MAAPERÄ KUNTOON. Ohjelman vuosiraportti 2017

Transkriptio

1 MAAPERÄ KUNTOON Ohjelman vuosiraportti 2017

2

3 ESIPUHE Tässä raportissa tarkastellaan Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaa vuonna Vaikka Maaperä kuntoon -ohjelma alkoi jo vuonna 2016, oli 2017 ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Raportissa esitellään ohjelman toimintamalli ja vuoden 2017 hankkeet. Lisäksi arvioidaan myös vuodelle 2017 asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vaikka Maaperä kuntoon -ohjelman organisoi Pirkanmaan ELY-keskus, ovat sen toteuttamiseen osallistuneet useat toimijat monin eri tavoin, mm: Ympäristöhallinto; Ympäristöministeriö, ELYt, SYKE, AVIt Kunnat, kuntaliitto Luottamushenkilöt, päätöksentekijät PIMA-alan konsultit, urakoitsijat, laboratoriot Tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut Yhteistyö on ollut sujuvaa, ja haluammekin kiittää kaikkia yhteystyötahojamme osallistumisesta yhteisen tavoitteemme saavuttamiseksi. Vuosiraportti on laadittu Maaperä kuntoon -ohjelman ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyönä. Maaperä kuntoon -ohjelmasta työtä ovat ohjanneet ja lähtöaineistoja tuottaneet Kari Pyötsiä, Ari Nygren ja Jarno Laitinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Raportin ovat kirjoittaneet Anne Vehmas ja Kimmo Järvinen Rambollista. Tampereella Kari Pyötsiä Maaperäkuntoon ohjelman projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus

4 SISÄLTÖ Esipuhe 3 1. Johdanto 5 2. Maaperä kuntoon -ohjelma Tavoitteet Maaperä kuntoon -toimintamalli Kohteiden valintaperiaatteet Yhteistyökumppanit Hankinta Tutkimus ja kunnostus Maaperä kuntoon -organisaatio PIMA-kunnostushankkeet vuosina Maaperä kuntoon -ohjelman hankkeet Tutkimus- ja kunnostuskohteet Painopisteet Tiedotus ja vuorovaikutus 14 Esimerkki pilaantuneen maaperän hankkeesta Maaperä kuntoon -ohjelman kehitys Priorisointi Organisointi Kunnostusmenetelmät Kustannukset Suunnitelmien toteutuminen Kehittämistoiminta Lähteet 23

5 1. JOHDANTO Pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) kartoittamiseksi ja kunnostamiseksi on Suomessa tehty töitä jo vuosikymmeniä. Järjestelmällinen PIMA-toiminta voidaan katsoa alkaneen SAMASE-raportin julkaisulla vuonna 1994 (Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa). Raportissa esitettiin ensimmäiset ohje- ja raja-arvot sekä kuvattiin toimintatavat. Vuonna 2007 tuli voimaan Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007, PIMA-VNa), ja tämä loi pohjan nykyiselle riskinarviointiin perustuvalle lähestymistavalle. ELY-keskusten käyttämä Kansallinen maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) sisältää yhä tiedon yli pilaantuneesta tai pilaantuneeksi epäillystä kohteesta, joista yli kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve ovat edelleen selvittämättä. Vielä selvittämättömistä kohteista tullee Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) arvioiden mukaan tarvitsemaan riskienhallintatoimenpiteitä. Mikäli maa-alueiden pilaantumista koskeva selvitys- ja kunnostustyö etenisi Suomessa samaa tahtia ja vastaavilla kustannuksilla kuin vuoteen 2016 asti, rekisteröityjen kohteiden pilaantuneisuus olisi arvioitu ja tarvittavat alueet kunnostettu sadan vuoden päästä ja kokonaiskustannukset olisivat 4 miljardin euron luokkaa. Ympäristöministeriön vuonna 2015 julkaisema valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia on näkemys siitä, miten riskienhallinta ja kunnostus hoidetaan Suomessa. Sen päämääränä on saada pilaantuneiden alueiden riskit kestävästi hallintaan vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä strategiaa toteutetaan Pirkanmaan ELYkeskukseen keskitetyn kansallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman sekä pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeen kautta. Nämä muodostavat yhdessä Maaperä kuntoon -ohjelman.

6 2. MAAPERÄ KUNTOON -OHJELMA 2.1 Tavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian joulukuussa Strategian päämäärää toteutetaan kuuden tavoitteen kautta (kuva 1). Niiden pääpaino on riskikohteiden systemaattisessa tunnistamisessa, tutkimisessa ja kestävässä kunnostamisessa. Näihin tavoitteisiin nivotaan yhteen myös alueiden käyttö, menettelytavat ja viestintä. Tavoitteena on myös sujuvoittaa prosesseja ja tehdä toiminnasta käyttäjälähtöisempää, läpinäkyvää ja erityisesti kestäviä kokonaisratkaisuja tukevaa. Keskeinen osa strategian toimeenpanoa on valtakunnallinen tutkimus- ja kunnostusohjelma ( ) ja sitä tukeva hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva kunnostuksen kokeiluhanke ( ). Vuoden 2018 alusta valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman nimeksi vaihdettiin Maaperä kuntoon ohjelma. Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa merkittävät pilaantuneet alueet ja priorisoida ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden tutkimista ja kunnostusta. Ohjelman avulla kohteet priorisoidaan valtakunnallisella tasolla siten, että voimavarat suunnataan riskiperusteisesti kiireellisyysjärjestyksessä. Maaperä kuntoon -ohjelma palvelee kuutta PIMA-strategian tavoitetta, jotka kaikki tukevat kestävää riskien hallintaa. Pääpaino on kuitenkin strategian ensimmäisessä tavoitteessa tunnistaa, tutkia ja kunnostaa järjestelmällisesti riskikohteet. Kuva 1. Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteet

7 2.2 Maaperä kuntoon -toimintamalli Pilaantuneet maa-alueet jaetaan isännällisiin ja isännättömiin kohteisiin sen mukaan, onko kohteen pilaantumisen aiheuttaja tiedossa (kuva 2). Ensisijaisesti alueen tutkimuksen ja kunnostuksen maksaa pilaantumisen aiheuttaja, jos pilaantuminen tai ainakin osa siitä on tapahtunut vuoden 1979 jälkeen. Jos aiheuttajaa ei saada vastuuseen, toissijaisesti on vastuussa alueen haltija. Kohde on isännätön, jos sen pilaaja tai muu vastuullinen ei ole tiedossa tai tavoitettavissa ja/tai olisi kohtuutonta vaatia haltijaa kunnostamaan alue. Maaperä kuntoon -ohjelma käsittelee isännättömiä, kiireellisiä kohteita, joiden tutkiminen ja kunnostaminen edellyttävät valtion rahoitusta. Uudessa Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaprosessissa korostuu koko Suomessa yhtenäinen, riskiperusteiden kohteiden priorisointi ja järjestelmällinen hankintaprosessi (kuva 3). Vuonna 2016 tutkittiin noin 20 kohdetta ja vuonna 2017 tutkittiin 51 kohdetta, mikä on selvästi enemmän kuin ennen valtakunnallisesti keskitetyn organisaation luomista. Ennen vuotta 2016 jokainen ELY-keskus hoiti isännättömien PIMA-kohteiden tutkimukset ja kunnostukset itsenäisesti. Tällöin ELY-keskukset tutkivat vuodessa tyypillisesti alle 10 kohdetta ja saattoivat käyttää rahaa myös sellaisen kohteen kunnostukseen, jonka kunnostustarve ei olisi ollut kiireisin valtakunnallisella tasolla tarkastellen. Maaperä kuntoon ohjelman osuus PIMA-hankkeista PILAANTUNEET MAA-ALUEET SUOMESSA Isännälliset kohteet Isännättömät ja kohtuuttomat kohteet AIHEUTTAJA TAI HALTIJA vastaa tutkimuksesta ja puhdistuksesta JASKA Öljynsuojelurahasto Haitta-aineena öljyt MAAPERÄ KUNTOON Pirkanmaan ELY-keskus Kiireelliset, kaikki haitta-aineet Kuva 2. Pilaantuneiden maa-alueiden jaottelu

8 Maaperä kuntoon -toimintaprosessi KOHTEIDEN PRIORISOINTI ELY Maaperän tila -tietojärjestelmän (Matti) isännättömät kohteet Tuoppi-pisteytyksen mukaan kiireelliset Selvittämisvaihe YHTEISTYÖTAHO- NEUVOTTELUT Kustannusten jako ja vastuut Yhteistyösopimus HANKINTA JA OHJAUS Hankintatavasta päättäminen Tarjouspyyntö Konsultin valinta PERUSTUTKIMUS Historiaselvitys Ympäristötutkimus Kunnostustarpeen arviointi MAHDOLLINEN LISÄTUTKIMUS Käsitteellinen malli Kestävyystarkastelu Riskinarviointi KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMA PIMA-ilmoitus EI KUNNOSTUSTARVETTA MAHDOLLINEN JÄLKISEURANTA lupavelvollinen Kunnostusvaihe TOTEUTUKSEN HANKINTA JA OHJAUS Kunnostusurakan kilpailutus ja hankinta KUNNOSTUS Valvonta Loppuraportti KUNNOSTETTU MAHDOLLINEN JÄLKISEURANTA lupavelvollinen Kuva 3. Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaprosessi

9 TOP-kohteiden valinta TOP kohteet KIIREELLISYYSARVIO ELYn asiantuntija-arvio MUUT RISKIT havaitut päästöt VHS pohjavesi riskikohde muu erityisherkkyys TUOPPI-PISTEET isännättömät ja kohtuuttomat kohteet tarkistetut toimiala- ja sijaintiriskipisteet kiireellisiä kun TUOPPI-pisteet yli 70/100 MAAPERÄN TILA -TIETOJÄRJESTELMÄN ISÄNNÄTTÖMÄT / KOHTUUTTOMAT PIMA-KOHTEET Kuva 4. Kohteiden valintaprosessi Kohteiden valintaperiaatteet Maaperä kuntoon -ohjelmaan otettavien hankkeiden valinta on monivaiheinen priorisointiprosessi (kuva 4). ELYkeskukset kartoittavat oman alueensa pilaantuneeksi epäiltyjä kohteita Maaperän tila -tietojärjestelmään (MATTI). Näistä selvitetään, onko kohteella vastuullista tahoa, jonka pitäisi hoitaa tutkiminen ja mahdollinen kunnostaminen. Jos kohde on isännätön (ts. vastuullista tahoa ei ole enää olemassa) tai tutkiminen olisi kohtuutonta, se pääsee jatkoon. Seuraavaksi kohteet pisteytetään TUOPPI-ohjelmalla (TUOPPI = priorisointimalli, jonka avulla asetetaan Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet tärkeysjärjestykseen niiden tutkimista varten). TUOPPI-pisteisiin vaikuttaa kohteen toimiala, pohja- ja pintavesiriskit sekä maankäyttö. Maksimipistemäärä on 100. Kiireellisiksi luokitellaan kohteet, joiden pistemäärä on 70 tai enemmän. TUOPPI-pisteiden jälkeen arvioidaan muut riskit, kuten havaitut päästöt tai onko kohde vesienhoitosuunnitelmassa osoitettu riskikohde. Jos kohteen erityisherkkyys ei tule täysipainoisesti esille TUOPPI-pisteytyksessä, voidaan sen toteutusta nostaa kiireellisemmäksi. Lisäksi alueellinen ELYkeskus tekee kiireellisyysarvion ja voi tuoda ohjelmaan uusia kohteita ohi priorisoinnin. Lopulliset TOP-pisteet saadaan kertomalla Tuoppi-pisteet muiden riskien ja ELY:n kiireellisyysarvion antamilla lisäkertoimilla. Vuoden 2017 aikana kohteet järjestettiin kaksi kertaa TOPpisteiden mukaiseen järjestykseen ja valittiin TOP-kohteet.

10 2.2.2 Yhteistyökumppanit Lähtökohtaisesti kaikki Maaperä kuntoon -ohjelman kohteet toteutetaan yhteistyökumppanin kanssa. Yhteistyökumppani on tavallisesti kunta tai muu taho, jolle kohteen tutkimus on kohtuutonta. PIRELY laatii yhteistyökumppanin kanssa yhteistyösopimuksen, jossa määritellään mm. vastuut ja kustannusosuudet. työohjelman ja antaa hintatarjouksen. Jos nämä ovat hyväksyttävissä, laaditaan kohdekohtainen toimeksiantosopimus. Puitesopimuskonsultit valitsevat käytettävät analyysilaboratoriot sekä maastotyön tekijät. Lisäksi yhdessä kohteessa käytettiin rajattua hankintamenettelyä, jossa PIRELY laati työohjelman, ja tarjoajina olivat muutkin kuin puitesopimuskonsultit Hankinta PIMA-kohteita tutkimaan ja arvioimaan kilpailutettiin puitesopimuskonsultit vuonna Kilpailutuksen minimivaatimukset täyttäneet tarjoajat olivat kokeneita, valtakunnallisia konsulttitoimistoja. Tarjouksen antoi kuusi konsulttitoimistoa, joista puitesopimuskonsulteiksi valittiin painotettujen tuntihintojen perusteella kolme halvinta. Sopimukset allekirjoitettiin kesällä 2016 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, Pöyry Finland Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Pääsääntöisesti toimeksiannot annetaan kilpailuttamatta puitesopimuskonsulteille. Konsulttivalinnassa pyritään tasapuolisuuteen. Kohteeseen valittu konsultti laatii kohteen Tutkimus ja kunnostus Selvittämisvaiheessa tehdään ensin perustutkimukset ja tarvittaessa perustutkimuksen pohjalta kohdennetut laajemmat lisätutkimukset. Molemmista vaiheista pyydetään tarjoukset puitesopimuskonsultilta. Perustutkimuksessa selvitetään kohteen maaperän ja pohjaveden tila. Raportissa arvioidaan kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve PIMA-asetuksen (PIMA-VNa 214/2017) mukaisesti sekä otetaan kantaa mahdollisten lisätutkimusten tarpeeseen. Osa kohteiden hankkeista päättyy jo perustutkimuksen jälkeen, jos kohteessa ei havaita pilaantuneisuutta tai riskejä. Maaperä kuntoon ohjelman organisaatio Ari Nygren Yksikön päällikkö Maaperä kuntoon -ohjelma Kari Pyötsiä Projektipäällikkö Kokeiluhanke Jarno Laitinen Projektipäällikkö Alueelliset asiantuntijat: Petri Heino, hankinta Lulu Ranne, PIMA Maarit Joukainen, PIMA Jari Tiainen, PIMA Henna Havana, PIMA Kuva 5. Maaperä kuntoon -ohjelman organisaatio

11 Laajemmissa lisätutkimuksissa selvitetään pilaantuneisuuden laajuus ja määrä tarkemmin. Raportti sisältää laadullisen tai laskennallisen riskinarvioinnin, kestävyyden arvioinnin ja, jos riskinarvioinnissa todetaan kunnostustarve, kunnostusmenetelmien vertailun kustannusarvioineen. Laajemmissa kohteissa riskinarvioinnin muoto päätetään tapauskohtaisesti. Kunnostuksen yleissuunnitelma laaditaan Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma oppaan (Suomen ympäristökeskus 2010) mukaisesti. Kunnostuksen yleissuunnitelma liitetään alueelliselle ELY-keskukselle jätettävän PIMA-ilmoituksen liitteeksi. Maaperä kuntoon -ohjelma kilpailuttaa kuhunkin kohteeseen kunnostusurakoitsijan ja tarvittaessa pilaantuneiden maiden vastaanottopaikan. 2.3 Maaperä kuntoon -organisaatio PIMA-strategiassa pilaantuneiden maiden tutkimus- ja kunnostustöidenkoordinaation ja hankintojen katsottiin edellyttävän valtakunnallista keskittämistä. Tehtävä osoitettiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (PIRELY) vuonna Kuvassa 5 on Maaperä kuntoon -ohjelman organisaatio. Henkilöstön työpisteet sijaitsevat Tampereella paitsi kolme alueellista yhteyshenkilöä työskentelevät Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Oulussa. Maaperä kuntoon -ohjelman toimintaa tukee ja ohjaa ympäristöministeriön asettama seurantaryhmä. Se mm. linjaa toiminnan tavoitteet ja seurattavien tavoitteiden vaikuttavuusmittarit, edistää ELY-keskusten toiminnan kehittämistä ja yhteistyötä sekä toimii ympäristöministeriön talous- ja tulosohjauksen tukena. Vuonna 2017 seurantaryhmä kokoontui neljä kertaa. Paikallisten ELY-keskusten vastuulla säilyivät edelleen normaalit viranomaistehtävät. Maaperä kuntoon -ohjelman edistämiseksi ELY-keskukset mm. kartoittavat pilaantuneeksi epäiltyjä kohteita, kokoavat niihin liittyvää tietoa maaperän tilan tietojärjestelmään ja neuvottelevat paikallisesti kohteiden toteutuksesta. Lisäksi ELY-keskukset, myös Pirkanmaan ELY-keskus, tekevät ympäristönsuojelulain mukaiset PIMA-päätökset. Seurantaryhmän kokoonpano Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Johtaja Olli Madekivi Ylitarkastaja Eila Särkkä 01-06/2017 ja erityisasiantuntija Nina Lehtosalo 07-12/2017, Yksikön päällikkö Ari Nygren Diplomi-insinööri Olli Valo Yksikön päällikkö Janne Kärkkäinen, 01-06/2017 ja ympäristösuojelun asiantuntija Esa Rouvinen, 07-12/2017 Geologi Ilkka Närhi Yksikön päällikkö Juhani Kaakinen Ryhmäpäällikkö Outi Pyy Hallitussihteeri Elise Sahivirta, 01-09/2017 Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Projektipäällikkö Jarno Laitinen Projektipäällikkö Kari Pyötsiä Ympäristöministeriö, puheenjohtaja Pirkanmaan ELY-keskus, varapuheenjohtaja Ympäristöministeriö, kokouksen valmistelija Pirkanmaan ELY-keskus, valmistelija, esittelijä Hämeen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Oljynsuojelurahaston edustajana Oljy- ja biopolttoaine Ry, pysyvä asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, asiantuntija

12 3. PIMA-KUNNOSTUSHANKKEET VUOSINA Suomessa aloitetaan uusia pilaantuneiden maiden kunnostushankkeita vuosittain noin 250 alueella. Tämä arvio perustuu ympäristöviranomaisten kunnostuksesta tekemiin PIMA-päätöksiin, joita on ollut vuosina yhteensä yli Samana ajanjaksona on valmistunut 402 valtion jätehuoltotyötä (kuva 6). Vuonna 2017 kunnostuspäätöksiä tehtiin 234 ja valtion jätehuoltotöitä valmistui 10. Valtion jätehuoltotyönä tehtävien kunnostusten osuus kaikista kunnostushankkeista on ollut jo pitkään viitisen prosenttia. Maankäytön muutos, kaivu- ja rakennustyöt sekä ympäristöluvan varaisen toiminnan päättyminen ovat olleet yleisimpiä tekijöitä, jotka ovat käynnistäneet pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen. Yksi tai useampi näistä tekijöistä oli SYKEn tekemän selvityksen mukaan syynä valtaosassa (70 %) vuoden 2017 kunnostamisen PIMA-päätöksissä. Valtion jätehuoltotöissä kunnostustarpeen taustalla on pääsääntöisesti merkittävä ympäristö- tai terveyshaitta, joka edellyttää toimenpiteitä riskien vähentämiseksi PIMA-päätökset ja ympäristöluvat Valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kunnostushankkeet Kuva 6. Pilaantuneiden alueiden kunnostuspäätökset ja valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kautta tuetut, valmistuneet PIMA-kunnostushankkeet vuosina (Lähde SYKE 2018 )

13 4. MAAPERÄ KUNTOON -OHJELMAN HANKKEET Tutkimus- ja kunnostuskohteet Vuonna 2017 Maaperä kuntoon -ohjelmassa tutkittiin 49 isännätöntä tai kohtuutonta pilaantuneen maaperän kohdetta, jotka sijaitsevat pohjavesialueella. Hankkeista kaksi päättyi siihen, etteivät ne täyttäneet valtion jätehuoltotyön ehtoja ja kuusi jäi odottamaan myöhemmin tehtäviä tutkimuksia (kuva 7). Lisätutkimuksia ei tarvittu 13 kohteessa ja niitä tehtiin 21 kohteessa, jotka olivat pääosin valtion kustantamia ( %). Kunnostuksen yleissuunnitelman teko aloitettiin 27 kohteessa. Kunnostustarvetta ei ollut 5 kohteessa. Kohteista 6 vaatii jatkossa pohja- tai pintavesiseurantaa, mikä siirtyy kyseisen kunnan tehtäväksi. Kunnostus aloitettiin viidessä kohteessa vuoden 2017 aikana. Kuvassa 8 on merkitty vuoden 2017 tutkimus- ja kunnostuskohteiden sijainti. Selvästi eniten hankkeita sijoittui Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle (kuva 9). Vain Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla ei ollut PIMA-hankkeita. Tutkimus- ja kunnostuskohteista selvästi eniten (38 %) oli kaatopaikkoja (kuva 10). Varsinaisten kaatopaikkojen lisäksi oli vielä kuusi muuta jätealuetta tai romuttamoa. Reilu viidennes (23 %) kohteista oli ampumaratoja. Muita pilaantumisen aiheuttajia olivat teollisuus, sahat, korjaamot ja pesulatoiminta. Tutkimus- ja kunnostushankkeiden v aloitetut vaiheet Kohteiden priorisoin Perustutkimus Myöhemmin Ei täyttänyt vjht-ehtoja Lisätutkimus Kunnostus Myöhemmin Ei lisätutkimustarve Kunnostuksen yleisuunnitelma Ei kunnostustarve Vaa i jälkiseurantaa Myöhemmin Kuva 7. Maaperä kuntoon -ohjelmassa vuoden 2017 tutkimus- ja kunnostushankkeiden aloitetut vaiheet

14 4.2 Painopisteet Vuonna 2017 maaperää tai pohjavettä puhdistettiin seuraavissa viidessä kohteessa: Onttolan ampumaradan kunnostus, Joensuu ja Kontiolahti Kuonatäytön poisto yksityishenkilön omistamalta kiinteistöltä, Porvoo Kesälahden ampumaradan kunnostus, Kesälahti Entisen Nikro Oy:n kiinteistön klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän kunnostus, Ylöjärvi Rasivaaran öljypilaantuman puhdistus, Rääkkylä. Nämä hankkeet eivät ole vielä valikoituneet Maaperä kuntoon -ohjelman kautta, vaan ovat ELY-keskusten aiemmin neuvottelemia. Kolme ensimmäistä ehtivät kuitenkin olla mukana Maaperä kuntoon -ohjelman tutkimushankkeissa vuonna Vuonna 2017 on keskitytty kunnostuksessa demo-kohteisiin (kts kohta 4.6), joissa on kehitetään menetelmiä klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi. Tutkimusten osalta ei ollut erillisiä painopisteitä. 4.3 Tiedotus ja vuorovaikutus Tiedotusta varten ohjelmalle perustettiin uusi nettisivusto Sivustolta löytyy tietoa mm. ohjelman hankkeista, puhdistusmenetelmistä, ajankohtaisista tapahtumista, alan toimijoista sekä yleistä PIMA-ohjeistusta vastuista ja linkkejä lukuisiin tietolähteisiin. Vuonna 2017 maaperakuntoon.fi-sivuilla vieraili käyttäjää. Heistä 81 % oli kertakävijöitä ja viidennes palasi sivulle useamman kerran. Viidenneksellä kävijöistä kieli oli englanti tai muu kuin suomi. Muutamaa kävijäpiikkiä lukuun ottamatta vierailijoita on käynyt sivuilla melko tasaisesti koko vuoden Aloitussivujen jälkeen eniten on katseltu Hankkeet ja Toimijat -sivuja. Pirkanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat esittelivät Maaperä kuntoon -ohjelmaa lukuisissa eri yhteyksissä vuonna 2017, kuten ympäristöhallinnon PIMA-neuvottelupäivillä. Pirkanmaan ELY-keskus järjesti myös kaksipäiväisen demohankkeiden työpajan hankintamenettelystä. Vuoden 2017 aikana hankkeen viestintää kehitettiin mm. tarkastelemalla nettisivujen sisältöä sekä viestinnän tarkentamista eri kohderyhmille. Kuva 8. Maaperä kuntoon -ohjelman kohteet vuonna 2017 (keltainen= tutkimushanke, vihreä=kunnostushanke)

15 Tutkimus- ja kunnostushankkeet ELY-keskusalueilla vuonna 2017 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Suomi tutkimushanke, n=49 kunnostushanke, n= Kuva 9. Maaperä kuntoon -ohjelman v tutkimus- ja kunnostushankkeidensijainti ELYkeskuksittain Tutkimus- ja kunnostuskohteiden toimiala Kaatopaikka 20 Ampumarata Jätealue,romuttamo Muu teollisuus Pesula 3 Saha / Kyllästämö 3 Auto- /konekorjaamo 2 tutkimushanke, n=48 Metalliteollisuus Huoltoasema Turkismuokkaamo kunnostushanke, n= Kuva 10. Maaperä kuntoon -ohjelman v tutkimus- ja kunnostushankkeiden toimialat

16 Esimerkki pilaantuneen maaperän hankkeesta Lahden Sikosuon täyttöalueella tehtiin loppuvuodesta 2017 maaperän ja pohjaveden perustutkimukset, joiden yhteydessä maaperässä havaittiin kohonneita raskasmetalli- ja PAH-pitoisuuksia. Sikosuon täyttöalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, keskellä vuosina rakennettua asuinaluetta. Aluetta on historiatietojen perusteella käytetty täyttöalueena 1940-luvulta 1960-luvun alkuun asti. Lahden kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus selvittivät yhteistyössä Lahden Kiveriön alueella sijaitsevan Sikosuon täyttöalueen maaperän ja pohjaveden tilaa. Tutkimuksia ohjanneeseen työryhmään kuuluivat Lahden kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Hämeen ELY-keskuksen (valvova viranomainen) edustajat sekä riskinarvioasiantuntija Suomen ympäristökeskuksesta. Alueen tutki ja raportoi Pirkanmaan ELY-keskuksen puitesopimuskonsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tutkimustulosten perusteella päädyttiin tekemään lisätutkimuksia, joilla rajattiin täyttöaluetta, määriteltiin tarkemmin täytön koostumusta ja laadittiin riskinarvio. Tutkimusraportti valmistui toukokuussa Tutkimusten lopputuloksena alueelta otetut pohjavesinäytteet olivat puhtaita eikä maaperästä löydettyjen haitta-aineiden todettu riskinarvion perusteella aiheuttavan riskiä ympäristölle tai asukkaille. Arki Sikosuon alueella voi jatkua kuten ennenkin. Ainoana muutoksena on, että tutkitun alueen asukkaiden on oltava yhteydessä kaupunkiin, mikäli he suunnittelevat kiinteistöilleen uusia rakenteita tai pieniä maankaivuutöitä. Kaupunki vastaa siitä, että alueelta kaivettava maa toimitetaan tarpeen mukaan asianmukaisesti pois kiinteistöltä. Sikosuon tutkimushankkeen alusta asti oli selvää, että tutkimuksista viestitään asukkaille ennakoiden, aktiivisesti ja täysin avoimesti. Kohteelle laadittiin yhteistyössä viestintäsuunnitelma ja sitä toteutettiin onnistuneesti. Kaupunki piti koko tutkimushankkeen ajan aktiivisesti yhteyttä asukkaisiin ja taloyhtiöihin ja järjesti hankkeen aikana useita asukastilaisuuksia, joissa keskusteltiin avoimesti hankkeesta ja sen toteuttamisesta sekä esiteltiin tuloksia. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että hankkeen lopputulos oli onnistunut, vaikka lähtökohdat olivat haastavat. Vuonna 2016 toimintansa aloittaneessa Maaperä kuntoon-ohjelmassa ei toistaiseksi ole tutkittu vastaavia kohteita. Tiivis ja jatkuva yhteydenpito ja vuorovaikutus asiantuntijoiden kesken hankkeen alusta loppuun oli hankkeen kannalta aivan keskeistä. Onnistunut lopputulos varmistettiin hyvällä yhteistyöllä ja ammattimaisella otteella.

17 5. MAAPERÄ KUNTOON -OHJELMAN KEHITYS 5.1 Priorisointi Maaperä kuntoon -ohjelmassa käytetyn priorisointimallin (kts. luku 2.2.1) toimivuutta arvioidaan tarkastelemalla, kuinka hyvin TUOPPI- ja TOP-pisteet ennustavat kohteen riskiä/ kiireellisyyttä valittaessa kohteita tutkimus- ja kunnostusvaiheisiin. Toimivuus on hyvä, jos korkeat TOP-pisteet saanut kohde etenee kunnostukseen tai jos matalien pisteiden kohteessa ei ilmene tutkimustarvetta. Vastaavasti priorisoinnin toimivuus on huono, jos korkeiden TOP-pisteiden kohteessa ei ilmene tutkimustarvetta tai jos matalat pisteet saanut kohde etenee kunnostukseen. Ohjelmaan mukaan otettujen hankkeiden TUOPPI-pisteet vaihtelivat välillä keskiarvon ollessa 78. TOP-pisteet taas vaihtelevat välillä keskiarvon ollessa 93. Muiden riskien ja ELY-keskusten kiireellisyysarvion painotukset näkyvät TOP-pisteiden suurempana hajontana (kuva 11). Pisteytyksen toimivuutta on vielä näin ohjelman alkuvaiheessa vaikeampi arvioida, koska vuoden 2017 kunnostushankkeet oli valittu ennen Maaperä kuntoon -ohjelman priorisointiprosessia. Kunnostushankkeilta puuttuivat TOPpisteet ja kahdelta puuttui myös TUOPPI-pisteet. Myös aiemmissa vaiheissa olevilta hankkeilta puuttui pisteytystietoja, joten kuvan 12 tiedot ovat vajavaiset. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kunnostussuunnitteluun päätyneiden hankkeiden TOP-pisteet (94) olisivat keskimäärin suuremmat kuin hankkeilla, joilla ei ollut kunnostustarvetta (89) tai joissa tarvittiin vain jälkiseurantaa (86). 95 TUOPPI- ja TOP-pisteiden korrelaatio, korrelaatiokerroin r = 0, TUOPPI-pisteet TOP-pisteet Kuva 11. Maaperä kuntoon -ohjelman v tutkimushankkeiden TUOPPI- ja TOP-pisteet

18 ,6 Pisteiden keskiarvot eri vaiheissa 93,9 89,2 86,0 78,1 76,5 73,9 50 Ei kunnostustarvetta, n=5 Vaatii jälkiseurantaa, n=6 Kunnostuksen yleissuunnitelma aloitettu, n=25 Kunnostus, n=5 TUOPPI-pisteet, n=3-22 TOP-pisteet, n=3-20 Kuva 12. Maaperä kuntoon -ohjelman v hankkeiden TUOPPI- ja TOP-pisteiden keskiarvot eri vaiheissa 5.2 Organisointi Maaperä kuntoon- ohjelman organisoinnin toimivuuden mittareina tarkastellaan selvittämis- ja kunnostusvaiheisiin kulunutta aikaa ja yhteistyöneuvottelujen määriä. Tarkastelu jää kuitenkin näin ohjelman alussa vajavaiseksi, koska vuoden 2017 aikana ei vielä ollut yhtään hanketta käynyt Maaperä kuntoon -toimintaprosessia alusta loppuun eikä vertailutietoja aiempaan ole. Vuoden 2017 kohteiden selvittämisvaiheissa käytiin keskimäärin kolme yhteistyöneuvottelua. Yhdessä hankkeessa selvittiin yhdellä neuvottelulla ja enimmillään neuvotteluja tarvittiin kuusi. Yhteistyökumppaneina oli yleensä hankealueen kunta. Yhdessä hankkeessa yhteistyökumppani oli toinen ELY-keskus ja toisessa sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Tutkimusten ajallinen kesto vaihteli kahdesta kuukaudesta vuoteen, mutta keskimäärin se oli neljä kuukautta ja pääosa hankkeista (63 %) tutkittiin kolmessa kuukaudessa (kuva 13). Kk % Tutkimuksen kesto, keskiarvo 4 kk, N= Kuva 13. Maaperä kuntoon -ohjelman v tutkimusten keskimääräinen kesto kuukausina

19 5.3 Kunnostusmenetelmät Pilaantuneen maan kunnostusmenetelmät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: Massanvaihto: haitta-aineet poistetaan kaivamalla ja viemällä pilaantunut maa-aines pois sekä tuomalla korvaava pilaantumaton maa-aines tilalle In situ: haitta-aineet poistetaan kaivamatta maata joko mikrobiologisesti, kemiallisesti tai fysikaalisesti. In situ -tekniikoita on paljon erilaisia. Eristäminen: haitta-aineita ei poisteta vaan ne eristetään pinta- ja/tai pystyerityksin siten, että altistusreitti katkeaa. Vuonna 2017 viidestä kunnostuskohteesta yhdessä käytettiin kahta eri In situ -menetelmää ja muissa massanvaihtoa. Eristämistä ei käytetty lainkaan. Myöhemmin kunnostusmenetelmien seurannassa verrataan eri menetelmien määriä ja prosenttiosuuksia vuosittain. Päämenetelmät voidaan myöhempinä vuosina jakaa alakohtiin. Kunnostuksen laatutasoa voitaisiin myöhemmin arvioida vertaamalla kohteiden jäännöspitoisuuksia PIMApäätöksessä esitettyihin tavoitepitoisuuksiin sekä kunnostuksen päätyttyä kohteeseen jääneen pilaantuneen ja/tai haitta-aineen määrään. 5.4 Kustannukset Vuonna 2017 tehtyjen tutkimuksien keskihinta oli ja mediaani Yksittäisten kohteiden kustannusten vaihtelu oli suurta: halvin tutkimus maksoi ja kallein Valtion osuus tutkimuskustannuksista vaihteli % (kuva 14). Keskimäärin valtion osuus oli 81 % ja yhteistyöosapuolen 19 %. Valtio maksoi tutkimukset kokonaan yli puolessa hankkeista (57 %). Vuoden 2017 kunnostushankkeista (taulukko 1) kaksi oli kustannuksiltaan suurta ( ja ) ja kolme pienempää ( ). Valtion osuus oli pääosin 40 %, mutta yksityisen haltijan kohtuuttomassa hankkeessa se oli 70 %. Rasivaaran öljypilaantuman kustannukset maksoi Öljynsuojelurahasto ja Maaperä kuntoon -ohjelma toteutti hankkeen. Maaperä kuntoon -ohjelman kokonaiskustannukset kattavat tutkimushankkeiden konsulttityön ja laboratoriokulut, kunnostushankkeiden urakat sekä ELY-keskuksen henkilöstökuluista kertyvät toimintamenot (kuva 15). Vuoden 2017 kokonaiskulut olivat Niistä yli puolet kertyi viiden kunnostushankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja kunnostushankkeiden kustannuksia voidaan myöhemmin vertailla toimialoittain, haitta-ainepitoisuuksien ja kunnostettavien massatonnien mukaan. % Valtion osuus tutkimuksista 24 n= Kuva 14. Valtion osuus Maaperä kuntoon -ohjelman tutkimuksista v. 2017

20 Taulukko 1. Vuoden 2017 kunnostushankkeiden tietoja Kohde Kunta Menetelmä Kustannukset Valtion osuus Kunta/ yksityinen Hankintatapa Onttola, ampumarata Joensuu ja Kontiolahti Massanvaihto % 30 % Kontiolahti, 30 % Joensuu Kansallinen hankinta Maneesinkatu, kuonatäyttö Porvoo Massanvaihto % 30 % yksityinen Pienhankinta Nikro, klooratut liuottimet Ylöjärvi Pohjaveden suojapumppaus ja maaperän in situ -kunnostus % 60 % Kansallinen palveluhankinta Kesälahti, ampumarata Kesälahti Massanvaihto 128 tn % 60 % Rasivaara, öljypilaantuma Rääkkylä Massanvaihto 490 tn Öljynsuojelurahasto Tutkimushankkeiden konsulttityö, n=49 Kokonaiskustannukset v yhteensä Kunnostushankkeet, n= % 55 % 12 % ELY-henkilöstön kulut Kuva 15. Maaperä kuntoon -ohjelman kustannukset ja niiden jakautuminen v. 2017

21 5.5 Suunnitelmien toteutuminen Maaperä kuntoon -ohjelman vaikuttavuutta tarkastellaan myös suhteessa siihen, miten tutkimus- ja kunnostuskohteiden suunnitellut määrät ja budjetoidut kustannukset toteutuvat. Kuvassa 16 on esitetty PIMA-strategiassa asetetut hankkeiden tavoitemäärät ja budjetit vuosille Oletettu tutkimusten ja kunnostusten vuosittainen määrä kuvaa tänä vuonna alkavia hankkeita. Hankkeet saattavat sitten kestää useammankin vuoden ajan. Vuoden 2017 toteutuneet hankemäärät ovat likimain suunnitellut, mutta tutkimus- ja kunnostuskustannukset suunniteltua suuremmat. 5.6 Kehittämistoiminta Vuonna 2017 toimintaa kehitettiin hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvassa kunnostuksen kokeiluhankkeessa ( ). Kokeiluhankkeista saadut hyvät käytännöt siirtyvät Maaperä kuntoon -ohjelmassa hyödynnettäviksi. Vaikka kokeiluhanke päättyy vuonna 2018, jatkaa Maaperä kuntoon -ohjelma kokeilutoimintaa ja kokeiluhankkeen rahoitusta myöhemminkin. Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke (PIMA kokeiluhanke) on osa hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen kärkihanketta Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön. PIMA kokeiluhankkeen toimeenpano on ympäristöhallinnon osalta keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen, valtakunnallisen Maaperä kuntoon -ohjelman rinnalle. Kokeiluhanke toteutetaan yhteistyössä TEKES kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Jarno Laitinen. PIMA kokeiluhankkeen tavoitteena on 1. kehittää kansallisesti pilaantuneiden maiden kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyviä käytäntöjä ja menettelytapoja 2. toteuttaa kunnostushankkeita, joissa testataan erilaisia riskinhallintaratkaisuja ja tekniikoita sekä suojataan vedenoton kannalta tärkeitä pohjavesialueita 3. edistää alalla toimivien cleantech-yritysten liiketoiminnan kasvua ja mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan. Kpl 60 Tutkimusten ja kunnostusten suunnitellut määrät ja kustannusarviot sekä vuoden 2017 toteutumat Henkilöstökulut Tutkimuskustannukset Kunnostuskustannukset Tutkimukset (kpl) Kunnostukset (kpl) Kuva 16. Maaperä kuntoon -ohjelman suunnitellut kohdemäärät ja budjetoidut kustannukset vuosille sekä vuoden 2017 toteutuneet määrät ja kustannukset

22 Vuosina PIMA kokeiluhankkeen kautta on tuettu yli 20 yrityksen kehitys- ja kansainvälistymistyötä kokeilutoimintaa tukevan T&K-rahoitushaun kautta käynnistetty viiden kaupungin kanssa innovatiivisena yhteishankintana laaja puhdistuksen demonstraatiohanke rakennettu kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta sekä maakuvaa edistämään viestintäkanava maaperakuntoon.fi. Kokeilutoimintaa tukevalla T&K-rahoitushaulla on edistetty riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien kestävien toimintakäytäntöjen syntymistä sekä alalla toimivien cleantech-yritysten mahdollisuuksia pilotointiin. Rahoituksen kautta on käynnistetty yhdeksän erillistä T&K-hanketta sekä luotu innovaatiokytkentöjä tutkimuslaitosten ja yritysten välille. Käynnistettyjen hankkeiden aihepiireinä ovat olleet mm. uusien kotimaisten biopohjaisten suodatinmateriaalien pilotointi ja kehitys kansainvälisille markkinoille sekä nanopinnoitteisiin perustuvien öljynkeräysjärjestelmien kehitystyö. Pääpaino rahoituksesta on kanavoitu kasvua hakeville mikro- ja pk-yrityksille. Puhdistuksen demonstraatiohanke on suurin Suomessa järjestetty in situ -puhdistushankinta. Hankkeessa tuodaan käytäntöön kestävän kehityksen mukaisia innovatiivisia puhdistusratkaisuja ja mahdollistetaan mukana oleville yrityksille kansainvälisen mittakaavan referenssien luominen osaamiselleen ja teknologialleen. Hankkeen kautta aktivoitiin kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden verkostoitumista järjestämällä hankinta kestävänä ja innovatiivisena hankintaprosessina, jonka aikana tilaajat, yritykset ja viranomaiset yhteisesti kehittivät tavoitteita, toteutustapoja sekä seurantaa. Lisäksi viranomaistoimintaa sujuvoitettiin alueellisista lupaviranomaisten yhteistoimintaa lisäämällä. PIMA kokeiluhanke on määräaikainen ja sen toteutus ajoittuu vuosille Hankkeen loppuraportti julkaistaan syksyllä 2018.

23 6. LÄHTEET Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia, Suomen ympäristö 10/2015 Nygren Ari (2017) Valtakunnallisen pilaantuneiden maaalueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toimeenpano, HAMK-opinnäytetyö Maaperä kuntoon -ohjelman nettisivut ja aineistot, www. maaperakuntoon.fi Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa, Ympäristöministeriön muistio 5/1994. Suomen ympäristökeskus (2010) Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma opas

24 Maaperä kuntoon -ohjelman vuosiraportti