POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

Transkriptio

1 Image: Morten Larsen POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

2 KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVAT POHJAVESIALUEET Suomessa on lähes 100 kemiallisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta, joista 87 on vedenhankintakäytössä olevia I-luokan pohjavesialueita ELY-keskusten asiantuntija-arvion mukaan n. 30 % pohjavesialueista ei saavuta hyvää kemiallista tilaa vuoteen 2027 mennessä Syynä useimmiten maaperän pilaantumisen aiheuttama laadun heikkeneminen, suolaantuminen ja ravinnepäästöt Puhdistaminen perinteisesti teknisesti erittäin hankalaa ja aikaavievää korkeat kustannukset Riskejä on tarkoituksenmukaista hallita muillakin keinoilla Päästökohteita ja vedenottamon tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä erillisinä tapauksina riskienhallintatoimien määrittely on vaikeaa

3 POAKORI - HANKE Kaksivuotisen ( ) hankkeen tavoitteena on kehittää kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltujen pohjavesialueiden kokonaisvaltaista riskinhallintaa Hankkeen osapuolet PIRELY: rahoitus ESAELY: päätoteuttaja, hankkeen johtaminen GTK: rakennemallinnus, virtausmallinnus, haavoittovuustarkastelu SYKE: pohjavesien ja riskinhallinnan asiantuntijatehtävät WaterHope: haitta-aineiden kulkeutumismallinnus Ramboll: projektikoordinointi, raportointi, vuorovaikutus Ohjausryhmään kuuluu edustus: EPOELY, UUDELY, PIRELY, SYKE, Hangon kaupunki, Mikkelin vesilaitos, GTK, PHRAKL, LiVi

4 TOIMINTAMALLIKAAVIO 1. Tiedonhankinta POVET MATTI asiantuntijatäydennys Pilottikohteiden tiedot Lisätutkimukset Lainsäädäntö Ulkomaiset Toimintatavat 2. Mallinnus Rakenne- ja virtausmallinnus Kulkeutumismallinnus Haavoittuvuusanalyysi KOKONAISVALTAINEN TOIMINTAMALLI 3. Riskinhallintamalli - Riskien tunnistaminen ja arvottaminen - Pohjavesialueen päästökohteiden yhteisvaikutukset - Riskiperusteinen priorisointi

5 POAKORI -HANKKEEN PILOTTIKOHTEET: Mikkeli: Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueet Hanko: Hangon pohjavesialue - useita pohjavettä pilanneita riskitoimintoja - saatavilla ennestään paljon tutkimustietoa Tietojen kerääminen Povet- ja MATTIjärjestelmistä on osoittautunut erittäin työlääksi tehtäväksi

6 ESIMERKKI POVETISSA OLEVISTA ANALYYSITIEDOISTA - Arseeni: pitoisuustiedot tallennetaan 17 eri riville analyysi-ja esikäsittelymenelmän perusteella - Povetissa yhtenstä 2707 riviä eri haitta-aineita

7 PILOTTIKOHTEIDEN MALLINNUKSEN TILANNE Hanko Mikkeli Laatija Rakenne- ja virtausmalli Viimeisteltävänä Valmis* GTK Haitta-aineiden kulkeutumismalli Tekeillä Valmis WaterHope Haavoittuvuusanalyysi Valmis Tehdään GTK *= täydennetään, 5 eri Saimaan vedenpinnan korkeutta Waterhope Lähde: Samrit Luoma, GTK

8 POAKORI - RISKIHALLINTAMALLI Uudessa riskinhallintamallissa tarkastellaan koko pohjavesialuetta ja sen riskejä kokonaisuutena Määritetään tarkoituksenmukaiset riskinhallintatoimet pohjavettä pilaaville kohteille tärkeysjärjestyksessä Hallitaan kustannustehokkaasti vaikeasti pilaantuneiden pohjavesialueiden riskejä Huom! Tarkoitus ei ole kuitenkaan vapauttaa yksittäisiä päästökohteita vastuistaan (kyseessä jo pilaantuneet alueet/pohjavedet, huom. YSL 17 pohjaveden pilaamiskielto) eikä oikeuttaa pilaamaan pohjavettä Riskihallintamallilla pyritään määrittelemään käytännön menettelytavat mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten, mistä ja mihin formaattiin data kootaan? Miten tarkasteltava alue rajataan? Miten mallinnus toteutetaan ja mitä lähtötiedoissa ja mallinnuksessa on otettava huomioon? Kuinka riskejä hallitaan ja miten kohteet priorisoidaan?

9 TYÖPAJAT Talvella ensimmäinen työpaja, jossa pohditaan riskien tunnistamista ja arvottamista Keväällä 2019 toinen työpaja, jossa keskitytään alustavaan toimintamalliin ja sen jatkokehittämiseen Tarkoitus kutsua mukaan hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. yliopistoilta, pohjaveden puhdistusyrityksistä, ympäristöhallinnosta, luonnonsuojelujärjestöistä, kuntien vesilaitoksilta jne Miten ja milloin hyvä kemiallinen tila olisi saavutettavissa? Miten pohjaveden hyvää kemiallista tilaa määritellään? Onko tarpeita määrittelyn muuttamiseen riskiperusteisemmaksi? Millaisilla passiivisilla tai aktiivisilla menetelmillä riskejä voitaisiin hallita? tervetuloa!

10 KIITOS! KYSYTTÄVÄÄ? KOMMENTTEJA? OTA YHTEYTTÄ: Liisa Koivulehto Esa Rouvinen