Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana"

Transkriptio

1 Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset Taina Hussi

2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca/katri Järvi Painotyö: Helsingin kaupunki/digipaino ISSN X ISBN

3 Abstr bstrakti akti elsingin kaupungissa vuosina toteutetut Sosiaalinen raportointi -hankkeet arvioitiin Heikki Waris -instituutissa vuonna Arvioitavia hankkeita oli kolme ja kukin niistä hyvin omannäköisensä. Arvioinnissa on tarkasteltu, millaista tietoa kukin hanke tuotti ja mitä pitkän aikavälin vaikutuksia toteutetuilla hankkeilla on ollut. Lisäksi on tutkittu, miten hankkeiden toteutuksen olosuhteet ovat vaikuttaneet niiden onnistumiseen. Arvioinnin pohjalta on täsmentynyt sosiaalisen raportoinnin kolme eri muotoa: asiakasraportointi, horisontaalinen raportointi ja vertikaaliraportointi. Prosessin kulku on samankaltainen kussakin mallissa, mutta tiedonmuodostuksen tarpeet ovat erilaiset. Asiakasraportointi on ensisijaisesti väline pohtia ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. Horisontaalinen raportointi taas keskittyy alue- tai asiakasryhmäkohtaiseen asiakastiedon tuottamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kysymyksiin. Tiedontuottajia ovat lähinnä viranomaiset ja muut ammatilliset toimijat. Asukkaita voidaan myös osallistaa tähän tiedontuottamiseen. Vertikaaliraportointi on perinteisin muoto eli tarkoittaa asiakastyössä nähtyjen, asiakkaiden elinoloihin ja palvelujen toimivuuteen liittyvien epäkohtien ja toisaalta vahvuuksien raportoimista organisaation johdolle ja kunnan päättäjille. Myös tässä mallissa tietoa tuottavat lähinnä viranomaiset, kolmannen sektorin edustajat sekä asiakkaat ja kuntalaiset. Arviointi tuotti itse hankkeiden lisäksi tietoa kehittämistyön ehdoista, joita voinee peilata kaupunkisosiaalityön kehittämiseen yleisemminkin. Avainsanat: sosiaalinen raportointi, sosiaalityö, fokuskeskustelu, arviointi

4 Esipuhe osiaaliselle raportoinnille on asetettu paljon odotuksia nykyaikaisen asiakaslähtöisen työotteen toteuttajana sekä sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja koskevan tiedon kokoajana ja jäsentäjänä. Käsillä olevassa loppuraportissaan Taina Hussi kuvaa sosiaalisen raportoinnin menetelmästä saatuja kokemuksia ja esittelee yksityiskohtaisesti menetelmän kehittelyssä tuotettuja malleja. Raportissa yhdistyy siis kehittämistyö ja sen arviointi. Aiemman julkaisun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin kanssa on nyt saatu tietopaketti, joka esittelee tähänastisen kokemuksen ja ymmärryksen sosiaalisen raportoinnin ideoista ja opastaa menetelmän käyttöönotossa. Yhdessä sosiaalityöntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa Taina Hussi on kehittänyt sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jonka avulla voidaan kerätä ajantasaista kokemustietoa. Kyse on nimenomaan laadullisen tiedon kokoamisesta, jossa kohteena voivat olla esimerkiksi palvelujen toimivuus, uudet nousevat sosiaaliset ilmiöt tai poliittisten päätösten vaikutukset kansalaisten elämään. Kaiken tavoitteena on luoda kanava ja edistää vuoropuhelua kansalaisten ja viranomaisten välillä, jotta palvelujärjestelmämme voisi paremmin vastata asiakkaidensa tarpeisiin. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämis- ja arviointihanke on ollut Heikki Waris -instituutin ensimmäisiä ja keskeisimpiä hankkeita. Nyt kun hanke on instituutissa päättynyt ja siitä saadut kokemukset ovat kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä, toivomme että kiinnostus sosiaalisen raportoinnin kokeiluun leviää sosiaalipalvelujen kehittäjien keskuudessa. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama

5 Alkusanat ämä raportti on jatkoa Heikki Waris -instituutissa vuonna 2003 julkaistuun Sosiaalinen raportointi -menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin julkaisuun, jossa kuvattiin sekä itse menetelmää että lyhyesti viiden toteutetun sosiaalinen raportointi hankkeen kulkua ja tuotoksia. Tässä raportissa on paneuduttu näistä tarkemmin kolmeen hankkeeseen. Tarkastelin hankkeita sekä prosessin että tuotosten näkökulmasta ja hyödynsin realistisen arvioinnin kysymysasettelua mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Aineisto on kerätty monitahoarviointina eli tietoa ovat tuottaneet sekä raportoinnin toteuttaneet työyhteisöt että prosessiin kutsutut tahot, kuten yhteistyökumppanit, luottamushenkilöt ja organisaation johdon edustaja. Kiitos teille kaikille prosessiin sitoutumisesta, rakentavista palautteista ja innostamisesta menetelmän edelleen kehittämiseen! Kiitän työtäni ohjanneita tahoja, Erja Sauramaa, joka on kommentoinut käsikirjoitustani sekä Pekka Borgia, joka on antanut palautetta arviointisuunnitelmaani ja kommentoinut myös itse raporttia. Lämpimät kiitokset myös niille hankkeiden edustajille, jotka lukivat koko työn läpi ja antoivat korjausehdotuksensa siihen. Helsingissä Taina Hussi

6 Sisällys Abstr bstrakti 3 Esipuhe 4 Alkusanat JOHDANT ANTO O Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Ä Tiedonker iedonkeruu 2.2 Fokuskeskustelu 3. MENETELMÄN KEHITTÄMIS ÄMISVAIHEET JA UUDET MALLIT ARVIOINTISTRA VIOINTISTRATEGIAN TEGIAN LAADINT AADINTA A JA TOTEUTUS Arvioinnin toteutus teutus KOOTTUJ OOTTUJA VAIKUTUK AIKUTUKSIA MITÄ YLEISTETTÄVÄÄ ÄÄ MENETELMÄSTÄ Ä KERROTTIIN? MITÄ YHTEISTÄ HANKKEILLE OLI? Mielikuvat sosiaalinen rapor aportointi ointi menetelmästä ä Prosessin toteutus teutus Olosuhteet, jotk tka edesauttoiv oivat hankkeen onnistumista Teki ekijät, jotk tka vaikeutt aikeuttavat at hankkeen onnistumista Vaikutuk aikutukset Menetelmän edut Mitä ä tekisin toisin? Menetelmän jatko? ASIAKASRAPORTOINTI OINTI Asiakasr asrapor aportointiin ointiin liittyvä ä lainsäädäntö ö ja etiikka a Pohditt ohdittavaa aa asiakkaiden aiden osallistamisest amisesta a 42

7 6.3 Esimerkki asiakasr asrapor aportoinnist oinnista a 43 Prosessin kulku 44 Vaikutuk aikutuksia sia 45 Menetelmän etuja 47 Mitä ä tekisin toisin? 48 Lopuksi si MONIAMMATILLINEN RAPORTOINTI OINTI (HORISONTAALIMALLI) Sosiaalisen pääoman kar artoitus ja vahvist ahvistaminen aminen alueella Esimerkki moniammatillisesta a rapor aportoinnist oinnista 52 Prosessin kulku 52 Vaikutuk aikutuksia 53 Mitä jäi puuttumaan tai mitä tekisin toisin? 55 Lopuksi POLIITTISILLE PÄÄ ÄÄTT TTÄJILLE RAPORTOINTI OINTI (VERTIKAALIMALLI) Esimerkki ver ertik tikaalir aalirapor aportoinnist oinnista 57 Prosessin kulku 57 Vaikutuk aikutuksia 58 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys luott ttamushenkilöille 61 Sosiaalisen rapor aportoinnin oinnin merkitys sosiaalivirast aston johdolle 63 Lopuksi POHDINTAA 67 Viitteet 69 Kirjallisuus 70 Liite

8 1. JOHDANT ANTO Sosiaalinen raportointi käsitteen käyttö on yleistynyt viime vuosina, mutta niin myös käsitteelle annetut merkitykset. Esimerkkinä määritelmä, jonka mukaan sosiaalinen raportointi on ajantasaista, systemaattista ja riippumatonta tiedon tuottamista sosiaalisista rakenteista ja prosesseista, jotka kohdentuvat toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen (Heikkilä ja Kautto 2002, 19). Tällä tarkoitetaan lähinnä indikaattoreihin perustuvaa tilastollista tiedonkeruuta. Omassa kehittämistyössäni sosiaalinen raportointi on puolestaan laadullisen tiedon tuottamista asiakastyöstä käsin, jonka tavoitteena on asiakkaiden elämäntilanteiden parantaminen omien palvelujen ja yhteistyöverkostojen kehittämisen avulla. Tiedontuottajia ovat asiakasrajapinnan toimijat eli asiakastyöntekijät ja asiakkaat itse. Työkaluja tähän tarkoitukseen on jo olemassa. Stakesissa kehitetyt dialogiset työkalut ovat välineitä, joilla viranomaisverkosto (sosiaalityö mukana) tuottaa huolitietoa esimerkiksi asuinalueestaan. Tanskassa kehitetyn BIKVA-mallin tavoite on puolestaan välittää palautetietoa palveluista asiakkailta työntekijöille ja edelleen poliittisille päättäjille. Näin ollen raportissa esitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä on yksi useista käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Sosiaalinen raportointi -menetelmän kehittämisessä on sovellettu tietämyksen johtaminen -oppeja (knowledge management), joiden mukaan organisaatiossa tulee hyödyntää enenevässä määrin työntekijöiden asiakastyössä muodostamaa kokemustietoa. Ajatus perustuu toimintaympäristön nopeaan muutosvauhtiin, johon esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä on kosketuspinta asiakastyössä. Tämän tiedon kerääminen on tärkeää, jotta organisaatio pystyy vastamaan muuttuviin haasteisiin ja tarvittaessa kehittämään palvelujaan uusiin tarpeisiin sopiviksi. Tietämyksen johtaminen -oppien mukaan olennaista on eri toimijoiden (kuten sosiaalityöntekijät, yhteis- 8

9 työkumppanit ja organisaation johto) välinen vuorovaikutus, jotta tieto ja ymmärrys siirtyvät eri organisaation tasoilta toisille. (Nonaka & Takeuchi 1995) Tietotuotanto kunnissa on runsasta. Se painottuu kuitenkin indikaattoripohjaiseen, määrällisen tiedon keruuseen. Tämä rakenteellinen tieto antaa kuvaa esimerkiksi väestön ikäjakaumista, kunnallisten palvelujen asiakasmääristä, työllisyysasteista tai se on asumiseen liittyvää numeerista tietoa. Tilastojen avulla on mahdollista mitata jonkin ilmiön yleisyyttä, kuten asunnottomuuden määrä, päihdeongelmien laajuus tai lastensuojelun asiakasmäärien kasvu. Puhutaankin nousevasta indikaattoribuumista, johon liittyy kuitenkin myös riskejä. Tavoitteena on ollut saada yksinkertaisilla indikaattoreilla kattavaa, mutta helposti tulkittavaa tietoa. Kehitys on käytännössä johtanut indikaattoriviidakkoon eli indikaattorien määrän hurjaan kasvamiseen, joille on annettu liian yksinkertaiset selitysmallit. Indikaattorit vaativat ammattitaitoista suunnittelua ja tulkintakehystystä. Toinen ongelma on, jos indikaattorien avulla kuvitellaan saatavan tietoa monimutkaisista ilmiöistä ja niiden muutoksesta. Indikaattorit antavat kuvaa vain niistä tekijöistä, jotka ovat mittauksen kohteena ja ylipäätään mitattavissa. (Sauli & Simpura 2004, 2 4) Sosiaalityössä on tiedostettu pitkään tilastotietoon liittyviä ongelmakohtia. Tarja Heino ja Tarja Pösö (2003, ) ovat tuoneet esiin lukuisia esimerkkejä erityisesti lastensuojelun osalta havaittuihin tilastoinnin puutteisiin ja yksiviivaisuuksiin. Kaikki tilastointi ei ole Suomessa eri kunnissa yhdenmukaista, joten niiden vertailun suhteen tilastotietojen pohjalta on näin ollen oltava varauksellinen. Toiseksi, tilastotieto ei pysty kuvaamaan esimerkiksi lastensuojelun asiakkaisiin tai työhön liittyvää kompleksisuutta. Määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämisellä on kuitenkin mahdollista päästä hieman lähemmäs lastensuojelun ja yleisemmin sosiaalityön kokonaiskuvaa. Tilastollisen tiedon ansioita ovat muun muassa, että se tuottaa yleistettävää ja sitä kautta luotettavaa tietoa esimerkiksi jonkin ilmiön, asian laajuudesta tai tarkasta määrästä. Laadullisen tiedon edut puolestaan ovat, että se on kontekstisidonnaista, ymmärrystä tuovaa tietoa. Tilastotieto sopii huonosti yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen ja kun taas laadulli- 9

10 nen tieto voi avata esimerkiksi sitä, mitä ilmiöitä tilastolukujen ja niiden muutosten takana on. Laadullisen tiedon tuotanto kunnissa on kuitenkin vielä lapsenkengissä suhteessa tilastollisen tiedonkeruun volyymiin. Asiakaspalautetta kerätään jonkin verran laadullisin menetelmin ja erilaisissa projekteissa saatetaan tuottaa laadullista tietoa esimerkiksi asuinalueesta tai asiakasryhmästä. Systemaattista, kattavaa laadullisen tiedonkeruun traditiota ei kuitenkaan ole olemassa Asiantuntijuuden muuttuvat at määreet Tiedontuottamiseen liittyy kysymys siitä, ketkä oikeutetaan asiantuntijoiksi ja millainen tieto legitimoidaan päteväksi? (Niiranen 1997, 161) Kuinka organisaatiossa sallitaan avointa, kaikki organisaatiotasot ja toimijat kattavaa asiantuntijuutta ja tiedon tuottamista? Millaiseen asemaan asetetaan vaikkapa sosiaalityöntekijän tai asiakkaiden itsensä tuottama tieto tehtäessä palveluja, niiden suunnittelua ja resursointia koskevia päätöksiä? Yhdyskuntasuunnittelussa on pohdittu samoja kysymyksiä eli on pohdittu millaisia painoarvoja annetaan niin sanotulle maallikkojen arkitiedolle ja toisaalta virkamiesten ja tutkijoiden asiantuntijatiedolle (Saaristo 2000, Häkli 2003). Kysymys pohjautuu siihen, mitä on asiantuntijuus? Kuka voi sanoa olevansa milläkin areenalla asiantuntija? Kuinka asiakkaan ja sosiaalityöntekijän ääni kuuluu organisaation johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa? Millaiseen tietoon sosiaalipalvelujen suunnittelu ja resursointi perustuu ja hyötyisikö se asiakas- ja etulinjan työntekijälähtöisen näkökulman vahvistamisesta? Tai kuinka moniammatillisessa verkostossa kuullaan eri osapuolia? Onko joillekin suotu enemmän äänivaltaa kuin toisille? Kimmo Saaristo puhuu avoimesta asiantuntijuudesta, jossa asiantuntemus nähdään tilannekohtaisena ja paikallisena. Suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa olennaista on saada erilaiset tietovarannot täydentämään toisiaan ja sovitetuksi yhteen niin, että syntyy uutta moniulotteista tietoa ja asiantuntijuutta. Lähtökohta on, että osallisten erilaiset tiedot ja taidot ovat tasa-arvoisia keskenään ja näin ollen myös niin sanottu maallikkojen tieto on itsessään tärkeää ja sellaista, jota ei ilman heidän osallistamistaan suunnitteluun ole mahdollista saada. Avoin asiantuntijuus ei kuitenkaan 10

11 palaudu yhteenkään yksittäiseen toimijaan tai instituutioon vaan asiantuntijuutta on se, mitä eri näkökulmista tuotetaan. Se on puhekupla, joka syntyy pyöreän pöydän keskustelussa tieto, joka on kaikkien eikä kenenkään, kuten Saaristo oivallisesti muotoilee. (mt. 2000, ). Jouni Häkli on peilannut yhdyskuntasuunnittelua ja poliittista päätöksentekoa Habermas n optimistiseen kommunikatiivisen toiminnan teoriaan ja toisaalta Foucault n kriittisiin tiedon- ja vallankäyttöön liittyviin näkemyksiin. Nämä näkökulmat yhdistämällä onkin ehkä mahdollista saada realistisempi kokonaiskuva niin organisaation hallinnoinnista, poliittisesta päätöksenteosta kuin moniammatillisesta yhteistyöstä. Fokuskeskustelulla voi ajatella olevan yhteisiä piirteitä kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, jonka mukaan ihmistoimintaa leimaa kommunikatiivisuuden periaate, ihmisten halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ihanteellinen lähtötilanne on, että keskustelijat osallistuvat avoimessa ja yhteistyöhaluisessa hengessä. Tarkasteltaessa organisatorista ja poliittista päätöksentekoa Foucault n valtateoria tarjoaa lisäksi kriittisen viitekehyksen suunnittelun ja päätöksenteon tarkasteluun. Se huomioi, kuinka päätöksenteossa kilpailee erilaisia intressejä ja puhdasta objektiivista rationaalisuutta ei ole olemassa. Suunnittelua ja päätöksentekoa sekä tietoa ja valtaa ei voi erottaa toisistaan, sillä valtaa on määritellä kulloinkin voimassa olevat totuudet. Näin ollen erilaisia totuuksia tarkasteltaessa on hyvä purkaa, kuka ja missä asemassa sen esittää ja mitä instituutiota hän edustaa. (Häkli 2002, ). Optimistina näen kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä eri osapuolten ja asiantuntijuuksien osallistamiseen erilaisissa päätöksentekoprosesseissa. 11

12 2. SOSIAALINEN RAPORTOINTI OINTI MENETELMÄNÄ Sosiaalinen raportointi menetelmän tavoitteena on tarjota sosiaalityöhön väline sekä asiakastyössä syntyneen kokemustiedon muokkaamiseen että eri toimialat ylittävän tiedon hyödyntämiseen. Menetelmä on kaksiportainen sisältäen 1) tiedonkeruu ja -muokkausvaiheen sekä 2) tiedon raportointi-vaiheen fokuskeskustelussa, jossa usean eri näkökulman ja asiantuntijuuden yhdistäminen mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Kuvio 1. Sosiaalisen raportoinnin prosessi Aloitus; osallisten sopiminen 1a) Tiedonkeruu esimerkiksi HUOMIS-barometrin avulla 1b) Tietojen ja keskustelurungon työstäminen työryhmässä (2 4 palaveria) 2) Fokuskeskustelu ja sopimukset Päätös. Sopimusten toteutus käytännössä. Seuranta ja arviointi Tiedonkeruu toteutetaan ensin yksilökohtaisesti esimerkiksi Huomis-barometrin avulla. Se antaa välineen tuottaa niin huoli- kuin voimavaratietoa 12

13 a) asiakkaisiin ja asukkaisiin liittyen, b) sosiaalityön (tai muun ammatin) ammatillisiin käytäntöihin liittyen sekä c) laajemmin palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyen. Yksilökohtaisen tiedontuottamisen tavoite on, että kukin vastaaja pohtii omasta näkökulmastaan huoli- ja voimavaratietoa, eikä ensi vaiheessa ole muiden mielipiteiden vaikutuksen alaisena. Seuraavassa vaiheessa yksilöllisesti tuotettu tieto kootaan työryhmätyöskentelyssä. Tieto itsearvioidaan, eli työryhmässä pohditaan, onko se pätevää tietoa. Aineistosta valitaan teemat, joihin halutaan erityisesti keskittyä. Valittuja teemoja syvennetään ja monipuolistetaan yhteisen pohdinnan avulla. Teemoista tuotetaan asiakastapausesimerkkejä tai työpäiväkuvauksia, joiden avulla huolia tai voimavaroja on helpompi raportoida eteenpäin. (Hussi 2003) Huoli- ja voimavaratiedon eteenpäin raportoiminen tapahtuu fokuskeskustelussa, johon kutsutaan henkilöitä joilla on a) merkittävää eri näkökulmista olevaa tietoa valittuun teemaan liittyen ja b) vaikutusvaltaa pulmien ratkaisemiseen liittyen. Kokoonpano vaihtelee näin ollen teemojen mukaan hyvinkin paljon. Fokuskeskustelussa voi olla mukana asiakkaita ja asukkaita, yhteistyökumppaneita ja /tai organisaation johtoa sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Tavoite on, että keskusteluryhmä tuottaisi tietoa eri näkökulmista, jonka avulla on mahdollista päästä uusiin, realistisiin ratkaisuihin. Toisaalta ryhmä voi myös tuottaa tietoa hyvistä ammatillisista käytännöistä ja levittää tätä tietoa laajempaan käyttöön. Menetelmän toteuttamisesta on tarkemmin seuraavassa. 2.1 Tiedonker iedonkeruu Tiedon tuottamiseen on kehitetty työkalu, jota kutsutaan HUOMIS-barometriksi (Liite 4). Lomakkeessa haetaan työntekijöiden näkemystä asiakastyössä syntyneistä huolista ja toisaalta myös havaituista voimavaroista. Kysymykset on pyritty laatimaan yleisellä tasolla, jotta ne eivät johdattele vastaajaa vaan antavat tilaa avoimelle ja laaja-alaiselle pohdinnalle. Tällöin työntekijän on mahdollista tuottaa ajantasaista tietoa esim. uusista, nousevista ilmiöistä. Jos tiedonkeruu on suunnattu tiettyyn teemaan, kysymyksiä voidaan toki muokata sen mukaisiksi. Kysymyksenasettelun tavoit- 13

14 teena on auttaa työntekijää tai asiakasta käsitteellistämään ja reflektoimaan hiljaista tietoaan. Reflektoinnin kautta tapahtuu tiedon itsearviointi. Työntekijöille suunnatun barometrin kysymykset on jaoteltu kolmeen eri osa-alueeseen: 1) asiakkaita/yksilöitä koskeva tieto, 2) ammatin harjoittamista koskeva tieto ja 3) palvelujärjestelmää koskeva tieto. Jaottelun avulla on tarkoitus turvata se, että kutakin teemaa käsitellään itsenäisesti (kärjistäen asiakkaan pahoinvointi ei selity esim. työntekijän resurssien puutteella). Vastaaja pohtii esim. asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvää huoltaan. Tavoitteena on antaa työntekijälle tila käsitteellistää tuntemuksiaan. Ratkaisukeskeisen ajattelun mukaan vastaajaa pyydetään myös pohtimaan, mitä pitäisi tapahtua, että huolta ei enää olisi. Näin pyritään pääsemään ajattelussa askel eteenpäin ja tuomaan työntekijän näkökulma mahdollisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Työntekijää pyydetään vielä pohtimaan riskejä, mitä tapahtuu jos huoleen ei puututa? Tällöin työntekijä tuo esiin ilmiöstä johdettavat mahdolliset riskit, perustelee ongelman ennaltaehkäisyn tai siihen puuttumisen tärkeyttä. Tämän lisäksi kysytään työntekijän omaa sitoutumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa itse asiantilaan. Huolien lisäksi kysymyksenasettelu sisältää voimavaraosion. Tavoitteena on tuoda esille, mitä voimavaroja ja selviytymiskeinoja työntekijä näkee asiakkailla olevan. Toiseksi mitä voimavaroja ja vahvuuksia vastaaja näkee omassa ammatillisessa työssään. Työntekijä voi tuoda esille työmenetelmiä tai -kaluja, joiden hän näkee olevan tuloksellisia työssään ja joihin kannattaa satsata edelleen. Samoin palvelujärjestelmän näkökulmasta vastaajaa pyydetään tuomaan esille voimavaroja, jotka voivat liittyä hyviksi havaittuihin yhteistyömuotoihin, asiakaspolkuihin tai uudistuksiin, jotka tuottavat tulosta. Tämä on tärkeää tietoa palvelujen kohdentamisessa ja resursoinnissa. Tiedonkeruun kohteena voivat olla myös yhteistyökumppanit tai asiakkaat. Tällöin tiedonkeruu voi tapahtua teeman mukaan muokatun HUOMIS -barometrin avulla tai muulla kartoituksella. Tiedonmuodostukseen yhteistyökumppaneiden kanssa voi johtaa esimerkiksi tarve suunnitella tai tarkentaa palveluketjuja. Oletuksena on, että hakemalla tämän tietämyksen 14

15 käyttöönsä työyhteisö pystyy parantamaan palvelujensa laatua ja vaikuttavuutta. Fokuskeskustelussa syvennetään eri toimijoiden tietoa ja haetaan yhdessä uusia toimintatapoja tai ratkaisuja. Sosiaalisen raportoinnin lähtökohtana voivat myös olla asiakaspalautteen saaminen palveluista ja uusien palvelujen innovoiminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaille suunnatun barometrin kysymysrunko on samansisältöinen, mutta tavoitteena on hakea asiakkaan omaa näkemystä elämäntilanteestaan ja saada palautetta niin yksittäisestä palvelusta (esimerkiksi sosiaalityö) kuin koko palvelujärjestelmän toiminnastakin. Barometri voidaan myös muokata halutun teeman mukaiseksi. Kyselyn jälkeen järjestetään fokuskeskustelu, jossa asiakkaat ja asian kannalta muut olennaiset tahot syventävät teemoja sekä tuottavat uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Etuna on, että tällöin saadaan asiakkaalta suoraan tietoa elämäntilanteestaan, sosiaalityöstä tai muusta asiakastyöstä sekä koko palvelujärjestelmän toiminnasta. Kun tieto on kerätty, vastaajat tai heidän edustajansa (riippuen lukumäärästä) kokoontuvat yhteen tarkastelemaan tuotettua aineistoa; tuotetun tiedon reflektointia ja itsearviointia jatketaan työryhmätasolla. Testatusta aineistosta valitaan teemat, joista kootaan keskustelurunko fokuskeskusteluun. Tässä prosessin vaiheessa tapahtuu vielä yhteistä tiedonmuodostusta. Palaverit voivat olla aivoriihiä, vapaaseen assosiaatioon perustuvia ideointitapaamisia. Tavoitteena on, että tuotettu tieto prosessoituu edelleen, tieto syvenee ja perusteluja syntyy lisää. Aivoriihen jälkeen alkaa tuotetun tiedon karsiminen valitaan varsinaiset fokuskeskusteluun tuotavat teemat. Tiedon prosessoinnissa tulee huomioida ryhmäilmiön lainalaisuuksia vaikuttaako esimerkiksi mielipidejohtaja siihen, mikä tieto koetaan tärkeäksi ja mikä jää pois. Teemojen avoin käsittely esim. tuplatiimimenetelmän avulla tai äänestäen voi olla hyvä vaihtoehto. Tuotetut teemat kirjataan kaikkien näkyviin fläppitaululle tai kalvolle ja kukin osallistuja pisteyttää tärkeimmäksi näkemänsä teemat (esim. kolme huolta ja kolme voimavarateemaa). On tärkeää, että mitä rajatummat teemat pystytään valitsemaan, sitä syvemmälle niissä on mahdollista fokuskeskustelussa päästä. Myös mitä konkreettisempia aiheet ovat, sitä todennäköisempää on saada aikaan toimivia ratkaisumalleja. Kun teemarunko on saatu valmiiksi, tarkistetaan valittuihin teemoihin 15

16 jo olemassa olevien taustatietojen saatavuus (erilaiset tilastot, kuten jonotilanteet, asiakasmäärät, suoritteet). Niiden avulla käytettävissä oleva aineisto muodostuu monipuolisemmaksi. Vastaajat voivat myös itse tuottaa teemoja syventävää, yksilöivää lisämateriaalia (kuvio 3). Hyviä voivat olla vaikkapa asiakkaiden elämäntilanteita avaavat casekuvaukset, ammatin harjoittamista kuvaavat työpäivä-, prosessi- tai tilannekuvaukset. Asiakkailta voidaan tarvittaessa pyytää asiakaspalautetta. Kuvauksia laadittaessa pohditaan, kuinka ne avaavat käsiteltävää ilmiötä minkä viestin haluamme niiden kautta antaa? Salassapitosäännökset tulee huomioida muuttamalla kuvaukset niin, etteivät ne palaudu kehenkään yksittäiseen asiakkaaseen. Nämä aineistot on hyvä jakaa keskustelijoille etukäteen tutustuttavaksi. Kuvio 2. Esimerkkejä tuotettavasta ja kerättävästä aineistosta Työntekijöiden tuottama huoli- ja voimavaratieto alueesta Asiakkaiden tuottama tieto elinoloistaan ja saamistaan palveluista Asiakastapauskuvaukset Työpäivä- ja tilannekuvaukset Tilastotiedot (asiakasmäärät, jonotilanteet, kustannustiedot jne.) Projektiraportit Tutkimukst, selvitykset Artikkelit, lehtikirjoitukset Fokuskeskusteluun osallistujat valitaan teemarungon valmistelemisen jälkeen. Olennaisia kysymyksiä ovat, ketä tämä tieto koskee, kenellä on vaikutusmahdollisuuksia suhteessa käsiteltäviin asioihin? Tämä on keskustelijoiden motivaatioon vaikuttava asia. Jos pohditaan työyhteisön sisäisiä kysymyksiä, keskustelijat ovat myös työyhteisön sisältä ja mahdollisesti asiakkaat. Jos taas asia koskee vaikkapa kunnallista päätöksentekoa (resursointi), keskusteluun kutsutaan hallinnon edustajia ja poliittisia päättäjiä. 16

17 Muutamia ohjeita aineistonkeruuseen: Fokuskeskuteliljoille lähetettävään kutsukirjeeseen laitetaan selkeästi esille asiat, joista halutaan puhua. Lisäksi lähetetään tarkempi teemakeskustelurunko taustamateriaaleineen. Pohtikaa, millainen taustatieto kuvaa asiaa parhaiten, kuten yksilöiden tilanteita kuvaavat tarinat, palveluprosessikuvaukset, taloudelliset laskelmat, muut tilastot. Aineiston jäsennys esimerkiksi niin, että kuvatun pulman tai voimavaratiedon yhteydessä on kyseistä asiaa koskevia taustatietoja. Tekstiin voidaan laittaa myös viittaus ja sijoittaa taustatiedot aineiston loppuun liitteeksi. Aineiston kokoaminen niin, että vastaanottajan on helppo lukea se; ei liian laaja, yksityiskohtainen tai vaikeaselkoinen. Lisäaineistoa voi tarvittaessa tuoda itse fokuskeskusteluun. Lisämateriaali voi olla kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Aineiston rajaaminen on tärkeää. Keskustelussa aika kuluu yllättävän nopeasti ja mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän erilaisia teemoja ehditään käydä läpi. Aineiston ryhmitys; alkuun tärkeimmät asiat ja loppuun varalla olevat asiat. 2.2 Fokuskeskustelu Menetelmän taustalla on fokusryhmähaastattelu -menetelmä. Menetelmä kehitettiin sosiaalitieteissä aineistonkeruumenetelmäksi 1920-luvulla ja myöhemmin 1950-luvulla menetelmää alettiin hyödyntää myös markkinointitutkimuksessa. Menetelmän käyttötarkoituksena oli lähinnä tuoteideoiden kehittely ja uusien tuotteiden kehittäminen. Yhteiskuntatieteilijöiden käytössä tämä aineistonkeruumenetelmä yleistyi jälleen 1980-lvulla. Laadullisessa sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa menetelmää on käytetty muun muassa tutkimusongelmien määrittelyyn ja tutkimusasetelman rakentamiseen. Fokusryhmiä on käytetty myös arviointitutkimuksessa palvelutarpeiden arviointiin ja toimintaohjelmien suunnitteluun sekä kehittämistyössä mahdollisuuksien etsimiseen ja väliintulojen suunnitteluun (Morgan 1998). Kruegerin (1988, 27) mukaan fokusryhmä kootaan ihmisistä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja jotka tuottavat laadullista tietoa kohdennetussa keskustelussa. Menetelmän etuna nähdään seuraavia seikkoja: 17

18 Menetelmä on sosiaalisesti suuntautunut. Ihmiset ovat haastattelussa niin sanotussa luonnollisessa tilanteessa, jossa kunkin kommentit vaikuttavat toistensa kommentteihin, valintoihin ja päätöksentekoon (vuorovaikutuksellisuus). Menetelmä on joustava ja mahdollistaa lisäkysymykset ennakoimattomista esiin tulevista asioista, päinvastoin kuin esimerkiksi strukturoidussa kyselyssä. Menetelmää pidetään validina. Se on helposti ymmärrettävissä ja tulokset ovat helposti tulkittavissa ja esitettävissä keskustelu siteerauksien avulla. Menetelmä on ekonominen. Haastattelija saa aineistoa usealta henkilöltä yhdellä kertaa. Menetelmällä voi saada aikaan nopeita tuloksia. Aineisto on heti käytettävissä ja analysoitavissa. Tutkija voi kasvattaa haastattelujen määrää ja tutkimuksen kokoa tarpeen mukaan vielä tutkimuksen aikana. (Krueger 1988, 44 46) Fokusryhmää käytettäessä on hyvä tiedostaa myös siihen liittyvät vaikeudet ja riskit: Ryhmähaastattelussa osallistujat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat vaikuttaa keskustelun suuntaan. Riskinä on keskustelun rönsyily sivuun, mikä vaatii keskustelun vetäjältä kykyä fokusoida keskustelu tarvittaessa. Haastattelu tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä ja kommentit on tulkittava kontekstissaan. Onkin varottava kommenttien irrottamista asiayhteyksistään, lauseestaan tai tehdä keskeneräisiä johtopäätöksiä. Kunkin jäsenen asema ryhmässä voi vaikuttaa tämän vastauksiin. Keskustelun vetäjältä tarvitaan taitoa siirtyä aihealueelta toiselle, tauottaa keskustelua sopivasti ja antaa avoimia kysymyksiä. Ryhmää voi olla hankala saada kokoon; aikataulutuksessa on syytä ottaa huomioon osallistujien mahdolliset kiireet. Paikan valinnassa tulee huomioida sen neutraalisuus, ettei tila lukkiuta osallistujia. (Krueger 1988, 46 47) Sosiaalisessa raportoinnissa fokusryhmämenetelmää ei käytetä puhtaassa muodossaan, vaan sitä on hieman muokattu tähän tarkoitukseen pa- 18

19 remmin sopivaksi. Fokuskeskustelussa pääpaino on sanassa keskustelu eli eri näkökulmien ja asiantuntijuuksien yhdistämisessä. Sosiaalisen raportoinnin kontekstissa fokuskeskustelu on itsessään sosiaalinen tila, jossa kerätty tieto raportoidaan. Samalla sen tavoitteena on olla myös yhteinen uuden tiedonmuodostuksen kenttä. Tiedonmuodostuksen onnistumiseksi osallistujien välillä tulisi olla tunne luottamuksesta ja kuulluksi tulemisesta. Näin ollen keskustelutilanteen olisi hyvä olla rauhallinen ja intiimi. Keskustelijat nähdään tasa-arvoisina tiedontuottajina asemastaan riippumatta kullakin on oma tärkeä näkökulmansa tarjottavana. Olennaista on, että ne tahot, jotka omaavat tärkeän näkökulman tai tietämyksen suhteessa valittuun teemaan, saadaan käsittelemään aihepiiriä kokonaisvaltaisesti. Vetäjän tehtävä on huolehtia, että nämä periaatteet ovat keskustelijoilla tiedossa ja huomioida, että kaikki osallistujat saavat äänensä kuuluville. Tämä on tärkeää etenkin, jos keskustelemassa on hyvin heterogeeninen ryhmä (asiakas, työntekijä, johtoportaan edustaja). Keskustelun tavoite on yhdistää eri näkökulmat suhteessa käsiteltäviin asioihin esimerkiksi asiakkaan ja talouden näkökulmat: mitä palvelua tarvitaan ja millä ehdoilla sitä voidaan tuottaa? Tämä asettaakin keskustelun vetäjälle haasteen toisaalta pitää keskustelu asiassa ja toisaalta sallia luova innovointi aiheen ympärillä. Keskustelun tavoitteena on myös olla rakentava ja todellinen niin, että keskustelussa saadaan aikaan mahdollisia ja innostavia ratkaisuvaihtoehtoja ja sopimuksia vaikkapa päätöksiä siitä, mitä kukin osapuoli jatkossa selvittää tai esittää, jos ei voi antaa suoranaisia lupauksia toimenpiteistä. Poikkeuksena fokuskeskustelu on järjestetty myös yleisötilaisuutena. Etuna tässä vaihtoehdossa on, että suurempi joukko pääsee kuulemaan ja osallistumaankin keskusteluun. Haittana voi olla se, että keskustelu saattaa jäädä tällöin pinnallisemmaksi tilaisuuteen on vaikea saada sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollistaisi avoimen keskustelun. Keskustelurunko ja mahdollinen tausta-aineisto lähetetään osallistujille etukäteen näin kukin osallistuja voi orientoitua teemoihin ja pohtia vastauksiaan etukäteen. Kokoonpanon suhteen ihanteellista olisi, että osallistujamäärä jää maksimissaan 12 henkilöön. Tällöin kaikilla on riittävästi mahdollisuuksia puheenvuorojen esittämiseen. Lisäksi tarvitaan keskuste- 19

20 lun vetäjä ja yksi tai kaksi kirjaajaa. Keskustelu dokumentoidaan osallistujien muistilistaksi siitä, mitä on puhuttu ja sovittu. Nopein tapa lienee työstää pöytäkirja kahta kirjaajaa käyttämällä. Keskustelu voidaan myös nauhoittaa tai videoida, jolloin keskustelun purku on tarkempaa, mutta työläämpää. Nauha toimii hyvänä varmenteena, jos kirjaajat eivät saa kaikkea ylös. Keskustelusta on hyvä koota noin yhden sivun mittainen kooste konkreeteista ehdotuksista ja sopimuksista. Näin kiireisemmänkin lukijan on helppo löytää pöytäkirjasta olennainen asia. Lisäksi työryhmä voi laatia raporttiin prosessin kulun ja liittää mukaan myös siihen kerätyn aineiston. Raportti jaetaan sovituille tahoille, mutta ainakin kaikille keskusteluun osallistujille. Raportti toimii muistilistana ja ohjeistuksena muille sosiaalisen raportoinnin hankkeille. Mielenkiintoista tietoa muille prosessia toteuttaville henkilöille ovat myös työryhmän arviot prosessin myönteisistä ja negatiivisista sivuvaikutuksista. Keskustelun jälkeen kerätään arviointi- ja palautetietoa kokemuksista. Palautteen keruun avulla voidaan tarkentaa, onko prosessi tuottanut jotain uutta ja onko tehtyjä sopimuksia noudatettu. Palautetieto on tärkeää motivoimaan prosessiin osallistuneita toimijoita, koska se tekee näkyväksi että tehty työ ei ole ollut turhaa tai merkityksetöntä. Ohjeita fokuskeskusteluun: Alussa kerrataan tilaisuuden luonne ja tavoite. Esittelykierros ja sopimus sinuttelusta. On hyvä kiinnittää huomiota keskustelun ilmapiirin luomiseen. Tiedonmuodostusprosessin onnistumisen kannalta tasa-arvoisuus, luottamus ja avoimuus on olennaista. Ulkoiset asiat voivat helpottaa positiivisen ilmapiirin luomisessa, kuten viihtyisä tila ja kahvitarjoilu. Sovitaan työskentelytapa ja tärkeimpien asioiden läpikäyminen ennalta lähetetyn materiaalin (esimerkiksi caset) pohjalta. Kaikki keskustelijat ovat harvoin lukeneet koko aineiston. Keskustelun kesto on noin kaksi tai kolme tuntia. Lyhyemmässä ajassa tuskin ehtii käydä teemoja syvällisesti läpi. Pidempi aika taas verottaa keskustelijoiden voimia yli kolme tuntia voi jo vaatia tauon käyttöä. Ihanteellinen keskustelijoiden määrä on noin seitsemän kahdeksan henkilöä, jolloin kaikilla on tilaa puhua. 20

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SISÄISEN PALVELUN ARVIOINTI (ohjeet)

SISÄISEN PALVELUN ARVIOINTI (ohjeet) Karl-Magnus Spiik Oy Sisäisen palvelun arviointi / sivu 1 SISÄISEN PALVELUN ARVIOINTI (ohjeet) Yritysten ja organisaatioiden toiminnat muodostavat prosessin, joka tuottaa asiakkaille tavaraa / palvelua

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot