kotona asumisen osuus että hoiva-asumisen palvelurakenne on valtakunnallisten suositusten mukainen. Vuoden 2012 alussa pitkäaikaishoito sairaalassa loppui, mikä on laatusuosituksenmukaista. Jatkuvan kotihoidon peittävyydessä on pysynyt jokseenkin ennallaan. Se oli 8,9 % vuoden 2012 lopussa, mikä on 1,3 % matalampi kuin palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetettu tavoite. Peittävyyden pysyminen samalla tasolla on merkinnyt 17,4 % asiakasmäärän kasvua, koska seuranta aikana yli 75 vuotiainen määrä on kasvanut vastaavasti. 7

8 Omaishoidon tuen peittävyydessä ei ole pysytty tavoitteissa, vaan peittävyys on alemmalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Peittävyys on laskenut seuranta aikana 4,1 %:sta 3,2 %:in ja on merkittävät alle 4-4,5 % tavoitetason. Tämä johtuu sekä 2009 vuonna tapahtuneesta omaishoidon tuen kriteerien tiukennuksesta että vuoden 2012 osalta siitä, että tukipäätöksiä ei tehty loppuvuoden aikana. Sairaalapaikkojen määrä on alle hieman alle tavoitetason. Käytännössä määrä on kuitenkin riittävä, mikäli sairaalahoidon jatkohoitopaikkoja on tarvittava määrä käytettävissä. 3.2 Vanhusten avopalvelujen muutokset Ennaltaehkäisevät palvelut Kotihoito TVO toimenpiteen kohdistuivat kuntouttavaan päivätoimintaa, kun vuoden 2012 syksyllä lopetettiin Korson päivätoimintakeskus. Lopetuksen vaikutuksesta kuntouttavan päivätoiminnan painopistettä on kohdennettu muistisairaille ja omaishoidettaville. Korsossa on käynnistetty yhteistyössä seurakunnan kanssa ns. Virtapiiri toiminta joka on kotihoidon asiakkaille tarkoitettu kerho. Päivätoiminnan muutos kokonaisuudessaan on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Seniorineuvolan toiminnan painopistettä on siirretty muistisairaiden neuvontaan ja tukemiseen. Vahvistettu palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Kotihoidon toimintatapoja on kehitetty, mikä on lisännyt tuotavuutta ja mahdollistanut asiakasmäärien kasvun olemassa olevilla resursseilla. Päihteiden käytön lopettamista tuetaan edelleen Kotikatko ja jälkikuntoutus - toimintamallilla, joka on päihdepalvelujen kanssa toteutettava yhteistyöhanke. Kotisairaalan, kotihoidon yöhoidon ja kotiutus toiminta yhdistettiin ja muodostettiin tehostetun kotihoidon palvelu, joka on käynnistymässä asteittain lähtien. Muutos parantaa entisestään kotiuttamista, jonka onnistuminen on hyvin tärkeää mm. ikääntyvien yksinasumisen vuoksi. Muutoksen avulla on mahdollista tarjota kotiin vietyä saattohoitoa omana toimintana ja vähentää sairaalan saattohoitoa. Palvelutalot Ei esteettömien palvelutalojen käyttötarkoituksen muuttaminen on edennyt. Kerokujan toiminta vanhusten palvelutalona päättyi 2012 lopussa ja se siirtyi osin kehitysvammaisten käyttöön. Siellä oleva ryhmäkoti lakkautettiin muutoksen yhteydessä. 3.3 Sairaalapalvelujen muutokset Toiminnan muuttaminen lyhytaikaisen ja kuntouttavan hoidon suuntaan jatkui. Syksyllä 2011 aloitettiin suunnittelu pitkäaikaisen sairaalahoidon siirtämisestä Kaunialan sairaalaan saatiin päätökseen tammikuun 2012 aikana. 8

9 Kotisairaala laajeni 15 -paikkaiseksi vuoden 2013 alussa. Sen jälkeen se siirtyi osaksi tehostettua kotihoitoa lähtien. 3.4 Hoiva-asumisen palvelujen muutokset Laitoshoidon muutos tehostetuksi asumispalveluksi etenee palvelurakennesuunnitelman mukaisesti. Loppuvuodesta 2012 käynnistettiin Metsonkodin muutos tehostetuksi asumispalveluksi. Lyhytaikaishoito on keskitetty kahteen yksikköön. Keskittämisellä pystytään vaikuttamaan asiakkaiden tasa-arvoisuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantamiseen. Lisäksi keskittämisellä on positiivisia vaikutuksia henkilökunnan osaamiseen ja työviihtyvyyteen, vaikuttavuuden seurantaan ja parantamiseen, yhteisiin toimintaohjeisiin ja hoidon tavoitteisiin sekä myös hoidon kustannuksiin. Keskittämisen avulla mahdollistetaan myös yksilöllisten hoitovaihtoehtojen (yö- / päivähoito) toteutuminen. Keskittämällä paikat oman toiminnan yksiköihin (Myyrinkotiin ja Simonkylän vanhustenkeskukseen) pystytään varmistamaan tiedon kulku saman potilastietojärjestelmän avulla sekä paikkojen optimaalinen käyttö yhteisen uuden sähköisen paikkojen varausjärjestelmän avulla. Aktiivisen hoiva-asumisessa käynnistyi kulttuurin muutosprojekti osana hoivaasumisen palvelurakenteen muutosta. 9