Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana
|
|
- Martti Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset Taina Hussi
2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca/katri Järvi Painotyö: Helsingin kaupunki/digipaino ISSN X ISBN
3 Abstr bstrakti akti elsingin kaupungissa vuosina toteutetut Sosiaalinen raportointi -hankkeet arvioitiin Heikki Waris -instituutissa vuonna Arvioitavia hankkeita oli kolme ja kukin niistä hyvin omannäköisensä. Arvioinnissa on tarkasteltu, millaista tietoa kukin hanke tuotti ja mitä pitkän aikavälin vaikutuksia toteutetuilla hankkeilla on ollut. Lisäksi on tutkittu, miten hankkeiden toteutuksen olosuhteet ovat vaikuttaneet niiden onnistumiseen. Arvioinnin pohjalta on täsmentynyt sosiaalisen raportoinnin kolme eri muotoa: asiakasraportointi, horisontaalinen raportointi ja vertikaaliraportointi. Prosessin kulku on samankaltainen kussakin mallissa, mutta tiedonmuodostuksen tarpeet ovat erilaiset. Asiakasraportointi on ensisijaisesti väline pohtia ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. Horisontaalinen raportointi taas keskittyy alue- tai asiakasryhmäkohtaiseen asiakastiedon tuottamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kysymyksiin. Tiedontuottajia ovat lähinnä viranomaiset ja muut ammatilliset toimijat. Asukkaita voidaan myös osallistaa tähän tiedontuottamiseen. Vertikaaliraportointi on perinteisin muoto eli tarkoittaa asiakastyössä nähtyjen, asiakkaiden elinoloihin ja palvelujen toimivuuteen liittyvien epäkohtien ja toisaalta vahvuuksien raportoimista organisaation johdolle ja kunnan päättäjille. Myös tässä mallissa tietoa tuottavat lähinnä viranomaiset, kolmannen sektorin edustajat sekä asiakkaat ja kuntalaiset. Arviointi tuotti itse hankkeiden lisäksi tietoa kehittämistyön ehdoista, joita voinee peilata kaupunkisosiaalityön kehittämiseen yleisemminkin. Avainsanat: sosiaalinen raportointi, sosiaalityö, fokuskeskustelu, arviointi
4 Esipuhe osiaaliselle raportoinnille on asetettu paljon odotuksia nykyaikaisen asiakaslähtöisen työotteen toteuttajana sekä sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja koskevan tiedon kokoajana ja jäsentäjänä. Käsillä olevassa loppuraportissaan Taina Hussi kuvaa sosiaalisen raportoinnin menetelmästä saatuja kokemuksia ja esittelee yksityiskohtaisesti menetelmän kehittelyssä tuotettuja malleja. Raportissa yhdistyy siis kehittämistyö ja sen arviointi. Aiemman julkaisun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin kanssa on nyt saatu tietopaketti, joka esittelee tähänastisen kokemuksen ja ymmärryksen sosiaalisen raportoinnin ideoista ja opastaa menetelmän käyttöönotossa. Yhdessä sosiaalityöntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa Taina Hussi on kehittänyt sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jonka avulla voidaan kerätä ajantasaista kokemustietoa. Kyse on nimenomaan laadullisen tiedon kokoamisesta, jossa kohteena voivat olla esimerkiksi palvelujen toimivuus, uudet nousevat sosiaaliset ilmiöt tai poliittisten päätösten vaikutukset kansalaisten elämään. Kaiken tavoitteena on luoda kanava ja edistää vuoropuhelua kansalaisten ja viranomaisten välillä, jotta palvelujärjestelmämme voisi paremmin vastata asiakkaidensa tarpeisiin. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämis- ja arviointihanke on ollut Heikki Waris -instituutin ensimmäisiä ja keskeisimpiä hankkeita. Nyt kun hanke on instituutissa päättynyt ja siitä saadut kokemukset ovat kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä, toivomme että kiinnostus sosiaalisen raportoinnin kokeiluun leviää sosiaalipalvelujen kehittäjien keskuudessa. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama
5 Alkusanat ämä raportti on jatkoa Heikki Waris -instituutissa vuonna 2003 julkaistuun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin julkaisuun, jossa kuvattiin sekä itse menetelmää että lyhyesti viiden toteutetun sosiaalinen raportointi hankkeen kulkua ja tuotoksia. Tässä raportissa on paneuduttu näistä tarkemmin kolmeen hankkeeseen. Tarkastelin hankkeita sekä prosessin että tuotosten näkökulmasta ja hyödynsin realistisen arvioinnin kysymysasettelua mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Aineisto on kerätty monitahoarviointina eli tietoa ovat tuottaneet sekä raportoinnin toteuttaneet työyhteisöt että prosessiin kutsutut tahot, kuten yhteistyökumppanit, luottamushenkilöt ja organisaation johdon edustaja. Kiitos teille kaikille prosessiin sitoutumisesta, rakentavista palautteista ja innostamisesta menetelmän edelleen kehittämiseen! Kiitän työtäni ohjanneita tahoja, Erja Sauramaa, joka on kommentoinut käsikirjoitustani sekä Pekka Borgia, joka on antanut palautetta arviointisuunnitelmaani ja kommentoinut myös itse raporttia. Lämpimät kiitokset myös niille hankkeiden edustajille, jotka lukivat koko työn läpi ja antoivat korjausehdotuksensa siihen. Helsingissä Taina Hussi
6 Sisällys Abstr bstrakti 3 Esipuhe 4 Alkusanat JOHDANT ANTO O Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Ä Tiedonker iedonkeruu 2.2 Fokuskeskustelu 3. MENETELMÄN KEHITTÄMIS ÄMISVAIHEET JA UUDET MALLIT ARVIOINTISTRA VIOINTISTRATEGIAN TEGIAN LAADINT AADINTA A JA TOTEUTUS Arvioinnin toteutus teutus KOOTTUJ OOTTUJA VAIKUTUK AIKUTUKSIA MITÄ YLEISTETTÄVÄÄ ÄÄ MENETELMÄSTÄ Ä KERROTTIIN? MITÄ YHTEISTÄ HANKKEILLE OLI? Mielikuvat sosiaalinen rapor aportointi ointi menetelmästä ä Prosessin toteutus teutus Olosuhteet, jotk tka edesauttoiv oivat hankkeen onnistumista Teki ekijät, jotk tka vaikeutt aikeuttavat at hankkeen onnistumista Vaikutuk aikutukset Menetelmän edut Mitä ä tekisin toisin? Menetelmän jatko? ASIAKASRAPORTOINTI OINTI Asiakasr asrapor aportointiin ointiin liittyvä ä lainsäädäntö ö ja etiikka a Pohditt ohdittavaa aa asiakkaiden aiden osallistamisest amisesta a 42
7 6.3 Esimerkki asiakasr asrapor aportoinnist oinnista a 43 Prosessin kulku 44 Vaikutuk aikutuksia sia 45 Menetelmän etuja 47 Mitä ä tekisin toisin? 48 Lopuksi si MONIAMMATILLINEN RAPORTOINTI OINTI (HORISONTAALIMALLI) Sosiaalisen pääoman kar artoitus ja vahvist ahvistaminen aminen alueella Esimerkki moniammatillisesta a rapor aportoinnist oinnista 52 Prosessin kulku 52 Vaikutuk aikutuksia 53 Mitä jäi puuttumaan tai mitä tekisin toisin? 55 Lopuksi POLIITTISILLE PÄÄ ÄÄTT TTÄJILLE RAPORTOINTI OINTI (VERTIKAALIMALLI) Esimerkki ver ertik tikaalir aalirapor aportoinnist oinnista 57 Prosessin kulku 57 Vaikutuk aikutuksia 58 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys luott ttamushenkilöille 61 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys sosiaalivirast aston johdolle 63 Lopuksi POHDINTAA 67 Viitteet 69 Kirjallisuus 70 Liite
8 1. JOHDANT ANTO Sosiaalinen raportointi käsitteen käyttö on yleistynyt viime vuosina, mutta niin myös käsitteelle annetut merkitykset. Esimerkkinä määritelmä, jonka mukaan sosiaalinen raportointi on ajantasaista, systemaattista ja riippumatonta tiedon tuottamista sosiaalisista rakenteista ja prosesseista, jotka kohdentuvat toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen (Heikkilä ja Kautto 2002, 19). Tällä tarkoitetaan lähinnä indikaattoreihin perustuvaa tilastollista tiedonkeruuta. Omassa kehittämistyössäni sosiaalinen raportointi on puolestaan laadullisen tiedon tuottamista asiakastyöstä käsin, jonka tavoitteena on asiakkaiden elämäntilanteiden parantaminen omien palvelujen ja yhteistyöverkostojen kehittämisen avulla. Tiedontuottajia ovat asiakasrajapinnan toimijat eli asiakastyöntekijät ja asiakkaat itse. Työkaluja tähän tarkoitukseen on jo olemassa. Stakesissa kehitetyt dialogiset työkalut ovat välineitä, joilla viranomaisverkosto (sosiaalityö mukana) tuottaa huolitietoa esimerkiksi asuinalueestaan. Tanskassa kehitetyn BIKVA-mallin tavoite on puolestaan välittää palautetietoa palveluista asiakkailta työntekijöille ja edelleen poliittisille päättäjille. Näin ollen raportissa esitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä on yksi useista käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämisessä on sovellettu tietämyksen johtaminen -oppeja (knowledge management), joiden mukaan organisaatiossa tulee hyödyntää enenevässä määrin työntekijöiden asiakastyössä muodostamaa kokemustietoa. Ajatus perustuu toimintaympäristön nopeaan muutosvauhtiin, johon esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä on kosketuspinta asiakastyössä. Tämän tiedon kerääminen on tärkeää, jotta organisaatio pystyy vastamaan muuttuviin haasteisiin ja tarvittaessa kehittämään palvelujaan uusiin tarpeisiin sopiviksi. Tietämyksen johtaminen -oppien mukaan olennaista on eri toimijoiden (kuten sosiaalityöntekijät, yhteis- 8
9 työkumppanit ja organisaation johto) välinen vuorovaikutus, jotta tieto ja ymmärrys siirtyvät eri organisaation tasoilta toisille. (Nonaka & Takeuchi 1995) Tietotuotanto kunnissa on runsasta. Se painottuu kuitenkin indikaattoripohjaiseen, määrällisen tiedon keruuseen. Tämä rakenteellinen tieto antaa kuvaa esimerkiksi väestön ikäjakaumista, kunnallisten palvelujen asiakasmääristä, työllisyysasteista tai se on asumiseen liittyvää numeerista tietoa. Tilastojen avulla on mahdollista mitata jonkin ilmiön yleisyyttä, kuten asunnottomuuden määrä, päihdeongelmien laajuus tai lastensuojelun asiakasmäärien kasvu. Puhutaankin nousevasta indikaattoribuumista, johon liittyy kuitenkin myös riskejä. Tavoitteena on ollut saada yksinkertaisilla indikaattoreilla kattavaa, mutta helposti tulkittavaa tietoa. Kehitys on käytännössä johtanut indikaattoriviidakkoon eli indikaattorien määrän hurjaan kasvamiseen, joille on annettu liian yksinkertaiset selitysmallit. Indikaattorit vaativat ammattitaitoista suunnittelua ja tulkintakehystystä. Toinen ongelma on, jos indikaattorien avulla kuvitellaan saatavan tietoa monimutkaisista ilmiöistä ja niiden muutoksesta. Indikaattorit antavat kuvaa vain niistä tekijöistä, jotka ovat mittauksen kohteena ja ylipäätään mitattavissa. (Sauli & Simpura 2004, 2 4) Sosiaalityössä on tiedostettu pitkään tilastotietoon liittyviä ongelmakohtia. Tarja Heino ja Tarja Pösö (2003, ) ovat tuoneet esiin lukuisia esimerkkejä erityisesti lastensuojelun osalta havaittuihin tilastoinnin puutteisiin ja yksiviivaisuuksiin. Kaikki tilastointi ei ole Suomessa eri kunnissa yhdenmukaista, joten niiden vertailun suhteen tilastotietojen pohjalta on näin ollen oltava varauksellinen. Toiseksi, tilastotieto ei pysty kuvaamaan esimerkiksi lastensuojelun asiakkaisiin tai työhön liittyvää kompleksisuutta. Määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämisellä on kuitenkin mahdollista päästä hieman lähemmäs lastensuojelun ja yleisemmin sosiaalityön kokonaiskuvaa. Tilastollisen tiedon ansioita ovat muun muassa, että se tuottaa yleistettävää ja sitä kautta luotettavaa tietoa esimerkiksi jonkin ilmiön, asian laajuudesta tai tarkasta määrästä. Laadullisen tiedon edut puolestaan ovat, että se on kontekstisidonnaista, ymmärrystä tuovaa tietoa. Tilastotieto sopii huonosti yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen ja kun taas laadulli- 9
10 nen tieto voi avata esimerkiksi sitä, mitä ilmiöitä tilastolukujen ja niiden muutosten takana on. Laadullisen tiedon tuotanto kunnissa on kuitenkin vielä lapsenkengissä suhteessa tilastollisen tiedonkeruun volyymiin. Asiakaspalautetta kerätään jonkin verran laadullisin menetelmin ja erilaisissa projekteissa saatetaan tuottaa laadullista tietoa esimerkiksi asuinalueesta tai asiakasryhmästä. Systemaattista, kattavaa laadullisen tiedonkeruun traditiota ei kuitenkaan ole olemassa Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet Tiedontuottamiseen liittyy kysymys siitä, ketkä oikeutetaan asiantuntijoiksi ja millainen tieto legitimoidaan päteväksi? (Niiranen 1997, 161) Kuinka organisaatiossa sallitaan avointa, kaikki organisaatiotasot ja toimijat kattavaa asiantuntijuutta ja tiedon tuottamista? Millaiseen asemaan asetetaan vaikkapa sosiaalityöntekijän tai asiakkaiden itsensä tuottama tieto tehtäessä palveluja, niiden suunnittelua ja resursointia koskevia päätöksiä? Yhdyskuntasuunnittelussa on pohdittu samoja kysymyksiä eli on pohdittu millaisia painoarvoja annetaan niin sanotulle maallikkojen arkitiedolle ja toisaalta virkamiesten ja tutkijoiden asiantuntijatiedolle (Saaristo 2000, Häkli 2003). Kysymys pohjautuu siihen, mitä on asiantuntijuus? Kuka voi sanoa olevansa milläkin areenalla asiantuntija? Kuinka asiakkaan ja sosiaalityöntekijän ääni kuuluu organisaation johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa? Millaiseen tietoon sosiaalipalvelujen suunnittelu ja resursointi perustuu ja hyötyisikö se asiakas- ja etulinjan työntekijälähtöisen näkökulman vahvistamisesta? Tai kuinka moniammatillisessa verkostossa kuullaan eri osapuolia? Onko joillekin suotu enemmän äänivaltaa kuin toisille? Kimmo Saaristo puhuu avoimesta asiantuntijuudesta, jossa asiantuntemus nähdään tilannekohtaisena ja paikallisena. Suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa olennaista on saada erilaiset tietovarannot täydentämään toisiaan ja sovitetuksi yhteen niin, että syntyy uutta moniulotteista tietoa ja asiantuntijuutta. Lähtökohta on, että osallisten erilaiset tiedot ja taidot ovat tasa-arvoisia keskenään ja näin ollen myös niin sanottu maallikkojen tieto on itsessään tärkeää ja sellaista, jota ei ilman heidän osallistamistaan suunnitteluun ole mahdollista saada. Avoin asiantuntijuus ei kuitenkaan 10
11 palaudu yhteenkään yksittäiseen toimijaan tai instituutioon vaan asiantuntijuutta on se, mitä eri näkökulmista tuotetaan. Se on puhekupla, joka syntyy pyöreän pöydän keskustelussa tieto, joka on kaikkien eikä kenenkään, kuten Saaristo oivallisesti muotoilee. (mt. 2000, ). Jouni Häkli on peilannut yhdyskuntasuunnittelua ja poliittista päätöksentekoa Habermas n optimistiseen kommunikatiivisen toiminnan teoriaan ja toisaalta Foucault n kriittisiin tiedon- ja vallankäyttöön liittyviin näkemyksiin. Nämä näkökulmat yhdistämällä onkin ehkä mahdollista saada realistisempi kokonaiskuva niin organisaation hallinnoinnista, poliittisesta päätöksenteosta kuin moniammatillisesta yhteistyöstä. Fokuskeskustelulla voi ajatella olevan yhteisiä piirteitä kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, jonka mukaan ihmistoimintaa leimaa kommunikatiivisuuden periaate, ihmisten halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ihanteellinen lähtötilanne on, että keskustelijat osallistuvat avoimessa ja yhteistyöhaluisessa hengessä. Tarkasteltaessa organisatorista ja poliittista päätöksentekoa Foucault n valtateoria tarjoaa lisäksi kriittisen viitekehyksen suunnittelun ja päätöksenteon tarkasteluun. Se huomioi, kuinka päätöksenteossa kilpailee erilaisia intressejä ja puhdasta objektiivista rationaalisuutta ei ole olemassa. Suunnittelua ja päätöksentekoa sekä tietoa ja valtaa ei voi erottaa toisistaan, sillä valtaa on määritellä kulloinkin voimassa olevat totuudet. Näin ollen erilaisia totuuksia tarkasteltaessa on hyvä purkaa, kuka ja missä asemassa sen esittää ja mitä instituutiota hän edustaa. (Häkli 2002, ). Optimistina näen kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä eri osapuolten ja asiantuntijuuksien osallistamiseen erilaisissa päätöksentekoprosesseissa. 11
12 2. SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Sosiaalinen raportointi menetelmän tavoitteena on tarjota sosiaalityöhön väline sekä asiakastyössä syntyneen kokemustiedon muokkaamiseen että eri toimialat ylittävän tiedon hyödyntämiseen. Menetelmä on kaksiportainen sisältäen 1) tiedonkeruu ja -muokkausvaiheen sekä 2) tiedon raportointi-vaiheen fokuskeskustelussa, jossa usean eri näkökulman ja asiantuntijuuden yhdistäminen mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Kuvio 1. Sosiaalisen raportoinnin prosessi Aloitus; osallisten sopiminen 1a) Tiedonkeruu esimerkiksi HUOMIS-barometrin avulla 1b) Tietojen ja keskustelurungon työstäminen työryhmässä (2 4 palaveria) 2) Fokuskeskustelu ja sopimukset Päätös. Sopimusten toteutus käytännössä. Seuranta ja arviointi Tiedonkeruu toteutetaan ensin yksilökohtaisesti esimerkiksi Huomis-barometrin avulla. Se antaa välineen tuottaa niin huoli- kuin voimavaratietoa 12
13 a) asiakkaisiin ja asukkaisiin liittyen, b) sosiaalityön (tai muun ammatin) ammatillisiin käytäntöihin liittyen sekä c) laajemmin palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyen. Yksilökohtaisen tiedontuottamisen tavoite on, että kukin vastaaja pohtii omasta näkökulmastaan huoli- ja voimavaratietoa, eikä ensi vaiheessa ole muiden mielipiteiden vaikutuksen alaisena. Seuraavassa vaiheessa yksilöllisesti tuotettu tieto kootaan työryhmätyöskentelyssä. Tieto itsearvioidaan, eli työryhmässä pohditaan, onko se pätevää tietoa. Aineistosta valitaan teemat, joihin halutaan erityisesti keskittyä. Valittuja teemoja syvennetään ja monipuolistetaan yhteisen pohdinnan avulla. Teemoista tuotetaan asiakastapausesimerkkejä tai työpäiväkuvauksia, joiden avulla huolia tai voimavaroja on helpompi raportoida eteenpäin. (Hussi 2003) Huoli- ja voimavaratiedon eteenpäin raportoiminen tapahtuu fokuskeskustelussa, johon kutsutaan henkilöitä joilla on a) merkittävää eri näkökulmista olevaa tietoa valittuun teemaan liittyen ja b) vaikutusvaltaa pulmien ratkaisemiseen liittyen. Kokoonpano vaihtelee näin ollen teemojen mukaan hyvinkin paljon. Fokuskeskustelussa voi olla mukana asiakkaita ja asukkaita, yhteistyökumppaneita ja /tai organisaation johtoa sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Tavoite on, että keskusteluryhmä tuottaisi tietoa eri näkökulmista, jonka avulla on mahdollista päästä uusiin, realistisiin ratkaisuihin. Toisaalta ryhmä voi myös tuottaa tietoa hyvistä ammatillisista käytännöistä ja levittää tätä tietoa laajempaan käyttöön. Menetelmän toteuttamisesta on tarkemmin seuraavassa. 2.1 Tiedonker iedonkeruu Tiedon tuottamiseen on kehitetty työkalu, jota kutsutaan HUOMIS-barometriksi (Liite 4). Lomakkeessa haetaan työntekijöiden näkemystä asiakastyössä syntyneistä huolista ja toisaalta myös havaituista voimavaroista. Kysymykset on pyritty laatimaan yleisellä tasolla, jotta ne eivät johdattele vastaajaa vaan antavat tilaa avoimelle ja laaja-alaiselle pohdinnalle. Tällöin työntekijän on mahdollista tuottaa ajantasaista tietoa esim. uusista, nousevista ilmiöistä. Jos tiedonkeruu on suunnattu tiettyyn teemaan, kysymyksiä voidaan toki muokata sen mukaisiksi. Kysymyksenasettelun tavoit- 13
14 teena on auttaa työntekijää tai asiakasta käsitteellistämään ja reflektoimaan hiljaista tietoaan. Reflektoinnin kautta tapahtuu tiedon itsearviointi. Työntekijöille suunnatun barometrin kysymykset on jaoteltu kolmeen eri osa-alueeseen: 1) asiakkaita/yksilöitä koskeva tieto, 2) ammatin harjoittamista koskeva tieto ja 3) palvelujärjestelmää koskeva tieto. Jaottelun avulla on tarkoitus turvata se, että kutakin teemaa käsitellään itsenäisesti (kärjistäen asiakkaan pahoinvointi ei selity esim. työntekijän resurssien puutteella). Vastaaja pohtii esim. asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvää huoltaan. Tavoitteena on antaa työntekijälle tila käsitteellistää tuntemuksiaan. Ratkaisukeskeisen ajattelun mukaan vastaajaa pyydetään myös pohtimaan, mitä pitäisi tapahtua, että huolta ei enää olisi. Näin pyritään pääsemään ajattelussa askel eteenpäin ja tuomaan työntekijän näkökulma mahdollisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Työntekijää pyydetään vielä pohtimaan riskejä, mitä tapahtuu jos huoleen ei puututa? Tällöin työntekijä tuo esiin ilmiöstä johdettavat mahdolliset riskit, perustelee ongelman ennaltaehkäisyn tai siihen puuttumisen tärkeyttä. Tämän lisäksi kysytään työntekijän omaa sitoutumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa itse asiantilaan. Huolien lisäksi kysymyksenasettelu sisältää voimavaraosion. Tavoitteena on tuoda esille, mitä voimavaroja ja selviytymiskeinoja työntekijä näkee asiakkailla olevan. Toiseksi mitä voimavaroja ja vahvuuksia vastaaja näkee omassa ammatillisessa työssään. Työntekijä voi tuoda esille työmenetelmiä tai -kaluja, joiden hän näkee olevan tuloksellisia työssään ja joihin kannattaa satsata edelleen. Samoin palvelujärjestelmän näkökulmasta vastaajaa pyydetään tuomaan esille voimavaroja, jotka voivat liittyä hyviksi havaittuihin yhteistyömuotoihin, asiakaspolkuihin tai uudistuksiin, jotka tuottavat tulosta. Tämä on tärkeää tietoa palvelujen kohdentamisessa ja resursoinnissa. Tiedonkeruun kohteena voivat olla myös yhteistyökumppanit tai asiakkaat. Tällöin tiedonkeruu voi tapahtua teeman mukaan muokatun HUOMIS -barometrin avulla tai muulla kartoituksella. Tiedonmuodostukseen yhteistyökumppaneiden kanssa voi johtaa esimerkiksi tarve suunnitella tai tarkentaa palveluketjuja. Oletuksena on, että hakemalla tämän tietämyksen 14
15 käyttöönsä työyhteisö pystyy parantamaan palvelujensa laatua ja vaikuttavuutta. Fokuskeskustelussa syvennetään eri toimijoiden tietoa ja haetaan yhdessä uusia toimintatapoja tai ratkaisuja. Sosiaalisen raportoinnin lähtökohtana voivat myös olla asiakaspalautteen saaminen palveluista ja uusien palvelujen innovoiminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaille suunnatun barometrin kysymysrunko on samansisältöinen, mutta tavoitteena on hakea asiakkaan omaa näkemystä elämäntilanteestaan ja saada palautetta niin yksittäisestä palvelusta (esimerkiksi sosiaalityö) kuin koko palvelujärjestelmän toiminnastakin. Barometri voidaan myös muokata halutun teeman mukaiseksi. Kyselyn jälkeen järjestetään fokuskeskustelu, jossa asiakkaat ja asian kannalta muut olennaiset tahot syventävät teemoja sekä tuottavat uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Etuna on, että tällöin saadaan asiakkaalta suoraan tietoa elämäntilanteestaan, sosiaalityöstä tai muusta asiakastyöstä sekä koko palvelujärjestelmän toiminnasta. Kun tieto on kerätty, vastaajat tai heidän edustajansa (riippuen lukumäärästä) kokoontuvat yhteen tarkastelemaan tuotettua aineistoa; tuotetun tiedon reflektointia ja itsearviointia jatketaan työryhmätasolla. Testatusta aineistosta valitaan teemat, joista kootaan keskustelurunko fokuskeskusteluun. Tässä prosessin vaiheessa tapahtuu vielä yhteistä tiedonmuodostusta. Palaverit voivat olla aivoriihiä, vapaaseen assosiaatioon perustuvia ideointitapaamisia. Tavoitteena on, että tuotettu tieto prosessoituu edelleen, tieto syvenee ja perusteluja syntyy lisää. Aivoriihen jälkeen alkaa tuotetun tiedon karsiminen valitaan varsinaiset fokuskeskusteluun tuotavat teemat. Tiedon prosessoinnissa tulee huomioida ryhmäilmiön lainalaisuuksia vaikuttaako esimerkiksi mielipidejohtaja siihen, mikä tieto koetaan tärkeäksi ja mikä jää pois. Teemojen avoin käsittely esim. tuplatiimimenetelmän avulla tai äänestäen voi olla hyvä vaihtoehto. Tuotetut teemat kirjataan kaikkien näkyviin fläppitaululle tai kalvolle ja kukin osallistuja pisteyttää tärkeimmäksi näkemänsä teemat (esim. kolme huolta ja kolme voimavarateemaa). On tärkeää, että mitä rajatummat teemat pystytään valitsemaan, sitä syvemmälle niissä on mahdollista fokuskeskustelussa päästä. Myös mitä konkreettisempia aiheet ovat, sitä todennäköisempää on saada aikaan toimivia ratkaisumalleja. Kun teemarunko on saatu valmiiksi, tarkistetaan valittuihin teemoihin 15
16 jo olemassa olevien taustatietojen saatavuus (erilaiset tilastot, kuten jonotilanteet, asiakasmäärät, suoritteet). Niiden avulla käytettävissä oleva aineisto muodostuu monipuolisemmaksi. Vastaajat voivat myös itse tuottaa teemoja syventävää, yksilöivää lisämateriaalia (kuvio 3). Hyviä voivat olla vaikkapa asiakkaiden elämäntilanteita avaavat casekuvaukset, ammatin harjoittamista kuvaavat työpäivä-, prosessi- tai tilannekuvaukset. Asiakkailta voidaan tarvittaessa pyytää asiakaspalautetta. Kuvauksia laadittaessa pohditaan, kuinka ne avaavat käsiteltävää ilmiötä minkä viestin haluamme niiden kautta antaa? Salassapitosäännökset tulee huomioida muuttamalla kuvaukset niin, etteivät ne palaudu kehenkään yksittäiseen asiakkaaseen. Nämä aineistot on hyvä jakaa keskustelijoille etukäteen tutustuttavaksi. Kuvio 2. Esimerkkejä tuotettavasta ja kerättävästä aineistosta Työntekijöiden tuottama huoli- ja voimavaratieto alueesta Asiakkaiden tuottama tieto elinoloistaan ja saamistaan palveluista Asiakastapauskuvaukset Työpäivä- ja tilannekuvaukset Tilastotiedot (asiakasmäärät, jonotilanteet, kustannustiedot jne.) Projektiraportit Tutkimukst, selvitykset Artikkelit, lehtikirjoitukset Fokuskeskusteluun osallistujat valitaan teemarungon valmistelemisen jälkeen. Olennaisia kysymyksiä ovat, ketä tämä tieto koskee, kenellä on vaikutusmahdollisuuksia suhteessa käsiteltäviin asioihin? Tämä on keskustelijoiden motivaatioon vaikuttava asia. Jos pohditaan työyhteisön sisäisiä kysymyksiä, keskustelijat ovat myös työyhteisön sisältä ja mahdollisesti asiakkaat. Jos taas asia koskee vaikkapa kunnallista päätöksentekoa (resursointi), keskusteluun kutsutaan hallinnon edustajia ja poliittisia päättäjiä. 16
17 Muutamia ohjeita aineistonkeruuseen: Fokuskeskuteliljoille lähetettävään kutsukirjeeseen laitetaan selkeästi esille asiat, joista halutaan puhua. Lisäksi lähetetään tarkempi teemakeskustelurunko taustamateriaaleineen. Pohtikaa, millainen taustatieto kuvaa asiaa parhaiten, kuten yksilöiden tilanteita kuvaavat tarinat, palveluprosessikuvaukset, taloudelliset laskelmat, muut tilastot. Aineiston jäsennys esimerkiksi niin, että kuvatun pulman tai voimavaratiedon yhteydessä on kyseistä asiaa koskevia taustatietoja. Tekstiin voidaan laittaa myös viittaus ja sijoittaa taustatiedot aineiston loppuun liitteeksi. Aineiston kokoaminen niin, että vastaanottajan on helppo lukea se; ei liian laaja, yksityiskohtainen tai vaikeaselkoinen. Lisäaineistoa voi tarvittaessa tuoda itse fokuskeskusteluun. Lisämateriaali voi olla kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Aineiston rajaaminen on tärkeää. Keskustelussa aika kuluu yllättävän nopeasti ja mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän erilaisia teemoja ehditään käydä läpi. Aineiston ryhmitys; alkuun tärkeimmät asiat ja loppuun varalla olevat asiat. 2.2 Fokuskeskustelu Menetelmän taustalla on fokusryhmähaastattelu -menetelmä. Menetelmä kehitettiin sosiaalitieteissä aineistonkeruumenetelmäksi 1920-luvulla ja myöhemmin 1950-luvulla menetelmää alettiin hyödyntää myös markkinointitutkimuksessa. Menetelmän käyttötarkoituksena oli lähinnä tuoteideoiden kehittely ja uusien tuotteiden kehittäminen. Yhteiskuntatieteilijöiden käytössä tämä aineistonkeruumenetelmä yleistyi jälleen 1980-lvulla. Laadullisessa sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa menetelmää on käytetty muun muassa tutkimusongelmien määrittelyyn ja tutkimusasetelman rakentamiseen. Fokusryhmiä on käytetty myös arviointitutkimuksessa palvelutarpeiden arviointiin ja toimintaohjelmien suunnitteluun sekä kehittämistyössä mahdollisuuksien etsimiseen ja väliintulojen suunnitteluun (Morgan 1998). Kruegerin (1988, 27) mukaan fokusryhmä kootaan ihmisistä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja jotka tuottavat laadullista tietoa kohdennetussa keskustelussa. Menetelmän etuna nähdään seuraavia seikkoja: 17
18 Menetelmä on sosiaalisesti suuntautunut. Ihmiset ovat haastattelussa niin sanotussa luonnollisessa tilanteessa, jossa kunkin kommentit vaikuttavat toistensa kommentteihin, valintoihin ja päätöksentekoon (vuorovaikutuksellisuus). Menetelmä on joustava ja mahdollistaa lisäkysymykset ennakoimattomista esiin tulevista asioista, päinvastoin kuin esimerkiksi strukturoidussa kyselyssä. Menetelmää pidetään validina. Se on helposti ymmärrettävissä ja tulokset ovat helposti tulkittavissa ja esitettävissä keskustelu siteerauksien avulla. Menetelmä on ekonominen. Haastattelija saa aineistoa usealta henkilöltä yhdellä kertaa. Menetelmällä voi saada aikaan nopeita tuloksia. Aineisto on heti käytettävissä ja analysoitavissa. Tutkija voi kasvattaa haastattelujen määrää ja tutkimuksen kokoa tarpeen mukaan vielä tutkimuksen aikana. (Krueger 1988, 44 46) Fokusryhmää käytettäessä on hyvä tiedostaa myös siihen liittyvät vaikeudet ja riskit: Ryhmähaastattelussa osallistujat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat vaikuttaa keskustelun suuntaan. Riskinä on keskustelun rönsyily sivuun, mikä vaatii keskustelun vetäjältä kykyä fokusoida keskustelu tarvittaessa. Haastattelu tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä ja kommentit on tulkittava kontekstissaan. Onkin varottava kommenttien irrottamista asiayhteyksistään, lauseestaan tai tehdä keskeneräisiä johtopäätöksiä. Kunkin jäsenen asema ryhmässä voi vaikuttaa tämän vastauksiin. Keskustelun vetäjältä tarvitaan taitoa siirtyä aihealueelta toiselle, tauottaa keskustelua sopivasti ja antaa avoimia kysymyksiä. Ryhmää voi olla hankala saada kokoon; aikataulutuksessa on syytä ottaa huomioon osallistujien mahdolliset kiireet. Paikan valinnassa tulee huomioida sen neutraalisuus, ettei tila lukkiuta osallistujia. (Krueger 1988, 46 47) Sosiaalisessa raportoinnissa fokusryhmämenetelmää ei käytetä puhtaassa muodossaan, vaan sitä on hieman muokattu tähän tarkoitukseen pa- 18
19 remmin sopivaksi. Fokuskeskustelussa pääpaino on sanassa keskustelu eli eri näkökulmien ja asiantuntijuuksien yhdistämisessä. Sosiaalisen raportoinnin kontekstissa fokuskeskustelu on itsessään sosiaalinen tila, jossa kerätty tieto raportoidaan. Samalla sen tavoitteena on olla myös yhteinen uuden tiedonmuodostuksen kenttä. Tiedonmuodostuksen onnistumiseksi osallistujien välillä tulisi olla tunne luottamuksesta ja kuulluksi tulemisesta. Näin ollen keskustelutilanteen olisi hyvä olla rauhallinen ja intiimi. Keskustelijat nähdään tasa-arvoisina tiedontuottajina asemastaan riippumatta kullakin on oma tärkeä näkökulmansa tarjottavana. Olennaista on, että ne tahot, jotka omaavat tärkeän näkökulman tai tietämyksen suhteessa valittuun teemaan, saadaan käsittelemään aihepiiriä kokonaisvaltaisesti. Vetäjän tehtävä on huolehtia, että nämä periaatteet ovat keskustelijoilla tiedossa ja huomioida, että kaikki osallistujat saavat äänensä kuuluville. Tämä on tärkeää etenkin, jos keskustelemassa on hyvin heterogeeninen ryhmä (asiakas, työntekijä, johtoportaan edustaja). Keskustelun tavoite on yhdistää eri näkökulmat suhteessa käsiteltäviin asioihin esimerkiksi asiakkaan ja talouden näkökulmat: mitä palvelua tarvitaan ja millä ehdoilla sitä voidaan tuottaa? Tämä asettaakin keskustelun vetäjälle haasteen toisaalta pitää keskustelu asiassa ja toisaalta sallia luova innovointi aiheen ympärillä. Keskustelun tavoitteena on myös olla rakentava ja todellinen niin, että keskustelussa saadaan aikaan mahdollisia ja innostavia ratkaisuvaihtoehtoja ja sopimuksia vaikkapa päätöksiä siitä, mitä kukin osapuoli jatkossa selvittää tai esittää, jos ei voi antaa suoranaisia lupauksia toimenpiteistä. Poikkeuksena fokuskeskustelu on järjestetty myös yleisötilaisuutena. Etuna tässä vaihtoehdossa on, että suurempi joukko pääsee kuulemaan ja osallistumaankin keskusteluun. Haittana voi olla se, että keskustelu saattaa jäädä tällöin pinnallisemmaksi tilaisuuteen on vaikea saada sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollistaisi avoimen keskustelun. Keskustelurunko ja mahdollinen tausta-aineisto lähetetään osallistujille etukäteen näin kukin osallistuja voi orientoitua teemoihin ja pohtia vastauksiaan etukäteen. Kokoonpanon suhteen ihanteellista olisi, että osallistujamäärä jää maksimissaan 12 henkilöön. Tällöin kaikilla on riittävästi mahdollisuuksia puheenvuorojen esittämiseen. Lisäksi tarvitaan keskuste- 19
20 lun vetäjä ja yksi tai kaksi kirjaajaa. Keskustelu dokumentoidaan osallistujien muistilistaksi siitä, mitä on puhuttu ja sovittu. Nopein tapa lienee työstää pöytäkirja kahta kirjaajaa käyttämällä. Keskustelu voidaan myös nauhoittaa tai videoida, jolloin keskustelun purku on tarkempaa, mutta työläämpää. Nauha toimii hyvänä varmenteena, jos kirjaajat eivät saa kaikkea ylös. Keskustelusta on hyvä koota noin yhden sivun mittainen kooste konkreeteista ehdotuksista ja sopimuksista. Näin kiireisemmänkin lukijan on helppo löytää pöytäkirjasta olennainen asia. Lisäksi työryhmä voi laatia raporttiin prosessin kulun ja liittää mukaan myös siihen kerätyn aineiston. Raportti jaetaan sovituille tahoille, mutta ainakin kaikille keskusteluun osallistujille. Raportti toimii muistilistana ja ohjeistuksena muille sosiaalisen raportoinnin hankkeille. Mielenkiintoista tietoa muille prosessia toteuttaville henkilöille ovat myös työryhmän arviot prosessin myönteisistä ja negatiivisista sivuvaikutuksista. Keskustelun jälkeen kerätään arviointi- ja palautetietoa kokemuksista. Palautteen keruun avulla voidaan tarkentaa, onko prosessi tuottanut jotain uutta ja onko tehtyjä sopimuksia noudatettu. Palautetieto on tärkeää motivoimaan prosessiin osallistuneita toimijoita, koska se tekee näkyväksi että tehty työ ei ole ollut turhaa tai merkityksetöntä. Ohjeita fokuskeskusteluun: Alussa kerrataan tilaisuuden luonne ja tavoite. Esittelykierros ja sopimus sinuttelusta. On hyvä kiinnittää huomiota keskustelun ilmapiirin luomiseen. Tiedonmuodostusprosessin onnistumisen kannalta tasa-arvoisuus, luottamus ja avoimuus on olennaista. Ulkoiset asiat voivat helpottaa positiivisen ilmapiirin luomisessa, kuten viihtyisä tila ja kahvitarjoilu. Sovitaan työskentelytapa ja tärkeimpien asioiden läpikäyminen ennalta lähetetyn materiaalin (esimerkiksi caset) pohjalta. Kaikki keskustelijat ovat harvoin lukeneet koko aineiston. Keskustelun kesto on noin kaksi tai kolme tuntia. Lyhyemmässä ajassa tuskin ehtii käydä teemoja syvällisesti läpi. Pidempi aika taas verottaa keskustelijoiden voimia yli kolme tuntia voi jo vaatia tauon käyttöä. Ihanteellinen keskustelijoiden määrä on noin seitsemän kahdeksan henkilöä, jolloin kaikilla on tilaa puhua. 20
SOSIAALINEN RAPORTOINTI
SOSIAALINEN RAPORTOINTI SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENNE IV Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 9.9.2010 YM Aulikki Kananoja ESITYKSEN RAKENNE Sosiaalisen raportoinnin käsitteestä Sosiaalinen
LisätiedotMies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotSosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä
Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotKOOSTE SORA- TOIMINNASTA
October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotReflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotFokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä
Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityö ja tiedontuotanto (ja käyttö) Minna Zechner
Rakenteellinen sosiaalityö ja tiedontuotanto (ja käyttö) Minna Zechner (@seamk.fi) 26.11.2014 Esityksen rakenne Tiedon tarpeista ja käytöstä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Rakenteellisen sosiaalityön
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotPaapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi
Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotKivikon toimipisteen Sora-toiminta
Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä
LisätiedotTulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä
Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
LisätiedotKokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4
Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotKoulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen
Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotAikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa
Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
Lisätiedot