Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana"

Transkriptio

1 Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset Taina Hussi

2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca/katri Järvi Painotyö: Helsingin kaupunki/digipaino ISSN X ISBN

3 Abstr bstrakti akti elsingin kaupungissa vuosina toteutetut Sosiaalinen raportointi -hankkeet arvioitiin Heikki Waris -instituutissa vuonna Arvioitavia hankkeita oli kolme ja kukin niistä hyvin omannäköisensä. Arvioinnissa on tarkasteltu, millaista tietoa kukin hanke tuotti ja mitä pitkän aikavälin vaikutuksia toteutetuilla hankkeilla on ollut. Lisäksi on tutkittu, miten hankkeiden toteutuksen olosuhteet ovat vaikuttaneet niiden onnistumiseen. Arvioinnin pohjalta on täsmentynyt sosiaalisen raportoinnin kolme eri muotoa: asiakasraportointi, horisontaalinen raportointi ja vertikaaliraportointi. Prosessin kulku on samankaltainen kussakin mallissa, mutta tiedonmuodostuksen tarpeet ovat erilaiset. Asiakasraportointi on ensisijaisesti väline pohtia ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. Horisontaalinen raportointi taas keskittyy alue- tai asiakasryhmäkohtaiseen asiakastiedon tuottamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kysymyksiin. Tiedontuottajia ovat lähinnä viranomaiset ja muut ammatilliset toimijat. Asukkaita voidaan myös osallistaa tähän tiedontuottamiseen. Vertikaaliraportointi on perinteisin muoto eli tarkoittaa asiakastyössä nähtyjen, asiakkaiden elinoloihin ja palvelujen toimivuuteen liittyvien epäkohtien ja toisaalta vahvuuksien raportoimista organisaation johdolle ja kunnan päättäjille. Myös tässä mallissa tietoa tuottavat lähinnä viranomaiset, kolmannen sektorin edustajat sekä asiakkaat ja kuntalaiset. Arviointi tuotti itse hankkeiden lisäksi tietoa kehittämistyön ehdoista, joita voinee peilata kaupunkisosiaalityön kehittämiseen yleisemminkin. Avainsanat: sosiaalinen raportointi, sosiaalityö, fokuskeskustelu, arviointi

4 Esipuhe osiaaliselle raportoinnille on asetettu paljon odotuksia nykyaikaisen asiakaslähtöisen työotteen toteuttajana sekä sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja koskevan tiedon kokoajana ja jäsentäjänä. Käsillä olevassa loppuraportissaan Taina Hussi kuvaa sosiaalisen raportoinnin menetelmästä saatuja kokemuksia ja esittelee yksityiskohtaisesti menetelmän kehittelyssä tuotettuja malleja. Raportissa yhdistyy siis kehittämistyö ja sen arviointi. Aiemman julkaisun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin kanssa on nyt saatu tietopaketti, joka esittelee tähänastisen kokemuksen ja ymmärryksen sosiaalisen raportoinnin ideoista ja opastaa menetelmän käyttöönotossa. Yhdessä sosiaalityöntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa Taina Hussi on kehittänyt sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jonka avulla voidaan kerätä ajantasaista kokemustietoa. Kyse on nimenomaan laadullisen tiedon kokoamisesta, jossa kohteena voivat olla esimerkiksi palvelujen toimivuus, uudet nousevat sosiaaliset ilmiöt tai poliittisten päätösten vaikutukset kansalaisten elämään. Kaiken tavoitteena on luoda kanava ja edistää vuoropuhelua kansalaisten ja viranomaisten välillä, jotta palvelujärjestelmämme voisi paremmin vastata asiakkaidensa tarpeisiin. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämis- ja arviointihanke on ollut Heikki Waris -instituutin ensimmäisiä ja keskeisimpiä hankkeita. Nyt kun hanke on instituutissa päättynyt ja siitä saadut kokemukset ovat kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä, toivomme että kiinnostus sosiaalisen raportoinnin kokeiluun leviää sosiaalipalvelujen kehittäjien keskuudessa. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama

5 Alkusanat ämä raportti on jatkoa Heikki Waris -instituutissa vuonna 2003 julkaistuun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin julkaisuun, jossa kuvattiin sekä itse menetelmää että lyhyesti viiden toteutetun sosiaalinen raportointi hankkeen kulkua ja tuotoksia. Tässä raportissa on paneuduttu näistä tarkemmin kolmeen hankkeeseen. Tarkastelin hankkeita sekä prosessin että tuotosten näkökulmasta ja hyödynsin realistisen arvioinnin kysymysasettelua mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Aineisto on kerätty monitahoarviointina eli tietoa ovat tuottaneet sekä raportoinnin toteuttaneet työyhteisöt että prosessiin kutsutut tahot, kuten yhteistyökumppanit, luottamushenkilöt ja organisaation johdon edustaja. Kiitos teille kaikille prosessiin sitoutumisesta, rakentavista palautteista ja innostamisesta menetelmän edelleen kehittämiseen! Kiitän työtäni ohjanneita tahoja, Erja Sauramaa, joka on kommentoinut käsikirjoitustani sekä Pekka Borgia, joka on antanut palautetta arviointisuunnitelmaani ja kommentoinut myös itse raporttia. Lämpimät kiitokset myös niille hankkeiden edustajille, jotka lukivat koko työn läpi ja antoivat korjausehdotuksensa siihen. Helsingissä Taina Hussi

6 Sisällys Abstr bstrakti 3 Esipuhe 4 Alkusanat JOHDANT ANTO O Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Ä Tiedonker iedonkeruu 2.2 Fokuskeskustelu 3. MENETELMÄN KEHITTÄMIS ÄMISVAIHEET JA UUDET MALLIT ARVIOINTISTRA VIOINTISTRATEGIAN TEGIAN LAADINT AADINTA A JA TOTEUTUS Arvioinnin toteutus teutus KOOTTUJ OOTTUJA VAIKUTUK AIKUTUKSIA MITÄ YLEISTETTÄVÄÄ ÄÄ MENETELMÄSTÄ Ä KERROTTIIN? MITÄ YHTEISTÄ HANKKEILLE OLI? Mielikuvat sosiaalinen rapor aportointi ointi menetelmästä ä Prosessin toteutus teutus Olosuhteet, jotk tka edesauttoiv oivat hankkeen onnistumista Teki ekijät, jotk tka vaikeutt aikeuttavat at hankkeen onnistumista Vaikutuk aikutukset Menetelmän edut Mitä ä tekisin toisin? Menetelmän jatko? ASIAKASRAPORTOINTI OINTI Asiakasr asrapor aportointiin ointiin liittyvä ä lainsäädäntö ö ja etiikka a Pohditt ohdittavaa aa asiakkaiden aiden osallistamisest amisesta a 42

7 6.3 Esimerkki asiakasr asrapor aportoinnist oinnista a 43 Prosessin kulku 44 Vaikutuk aikutuksia sia 45 Menetelmän etuja 47 Mitä ä tekisin toisin? 48 Lopuksi si MONIAMMATILLINEN RAPORTOINTI OINTI (HORISONTAALIMALLI) Sosiaalisen pääoman kar artoitus ja vahvist ahvistaminen aminen alueella Esimerkki moniammatillisesta a rapor aportoinnist oinnista 52 Prosessin kulku 52 Vaikutuk aikutuksia 53 Mitä jäi puuttumaan tai mitä tekisin toisin? 55 Lopuksi POLIITTISILLE PÄÄ ÄÄTT TTÄJILLE RAPORTOINTI OINTI (VERTIKAALIMALLI) Esimerkki ver ertik tikaalir aalirapor aportoinnist oinnista 57 Prosessin kulku 57 Vaikutuk aikutuksia 58 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys luott ttamushenkilöille 61 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys sosiaalivirast aston johdolle 63 Lopuksi POHDINTAA 67 Viitteet 69 Kirjallisuus 70 Liite

8 1. JOHDANT ANTO Sosiaalinen raportointi käsitteen käyttö on yleistynyt viime vuosina, mutta niin myös käsitteelle annetut merkitykset. Esimerkkinä määritelmä, jonka mukaan sosiaalinen raportointi on ajantasaista, systemaattista ja riippumatonta tiedon tuottamista sosiaalisista rakenteista ja prosesseista, jotka kohdentuvat toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen (Heikkilä ja Kautto 2002, 19). Tällä tarkoitetaan lähinnä indikaattoreihin perustuvaa tilastollista tiedonkeruuta. Omassa kehittämistyössäni sosiaalinen raportointi on puolestaan laadullisen tiedon tuottamista asiakastyöstä käsin, jonka tavoitteena on asiakkaiden elämäntilanteiden parantaminen omien palvelujen ja yhteistyöverkostojen kehittämisen avulla. Tiedontuottajia ovat asiakasrajapinnan toimijat eli asiakastyöntekijät ja asiakkaat itse. Työkaluja tähän tarkoitukseen on jo olemassa. Stakesissa kehitetyt dialogiset työkalut ovat välineitä, joilla viranomaisverkosto (sosiaalityö mukana) tuottaa huolitietoa esimerkiksi asuinalueestaan. Tanskassa kehitetyn BIKVA-mallin tavoite on puolestaan välittää palautetietoa palveluista asiakkailta työntekijöille ja edelleen poliittisille päättäjille. Näin ollen raportissa esitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä on yksi useista käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämisessä on sovellettu tietämyksen johtaminen -oppeja (knowledge management), joiden mukaan organisaatiossa tulee hyödyntää enenevässä määrin työntekijöiden asiakastyössä muodostamaa kokemustietoa. Ajatus perustuu toimintaympäristön nopeaan muutosvauhtiin, johon esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä on kosketuspinta asiakastyössä. Tämän tiedon kerääminen on tärkeää, jotta organisaatio pystyy vastamaan muuttuviin haasteisiin ja tarvittaessa kehittämään palvelujaan uusiin tarpeisiin sopiviksi. Tietämyksen johtaminen -oppien mukaan olennaista on eri toimijoiden (kuten sosiaalityöntekijät, yhteis- 8

9 työkumppanit ja organisaation johto) välinen vuorovaikutus, jotta tieto ja ymmärrys siirtyvät eri organisaation tasoilta toisille. (Nonaka & Takeuchi 1995) Tietotuotanto kunnissa on runsasta. Se painottuu kuitenkin indikaattoripohjaiseen, määrällisen tiedon keruuseen. Tämä rakenteellinen tieto antaa kuvaa esimerkiksi väestön ikäjakaumista, kunnallisten palvelujen asiakasmääristä, työllisyysasteista tai se on asumiseen liittyvää numeerista tietoa. Tilastojen avulla on mahdollista mitata jonkin ilmiön yleisyyttä, kuten asunnottomuuden määrä, päihdeongelmien laajuus tai lastensuojelun asiakasmäärien kasvu. Puhutaankin nousevasta indikaattoribuumista, johon liittyy kuitenkin myös riskejä. Tavoitteena on ollut saada yksinkertaisilla indikaattoreilla kattavaa, mutta helposti tulkittavaa tietoa. Kehitys on käytännössä johtanut indikaattoriviidakkoon eli indikaattorien määrän hurjaan kasvamiseen, joille on annettu liian yksinkertaiset selitysmallit. Indikaattorit vaativat ammattitaitoista suunnittelua ja tulkintakehystystä. Toinen ongelma on, jos indikaattorien avulla kuvitellaan saatavan tietoa monimutkaisista ilmiöistä ja niiden muutoksesta. Indikaattorit antavat kuvaa vain niistä tekijöistä, jotka ovat mittauksen kohteena ja ylipäätään mitattavissa. (Sauli & Simpura 2004, 2 4) Sosiaalityössä on tiedostettu pitkään tilastotietoon liittyviä ongelmakohtia. Tarja Heino ja Tarja Pösö (2003, ) ovat tuoneet esiin lukuisia esimerkkejä erityisesti lastensuojelun osalta havaittuihin tilastoinnin puutteisiin ja yksiviivaisuuksiin. Kaikki tilastointi ei ole Suomessa eri kunnissa yhdenmukaista, joten niiden vertailun suhteen tilastotietojen pohjalta on näin ollen oltava varauksellinen. Toiseksi, tilastotieto ei pysty kuvaamaan esimerkiksi lastensuojelun asiakkaisiin tai työhön liittyvää kompleksisuutta. Määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämisellä on kuitenkin mahdollista päästä hieman lähemmäs lastensuojelun ja yleisemmin sosiaalityön kokonaiskuvaa. Tilastollisen tiedon ansioita ovat muun muassa, että se tuottaa yleistettävää ja sitä kautta luotettavaa tietoa esimerkiksi jonkin ilmiön, asian laajuudesta tai tarkasta määrästä. Laadullisen tiedon edut puolestaan ovat, että se on kontekstisidonnaista, ymmärrystä tuovaa tietoa. Tilastotieto sopii huonosti yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen ja kun taas laadulli- 9

10 nen tieto voi avata esimerkiksi sitä, mitä ilmiöitä tilastolukujen ja niiden muutosten takana on. Laadullisen tiedon tuotanto kunnissa on kuitenkin vielä lapsenkengissä suhteessa tilastollisen tiedonkeruun volyymiin. Asiakaspalautetta kerätään jonkin verran laadullisin menetelmin ja erilaisissa projekteissa saatetaan tuottaa laadullista tietoa esimerkiksi asuinalueesta tai asiakasryhmästä. Systemaattista, kattavaa laadullisen tiedonkeruun traditiota ei kuitenkaan ole olemassa Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet Tiedontuottamiseen liittyy kysymys siitä, ketkä oikeutetaan asiantuntijoiksi ja millainen tieto legitimoidaan päteväksi? (Niiranen 1997, 161) Kuinka organisaatiossa sallitaan avointa, kaikki organisaatiotasot ja toimijat kattavaa asiantuntijuutta ja tiedon tuottamista? Millaiseen asemaan asetetaan vaikkapa sosiaalityöntekijän tai asiakkaiden itsensä tuottama tieto tehtäessä palveluja, niiden suunnittelua ja resursointia koskevia päätöksiä? Yhdyskuntasuunnittelussa on pohdittu samoja kysymyksiä eli on pohdittu millaisia painoarvoja annetaan niin sanotulle maallikkojen arkitiedolle ja toisaalta virkamiesten ja tutkijoiden asiantuntijatiedolle (Saaristo 2000, Häkli 2003). Kysymys pohjautuu siihen, mitä on asiantuntijuus? Kuka voi sanoa olevansa milläkin areenalla asiantuntija? Kuinka asiakkaan ja sosiaalityöntekijän ääni kuuluu organisaation johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa? Millaiseen tietoon sosiaalipalvelujen suunnittelu ja resursointi perustuu ja hyötyisikö se asiakas- ja etulinjan työntekijälähtöisen näkökulman vahvistamisesta? Tai kuinka moniammatillisessa verkostossa kuullaan eri osapuolia? Onko joillekin suotu enemmän äänivaltaa kuin toisille? Kimmo Saaristo puhuu avoimesta asiantuntijuudesta, jossa asiantuntemus nähdään tilannekohtaisena ja paikallisena. Suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa olennaista on saada erilaiset tietovarannot täydentämään toisiaan ja sovitetuksi yhteen niin, että syntyy uutta moniulotteista tietoa ja asiantuntijuutta. Lähtökohta on, että osallisten erilaiset tiedot ja taidot ovat tasa-arvoisia keskenään ja näin ollen myös niin sanottu maallikkojen tieto on itsessään tärkeää ja sellaista, jota ei ilman heidän osallistamistaan suunnitteluun ole mahdollista saada. Avoin asiantuntijuus ei kuitenkaan 10

11 palaudu yhteenkään yksittäiseen toimijaan tai instituutioon vaan asiantuntijuutta on se, mitä eri näkökulmista tuotetaan. Se on puhekupla, joka syntyy pyöreän pöydän keskustelussa tieto, joka on kaikkien eikä kenenkään, kuten Saaristo oivallisesti muotoilee. (mt. 2000, ). Jouni Häkli on peilannut yhdyskuntasuunnittelua ja poliittista päätöksentekoa Habermas n optimistiseen kommunikatiivisen toiminnan teoriaan ja toisaalta Foucault n kriittisiin tiedon- ja vallankäyttöön liittyviin näkemyksiin. Nämä näkökulmat yhdistämällä onkin ehkä mahdollista saada realistisempi kokonaiskuva niin organisaation hallinnoinnista, poliittisesta päätöksenteosta kuin moniammatillisesta yhteistyöstä. Fokuskeskustelulla voi ajatella olevan yhteisiä piirteitä kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, jonka mukaan ihmistoimintaa leimaa kommunikatiivisuuden periaate, ihmisten halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ihanteellinen lähtötilanne on, että keskustelijat osallistuvat avoimessa ja yhteistyöhaluisessa hengessä. Tarkasteltaessa organisatorista ja poliittista päätöksentekoa Foucault n valtateoria tarjoaa lisäksi kriittisen viitekehyksen suunnittelun ja päätöksenteon tarkasteluun. Se huomioi, kuinka päätöksenteossa kilpailee erilaisia intressejä ja puhdasta objektiivista rationaalisuutta ei ole olemassa. Suunnittelua ja päätöksentekoa sekä tietoa ja valtaa ei voi erottaa toisistaan, sillä valtaa on määritellä kulloinkin voimassa olevat totuudet. Näin ollen erilaisia totuuksia tarkasteltaessa on hyvä purkaa, kuka ja missä asemassa sen esittää ja mitä instituutiota hän edustaa. (Häkli 2002, ). Optimistina näen kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä eri osapuolten ja asiantuntijuuksien osallistamiseen erilaisissa päätöksentekoprosesseissa. 11

12 2. SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Sosiaalinen raportointi menetelmän tavoitteena on tarjota sosiaalityöhön väline sekä asiakastyössä syntyneen kokemustiedon muokkaamiseen että eri toimialat ylittävän tiedon hyödyntämiseen. Menetelmä on kaksiportainen sisältäen 1) tiedonkeruu ja -muokkausvaiheen sekä 2) tiedon raportointi-vaiheen fokuskeskustelussa, jossa usean eri näkökulman ja asiantuntijuuden yhdistäminen mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Kuvio 1. Sosiaalisen raportoinnin prosessi Aloitus; osallisten sopiminen 1a) Tiedonkeruu esimerkiksi HUOMIS-barometrin avulla 1b) Tietojen ja keskustelurungon työstäminen työryhmässä (2 4 palaveria) 2) Fokuskeskustelu ja sopimukset Päätös. Sopimusten toteutus käytännössä. Seuranta ja arviointi Tiedonkeruu toteutetaan ensin yksilökohtaisesti esimerkiksi Huomis-barometrin avulla. Se antaa välineen tuottaa niin huoli- kuin voimavaratietoa 12

13 a) asiakkaisiin ja asukkaisiin liittyen, b) sosiaalityön (tai muun ammatin) ammatillisiin käytäntöihin liittyen sekä c) laajemmin palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyen. Yksilökohtaisen tiedontuottamisen tavoite on, että kukin vastaaja pohtii omasta näkökulmastaan huoli- ja voimavaratietoa, eikä ensi vaiheessa ole muiden mielipiteiden vaikutuksen alaisena. Seuraavassa vaiheessa yksilöllisesti tuotettu tieto kootaan työryhmätyöskentelyssä. Tieto itsearvioidaan, eli työryhmässä pohditaan, onko se pätevää tietoa. Aineistosta valitaan teemat, joihin halutaan erityisesti keskittyä. Valittuja teemoja syvennetään ja monipuolistetaan yhteisen pohdinnan avulla. Teemoista tuotetaan asiakastapausesimerkkejä tai työpäiväkuvauksia, joiden avulla huolia tai voimavaroja on helpompi raportoida eteenpäin. (Hussi 2003) Huoli- ja voimavaratiedon eteenpäin raportoiminen tapahtuu fokuskeskustelussa, johon kutsutaan henkilöitä joilla on a) merkittävää eri näkökulmista olevaa tietoa valittuun teemaan liittyen ja b) vaikutusvaltaa pulmien ratkaisemiseen liittyen. Kokoonpano vaihtelee näin ollen teemojen mukaan hyvinkin paljon. Fokuskeskustelussa voi olla mukana asiakkaita ja asukkaita, yhteistyökumppaneita ja /tai organisaation johtoa sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Tavoite on, että keskusteluryhmä tuottaisi tietoa eri näkökulmista, jonka avulla on mahdollista päästä uusiin, realistisiin ratkaisuihin. Toisaalta ryhmä voi myös tuottaa tietoa hyvistä ammatillisista käytännöistä ja levittää tätä tietoa laajempaan käyttöön. Menetelmän toteuttamisesta on tarkemmin seuraavassa. 2.1 Tiedonker iedonkeruu Tiedon tuottamiseen on kehitetty työkalu, jota kutsutaan HUOMIS-barometriksi (Liite 4). Lomakkeessa haetaan työntekijöiden näkemystä asiakastyössä syntyneistä huolista ja toisaalta myös havaituista voimavaroista. Kysymykset on pyritty laatimaan yleisellä tasolla, jotta ne eivät johdattele vastaajaa vaan antavat tilaa avoimelle ja laaja-alaiselle pohdinnalle. Tällöin työntekijän on mahdollista tuottaa ajantasaista tietoa esim. uusista, nousevista ilmiöistä. Jos tiedonkeruu on suunnattu tiettyyn teemaan, kysymyksiä voidaan toki muokata sen mukaisiksi. Kysymyksenasettelun tavoit- 13

14 teena on auttaa työntekijää tai asiakasta käsitteellistämään ja reflektoimaan hiljaista tietoaan. Reflektoinnin kautta tapahtuu tiedon itsearviointi. Työntekijöille suunnatun barometrin kysymykset on jaoteltu kolmeen eri osa-alueeseen: 1) asiakkaita/yksilöitä koskeva tieto, 2) ammatin harjoittamista koskeva tieto ja 3) palvelujärjestelmää koskeva tieto. Jaottelun avulla on tarkoitus turvata se, että kutakin teemaa käsitellään itsenäisesti (kärjistäen asiakkaan pahoinvointi ei selity esim. työntekijän resurssien puutteella). Vastaaja pohtii esim. asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvää huoltaan. Tavoitteena on antaa työntekijälle tila käsitteellistää tuntemuksiaan. Ratkaisukeskeisen ajattelun mukaan vastaajaa pyydetään myös pohtimaan, mitä pitäisi tapahtua, että huolta ei enää olisi. Näin pyritään pääsemään ajattelussa askel eteenpäin ja tuomaan työntekijän näkökulma mahdollisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Työntekijää pyydetään vielä pohtimaan riskejä, mitä tapahtuu jos huoleen ei puututa? Tällöin työntekijä tuo esiin ilmiöstä johdettavat mahdolliset riskit, perustelee ongelman ennaltaehkäisyn tai siihen puuttumisen tärkeyttä. Tämän lisäksi kysytään työntekijän omaa sitoutumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa itse asiantilaan. Huolien lisäksi kysymyksenasettelu sisältää voimavaraosion. Tavoitteena on tuoda esille, mitä voimavaroja ja selviytymiskeinoja työntekijä näkee asiakkailla olevan. Toiseksi mitä voimavaroja ja vahvuuksia vastaaja näkee omassa ammatillisessa työssään. Työntekijä voi tuoda esille työmenetelmiä tai -kaluja, joiden hän näkee olevan tuloksellisia työssään ja joihin kannattaa satsata edelleen. Samoin palvelujärjestelmän näkökulmasta vastaajaa pyydetään tuomaan esille voimavaroja, jotka voivat liittyä hyviksi havaittuihin yhteistyömuotoihin, asiakaspolkuihin tai uudistuksiin, jotka tuottavat tulosta. Tämä on tärkeää tietoa palvelujen kohdentamisessa ja resursoinnissa. Tiedonkeruun kohteena voivat olla myös yhteistyökumppanit tai asiakkaat. Tällöin tiedonkeruu voi tapahtua teeman mukaan muokatun HUOMIS -barometrin avulla tai muulla kartoituksella. Tiedonmuodostukseen yhteistyökumppaneiden kanssa voi johtaa esimerkiksi tarve suunnitella tai tarkentaa palveluketjuja. Oletuksena on, että hakemalla tämän tietämyksen 14

15 käyttöönsä työyhteisö pystyy parantamaan palvelujensa laatua ja vaikuttavuutta. Fokuskeskustelussa syvennetään eri toimijoiden tietoa ja haetaan yhdessä uusia toimintatapoja tai ratkaisuja. Sosiaalisen raportoinnin lähtökohtana voivat myös olla asiakaspalautteen saaminen palveluista ja uusien palvelujen innovoiminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaille suunnatun barometrin kysymysrunko on samansisältöinen, mutta tavoitteena on hakea asiakkaan omaa näkemystä elämäntilanteestaan ja saada palautetta niin yksittäisestä palvelusta (esimerkiksi sosiaalityö) kuin koko palvelujärjestelmän toiminnastakin. Barometri voidaan myös muokata halutun teeman mukaiseksi. Kyselyn jälkeen järjestetään fokuskeskustelu, jossa asiakkaat ja asian kannalta muut olennaiset tahot syventävät teemoja sekä tuottavat uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Etuna on, että tällöin saadaan asiakkaalta suoraan tietoa elämäntilanteestaan, sosiaalityöstä tai muusta asiakastyöstä sekä koko palvelujärjestelmän toiminnasta. Kun tieto on kerätty, vastaajat tai heidän edustajansa (riippuen lukumäärästä) kokoontuvat yhteen tarkastelemaan tuotettua aineistoa; tuotetun tiedon reflektointia ja itsearviointia jatketaan työryhmätasolla. Testatusta aineistosta valitaan teemat, joista kootaan keskustelurunko fokuskeskusteluun. Tässä prosessin vaiheessa tapahtuu vielä yhteistä tiedonmuodostusta. Palaverit voivat olla aivoriihiä, vapaaseen assosiaatioon perustuvia ideointitapaamisia. Tavoitteena on, että tuotettu tieto prosessoituu edelleen, tieto syvenee ja perusteluja syntyy lisää. Aivoriihen jälkeen alkaa tuotetun tiedon karsiminen valitaan varsinaiset fokuskeskusteluun tuotavat teemat. Tiedon prosessoinnissa tulee huomioida ryhmäilmiön lainalaisuuksia vaikuttaako esimerkiksi mielipidejohtaja siihen, mikä tieto koetaan tärkeäksi ja mikä jää pois. Teemojen avoin käsittely esim. tuplatiimimenetelmän avulla tai äänestäen voi olla hyvä vaihtoehto. Tuotetut teemat kirjataan kaikkien näkyviin fläppitaululle tai kalvolle ja kukin osallistuja pisteyttää tärkeimmäksi näkemänsä teemat (esim. kolme huolta ja kolme voimavarateemaa). On tärkeää, että mitä rajatummat teemat pystytään valitsemaan, sitä syvemmälle niissä on mahdollista fokuskeskustelussa päästä. Myös mitä konkreettisempia aiheet ovat, sitä todennäköisempää on saada aikaan toimivia ratkaisumalleja. Kun teemarunko on saatu valmiiksi, tarkistetaan valittuihin teemoihin 15

16 jo olemassa olevien taustatietojen saatavuus (erilaiset tilastot, kuten jonotilanteet, asiakasmäärät, suoritteet). Niiden avulla käytettävissä oleva aineisto muodostuu monipuolisemmaksi. Vastaajat voivat myös itse tuottaa teemoja syventävää, yksilöivää lisämateriaalia (kuvio 3). Hyviä voivat olla vaikkapa asiakkaiden elämäntilanteita avaavat casekuvaukset, ammatin harjoittamista kuvaavat työpäivä-, prosessi- tai tilannekuvaukset. Asiakkailta voidaan tarvittaessa pyytää asiakaspalautetta. Kuvauksia laadittaessa pohditaan, kuinka ne avaavat käsiteltävää ilmiötä minkä viestin haluamme niiden kautta antaa? Salassapitosäännökset tulee huomioida muuttamalla kuvaukset niin, etteivät ne palaudu kehenkään yksittäiseen asiakkaaseen. Nämä aineistot on hyvä jakaa keskustelijoille etukäteen tutustuttavaksi. Kuvio 2. Esimerkkejä tuotettavasta ja kerättävästä aineistosta Työntekijöiden tuottama huoli- ja voimavaratieto alueesta Asiakkaiden tuottama tieto elinoloistaan ja saamistaan palveluista Asiakastapauskuvaukset Työpäivä- ja tilannekuvaukset Tilastotiedot (asiakasmäärät, jonotilanteet, kustannustiedot jne.) Projektiraportit Tutkimukst, selvitykset Artikkelit, lehtikirjoitukset Fokuskeskusteluun osallistujat valitaan teemarungon valmistelemisen jälkeen. Olennaisia kysymyksiä ovat, ketä tämä tieto koskee, kenellä on vaikutusmahdollisuuksia suhteessa käsiteltäviin asioihin? Tämä on keskustelijoiden motivaatioon vaikuttava asia. Jos pohditaan työyhteisön sisäisiä kysymyksiä, keskustelijat ovat myös työyhteisön sisältä ja mahdollisesti asiakkaat. Jos taas asia koskee vaikkapa kunnallista päätöksentekoa (resursointi), keskusteluun kutsutaan hallinnon edustajia ja poliittisia päättäjiä. 16

17 Muutamia ohjeita aineistonkeruuseen: Fokuskeskuteliljoille lähetettävään kutsukirjeeseen laitetaan selkeästi esille asiat, joista halutaan puhua. Lisäksi lähetetään tarkempi teemakeskustelurunko taustamateriaaleineen. Pohtikaa, millainen taustatieto kuvaa asiaa parhaiten, kuten yksilöiden tilanteita kuvaavat tarinat, palveluprosessikuvaukset, taloudelliset laskelmat, muut tilastot. Aineiston jäsennys esimerkiksi niin, että kuvatun pulman tai voimavaratiedon yhteydessä on kyseistä asiaa koskevia taustatietoja. Tekstiin voidaan laittaa myös viittaus ja sijoittaa taustatiedot aineiston loppuun liitteeksi. Aineiston kokoaminen niin, että vastaanottajan on helppo lukea se; ei liian laaja, yksityiskohtainen tai vaikeaselkoinen. Lisäaineistoa voi tarvittaessa tuoda itse fokuskeskusteluun. Lisämateriaali voi olla kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Aineiston rajaaminen on tärkeää. Keskustelussa aika kuluu yllättävän nopeasti ja mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän erilaisia teemoja ehditään käydä läpi. Aineiston ryhmitys; alkuun tärkeimmät asiat ja loppuun varalla olevat asiat. 2.2 Fokuskeskustelu Menetelmän taustalla on fokusryhmähaastattelu -menetelmä. Menetelmä kehitettiin sosiaalitieteissä aineistonkeruumenetelmäksi 1920-luvulla ja myöhemmin 1950-luvulla menetelmää alettiin hyödyntää myös markkinointitutkimuksessa. Menetelmän käyttötarkoituksena oli lähinnä tuoteideoiden kehittely ja uusien tuotteiden kehittäminen. Yhteiskuntatieteilijöiden käytössä tämä aineistonkeruumenetelmä yleistyi jälleen 1980-lvulla. Laadullisessa sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa menetelmää on käytetty muun muassa tutkimusongelmien määrittelyyn ja tutkimusasetelman rakentamiseen. Fokusryhmiä on käytetty myös arviointitutkimuksessa palvelutarpeiden arviointiin ja toimintaohjelmien suunnitteluun sekä kehittämistyössä mahdollisuuksien etsimiseen ja väliintulojen suunnitteluun (Morgan 1998). Kruegerin (1988, 27) mukaan fokusryhmä kootaan ihmisistä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja jotka tuottavat laadullista tietoa kohdennetussa keskustelussa. Menetelmän etuna nähdään seuraavia seikkoja: 17

18 Menetelmä on sosiaalisesti suuntautunut. Ihmiset ovat haastattelussa niin sanotussa luonnollisessa tilanteessa, jossa kunkin kommentit vaikuttavat toistensa kommentteihin, valintoihin ja päätöksentekoon (vuorovaikutuksellisuus). Menetelmä on joustava ja mahdollistaa lisäkysymykset ennakoimattomista esiin tulevista asioista, päinvastoin kuin esimerkiksi strukturoidussa kyselyssä. Menetelmää pidetään validina. Se on helposti ymmärrettävissä ja tulokset ovat helposti tulkittavissa ja esitettävissä keskustelu siteerauksien avulla. Menetelmä on ekonominen. Haastattelija saa aineistoa usealta henkilöltä yhdellä kertaa. Menetelmällä voi saada aikaan nopeita tuloksia. Aineisto on heti käytettävissä ja analysoitavissa. Tutkija voi kasvattaa haastattelujen määrää ja tutkimuksen kokoa tarpeen mukaan vielä tutkimuksen aikana. (Krueger 1988, 44 46) Fokusryhmää käytettäessä on hyvä tiedostaa myös siihen liittyvät vaikeudet ja riskit: Ryhmähaastattelussa osallistujat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat vaikuttaa keskustelun suuntaan. Riskinä on keskustelun rönsyily sivuun, mikä vaatii keskustelun vetäjältä kykyä fokusoida keskustelu tarvittaessa. Haastattelu tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä ja kommentit on tulkittava kontekstissaan. Onkin varottava kommenttien irrottamista asiayhteyksistään, lauseestaan tai tehdä keskeneräisiä johtopäätöksiä. Kunkin jäsenen asema ryhmässä voi vaikuttaa tämän vastauksiin. Keskustelun vetäjältä tarvitaan taitoa siirtyä aihealueelta toiselle, tauottaa keskustelua sopivasti ja antaa avoimia kysymyksiä. Ryhmää voi olla hankala saada kokoon; aikataulutuksessa on syytä ottaa huomioon osallistujien mahdolliset kiireet. Paikan valinnassa tulee huomioida sen neutraalisuus, ettei tila lukkiuta osallistujia. (Krueger 1988, 46 47) Sosiaalisessa raportoinnissa fokusryhmämenetelmää ei käytetä puhtaassa muodossaan, vaan sitä on hieman muokattu tähän tarkoitukseen pa- 18

19 remmin sopivaksi. Fokuskeskustelussa pääpaino on sanassa keskustelu eli eri näkökulmien ja asiantuntijuuksien yhdistämisessä. Sosiaalisen raportoinnin kontekstissa fokuskeskustelu on itsessään sosiaalinen tila, jossa kerätty tieto raportoidaan. Samalla sen tavoitteena on olla myös yhteinen uuden tiedonmuodostuksen kenttä. Tiedonmuodostuksen onnistumiseksi osallistujien välillä tulisi olla tunne luottamuksesta ja kuulluksi tulemisesta. Näin ollen keskustelutilanteen olisi hyvä olla rauhallinen ja intiimi. Keskustelijat nähdään tasa-arvoisina tiedontuottajina asemastaan riippumatta kullakin on oma tärkeä näkökulmansa tarjottavana. Olennaista on, että ne tahot, jotka omaavat tärkeän näkökulman tai tietämyksen suhteessa valittuun teemaan, saadaan käsittelemään aihepiiriä kokonaisvaltaisesti. Vetäjän tehtävä on huolehtia, että nämä periaatteet ovat keskustelijoilla tiedossa ja huomioida, että kaikki osallistujat saavat äänensä kuuluville. Tämä on tärkeää etenkin, jos keskustelemassa on hyvin heterogeeninen ryhmä (asiakas, työntekijä, johtoportaan edustaja). Keskustelun tavoite on yhdistää eri näkökulmat suhteessa käsiteltäviin asioihin esimerkiksi asiakkaan ja talouden näkökulmat: mitä palvelua tarvitaan ja millä ehdoilla sitä voidaan tuottaa? Tämä asettaakin keskustelun vetäjälle haasteen toisaalta pitää keskustelu asiassa ja toisaalta sallia luova innovointi aiheen ympärillä. Keskustelun tavoitteena on myös olla rakentava ja todellinen niin, että keskustelussa saadaan aikaan mahdollisia ja innostavia ratkaisuvaihtoehtoja ja sopimuksia vaikkapa päätöksiä siitä, mitä kukin osapuoli jatkossa selvittää tai esittää, jos ei voi antaa suoranaisia lupauksia toimenpiteistä. Poikkeuksena fokuskeskustelu on järjestetty myös yleisötilaisuutena. Etuna tässä vaihtoehdossa on, että suurempi joukko pääsee kuulemaan ja osallistumaankin keskusteluun. Haittana voi olla se, että keskustelu saattaa jäädä tällöin pinnallisemmaksi tilaisuuteen on vaikea saada sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollistaisi avoimen keskustelun. Keskustelurunko ja mahdollinen tausta-aineisto lähetetään osallistujille etukäteen näin kukin osallistuja voi orientoitua teemoihin ja pohtia vastauksiaan etukäteen. Kokoonpanon suhteen ihanteellista olisi, että osallistujamäärä jää maksimissaan 12 henkilöön. Tällöin kaikilla on riittävästi mahdollisuuksia puheenvuorojen esittämiseen. Lisäksi tarvitaan keskuste- 19

20 lun vetäjä ja yksi tai kaksi kirjaajaa. Keskustelu dokumentoidaan osallistujien muistilistaksi siitä, mitä on puhuttu ja sovittu. Nopein tapa lienee työstää pöytäkirja kahta kirjaajaa käyttämällä. Keskustelu voidaan myös nauhoittaa tai videoida, jolloin keskustelun purku on tarkempaa, mutta työläämpää. Nauha toimii hyvänä varmenteena, jos kirjaajat eivät saa kaikkea ylös. Keskustelusta on hyvä koota noin yhden sivun mittainen kooste konkreeteista ehdotuksista ja sopimuksista. Näin kiireisemmänkin lukijan on helppo löytää pöytäkirjasta olennainen asia. Lisäksi työryhmä voi laatia raporttiin prosessin kulun ja liittää mukaan myös siihen kerätyn aineiston. Raportti jaetaan sovituille tahoille, mutta ainakin kaikille keskusteluun osallistujille. Raportti toimii muistilistana ja ohjeistuksena muille sosiaalisen raportoinnin hankkeille. Mielenkiintoista tietoa muille prosessia toteuttaville henkilöille ovat myös työryhmän arviot prosessin myönteisistä ja negatiivisista sivuvaikutuksista. Keskustelun jälkeen kerätään arviointi- ja palautetietoa kokemuksista. Palautteen keruun avulla voidaan tarkentaa, onko prosessi tuottanut jotain uutta ja onko tehtyjä sopimuksia noudatettu. Palautetieto on tärkeää motivoimaan prosessiin osallistuneita toimijoita, koska se tekee näkyväksi että tehty työ ei ole ollut turhaa tai merkityksetöntä. Ohjeita fokuskeskusteluun: Alussa kerrataan tilaisuuden luonne ja tavoite. Esittelykierros ja sopimus sinuttelusta. On hyvä kiinnittää huomiota keskustelun ilmapiirin luomiseen. Tiedonmuodostusprosessin onnistumisen kannalta tasa-arvoisuus, luottamus ja avoimuus on olennaista. Ulkoiset asiat voivat helpottaa positiivisen ilmapiirin luomisessa, kuten viihtyisä tila ja kahvitarjoilu. Sovitaan työskentelytapa ja tärkeimpien asioiden läpikäyminen ennalta lähetetyn materiaalin (esimerkiksi caset) pohjalta. Kaikki keskustelijat ovat harvoin lukeneet koko aineiston. Keskustelun kesto on noin kaksi tai kolme tuntia. Lyhyemmässä ajassa tuskin ehtii käydä teemoja syvällisesti läpi. Pidempi aika taas verottaa keskustelijoiden voimia yli kolme tuntia voi jo vaatia tauon käyttöä. Ihanteellinen keskustelijoiden määrä on noin seitsemän kahdeksan henkilöä, jolloin kaikilla on tilaa puhua. 20

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

SOSIAALINEN RAPORTOINTI

SOSIAALINEN RAPORTOINTI SOSIAALINEN RAPORTOINTI SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENNE IV Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 9.9.2010 YM Aulikki Kananoja ESITYKSEN RAKENNE Sosiaalisen raportoinnin käsitteestä Sosiaalinen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot